Mikä on helpoin aine opiskella yliopistossa?

Vierailija kirjoitti:

suomen kieli : kaikkihan Suomea osaa

Sinä et ainakaan, oikeinkirjoitustaidoistasi päätellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisille tarkoitetuista "lue ja muista" aineista, jotka eivät myöskään tuota merkittävää tai mitattavaa arvoa maailmaan.

Mitähän aineita tarkoitat? Olen opiskellut kahdella mantereella yliopistoissa enkä ole vielä tuollaisia aineita kohdannut.

No oikeastaan kaikki ne harrastustieteet, eli jotka valitaan sen takia kun asia kiinnostaa, eikä sen takia, että sillä työllistyisi muuten kuin julkiselle sektorille tai tutkijaksi. 

Järkyttävää! Yliopistoon mennään opiskelemaan sitä, mikä kiinnostaa. Yliopisto ei ole töihin valmistava laitos, eikä edes oppilaitos kuin toissijaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisille tarkoitetuista "lue ja muista" aineista, jotka eivät myöskään tuota merkittävää tai mitattavaa arvoa maailmaan.

Mitähän aineita tarkoitat? Olen opiskellut kahdella mantereella yliopistoissa enkä ole vielä tuollaisia aineita kohdannut.

No oikeastaan kaikki ne harrastustieteet, eli jotka valitaan sen takia kun asia kiinnostaa, eikä sen takia, että sillä työllistyisi muuten kuin julkiselle sektorille tai tutkijaksi. 

Ahaa, et tiedä mistä aineista on edes kyse, kunhan keksit juttuja omasta päästäsi --- sehän edustaakin todella tieteellistä ja älyllistä näkökulmaa.

Ja sitten arvelet että asiantuntijana julkisella sektorilla tai tutkijana on jotenkin erityisen helppoa älyllisesti?

Huoh. Missähän kolossa säkin elät.

Ei se yliopistomatikka nyt niin vaikeaa ole jos on oikeasti matemaattisesti lahjakas, mutta jos ei ole matemaattista lahjakkuutta, niin onhan tilastotieteet ja sun muut tosi vaikeita. Aineista mitä itse luen sivuaineina helpoin mielestäni on talousoikeus, ei tarvii kuin käydä luennoilla ja lukea muistiinpanot tenttiin ja lakikirjalla pärjää ihan mainiosti. Ja kyllä varmaan johtamisen ja markkinoinin laitoksien kursseista pääsee läpi avaamatta kurssikirjaa, ei kaikki kauppislaiset ota mitään oikeasti vaikeita kursseja. 

Filosofia, jos valitset käytännöllisen filosofian ja luet pääosin fenomenologeja. Voit mutuilla ihan rauhassa, mitä Edmund Husserl ja Martin Heidegger käsityksillään viime kädessä tarkoittivat. Tosin  filosofian pääaineopintoihin kuuluvat pakollisina logiikan perus- ja jatkokurssit, jotka sitten teetättävätkin hieman enemmän töitä.

Johtaminen tai markkinointi kauppiksessa. Sisään vaikea päästä mutta muuten ihan pilipalia.

Vierailija kirjoitti:

Ei se yliopistomatikka nyt niin vaikeaa ole jos on oikeasti matemaattisesti lahjakas, mutta jos ei ole matemaattista lahjakkuutta, niin onhan tilastotieteet ja sun muut tosi vaikeita. Aineista mitä itse luen sivuaineina helpoin mielestäni on talousoikeus, ei tarvii kuin käydä luennoilla ja lukea muistiinpanot tenttiin ja lakikirjalla pärjää ihan mainiosti. Ja kyllä varmaan johtamisen ja markkinoinin laitoksien kursseista pääsee läpi avaamatta kurssikirjaa, ei kaikki kauppislaiset ota mitään oikeasti vaikeita kursseja. 

Minä olen fyysikko, ja luin matikkaa sivuaineena. Ja oli tosiaan helpointa opiskeluissa. Ei fysiikkakaan ylettömän vaikeaa ollut, mutta matematiikka tuntui oikeastaan helpommalta kuin lukiossa.

Olen opiskellut johtamista/taloustiedettä, hallintotieteitä, oikeustieteitä ja maailmanpolitiikkaa/valtio-oppia. Näistä ehdottomasti iiseintä oli johtaminen ja taloustiede. Tuntuu uskomattomalta, että niinkin helpolla saa maisterin paperit. Oikeustiede ei ole myöskään vaativaa mutta lukemista voi olla välillä paljon. Kaikista haastavinta näistä on politiikan opiskelu, siinä vaaditaan myös lukupäätä mutta myös ns. omia aivoja. Olen kuullut, että helppojen aineiden listalla on myös sosiaalityö ja ketjussa usein jo mainittu kasvatustieteet. Aineiden helppous ei ole opiskelijoiden syytä vaan koulutusohjelman laatijoiden, opiskelun pitää olla jossain määrin haastavaa että jotain oppii.

Vierailija kirjoitti:

suomen kieli : kaikkihan Suomea osaa

No ethän tuota sinäkään osaa suomea.

Vierailija kirjoitti:

Taideaineet.

Riippuu lahjoista.

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut johtamista/taloustiedettä, hallintotieteitä, oikeustieteitä ja maailmanpolitiikkaa/valtio-oppia. Näistä ehdottomasti iiseintä oli johtaminen ja taloustiede. Tuntuu uskomattomalta, että niinkin helpolla saa maisterin paperit. Oikeustiede ei ole myöskään vaativaa mutta lukemista voi olla välillä paljon. Kaikista haastavinta näistä on politiikan opiskelu, siinä vaaditaan myös lukupäätä mutta myös ns. omia aivoja. Olen kuullut, että helppojen aineiden listalla on myös sosiaalityö ja ketjussa usein jo mainittu kasvatustieteet. Aineiden helppous ei ole opiskelijoiden syytä vaan koulutusohjelman laatijoiden, opiskelun pitää olla jossain määrin haastavaa että jotain oppii.

Tervetuloa meidän taloustieteen maisteritason kursseille. Se derivointi oikeasti muuttuu aika hankalaksi jossakin kohtaa ja ei ekonometriakaan mitään ihan helppoa ole... 

Omien kokemusten perusteella sanoisin oikeustiede. Vaatii toki istumalihaksia ja kärsivällisyyttä, mutta ei niinkään älyä. Muisti riittää. Tenteissä riitti, että muisti mitä kirjassa oli sanottu, mutta tietoa ei tarvinnut kovin vaikeasti soveltaa.

On helpompi vastata kysymykseen mitkä ovat vaikeimpia aineita kuin mitkä ovat helpoimpia aineita.

Vaikeimpia aineita ovat esim. hiukkasfysiikka tai kosmologia, korkean tason matematiikka ja tilastotiede. Varmaan tenteistä pääsee niissäkin läpi vaikkei olisi mikään Einstein mutta kyllä noissa aineissa kuitenkin äly joutuu todella kovalle koetukselle. Joku kauppakorkea tai oikis ei noihin verrattuna vaadi paljon mitään muuta kuin hieman vaivannäköä.

Up

Minkä nyt kukin helpoks käsittää mut oman kokemuksen mukaan valtsikasta on tullut vähimmällä työllä noppia (auttaa kun voi tenttiä 6-10 op:n kirjatenttejä) ja kasvatustieteissä on ollut sit sisällöllisesti kevyimpiä tenttejä (välillä aivan älyttömiä monivalintatenttejä). Pääaineena mulla on kieliaine ja siinä nopat harvemmin tulee mitenkään älyttömän helposti. On paljon 3-4 op:n kursseja eikä tenttimismahdollisuuksia oo yhtä paljon kuin monissa muissa aineissa. Sanoisin et omas ainees on melko hyvä tasapaino. Opiskelua kyl vaaditaan mut nopat ei oo liian vaikeesti saavutettavissa. Ja siis meillä lähdetään ihan suoraan lingvistiikkaan, kirjallisuuden tutkimukseen ym. eli pelkäl vahval kielitaidol ei pitkälle pötkitä. Se on oletus eikä etu. 

Mulle helpointa oli kurssit monikulttuurisuudesta. Käsittämättömän helposti tuli vitonen joka tentistä. Vähän vilkuili kirjaa ja muisti hirveästi vaan analysoida kaikenlaista rasismia joka paikassa. Paras oli, kun yliopistotason tentissä ruoskin itseäni piilorasismista ja lukematta mitään tuli vitonen. Tuossa aihepiirissä varmaan tärkeintä on olla hirveän oikeamielinen ja se osoittaa kriittistä, tieteellistä ajattelua. Mitein joskus, että tulisko hylsy, jos oikeasti kirjoittaisinkin analysoiden asioista toisinpäin, että onko rasismia olemassa lainkaan ja onko se sittenkin aima pieni paha nyky-Suomessa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielet ovat helpoimpia.

Kui?

Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.

Kielen opiskelu yliopistossa ei ole (pelkästään) kieltenopiskelua. Opiskelussa on mukana kielitieteellisiä teorioita, ja miten opiskeltavia kieliä analysoidaan. Opiskelussa ei keskitytä vaan kirjakieleen. Kirjallisuutta jopa paljon. Kielihistoriaa.

Vai niin. Meni kyllä ihan ohi, jos opinnot tällaisia kursseja sisälsivät. Kirjallisuutta paljon? Mitä kirjallisuutta? Tasan 1 op oli kielihistoriaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielet ovat helpoimpia.

Kui?

Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.

Kielen opiskelu yliopistossa ei ole (pelkästään) kieltenopiskelua. Opiskelussa on mukana kielitieteellisiä teorioita, ja miten opiskeltavia kieliä analysoidaan. Opiskelussa ei keskitytä vaan kirjakieleen. Kirjallisuutta jopa paljon. Kielihistoriaa.

Jees ja fonetiikkaa sen eri muodoissa.

Semantiikkaa, syntaksia. Ei järin helppoa vaikka saksan kielestä sain laudaturin lukiosta. Luin saksaa yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin tiedän useita kolmannen vuoden hallintotieteilijöitä ja kauppatieteilijöitä, jotka eivät ole lukeneet yliopisto-opintojensa aikana yhtä ainutta kirjaa. Tenteistä selvitty pelkillä luentomuistiinpanoilla.

Laskentatoimen opiskelu: Lähes joka kurssin kohdalla opinto-oppaassa on vaatimuksena jokin 1000-sivuinen englanninkielinen kurssikirja, mutta ei niitä ilmeisesti ole tarkoituskaan edes silmäillä. Luennoitsija laatii kirjoista powerpointit ja mumisee ne luennoilla. Tentissä riittää, kun osaa powerpointit. Tentin lisäksi lähes jokaisella kurssilla pitää tehdä ryhmätyö ja esittää se.  Tenteissä kysytään samaa kuin edellisinäkin vuosina, joten edellisten vuosien tenttikysymykset katsomalla tietää, mitä tullaan taas kysymään.

Vierailija kirjoitti:

Millaista on opiskella logopediaa?

Liekö tähän jo vastattu, mutta vastaanpa silti.

Ihan s*atanan raskasta ja työlästä! Huh, onneksi pääsin sieltä koulusta 5 vuodessa pois, ei olisi pää kestänyt enää olla siellä. YHTS:n tilastoissa näkyy, että puheterapeuttiopiskelijoita tulee eniten opiskeluaikana mielenterveyspuolelle juttelemaan psykologien kanssa. Meidän vuosikurssista tippui ekan vuoden aikana jo moni ja viidennen vuoden kohdalla oli vähän yli puolet enää jäljellä. Muutamalle tuli burn out, muutama luovutti ja sanoi että on tämä koulutus joku itse saatanan keksintö. Opiskelin siis Oulussa ja meillä oli yhteisiä videovälitteisiä kursseja mm. Helsingin ja Tampereen opiskelijoiden kanssa. Meidän oululaisten piti tehdä samasta kurssista välillä kaksikin kertaa pidemmät esseet, että päästiin läpi. Siis sama opintopistemäärä, mutta kun Oulun logopedian laitoksella on vähän omanlaiset määritelmät sopivalle työmäärälle niin sitä sitten kirjoitettiin 15 sivua kun toiset kirjoitti vaikka 8. Kyllähän se ketutti. Toisena lukuvuotena minulla oli 27 tenttiä, niin jokainen voi miettiä miten ne kasautuu, jos kesäloma on 3 kk eli opiskeluviikkoja jää n. 40. Ja kun eihän tenttejä tietenkään heti lukuvuoden alkaessa ole, kun asiaa ei ole vielä opeteltu. Ja tähän päälle vielä tietenkin kaikki kirjalliset esseet mitä vaadittiin tenttien päälle plus ryhmätyöt ja esitelmät. Ja tietenkin koko ajan oli myös oikeita asiakkaita, joille meni jokaviikkoinen puheterapia, joka piti suunnitella ja raportoida millin tarkasti.

Ja noista tenteistä ei todellakaan pääse millään mutulla eikä yleissivistyksellä läpi. Pakollisina sivuaineina kuitenkin mm. lääketiede ja fonetiikka. Eli käytiin monta samaa lääketieteen kurssia mitä lääkäriopiskelijat. Voi sitä latinan opiskelun määrää ja "hauki on kala" tyyppistä opettelua, kun ei niitä asioita muuten voinut oppia. Ja kun säästetään, niin joitain tenttejä oli vaikka vain kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa. Eli jos et pääse läpi, niin opinnot venyy pahimmillaan vuosia, koska opinnot rakennettu pyramidimaisesti, että jos yksi kurssi puuttuu niin ei muille kursseille pääse.

Anteeksi avautuminen, tuli pienet aggressiot jo ajatuksesta, että joku sanoisi että logopedia olisi helppo koulutus :D