Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on helpoin aine opiskella yliopistossa?
Kommentit (117)
Kun lukee tätä ketjua niin herää kysymys miksi menin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun? Siellä nimittäin kuitenkin joutui tekemään aika paljon töitä... Lähes joka kurssissa useampi kirja + luentomuistiinpanot ja näiden lisäksi harjoitustyöt, osa harjoitustöistä yllättävän työläitä, piti esim. käydä erilaisissa firmoissa tekemässä haastatteluja ja keräämässä aineistoa. Suhteessa opintopisteisiin mielestäni keskimääräinen työmäärä ainakin omassa koulutusohjelmassa oli suuri. Vain harvoja tosi pienitöisiä kursseja koko tutkinnossa omasta mielestäni. No toki DI:n tutkinto on auttanut työmarkkinoilla ja olen siinä mielessä ihan tyyväinen ja olen nykyisin sellaisessa työssä missä viihdyn kohtalaisen hyvin. Mutta puhtaasti opintojen työläyden kannalta ei kovin fiksu valinta mennä DI-tutkintoa suorittamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielet ovat helpoimpia.
Kui?
Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.
Kielen opiskelu yliopistossa ei ole (pelkästään) kieltenopiskelua. Opiskelussa on mukana kielitieteellisiä teorioita, ja miten opiskeltavia kieliä analysoidaan. Opiskelussa ei keskitytä vaan kirjakieleen. Kirjallisuutta jopa paljon. Kielihistoriaa.
Vai niin. Meni kyllä ihan ohi, jos opinnot tällaisia kursseja sisälsivät. Kirjallisuutta paljon? Mitä kirjallisuutta? Tasan 1 op oli kielihistoriaa.
Voi apua mikä myötähäpeä. Oletko kehitysvammainen? Miten olet voinut päästä tenteistä läpi kun luetun ymmärtäminen on tuollaista? Tai edes lukiosta, jos käsitys on pikkulapsen minä=koko maailma tasolla? :O
Monet, ellei jopa suurin osa kielten pääaineopinnoista sisältää myös em. kielipiirin kulttuuriopintoja, ja osa on ihan nimeltäänkin "x kieli ja kirjallisuus". Kyllä niihin kuuluu pitkä lista (FYI: kymmeniä) klassikkoja jotka on luettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielet ovat helpoimpia.
Kui?
Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.
Kielen opiskelu yliopistossa ei ole (pelkästään) kieltenopiskelua. Opiskelussa on mukana kielitieteellisiä teorioita, ja miten opiskeltavia kieliä analysoidaan. Opiskelussa ei keskitytä vaan kirjakieleen. Kirjallisuutta jopa paljon. Kielihistoriaa.
Vai niin. Meni kyllä ihan ohi, jos opinnot tällaisia kursseja sisälsivät. Kirjallisuutta paljon? Mitä kirjallisuutta? Tasan 1 op oli kielihistoriaa.
Mitäköhän muuntokoulutusta olet käynyt? Oma äiti kävi jotain sellaista ehkä 70-luvulla. Ja silloin kyllä kielitieteen osuus oli olematon. Äiti oli kyllä pihalla siitä, mitä kieli oikein on, vaikka enkun opettaja olikin. Ja aika omat kielenopettajat kouluaikoina eivät sen paremmin tuntuneet tietävän kielestä. Kirjakieltä ja oikeinkirjoitusta kyllä opetettiin... Oma käsitykseni on, ettei vastaavaa köyhää muuntokoulutusta enää ole. Ehkä sellainen on taas aloitettu? Voi taivas!
minäkin sanoisin, että matematiikka. Olen gradua vaille valmis ja ekan vuoden jälkeen en ole käynyt yhdelläkään luennolla ja silti arvosanojen keskiarvo 4. Teen kotona silloin tällöin puoli tuntia hommia ja tenttiin luen n. viikon. Maailman helpoin tutkinto! Olen samalla lasten kanssa kotona mutta tässähän tämä on mennyt. En tiedä olisiko puhtaalla matematiikalla yhtä helppoa, mutta soveltavan puolella on ainakin ihan ilmaista..
Vierailija kirjoitti:
minäkin sanoisin, että matematiikka. Olen gradua vaille valmis ja ekan vuoden jälkeen en ole käynyt yhdelläkään luennolla ja silti arvosanojen keskiarvo 4. Teen kotona silloin tällöin puoli tuntia hommia ja tenttiin luen n. viikon. Maailman helpoin tutkinto! Olen samalla lasten kanssa kotona mutta tässähän tämä on mennyt. En tiedä olisiko puhtaalla matematiikalla yhtä helppoa, mutta soveltavan puolella on ainakin ihan ilmaista..
Just. Sulla ei ole lainkaan sivuaineita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielet ovat helpoimpia.
Kui?
Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.
Kielen opiskelu yliopistossa ei ole (pelkästään) kieltenopiskelua. Opiskelussa on mukana kielitieteellisiä teorioita, ja miten opiskeltavia kieliä analysoidaan. Opiskelussa ei keskitytä vaan kirjakieleen. Kirjallisuutta jopa paljon. Kielihistoriaa.
Juu-u, kielten opiskelusta on varmaan paljon harhakäsityksiä. Ei yliopistoon kieltä mennä "oppimaan", vaan oletuksena kaikki osaavat jo kieltä hyvin. Opinnot ovat hyvinkin poikkitieteelliset. Varsinaiset kielitaidon kurssit, joita on vain vähän, esim. ääntämisen tai normatiivisen kieliopin kurssit, ovat enemmänkin yksityiskohtiin menevää hiomista ja tietysti sen havainnointia, millaiset asiat ovat suomenkielisille kohdekielessä vaikeita. Noin muuten opintojen vaikeus riippuu varmasti oppiaineesta ja yliopistosta, mutta omalla laitoksellani ei helpolla päästetty. Harvinaisemman kielen laitoksella taso saattaisi olla helpompi. Pikku hiljaa opinnot vaikeutuvat ja ne ovat hyvin vaihtelevia: kielitiedettä, fonetiikkaa, kirjallisuusanalyysia, kielihistoriaa, ehkä kääntämisen teoriaa tai kielen oppimiseen ja opettamiseen liittyviä aiheita...vaikka myöhemmin jokainen valitseekin oman alansa josta esim. gradu kirjoitetaan. Omalla laitoksellani vaadittiin esimerkiksi kirjallisissa töissä alusta lähtien hyvinkin kovaa tasoa. Millään mutuilulla ei selviä vaan teoriaa pitää lukea paljon ja osata soveltaa ja vertailla. Senkin jälkeen palautteessa yleensä tuodaan esille, että olisit voinut vielä miettiä tällaista ja tällaista teoriaa, että se ja se kirjoittaja myös vähän sivuaa tätä aihettasi, ja eivätkö hänen kirjoituksensa aseta nämä sinun työsi väitteet kyseenalaisiksi? Toisen käden lähteitä ei myöskään hyvällä katsota, mutta samaan aikaan erityisesti vanhemmat lähteet pitäisi osata kyseenalaistaa ja ottaa huomioon, mistä ko. kirjoittajia on kritisoitu. Itse opiskelin yleisestä kirjallisuustieteestä pelkät perusopinnot ja ne eivät olleet vaikeat, mutta vaativimmat kirjallisuusanalyysin kurssit ja tehtävät tein kyllä kieliaineessa...
Voisin kuvitella, että laki. Ei tosin ole helpoimmasta päästä päästä sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minäkin sanoisin, että matematiikka. Olen gradua vaille valmis ja ekan vuoden jälkeen en ole käynyt yhdelläkään luennolla ja silti arvosanojen keskiarvo 4. Teen kotona silloin tällöin puoli tuntia hommia ja tenttiin luen n. viikon. Maailman helpoin tutkinto! Olen samalla lasten kanssa kotona mutta tässähän tämä on mennyt. En tiedä olisiko puhtaalla matematiikalla yhtä helppoa, mutta soveltavan puolella on ainakin ihan ilmaista..
Just. Sulla ei ole lainkaan sivuaineita?
on tietysti. Tilastotiede ja soveltavalla pakollinen tietojenkäs.tiede, mutta aika matemaattisia nekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minäkin sanoisin, että matematiikka. Olen gradua vaille valmis ja ekan vuoden jälkeen en ole käynyt yhdelläkään luennolla ja silti arvosanojen keskiarvo 4. Teen kotona silloin tällöin puoli tuntia hommia ja tenttiin luen n. viikon. Maailman helpoin tutkinto! Olen samalla lasten kanssa kotona mutta tässähän tämä on mennyt. En tiedä olisiko puhtaalla matematiikalla yhtä helppoa, mutta soveltavan puolella on ainakin ihan ilmaista..
Just. Sulla ei ole lainkaan sivuaineita?
on tietysti. Tilastotiede ja soveltavalla pakollinen tietojenkäs.tiede, mutta aika matemaattisia nekin.
Niin, joko se matematiikka on oikeasti helppoa (mitä hieman epäilen) tai se on vain juuri sinulle erityisen helppoa eli olet matemaattisesti selvästi lahjakas.
Jos haluttaisiin luotettavasti vertailla eri tutkintojen helppoutta, niin pitäisi kerätä laaja empiirinen aineisto ja vertailla sekä opintoaikoja että arvosanoja että myös ehkä jotain kvalitatiivista aineistoa esim. haastattelujen perusteella.
Helppous / vaikeus sisältää myös useampia komponentteja: esim. puhtaasti työmäärällinen helppous / vaikeus ja läsnäolo-vaatimukset tai sitten älyllinen vaativuus opiskelijalle, osittain nämä menevät toki päällekkäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi voi vaikuttaa yliopisto / korkeakoulu missä opiskelee. Vaatimukset voivat jossain ole kovemmat kuin muualla ihan Suomen sisälläkin vaikka opiskelisi samaa pääainetta. Ja sitten jos mennään ulkomaille opiskelemaan esim. amerikkalaisen huippuyliopistoon master-tason tutkintoa, niin keskimäärin vaatimukset ovat selvästi Suomea kovemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ haha hah. Meinasin just kirjoittaa että äidinkielen opettajan opinnot, kaikkihan suomea osaa, jos on vauvasta asti sitä kuullut ja puhunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän suhteellista kysyä tällaista, kun osa aineistahan on sellaisia, ettei niitä voi käytännössä päästä opiskelemaan jos ei ole ollut hikari peruskoulusta lähtien. Ja toisiin taas pääsee taustasta riippumatta, kunhan opiskelee parissa kuukaudessa kirjat ulkoa ja onnistuu pääsykokeen paineessa paremmin kuin kenties tuhannet muut. Ja joissakin aineissa harrastuneisuudesta voi olla paljon apua, jotkut aineet taas ovat sellaisia ettei niitä voi kukaan harrastaa.
niin, se riippuu myös siitä millainen opiskelija olet. kaikki on vaikeita jos ei osaa opiskelutekniikkaa yhtään eikä kirjoittaa minkäänlaista tuotosta, jossa on alku, keskikohta ja loppu selkeässä yhteydessä toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielet ovat helpoimpia.
Kui?
Kieliä oppii matalammallakin älykkyysosamäärällä ja tieto kasautuu automaattisesti edellisen aineksen päälle. Arvostelu on lepsua.
No sittenhän koko kansa puhuisi sujuvaa ranskaa !
Ajatelkaa jos pakkoruotsin tilalle tulis kaikille ranska. Millaset olis " oppimistulokset ". Buahahaa....
Alue: Aihe vapaa
Riippuu kielestä. Enkussa ainakin opiskeluissa ei oo mitään esim. lukion opetukseen verrattavaa vaan oletus on että opiskelijoilla on jo yliopistoon tullessa vahva kielitaito ja sit ruvetaan opiskelemaan syvällisemmin kielen rakenteita, kielen historiaa, britti/irkku/jenkkikirjallisuutta (pakollisena tais olla väh. 9 op), ihan kirjallisuus- ja kielitiedettä. Kääntämistä on myös pakollisena jonkin verran mut muuten opiskelussa ei siis lähdetä liikkeelle siitä että kyseessä olis vieraan kielen opiskelu. Tilanne on täysin eri joissain pienemmis kielis joissa ei välttämättä tarvitse edes kirjoittaa kandia (jossain kuulemma ei graduakaan jos tuttuuni on uskominen) opiskeltavalla kielellä.