Mikä on helpoin aine opiskella yliopistossa?
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielet ovat helpoimpia.
Kui?
Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.
No sittenhän koko kansa puhuisi sujuvaa ranskaa !
Varmasti puhuisikin, jos olisi sitä opiskellut. En tiedä ketään motivoitunutta kieltenopiskelijaa, joka olisi pitänyt opintojaan erityisen haastavina.
Pointti olikin siinä että ihmiset EI LUE ranskaa koulussa koska se on vaikeaa
Ainakin tiedän useita kolmannen vuoden hallintotieteilijöitä ja kauppatieteilijöitä, jotka eivät ole lukeneet yliopisto-opintojensa aikana yhtä ainutta kirjaa. Tenteistä selvitty pelkillä luentomuistiinpanoilla. Minusta syvällistä oppimista tapahtuu, vasta kun syventyy aiheeseen itsenäisesti lukemalla.
Noin yleisesti ottaen humanistinen, valtsikka ja yhteiskuntatieteellinen ovat suht helppoja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Minä en siellä kuitenkaan pärjäisi, minun vahvuudet ovat muualla.
Kasvatustieteet ovat kyllä täyttä huttua.
Yhteiskuntatieteissä vaaditaan paljon omaa ajattelua ja monipuolisia näkökulmia. Joiltakin tulee tämä luonnostaan, osa joutuu pinnistelemään. Luettavaakin on meillä kyllä aika reilusti. Julkisoikeutta olen opiskellut myös, siinäkin paljon luettavaa, mutta omaa ajattelua ei tarvita kovinkaan paljoa.
Itse opiskelin historiaa (kulttuuri-, yleis- ja vähän Suomen), ja se on siinä mielessä helppoa, että mikään siitä asiasta ei ole niin vaikeaa etteikö normaaliälyinen ihminen niitä asioita voisi ymmärtää. Työlästä ja aikaavievää se sen sijaan on, koska joutuu lukemaan (ja kirjoittamaan) paljon ja laajalti.
Millaista on opiskella logopediaa?
Sosiaalipsykologia ja tiedotusoppi olivat helpoimpia ainakin 80-luvulla.
suomen kieli : kaikkihan Suomea osaa
Typerä kysymys. Pysy pois yliopistolta.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tiedän useita kolmannen vuoden hallintotieteilijöitä ja kauppatieteilijöitä, jotka eivät ole lukeneet yliopisto-opintojensa aikana yhtä ainutta kirjaa. Tenteistä selvitty pelkillä luentomuistiinpanoilla. Minusta syvällistä oppimista tapahtuu, vasta kun syventyy aiheeseen itsenäisesti lukemalla.
Minusta tuo on melko surullista
Kaikki se, mitä en itse opiskele, tai josta en ole lainkaan kiinostunut. - Kuka sitä nyt haluaisi murtaa ja rikkoa omat mielikuvat siitä, että osaa ja hallitsee jonkin asian ilman erityistä opiskeluakin.
Sisäänpääsyn kannalta teologiseen on helppo päästä, mutta muuten onkin sitten omissa sfääreissään. Helppo päästä sisään, vaikeaa päästä pois.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet ovat helpon maineessa. Humanistisessa kaikilla aloilla pitää suorittaa kielikoe kahdesta kielestä (pelkkä englanti siis ei riitä) + tietysti ruotsi. Humanistisilla aloilla on vaikea maine.
Naistutkimusta ei nykyään ole muualla kuin persuvouhuttajien fantasioissa, vaan on sukupuolentutkimus, eikä se ole erityisen helpon aineen maineessa. Se on käytännössä monitieteinen ala, eli pitää opiskella useamman tieteenalan perusteita ja menetelmiä vähän riippuen siitä mihin haluaa keskittyä.
Sosiologia ei ole helppoa, teoriat vielä menevät mutta jos haluaa pärjätä pitää hallita kvantitatiiviset menetelmät ja ottaa sivuineeksi esim. tilastotiedettä tai tietojenkäsittelytiedettä. "Kvaligraduja" ei sosiologiassa arvosteta.
Matemaattiset aineet ja filosofia voivat olla helppoja jos on älykäs eli tajuaa asioita, tentit ovat usein sivumääräisesti suppeita. Eri asia on, kuinka nopeasti ne saa sisäistettyä.
Oikeustieteellinen, historia-aineet ja monet muut humanistiset aineet taas eivät vaadi huippuälykkyyttä mutta kylläkin hyvää muistia ja ahkeruutta lukea pitkiä päiviä koska tentit ovat laajoja ja kysymykset ovat silti yksityiskohtaisia.
:'( Minä teen parhaillani kvaligradua. Monet sosiologian klassikoistakin perustuu kvaliaineistoihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielet ovat helpoimpia.
Kui?
Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.
Kielen opiskelu yliopistossa ei ole (pelkästään) kieltenopiskelua. Opiskelussa on mukana kielitieteellisiä teorioita, ja miten opiskeltavia kieliä analysoidaan. Opiskelussa ei keskitytä vaan kirjakieleen. Kirjallisuutta jopa paljon. Kielihistoriaa.
Mielenkiintoinen keskustelu! En ole tiennyt, että yliopistossa voi olla niin helppoa, ettei edes kirjoja täydy lukea.
Liikuntatieteellisessä naurettavan helppoa! Jos liikkaopen pääsykokeista selviää niin sitten siellä vain pelaillaan ja urheillaan koko opiskeluaika..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tiedän useita kolmannen vuoden hallintotieteilijöitä ja kauppatieteilijöitä, jotka eivät ole lukeneet yliopisto-opintojensa aikana yhtä ainutta kirjaa. Tenteistä selvitty pelkillä luentomuistiinpanoilla. Minusta syvällistä oppimista tapahtuu, vasta kun syventyy aiheeseen itsenäisesti lukemalla.
Minusta tuo on melko surullista
Esimerkiksi kokoomuksen Susanna Koski on hallintotieteilijä eikä todellakaan loista älyllä ja sivistyksellä.
Kemia ja fysiikka. Tarttee vaan laskee. Musta ei ois ikinä opettelemaan ja analysoimaan jotain paksuja kirjoja johonkin kirjatenttiin. Kemiassa ja fysiikassa oppii huomaamatta tekemisen ohella.