Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä

Vierailija kirjoitti:

Työkaverien kanssa vietetään aikaa niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työpäivän jälkeen mennään yhdessä istuskelemaan kantakapakkaan ja puhumaan työasioista.

Suomessa on tällaisia yrityksiä, jossa työporukka viettää vapaa-ajan yhdessä urheillen tai juhlien. En haluaisi työskennellä tällaisessa yrityksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Ja kun elokuviin laitetaan näitä aikaan ja paikkaan kuulumattomia hahmoja Ja jopa ihan väärää tietoa, niin jotkut historiaa tuntemattomat, jopa arvostelijat väittävät asian olleen näin. Esimerkkinä elokuva Castrato, joskus viime vuosituhannen puolella. Arvostelija kirjoitti kastraatin, vastoin yleisiä luuloja, voivan vehkeellään tyydyttää naisen. Millä vehkeellä? Juuri nämä kirjoitukset esim. Britannian kansainvälisyydestä ja rotujen moninaisuudesta esim. hovissa, täyttä puppua.

Britannian laivastossa todella palveli monikansallisia merimiehiä, se on kiistaton fakta.

Aina sillon tällöin joku sai ulkomailla palvellessa lapsia paikallisten kanssa. Myöhemmin jälkeläiset muuttivat emämaahan. Tiesitkö, että mm. 1887 syntynyt Boris Karloff oli anglointialainen?

Aiemmin tällaiset lapset tietysti joutuivat palvelijoiksi tms, mutta aina joku myös adoptoi jonkun ja saattoi näin nostaa heidän statustaan.

Ajan kuluessa eksoottiset piirteet myös vaalenivat, ja ihmiset sulautuivat muun väestön joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Ja kun elokuviin laitetaan näitä aikaan ja paikkaan kuulumattomia hahmoja Ja jopa ihan väärää tietoa, niin jotkut historiaa tuntemattomat, jopa arvostelijat väittävät asian olleen näin. Esimerkkinä elokuva Castrato, joskus viime vuosituhannen puolella. Arvostelija kirjoitti kastraatin, vastoin yleisiä luuloja, voivan vehkeellään tyydyttää naisen. Millä vehkeellä? Juuri nämä kirjoitukset esim. Britannian kansainvälisyydestä ja rotujen moninaisuudesta esim. hovissa, täyttä puppua.

Sehän se, että värillä on väliä jos ihminen on köyhä.

12 years of slave -elokuva on hyvä esimerkki siitä skitsofreenisesta tilanteesta, jossa ihmiset Amerikassa elivät orjuuden lopettamisen aikaan.

Mustaa naista varmasti syrjittiin seurapiireissä, mutta jos rikas mies päätti tuoda naisen kotimaahansa siirtomaista, ei häntä kukaan estänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Jep, vähän sama kun Tarantinohan sai kritiikkiä ja rasismisyytöksiä Djangon julkaistuaan, koska siinä käytetään n-sanaa (laitetaan nyt sensuuriin varalta) vaikka siihen aikaan sitä todellakin on käytetty. Ilmeisesti sekin olisi pitänyt sensuroida, koska ei sovi nykysiin arvoihin, mutta silloin historiaa kuvatessa pitäisi jättää aika paljon tavaraa pois. Ja niinpä ilmeisesti nykyään jätetäänkin.

Elokuvista puuttuu muutenkin ihmisten ajankohtaan sopivia ajatusmaailma. Jumalasta puhutaan, mutta erilaiset uskomukset puuttuvat. On tietysti vaikeaa miettiä sitä erikseen, mutta kaikenlainen taikausko ja eri väestöryhmien väliset systeemit tekisivät kerronnasta elävämpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Ja kun elokuviin laitetaan näitä aikaan ja paikkaan kuulumattomia hahmoja Ja jopa ihan väärää tietoa, niin jotkut historiaa tuntemattomat, jopa arvostelijat väittävät asian olleen näin. Esimerkkinä elokuva Castrato, joskus viime vuosituhannen puolella. Arvostelija kirjoitti kastraatin, vastoin yleisiä luuloja, voivan vehkeellään tyydyttää naisen. Millä vehkeellä? Juuri nämä kirjoitukset esim. Britannian kansainvälisyydestä ja rotujen moninaisuudesta esim. hovissa, täyttä puppua.

Sehän se, että värillä on väliä jos ihminen on köyhä.

12 years of slave -elokuva on hyvä esimerkki siitä skitsofreenisesta tilanteesta, jossa ihmiset Amerikassa elivät orjuuden lopettamisen aikaan.

Mustaa naista varmasti syrjittiin seurapiireissä, mutta jos rikas mies päätti tuoda naisen kotimaahansa siirtomaista, ei häntä kukaan estänyt.

Merille on aina lähtenyt joukkoon kuulumattomia ihmisiä: eri värisiä, homoseksuaaleja, seikkailijoita, jonkun jostakin syystä vainoamia, rikollisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Ja kun elokuviin laitetaan näitä aikaan ja paikkaan kuulumattomia hahmoja Ja jopa ihan väärää tietoa, niin jotkut historiaa tuntemattomat, jopa arvostelijat väittävät asian olleen näin. Esimerkkinä elokuva Castrato, joskus viime vuosituhannen puolella. Arvostelija kirjoitti kastraatin, vastoin yleisiä luuloja, voivan vehkeellään tyydyttää naisen. Millä vehkeellä? Juuri nämä kirjoitukset esim. Britannian kansainvälisyydestä ja rotujen moninaisuudesta esim. hovissa, täyttä puppua.

Sehän se, että värillä on väliä jos ihminen on köyhä.

12 years of slave -elokuva on hyvä esimerkki siitä skitsofreenisesta tilanteesta, jossa ihmiset Amerikassa elivät orjuuden lopettamisen aikaan.

Mustaa naista varmasti syrjittiin seurapiireissä, mutta jos rikas mies päätti tuoda naisen kotimaahansa siirtomaista, ei häntä kukaan estänyt.

Etenkin, jos sen teki "pakanoiden sivistämisen" nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Ja kun elokuviin laitetaan näitä aikaan ja paikkaan kuulumattomia hahmoja Ja jopa ihan väärää tietoa, niin jotkut historiaa tuntemattomat, jopa arvostelijat väittävät asian olleen näin. Esimerkkinä elokuva Castrato, joskus viime vuosituhannen puolella. Arvostelija kirjoitti kastraatin, vastoin yleisiä luuloja, voivan vehkeellään tyydyttää naisen. Millä vehkeellä? Juuri nämä kirjoitukset esim. Britannian kansainvälisyydestä ja rotujen moninaisuudesta esim. hovissa, täyttä puppua.

No nyt kyllä ovat omat tietosi puutteelliset. Kastraatilta on poistettu toki kivekset mutta ei siinä poisteta penistä.

Rosvoa ei koskaan saada kiinni jo elokuvan keskivaiheilla vaikka olisi kuinka hyvät tiedot ja pahis olisi tehnyt miten pahoja virjeitä tahansa. Aina joku todella pieni asia menee pieleen. Elokuvan lopussa saadaan sitten joku hyvin hämärä vihje jota muut eivät pidä edes tärkeänä mutta jota sankari sitten kuitenkin intuitionsa ohjaamana seuraa. Sitten se onkin se ratkaiseva ja pahis jää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Ja kun elokuviin laitetaan näitä aikaan ja paikkaan kuulumattomia hahmoja Ja jopa ihan väärää tietoa, niin jotkut historiaa tuntemattomat, jopa arvostelijat väittävät asian olleen näin. Esimerkkinä elokuva Castrato, joskus viime vuosituhannen puolella. Arvostelija kirjoitti kastraatin, vastoin yleisiä luuloja, voivan vehkeellään tyydyttää naisen. Millä vehkeellä? Juuri nämä kirjoitukset esim. Britannian kansainvälisyydestä ja rotujen moninaisuudesta esim. hovissa, täyttä puppua.

No nyt kyllä ovat omat tietosi puutteelliset. Kastraatilta on poistettu toki kivekset mutta ei siinä poisteta penistä.

Jos kuohinta tapahtuu lapsena ennen murrosikää, kuten hyvinkin usein oli, niin silloin ei nouse. Peniskin tosin saatettiin ottaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Rosvoa ei koskaan saada kiinni jo elokuvan keskivaiheilla vaikka olisi kuinka hyvät tiedot ja pahis olisi tehnyt miten pahoja virjeitä tahansa. Aina joku todella pieni asia menee pieleen. Elokuvan lopussa saadaan sitten joku hyvin hämärä vihje jota muut eivät pidä edes tärkeänä mutta jota sankari sitten kuitenkin intuitionsa ohjaamana seuraa. Sitten se onkin se ratkaiseva ja pahis jää kiinni.

Poikkeuksena nämä, että kiinni jäätyään se vielä karkaa. Usein liittyy vielä tarkoitukselliseen juoneen (esim. Skyfall ja Yön ritari) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Suuri osa tämän hetken hittielokuvista perustuu johonkin kirjaan/sarjakuvaan/aiemmin tehtyyn elokuvaan. Keksisivät jotain uutta.

Kaikkein kamalinta ja ärsyttävintä on tehdä alunperin animaatioelokuvat uusiksi ihmisiä käyttäen. Mikä ihmeen tarkoitus sellaisella on? No, okei, onhan se selkeää rahat-pois-mentaliteettiä: tuttu tarina voidaan maksattaa katsojilla uudestaan, kun elokuva on "uusi". Ehkä jotkut menevät lompakkoineen/pankkikortteineen tuohon ansaan, minä en.

Yllätysraskaus selviää melkein aina nimenomaan lääkärissä käydessä outojen oireiden takia. Etenkin sarjoissa tämä. Jostain syystä kukaan naisista ei älyä itse tehdä raskaustestiä, luulisi menkkojen poisjäännin jo sen kertovan (tiedän, että harvinaisissa tapauksissa ne voi tulla, mutta noin niinkuin yleensä)

Jonkun katkaistessa puhelun ennen aikaisesti huudetaan luuriin minuutti "haloo, haloo, oletko siellä!?" Vaikka lankapuhelimissa puhelun katkeamisesta ei voinut erehtyä sen tuuuuuuuuut äänen takia.

Kännykässä ei kenttää...!

Vierailija kirjoitti:

Kännykässä ei kenttää...!

Riippuu siitä milloin leffa on tehty, kyllähän Suomessakin oli pitkään maaseudulla paikkoja, joissa ei ollut kenttää, tai pystyi käyttämään vain yhtä operaattoria joka toimi siellä.

Tosin leffoissa se kenttä aina häviää kun ollaan jossain hätätilanteessa, juoksemassa murhaajaa karkuun.

Naapurissa asuu aina söpö sinkku tyttö/poika ja tietenkin nää kiinnostuu heti toisistaan.

Koulussa friikit löytää toisensa ja tokihan jokainen on joku superälykkö tai omaa supervoimia.

Kadulla/kahvilassa/yms. naiset aina innostuu kun joku tuntematon tulee vääntämään läppää jostain tyhmästä. Vaikka oltais autiolla kadulla ja friikki muistuttaa lähinnä sarjamurhaajaa...

Näin alkuun. Leffoissa on paljon asioita joita ei joko tapahdu normielämässä tai joita ei voi kellekään suositella oikeassa elämässä.

Miljoona kertaa varmaan ollut, mutta pakko laittaa, kun aina ärsyttää. Kun pääpoliisi ja tietokonetta käyttävä apuri tutkivat joko jotain kameravalvontakuvaa tai kaikki rikollisen tiedot sijaintia, pankkitilin saldoa ja high schoolin luokkakuvia myöten piipityksen säestämänä antavaa ohjelmaa, pitää sen takana olevan poliisin aina pyytää jotain typerää itsestäänselvyyttä, tyyliin "zoomaa rekisterikilpeen", ja sitten koneella oleva näpyttää noin 5 painallusta näppäimistöllä ja -edelleen vienosti piipittäen- kamera tarkentaa rekkariin, joka näkyy tarkasti.

Niin miksi se koneella istuja ei koskaan itse oma-aloitteisesti tarkenna eikä tee mitään rikoksen selviämisen kannalta järkevää itsestäänselvää asiaa? Miksi sitä aina pitää pyytää, niinkuin se koneella olija olisi joku idioottirobotti? Ja ne hemmetin piipitykset ja numerosarjojen kelaukset, jotka on elokuvien tietokoneohjelmissa olleet 70-luvulta saakka eikä näköjään käyttöliittymä muutu... varmaan toimintaelokuvien yleisin klisee.

Vierailija kirjoitti:

Kirjailijat tai muuten vähän oudot tyypit ajaa aina laatikko-Volvolla.

Tällä viitataan itärannikon liberaaleihin ihmisiin (eli juurikin kirjailijoita tai rempseä yksinhuoltajanainen tai sinkku, joka saa työpaikan kirjakaupasta), joille ei ikäänkuin kelpaa kotimainen (=usalainen) auto. Varmaan yhdistyy vihreyteen tms, vaikkei Volvosta eurooppalaisen mielestä kovin vihreää saa.

Ehkä yksi syy noille ainaisille Volvoille on sekin, että ei ole haluttu tai voitu mainostaa jotain tiettyä kotimaista automerkkiä? Volvoja on nimittäin elokuvissa paljon. Mutta vain itärannikolla. No, ehkä jossain San Franciscossa voisi olla myös.

Ylipainoinen, yleensä musta nainen huutelee puolihärskejä juttuja jollekin komealle miehelle, ja tämä on kauhean hauskaa, eikä kukaan paheksu käytöstä. Yleensäkin nämä naiset ovat hyvin itsevarmoja ja räävittömiä, vaikka elokuvassa heillä on vain sivurooli, eikä kukaan koskaan seurustele heidän kanssaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Ja kun elokuviin laitetaan näitä aikaan ja paikkaan kuulumattomia hahmoja Ja jopa ihan väärää tietoa, niin jotkut historiaa tuntemattomat, jopa arvostelijat väittävät asian olleen näin. Esimerkkinä elokuva Castrato, joskus viime vuosituhannen puolella. Arvostelija kirjoitti kastraatin, vastoin yleisiä luuloja, voivan vehkeellään tyydyttää naisen. Millä vehkeellä? Juuri nämä kirjoitukset esim. Britannian kansainvälisyydestä ja rotujen moninaisuudesta esim. hovissa, täyttä puppua.

No nyt kyllä ovat omat tietosi puutteelliset. Kastraatilta on poistettu toki kivekset mutta ei siinä poisteta penistä.

Kylläpä kastraattilaulajilta poistettiin kaikki, mikä roikkui. Ota selvää asioista. Jos olet eri mieltä, laita lähde, josta voin tarkistaa. Elokuva Castrato ei kelpaa😂😂