Mikä on helpoin aine opiskella yliopistossa?

Vierailija kirjoitti:

Ysi vielä lisää, että sosiologia voisi olla myös hyvä. Kaikki kehuvat helpoksi.

Tosin ei sitä tutkintoakaan sitten paljon arvosteta, kuten ei myöskään kieliä lukeneita, jotka ovat valmistuttuaan niin hienon kuuloisesti "filosofian maistereita".

Miten niin ei arvosteta?

Vierailija kirjoitti:

Humanistiset (paitsi kielet), kasvatustiede ja yhteiskuntatieteet. Tenteistä pääsee läpi mutuilemalla.

Kun ei pääse. Jos kirjatenttiin tulee yhteiskuntatieteissä luettavaksi esimerkiksi sellaiset 1000 sivua ja vastata tulee viiteen tarkkaan kysymykseen (alakysymyksineen) tentistä ei pääse läpi ellei ole tutustunut aihealueeseen.

Se on jo eri asia kokeeko ison tietomäärän omaksumisen ja soveltamisen helpoksi. Itselleni se oli vaivatonta, mutta minulle vaativia olisivat esimerkiksi paljon pakollisia harjoituksia ja läsnäoloa vaativat kurssit.

Sosiaalityö

Kielet ovat helpoimpia.

Vierailija kirjoitti:

Minulle matikka.

Huutonaurua!

Tiesitkö, että matematiikan opiskelijoista vain n. 25% valmistuu yliopistosta edes joskus? Loput eivät sitten ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ääni naistutkimukselle, pitää vain opetella sanasto sen jälkeen syytetään miehiä ja ei niin valveutuneita paremman näköisiä naisia.

Suomessa ei taida enää yhtään miestutkimuksen laitosta.

Kai miehet ovat sitten niin yksinkertaisia olioita, ettei heistä tarvitse edes yliopistossa oikein mitään opettaa. Joten jos miestutkimusta olisi, se varmaan olisi helpoin aine tällä perusteella. Kannattaa hakea sellaiseen.

Naistutkimus on nykyään nimeltään sukupuolentutkimus, mutta ihan samaa se on kuin ennenkin. Nimenvaihdoksella vältettiin juuri ilmeinen tasa-arvon vaatimusten mukainen tarve miestutkimukselle.

Vierailija kirjoitti:

Kielet ovat helpoimpia.

Kui?

Ruotsin kieli

Kasvatustieteet ovat helpon maineessa. Humanistisessa kaikilla aloilla pitää suorittaa kielikoe kahdesta kielestä (pelkkä englanti siis ei riitä) + tietysti ruotsi. Humanistisilla aloilla on vaikea maine. 

Naistutkimusta ei nykyään ole muualla kuin persuvouhuttajien fantasioissa, vaan on sukupuolentutkimus, eikä se ole erityisen helpon aineen maineessa. Se on käytännössä monitieteinen ala, eli pitää opiskella useamman tieteenalan perusteita ja menetelmiä vähän riippuen siitä mihin haluaa keskittyä.

Sosiologia ei ole helppoa, teoriat vielä menevät mutta jos haluaa pärjätä pitää hallita kvantitatiiviset menetelmät ja ottaa sivuineeksi esim. tilastotiedettä tai tietojenkäsittelytiedettä. "Kvaligraduja" ei sosiologiassa arvosteta.

Matemaattiset aineet ja filosofia voivat olla helppoja jos on älykäs eli tajuaa asioita, tentit ovat usein sivumääräisesti suppeita. Eri asia on, kuinka nopeasti ne saa sisäistettyä.

Oikeustieteellinen, historia-aineet ja monet muut humanistiset aineet taas eivät vaadi huippuälykkyyttä mutta kylläkin hyvää muistia ja ahkeruutta lukea pitkiä päiviä koska tentit ovat laajoja ja kysymykset ovat silti yksityiskohtaisia.

Riippuu tosiaan omista vahvuuksista. Matematiikassa esim ei tarvitse lukea paljon paskaakaan, ja jos on lahjakas ja oppii nopeasti, niin ei siinä hirveästi vaivaa tarvitse nähdä. Tällainen vähän tyhmempikin tapaus kyllä pääsee tosi vähällä vaivalla (=ei käy luennoilla, tekee demoista minimimäärän, selaa alueen 1-2 päivää ennen tenttiä) laajoistakin kursseista läpi (ainakin tokalla yrittämällä hah), mut arvosanat toki on kans sen mukaiset.

Läsnäolopakolliset olisi itselle vaikeita, sekä sellaiset, joihin pitää lukea ihan hirveästi (ja englanniksi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistiset (paitsi kielet), kasvatustiede ja yhteiskuntatieteet. Tenteistä pääsee läpi mutuilemalla.

Kun ei pääse. Jos kirjatenttiin tulee yhteiskuntatieteissä luettavaksi esimerkiksi sellaiset 1000 sivua ja vastata tulee viiteen tarkkaan kysymykseen (alakysymyksineen) tentistä ei pääse läpi ellei ole tutustunut aihealueeseen.

8

Se on jo eri asia kokeeko ison tietomäärän omaksumisen ja soveltamisen helpoksi. Itselleni se oli vaivatonta, mutta minulle vaativia olisivat esimerkiksi paljon pakollisia harjoituksia ja läsnäoloa vaativat kurssit.

Entisenä yhteiskuntatieteilijänä tulen sanomaan yhteiskuntatiede. Kirjoja vaaditaan yhteen tenttiin 2-4, mutta en 4v opintojeni aikana lukenut yhtään kokonaista. Luennoilla kuuntelemalla selvisi hyvin arvosanoin (oma ka oli 4). Alussa voi olla uusia juttuja, mutta huomasin, että lopulta jauhoimme samoja asioita kaikkialla, mutta eri näkökulmista. Vaihdoin alaa kiinnostuksen loppumisen myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistiset (paitsi kielet), kasvatustiede ja yhteiskuntatieteet. Tenteistä pääsee läpi mutuilemalla.

Kun ei pääse. Jos kirjatenttiin tulee yhteiskuntatieteissä luettavaksi esimerkiksi sellaiset 1000 sivua ja vastata tulee viiteen tarkkaan kysymykseen (alakysymyksineen) tentistä ei pääse läpi ellei ole tutustunut aihealueeseen.

8

Se on jo eri asia kokeeko ison tietomäärän omaksumisen ja soveltamisen helpoksi. Itselleni se oli vaivatonta, mutta minulle vaativia olisivat esimerkiksi paljon pakollisia harjoituksia ja läsnäoloa vaativat kurssit.

Entisenä yhteiskuntatieteilijänä tulen sanomaan yhteiskuntatiede. Kirjoja vaaditaan yhteen tenttiin 2-4, mutta en 4v opintojeni aikana lukenut yhtään kokonaista. Luennoilla kuuntelemalla selvisi hyvin arvosanoin (oma ka oli 4). Alussa voi olla uusia juttuja, mutta huomasin, että lopulta jauhoimme samoja asioita kaikkialla, mutta eri näkökulmista. Vaihdoin alaa kiinnostuksen loppumisen myötä.

Jos on pelkkä kirjatentti se sisältää vain kirjoja, ei luento-osuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielet ovat helpoimpia.

Kui?

Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle matikka.

Huutonaurua!

Tiesitkö, että matematiikan opiskelijoista vain n. 25% valmistuu yliopistosta edes joskus? Loput eivät sitten ollenkaan.

Moni menee matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan varmuuden vuosi ja vaihtaa myöhemmin esim. lääketieteeseen, oikeustieteeseen tai vaikka Aalto yliopistoon. Itsekin aloitin sekä Otaniemessä että tietojenkäsittelyopin laitoksella. Siksi noita tuolta valmistuneita on vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistiset (paitsi kielet), kasvatustiede ja yhteiskuntatieteet. Tenteistä pääsee läpi mutuilemalla.

Voit vapaasti yrittää tuota historiassa ja logiikassa.

Itse olen opiskellut useaa humanistista alaa, eikä mutuilulla ole päässyt pitkälle missään. Niin luulee vaan henkilö, jonka oma humanistinen sivistys on hyvin vähäistä.

Tässä esim- arkeologian pääsykokekysymyksiä Turun yo:sta, joten jokainen voi miettiä miten pääsis sisään pelkällä mutuilulla...

https://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/arkeologia/opiskelu/opiskelij…

Matematiikassa vaaditaan paljon ulkoa opettelua. Jos ei vaadittaisi, niin se tarkottaisi sitä, että ihminen pystyisi yksin keksimään hetkessä koko 4000 vuoden matematiikan kehityksen. Mikä tarkoittaisi myös sitä, että nykyisetkin mysteerit oltaisiin ratkaistu jo aika päivää sitten. Kukaan ei pysty menemään tenttiin kylmiltään ja saamaan mitään paperille...

Sukupuolentutkimus oli mulle helvetin vaikeaa. Luin sitä kaksi kurssia, mutta se oli paitsi työlästä, myös hankalaa asiaa ja vaati hirveästi omien aivojen käyttöä, soveltamista ja ymmärrystä.

Kasvatustieteissä on eri aloja: lastentarhanopet, luokanopet, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, ohjausala... pakko sanoa, että joku täällä oli aivan oikeassa; luokanopettajat on kuin insinöörejä, luulee olevansa kaiken kerma ja fiksuja, mutta todellisuudessa perusjuntteja jotka luottavat koko opiskeluajan maalaisjärkeensä. Luokanopet ei useimmiten edes yritä omaksua mitään tieteellistä pohjaa ajatustensa tueksi, vaan vouhottavat siitä mitä käytännön työ tulee olemaan ja opiskelevat didaktiikkaa. Haluavat koko ajan lisää harjoitteluita, vaikka heillä on yliopistotutkinnoista kaikista eniten harjoitteluita. Yliopisto on mun mielestä nimenomaan ymmärryksen lisäämistä varten, sen käsittämistä, ettei maailma ole valkoinen tai muista. Tosi moni valmistuu ilman että siihen on tullut yhtään harmaan sävyjä. Itse opiskelin kandiin asti luokanopeksi, mutta vaihdoin alaa koska tuntui että opiskelen kanalauman kanssa, enkä todellakaan itse ole penaalin terävin kynä myöskään. Kasvatustieteellinen ajattelu kun vaan on kaikkea muutakin, kuin oman koulu- ja kehityshistorian miettimistä.

Hallintotieteet oli mulle hankalaa, mutta moni on sanonut että se on sellaista semihelppoa. Vaatii paljon pänttäämistä, mutta muuten saa olla aika vapaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielet ovat helpoimpia.

Kui?

Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.

No sittenhän koko kansa puhuisi sujuvaa ranskaa !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle matikka.

Huutonaurua!

Tiesitkö, että matematiikan opiskelijoista vain n. 25% valmistuu yliopistosta edes joskus? Loput eivät sitten ollenkaan.

Moni menee matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan varmuuden vuosi ja vaihtaa myöhemmin esim. lääketieteeseen, oikeustieteeseen tai vaikka Aalto yliopistoon. Itsekin aloitin sekä Otaniemessä että tietojenkäsittelyopin laitoksella. Siksi noita tuolta valmistuneita on vähän.

Juuri näin. Moni menee lukemaan kemiaa kun ei pääse lääkikseen 1.kerralla ja vaihtaa sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielet ovat helpoimpia.

Kui?

Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.

No sittenhän koko kansa puhuisi sujuvaa ranskaa !

Varmasti puhuisikin, jos olisi sitä opiskellut. En tiedä ketään motivoitunutta kieltenopiskelijaa, joka olisi pitänyt opintojaan erityisen haastavina.