Häiritsee seksiin liittyvät muistot lapsuudesta
En ole voinut kertoa terapiassa vielä 1,5 vuoden aikana, että näin isäni katsovan pornoa ekan kerran kun olin 7-v, ja sitten 10-v. eteenpäin katsoi säännöllisesti sitä olohuoneessa, vaikka muu perhe oli kotona. Syytän jotenkin itseäni.
Kommentit (44)
Ehkä se ei ole olennaista terapian kannalta. Miksi käyt siellä?
Älä sano, että maksan terapiasi verojen kautta
En tiedä mitä kysymyksellä lisää kertomisesta niin tarkoitettiin, mutta koin että lapsen mielelle on ollut liikaa nähdä sopimattomia asioita pornon kautta joita ei ole voinut niin pienenä käsitellä. Vaikuttaminen omaan seksuaalisuuteen ja oloihin kokemuksena naisena olosta, ap:n tuntemukset kuullosti tutuilta, syyllisyys. Luottamus toisiin ihmisiin, kyseessä olleet miespuoleiset henkilöt, vaikuttanut lapsena jo siihen kysymykseen että joutunut ihmettelemään kuinka miehet näkevät minut, tunteita likaisuudesta, halua vetäytyä mutta olin kyllä myöhemmin myös kostonhaluinen ja vihainenkin maailmalle, ja sille etten päässyt noista asioista yli omin avuin. Sitä on aika järkyttävää tiedostaa että lapset ymmärtää enemmän kun aikuiset tietääkään.. lopulta vanhempien "salailu-yritykset" koin valehteluna ja luottamuspulana, silmin kirkkain jos katsotaan ja sanotaan toista kun tapahtuu toista. Myös siitä tuntenut surullisuutta ja kun kaipuuta kokemukseen "puhtaasta" lapsuudesta terveellä kehonkuvalla. Kyllä nämä aikuisen aivoilla voi ymmärtää, mutta oireilut kun pamahtaa ylle niin se on ollut vaikeaa ja laukasevat tekijät traumasta tehneet oireista myös fyysisiä. Häpeän tunteet omasta olemuksesta, ulkonäöstä, gynekäynnit olleet vaikeita. Itsetunto-ongelmat. Vaivasi myös pelot milloin ja missä asiat pamahtaa uudelleen esiin. Onni on että viisaita ihmisiä riittää että se voi olla määrittelemätöntä mitkä asiat on isoja toisille ja mitkä pieniä, punaselle vetää ongelmien vähättelijät, seksuaalisuus on alue kuitenkin joka vaikuttaa kaikkialle. Et pääse karkuun sitä joka olet, mitä jalkovälistäsi löydät. Ja jos se on pienille aivoille leimautunut epäilyttäväksi niin melkolailla pitkään se käsitys voi siellä jyllätäkkin. Unohtaminen ei asiaa auttanut, sieltä se alitajunta kuitenkin ne nosti pintaan rytinällä ettei kestäny enää elää niitten asioitten parissa. Onnellinen ja tyytyväinen että uskalsin hakea apua. Mutta kyllä se työtä vaatii vieläkin. Koita olla välittämättä vähättelijöistä, ja sinä mies joka haukut kumppanisi mustasukkaiseksi pornoistasi, ota tästä vinkki, että syy voi olla sellaiset kivut josta et tiedäkään, ja toivon kaikille sen alan nautiskelijoille parempia piiloja ja välillä asiaan samaistumisia lapsen silmin jos olette vanhempia. Minua se on satuttanut paljon ja toivon että joku voisi välttyä samalta kivulta. Mutta ihminen voi löytää vahvuutensa kuitenkin ja se vaatii rohkeutta avata sydämensä ja luottaa. Vaikeita asioita, mutta jokaisessa meissä piilee arvokas olento; kun se on mustattu huonoilla uskomuksilla niin siitä voi alottaa vaan purkutyön lähteä etsimään sitä todellista itseä.
Juuri näin.