Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä
Tiedetään, että näitä keskusteluja on paljon mutta aina löytyy jotain uutta :)
Kommentit (6827)
Joku kohtaa yliluonnollisen pahan ja kysyy asiasta vanhalta papilta.
Pappi sanoo: "En ole kuullut tuota nimeä vuosikausiin..."
Lopussa on isot juhlat ja kaikki elokuvassa vilahtaneet hauskat random-tyypit ovat juhlissa. Posteljooni, liftari, puistossa vastaan tullut hassu tyyppi.
Juhlissa tekevät samoja hassuja juttuja.
Usein porukka syö pelkkää pastaa. Kannetaan iso kulhollinen leveää spaghettia pöytään ja lapset mättävät sitä. Kai se on sit maustettu tai jotain. Varmaan juustomakaronia. Joskus on bolognese-kastike myös.
Aina jos on tiedossa että tiettyjä ihmisiä vainoaa joku murhaaja, niin silti jäädään yksin myöhään toimistolle asiaa tutkimaan ja yhtäkkiä kuuluu kolahdus. Viimeistään parkkihallissa se murhaaja hyökkää.
Ammutaan kerran helikopteria pistoolilla, niin se putoaa alas ja räjähtää. En tiedä käykö näin oikeasti? Toki jos osuu johonkin moottoriin oikeaan kohtaan se luoti, mutta ovatko oikeasti niin heikkoja?
Perhe asuu valtavassa talossa joka on viimeisen päälle sisustettu. Jos toinen vanhemmista saa potkut, talo on heti lähdössä alta. Sitten saa jotain kämätyötä ja kaikki on taas hyvin.
Ne "pahat miehet" eivät juuri koskaan osaa ampua vaan räiskivät vain ympäriinsä sarjatulella summittaisesti. Sankari sitten tähtää ja osuuu pahiksiin jotka kaatuvat tulittaen edelleen hetken taivaalle.
Kun sankari jahtaa juosten pakanevaa "pahista" niin juoksu päätyy aina johonkin hämärään vanhaan varasto- tai tehdashalliin tai junia täynnä olevalle ratapihalle. Siellä sankari kadottaa pahiksen näkyvistä. Seuraa jännittävää väijymistä ja lopulta pahis joko pääsee pakoon tai yllättää sankarin jostain nurkan takaa.
Kun ihminen lopettaa työt omasta päätöksestään, niin hän vain menee pomon tai firman omistaja luo ja sanoo, että lopettaa, ehkä äiti on sairastunut tms. Sanotaan heipat ja kävelee ulos.
Ei mitään puhetta irtisanomisajasta, loppupalkan maksamisesta tai työtodistuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.
Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.
Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.
Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.
Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.
Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.
Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.
Venäjän kansalliskirjailija Pushkin oli afrikkalaisen orjan vapaa jälkeläinen.
Ennen avaruusaluksilla oli massaa ja ne etenivät majesteettisen vakaasti. Kuva seurasi niitä rauhallisesti, jolloin yksityiskohtiin saattoi kiinnittää huomiota. Niitä oli valkokankaalla muutama. Alukset kestivät vauriota ja niiden tuhoutuminen oli harvinainen tapaus.
Nyt niitä voi copypasteta tuhansittain, ne vilistävät ja kieppuvat ilman mitään massan hitautta. Kamera heiluu ja keikkuu kuin mieletön ja se vähä mistä voisi saada selvää peitetään typerillä linssiheijastuksilla. Ja räjähdyksiä pitää olla niin pirusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.
Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.
Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.
Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.
Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.
Kuka tahansa voi tappaa pahiksia, ehkä montakin, eikä tule mitään syyllisyydentunteita.
Ymmärrän, että sotilaat ja agentit suhtautuvat näin, koska heillä on koulutusta/kokemusta asiasta. Mutta ihan taviksetkin.
Vierailija kirjoitti:
Joku kohtaa yliluonnollisen pahan ja kysyy asiasta vanhalta papilta.
Pappi sanoo: "En ole kuullut tuota nimeä vuosikausiin..."
Kyseessä on tavallisesti katolinen pappi eikä minkään protestanttikirkon edustaja,
Vierailija kirjoitti:
Ne "pahat miehet" eivät juuri koskaan osaa ampua vaan räiskivät vain ympäriinsä sarjatulella summittaisesti. Sankari sitten tähtää ja osuuu pahiksiin jotka kaatuvat tulittaen edelleen hetken taivaalle.
Tosin pääpahiksen apureita riittää uhrattavaksi ja heidän kohtaloonsa ei kiinnitetä huomiota, mutta se pääpiru itse voi olla yllättävän sitkeähenkinen eikä hänestä päästä eroon kuin vasta aivan lopussa etenkin jos sankari on tarpeettoman jalomielinen.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tappaa pahiksia, ehkä montakin, eikä tule mitään syyllisyydentunteita.
Ymmärrän, että sotilaat ja agentit suhtautuvat näin, koska heillä on koulutusta/kokemusta asiasta. Mutta ihan taviksetkin.
Eikä tule traumoja, vaikka näkisi kun joku revitään kappaleiksi nenän edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tappaa pahiksia, ehkä montakin, eikä tule mitään syyllisyydentunteita.
Ymmärrän, että sotilaat ja agentit suhtautuvat näin, koska heillä on koulutusta/kokemusta asiasta. Mutta ihan taviksetkin.
Eikä tule traumoja, vaikka näkisi kun joku revitään kappaleiksi nenän edessä.
Onhan leffoissa joskus niitä joille tulee traumoja. Ne repivät omat silmänsä irti, etteivät näkisi enää kauhukuvia päässään, mutta muistavat ne sokeanakin.
Olisi kiinnostava tietää, onko joku oikeasti joskus tehnyt näin.
Heti herättyä voidaan harrastaa seksiä ja loikoilla sängyssä kullan kainalossa. Aamulla ei koskaan ole niin kovaa hätää, että täytyy heti mennä pissalle.