Lue keskustelun säännöt.
Järkytys: kaveri makasi sairaalassa paskaisissa lakanoissa, hoitohenkilökunta ei kuulemma vaihda!
12.04.2016 |
Pahasti sairas kaverini oli isommassa leikkauksessa ihan vasta. Järkytys tuli kun kävimme häntä tänään katsomassa. Kaverini haava oli vuotanut pahasti ja sängyssä oli todella runsaasti mm. kudosnestettä ja verta haavasta valuneena, mehukeittoa jonka lisäksi kämmenen kokoinen läntti oksennusta. Hoitohenkilökunta kuulemma kannustaa tekemään itse ja kuntoutumaan nopeammin!!! No, kaverini ei pääse tällä hetkellä omin avuin edes häävisti kääntymään sängyssään, saati että osaisi omin avuin hypätä pyörätuoliin, hakea lakanat jostain ja vaihtaa ne sänkyynsä.
Ihan välitön raivo puski päälle ja hain heti hoitajan paikalle katsomaan tilanteen - kaveriani ei todellakaan voida vaatia vaihtamaan lakanoita! Hoitaja koitti pelastaa tilanteen sanomalla, että hienostihan se haava on parantunut ja voi jo vähän liikkuakin (sairaudesta johtuen kaverini ei liiku omin avuin sentin senttiäkään). Lopulta vaatimalla sain hoitajan vaihtamaan lakanat. Johan tuossa on infektioriskikin aivan valtava, kun makaa veren, kudosnesteiden ja oksennuksen seassa parantumattoman haavan kanssa.
Kaverini kertoi ettei todellakaan saa hoitajilta tarpeeksi apua esimerkiksi syömiseen, johon ei itse pysty, vaan usein pyynnöstä huolimatta ruoka tuodaan eteen ja haetaan hetken kuluttua pois, viis siitä onko sitä syöty. Suihkuun on päässyt kolmen päivän aikana kerran (muuten ihan ok, mutta se valtava haava...) Kaveri kertoi myös, että oli laskenut alleen heti leikkauksen jälkeen ja joutunut odottamaan iltaan saakka, ennen kuin kukaan ehti auttaa häntä lakanoiden yms. kanssa! N. 8 tuntia tulee tästä.
Ihan järkyttävää nykypäivänä :( Eihän se ole hoitajien vika, mutta suututtaa silti.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vaan tästäkin. Olen työskennellyt hoitoalalla 15 vuotta, mutta viimeiset vuodet ovat olleet todella raskaita henkisesti, koska alaa jatkuvasti mollataan joka taholta. Pidän työstäni kovasti, mutta silti irtisanoin itseni tänä keväänä. Olen mielummin työtön, koska heitäkään ei haukuta yhtä paljon. Ja monet työtoverini, pätevät ja tunnolliset hoitajat, ovat miettineet samaa. Ei pää kestä enempää, kun parhaansa yrittää ja sekään ei riitä.
Sama kävi itsellä tässä keväällä mielessä. Oksennustautiepidemia riehui ja porukkaa kaatui saikulle. Aamuvuoroon ei tiennyt, ketä tulee ja suurin osa oli outoja, keikkalaisia. Silti vuoroihin ei saatu porukkaa tarpeeksi. Haukkuja tuli sieltä ja täältä ja esimieheltä myös. Kun tuli aamuvuoroon, työkaverina oli 3 opiskelija, jotka oli saatu haalittua jostain töihin. Vie siinä yksin koko aamuvuoro lävitse ja yritä samalla neuvoa näitä sijaisina toimivia opiskelijoita, jotka eivät olleet päivääkään olleet osastollamme.
No hengissä sai kaikki pidettyä, mutta irtisanoutuminen oli lähellä, kun sai kuulla koko ajan haukkumisia, miksi ei ehdi sitä ja miksi ei tätä ja miksi hoitajat istuu vain kansliassa. No, kun ne rapsat pitää sinne hilkkaan jossain vaiheessa yrittää kirjoittaa ja ehtiä lukea myös edellisten päivien tapahtumat.
Onneksi olen hakenut opiskelemaan, jos tärppäisi ja pääsisi hoitohommista pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo ihan nimenomaan on hoitajien vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vaan tästäkin. Olen työskennellyt hoitoalalla 15 vuotta, mutta viimeiset vuodet ovat olleet todella raskaita henkisesti, koska alaa jatkuvasti mollataan joka taholta. Pidän työstäni kovasti, mutta silti irtisanoin itseni tänä keväänä. Olen mielummin työtön, koska heitäkään ei haukuta yhtä paljon. Ja monet työtoverini, pätevät ja tunnolliset hoitajat, ovat miettineet samaa. Ei pää kestä enempää, kun parhaansa yrittää ja sekään ei riitä.
Sama kävi itsellä tässä keväällä mielessä. Oksennustautiepidemia riehui ja porukkaa kaatui saikulle. Aamuvuoroon ei tiennyt, ketä tulee ja suurin osa oli outoja, keikkalaisia. Silti vuoroihin ei saatu porukkaa tarpeeksi. Haukkuja tuli sieltä ja täältä ja esimieheltä myös. Kun tuli aamuvuoroon, työkaverina oli 3 opiskelija, jotka oli saatu haalittua jostain töihin. Vie siinä yksin koko aamuvuoro lävitse ja yritä samalla neuvoa näitä sijaisina toimivia opiskelijoita, jotka eivät olleet päivääkään olleet osastollamme.
No hengissä sai kaikki pidettyä, mutta irtisanoutuminen oli lähellä, kun sai kuulla koko ajan haukkumisia, miksi ei ehdi sitä ja miksi ei tätä ja miksi hoitajat istuu vain kansliassa. No, kun ne rapsat pitää sinne hilkkaan jossain vaiheessa yrittää kirjoittaa ja ehtiä lukea myös edellisten päivien tapahtumat.
Onneksi olen hakenut opiskelemaan, jos tärppäisi ja pääsisi hoitohommista pois.
Tässähän on kirjoitettu, että jotkut hoitajat eivät tee osuuttaan ja silloin toiset tekevät hoitajat joutuvat tekemään heidänkin työnsä tullessaan työvuoroonsa. Sinä varmasti teet osuutesi ja enemmänkin. Nämä moitteet eivät koske kaikkia hoitajia. Me omaiset tiedämme kyllä, että on ne määrätyt hoitajat osastolla jotka lentävät siellä puolijuoksua töissään, ja sitten on ne hoitajat jotka rupeavat puhumaan ja hymyilemään kun lääkäri tulee osastolle ja on lääkärikierron aika. Hyi olkoon.
Läheiseni on muistisairaiden hoitokodissa ja käyn siellä 3-5 krt/vko. Aina, siis aina, hoitajat on kopissa (2-3 työvuorossa päiväsaikaan) ja muistisairaat istuu tuijottamassa töllöä. Olen vierailulla sen 30-60 minuuttia kerralla ja tuona aikana tulevat ehkä kerran ohjaamaan "Maijan" johonkin ja sitten käyn itse juttelemassa kopin ovella joskus. Siellä nuo jutustelee ja surffailee netissä. En syyllistä siinä mielessä, ettei siinä nyt varmaan juuri työtä ole sillä hetkellä, mutta ei sitä työtä voi kiireiseksikään kutsua.
Ja tuo läheiseni on muuten nyt jo kolmannessa paikassa (se vastaanottopaikka ekat kolme viikoa, sitten yhdessä paikassa oli vuoden, kunnes saimme lähempää paikan) ja joka paikassa se on samanlaista. En valita hoidosta, mutta tuntuu omituiselta puhua kiireisestä ja vaativasta työstä. No, ehkä vaativaa, kun pitää jaksaa samoja asioita jauhaa asiakkaiden kanssa päivät, mutta siinäpä se vaativuus onkin.
Eihän niitä saa kuka tahansa alkaa käsitellä jos niissä on verta ja muita eritteitä. Meillä koulussa ei saa paljain käsin edes haavaa puhdistaa tai laastaria laittaa ettei tule vereen kosketusta. Miten sairaalassa sitten saisi tuosta vaan vaihtaa lakanat joissa eritteitä tai viedä pesulle, niinku jotkut tässä sanoivat.
En sitten tosiaankaan tiedä mitään käytäntöjä sairaaloissa, mutta tiedän sen että vereen ei ilman suojausta saisi mennä koskemaan. Minä en kyllä vaihtaisi tuollaisia lakanoita, se on ihan täysin sairaalan hoidettava asia. Varsinkin jos on niitä eritteitä paljon. Pesutkin jättäisin ammattilaisille. Siitähän niille maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Läheiseni on muistisairaiden hoitokodissa ja käyn siellä 3-5 krt/vko. Aina, siis aina, hoitajat on kopissa (2-3 työvuorossa päiväsaikaan) ja muistisairaat istuu tuijottamassa töllöä. Olen vierailulla sen 30-60 minuuttia kerralla ja tuona aikana tulevat ehkä kerran ohjaamaan "Maijan" johonkin ja sitten käyn itse juttelemassa kopin ovella joskus. Siellä nuo jutustelee ja surffailee netissä. En syyllistä siinä mielessä, ettei siinä nyt varmaan juuri työtä ole sillä hetkellä, mutta ei sitä työtä voi kiireiseksikään kutsua.
Ja tuo läheiseni on muuten nyt jo kolmannessa paikassa (se vastaanottopaikka ekat kolme viikoa, sitten yhdessä paikassa oli vuoden, kunnes saimme lähempää paikan) ja joka paikassa se on samanlaista. En valita hoidosta, mutta tuntuu omituiselta puhua kiireisestä ja vaativasta työstä. No, ehkä vaativaa, kun pitää jaksaa samoja asioita jauhaa asiakkaiden kanssa päivät, mutta siinäpä se vaativuus onkin.
On tosiaan paikkoja, missä henkilökunta viihtyy kansliassa ihan liian hyvin. Tätä ei voi kieltää. Tätä näkyy kunnallisella ja yksityisellä. Mutta on paikkoja, missä on hyvä työmoraali. Tämä yleensä riippuu osaston esimiehestä, millainen on ja saako työporukan kuriin.
Jos esimies on tyyliä "lipittäkää minua ja mun suosikit saa tehdä mitä haluaa", ei työt luista. Ydinporukka istuu kahvilla tai kansiassa ja sijaiset tekevät työt. Ydinporukka tekee myös muutakin, mikä ei ole sallittua, eli syö talon ruokia ja asukkaiden herkkuja. Sijaiset vaihtuvat ja kyllästyvät, kun esimies ei ota kantaa ja pane porukkaa töihin.
Sitten on hyviä paikkoja, joihin toki aina tulee se kansliatyyppi pätemään. Hoitaja, joka tykkää kamalasti kansliassa puuhata jotain paperia, mutta osastonpuolella häntä ei näy. Mutta jos työporukalla on hyvä henki ja esimies jämpti, tällainenkin saadaan sieltä kansliasta töihin.
Mutta harmi vain se menee niin, että nämä kansliahoitajat osaavat lirkutella esimiehiä niin, että heillä on erityisvapaudet ja ne töitä tekevät joutuvat kiusatuiksi usein ja lähtevät.
30 vuoden kokemus hoitoalalta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kukaan "varasta potilaiden ruokia", mutta ylijääneitä ruokia saattaa henkilökunta syödä ennen kuin ne kaavitaan biojätteeseen. Usein (=lähes aina) ruokaa tulee liikaa potilasmäärää kohden, ja toisinaan on jopa niin, että osastolla ei yksikään potilas syö tilattua "perusruokaa"(potilas voi olla esim. tulevan toimenpiteen vuoksi ravinnonnotta tai hänellä on allergioita tai erikoisruokavalioita, peg/suonensisäinen ravitsemus/nenämahaletkuravitsemus tms), jolloin nämä ruoat saa kaapia koskemattomina gn-vuoista suoraan roskikseen. Tällaisissa tilanteissa en koe, että potilasruokien syöminen on potilaalta mitään pois, sairaalan roskahuoltokuluista kylläkin. Potilaan suusta ei ruokaa olla viemässä, omat ruokatauot pidetään ylipäätään vain jos potilastyöltä ehditään.
Akuutilla osastolla potilastilanne elää ja muuttuu jatkuvasti niin, että ruokia tilatessa on seuraavan päivän potilastilannetta mahdotonta ennakoida, ja siksi ruokamäärä ei yleensä täsmää potilasmäärän kanssa ja ruokahävikkiä on todella vaikea ennakoida tai vähentää.
Kuulostaa erikoiselta tuo lakana-asia. Ymmärrän, että potilasta kannustetaan omatoimisuuteen, mutta jotenkin tuntuisi luontevalta, että hoitaja olisi vähintäänkin vieressä seuraamassa, että tarvitseeko potilas mahdollisesti apua ja varmistamassa ettei hän esimerkiksi kaadu? Apua myös luulisi ja soisi herkästi saavan pyytämällä. Jos kyseessä todella on omatoimisuuden vahvistaminen, nämä asiat ja käytänteet olisi hyvä henkilökunnan käydä potilaan kanssa läpi hänen saapuessaan osastolle, jottei hän kokisi hoitoaan laiminlyötävän ja ymmärtäisi miksi toimitaan niin kuin toimitaan.
Vituttaisi rankasti, jos joku seisoisi vierellä kun vaihdan lakanoita, ei järjen häivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin jonkun matkaa tätä pitkää ketjua
Olen itse sairaaanhoitaja.
Voin sanoa, että todellakin hoitajissa ON eros, kaikkia ei voi syyllistää kuitenkaan.
Minullakin on ollut yökavereina heitä, jotka mieluusti vain keksustelevat keskenään, kuin auttaisivat/ohjaisivat/tarkkailisavat potilaita. He juttelevat keskenään, selailevat nettiä, lukevat lehtiä, kälättävät kännyllä ties kenen kanssa ja hommat jää hoitamatta.
On todella rasittavaa olla heidän kanssaan töissä, puhumattakaan tulla esim iltavuoroon heidän jatkajakseen, kun kaikki työt on tekemättä. Siinä sitten saa tehdä ja paikkailla juurikin noita aamuhommia, joita ei ole tehty.
Miksi tähän ei puututa ?
Koska nuo hoitajat ovat heitä jotka parhaiten osaavat mielistellä osastonhoitajaa kahvethuoneessa...
Heillä, kun sitä aika on, kun jättävät juurikin ne lakanat sun muut pesut ja ohjaaMiset tekemättä.
Itse olen ollut myös potilaan, minulla on syöpä. Koin todella ison leikkauksen ja sen jälkeen sytostaattihoidot puoli vuotta.
Samaa totesin myös potilaan näkökulmasta. Joillakin ihanilla hoitajilla on aina aikaa, he auttavat, juttelevat, hymyilevät, keskustelvat, kysyvät jopa miltä sinusta tuntuu.. kannustavat.
Kuten arvata saattaa niitä hoitajia on hirmu monta, joilla ei koskaa ole ns aikaa, aina on ns kiire.
Miten voi olla, että aina ihan joka kerta juurikin niillä samoiilla hoitajilla on niin kiire ?
Aamulla kolauttavat lääkekipin yöpöydälle, eivätkä sano mitään, seuraavan kerran heitä näkee , ehkö jos näkee, lounaan aikaan jolloin tulee uusia pillereitä....
välissä ei kukaan tule käymään !
Yhden rankan myrkytyshoidon jälkeen veriarvoni menivät ihan nolliin, lisäksi sain noroviruksen ja jouduin eristyshuoneeseen..
Siellä sitten makasin heikkona, hoitaja tuli aamupalan jälkeen, toi sentäs lakanoita, mutta häipyi yhtä nopeaan. Miten olisin jaksanut nousta ylös yksin ? Olin yrjönyt, ripuloinut ties kuin monta kertaa, kuumetta oli 39. sen liskäksi oli ne sytostaattien jälkeiset heikot olot, kivut, kaikki arvot matalat..
Sisuunnuin, hiki nousi pintaan, pyörrytti, silmissä musteni, sydän hakkasi, jalat ei kantaneet.
Tein niin, että sängyssä maaten poistin tyynynliinasta päällisen, huohotin sen 15 min välissä ja annoin pulssin tasaantu. sitten reivn poikkilakan irti, kääntyillin kyljeltä toiselle... lepasin..
sitten heitn peiton tuolille,,,
Lopulta oli pakko nousta myös vessaan, hiki virtasi, heikotti silmissä musteni, jotenkin onnistuin pöntölle..
Olin ihan kuollut tuon operaation jälkeen.
Ja tosiaan aamulla klo 8.30 heitti se hoitsu ne lakanat, seuraavan kerran tuli hoitsu paikalle klo 15.00
Ei edes lääkrä kiertänyt.
Tuo hoitaja kertoikin sitten hymyillen empaattisesti, että miten sinä olet jaksanut, onko heikottanut, onko ollut ripulia vielä jne JOO on ollut vastasin jne. Sitten tuo hoitaja sanoi, ett kun sinulla tuo hemoglobiinkin on 60 :)
Eli näin hyvää hoitoa saa nykyään.
Enkä todellakaan voi sanoa, että tuossa tilanteessa olisin ihan yksin saanut edes liikua, ei voi kuvitella et perustervekään kykenee rajun noroviruksen aikan ilosta pomppien liikkumaan. Siihen sitten syöpä, myrkyt ja niiden vaivat
Kyllä hoitajilla on asennevamma, osa on laiskoja rehellisesti sanottuna, ja todellakin tarttis vaihtaa alaa
Muovit veks ja paska patjalle niin johan alkaa tapahtua.
Muutama asia korjattavana näin aluksi
- lakia muutettava niin, että työantaja näkee, missä surffailee (iso juttu, tiedän)
- lääkärit enemmän valvomaan sairaanhoitoa
- osastonhoitajat tehotarkkailuun, lapselliset hovinkerääjät veks.
Työntekijöiden lisääminen ei auta, tulee vaan lisää nettisurffaajia ja loikoilijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei tollasten kanssa kannata mistään keskustella, huomaa, että on jo valmiiksi huonot ennakkoasenteet hoitajia kohtaan, teki ne mitä tahansa.
Mulle kerran eräs kokenut vanhempi sairaanhoitaja neuvoi, että ihmisten paskapuheet kannattaa päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, muuten ei työssä jaksa. Itse teen työni niin hyvin kun pystyn resurssien puitteissa, laitan asiat tärkeysjärjestykseen ja kyllä, pidän myös ruoka ja kahvitaukoni. Ilman niitä ei jaksa koko päivää juosta. Potilaiden ruokia en varasta, ja kuulostaa älyttömältä, että kukaan niin muka tekisikään.
En ole ikinä nähnyt yhdenkään hoitajan missään ikinä juoksevan. On miljoona ammattia , joissa työntekijät liikkuvat sata kertaa enemmän kuin hoitajat.
Missähän sitten olet asioinut? Meidän osastolla kuulee, että hoitaja on kerennyt viimeksi syömään 12 tuntia sitten ja kyllä on välillä kädet täynnä. Niin täynnä, että nälkäinen saa odottaa leipäänsä, koska toisessa huoneessa on tärkeämpää tekemistä.
Yövuorot on joskus niin täynnä töitä, että istahtamaan/kahville/syömään/pissalle kerkeää vasta 7 tunnin juoksemisen jälkeen.
Itse ehkä potilaana makaat/istut siellä odotustilassa/huoneessa näkemättä ketään työntekijää muutamaan tuntiin. Ehkä toisessa huoneessa tarvitaan enemmän apua?
Itselläni joskus puhelin soi 3-5 paikkaan samaan aikaan. Asiat tärkeysjärjestykseen ja joku se joutuu odottamaan. Näistä viimeiseen saatan keretä vasta 2-3 tunnin päästä ja siellä katsotaan nyrpeänä, luullen kenties että nukun vain.Älä valehtele ja liioittele. Jokainen joka on joskus sairaalassa osastolla ollut päivääkin pidempään,
tietää, näkee ja kuulee aivan varmasti millaisia laiskottelijoita suurin osa hoitajista on.
Oletko itse sairaalassa töissä? Et varmaankaan. Sulla vaan on sellanen 4 seinän sisäinen, 2 päivän pituinen kokemus ja sillä luulet tietäväsi kaiken. Itse näen niin ahkeria ja hyviä hoitajia. On hyviä päiviä ja on huonoja päiviä.
SarahSina kirjoitti:
Itse kävin juuri tammikuussa Hyvinkään sairaalassa synnyttämässä. Lakanoissani oli läntti vauvan kakkaa sekä omaa vertani, koska tottakai se pieni suojapaperi välillä liikkuu pois alta vaikka yritin sitä asetella. Ei käynyt kukaan koko aikana lakanoita vaihtamassa.
Ite vaihdoin itse lakanan ja vein likasen pyykkikoriin. Eikö niin kuulu tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika naurettavaa, että ap vaatii hoitajaa vaihtamaan lakanat, kun itse seisoo tumput suorassa.
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa, että ap vaatii hoitajaa vaihtamaan lakanat, kun itse seisoo tumput suorassa.
Ap varmaan tiesi missä puhtaita lakanoita säilytetään, minne likaiset lakanat viedään ja ennen kaikkea kuinka vaihdetaan turvallisesti lakana sen potilaan alta, joka makaa sängyssä pystymättä kivuiltaan liikkumaan yhtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä sairaalassa?
Vanhustenhoidossahan niitä jätetään eritteisiin makaamaan, mikä on väärin.
Siihen varmaan ollaan menossa, että omaiset auttelee potilasta sairaalassa.(kuten Etelä-Euroopan kunnallisissa sairaaloissa.)
Etelä-Euroopassa ehkä, mutta Itä-Euroopassa on luksusta Suomeen verrattuna.
Aikoinaan olin Suomessa sappileikkauksessa ja oikeasti saman huoneen potilaat joutuivat toisistaan huolehtimaan.
Jep. Suomessa mulla olisi ollut keskenmeno. Itä-Euroopasa lapsi pelastettiin.
Vierailija kirjoitti:
SarahSina kirjoitti:
Itse kävin juuri tammikuussa Hyvinkään sairaalassa synnyttämässä. Lakanoissani oli läntti vauvan kakkaa sekä omaa vertani, koska tottakai se pieni suojapaperi välillä liikkuu pois alta vaikka yritin sitä asetella. Ei käynyt kukaan koko aikana lakanoita vaihtamassa.
Ite vaihdoin itse lakanan ja vein likasen pyykkikoriin. Eikö niin kuulu tehdä?
Jo 90-luvun puolivälissä itse vaihdettiin synnärillä lakanat. Itse en olis kyllä kehdannut edes jonkun lakanan takia juoksuttamaan hoitajia.
Kävin äitiäni katsomassa ja näin tuon homman. Tällä kertaa ohitan äidin hoidosta kertomisen vaan sen sijaan kerron samassa huoneessa olevasta. Oli ilmeisesti joku Parkinson potilas tai jotain, en tiedä, kun en ole lääkäri, joka tapauksessa oli täysin jäykkä ja esimerkiksi katse nauliutui yhteen paikkaan pitkäksi aikaa.. Aamupäivällä kun oltiin katsomassa äitiä niin tälle naapurin rouvalle oltiin lyöty mehukippo kouraan, se piti sitä kuppia kouristuksenomaisesti (sitä en tiedä oliko syötetty, koska en ollut varma äidistäkään, söi kuin hullu kun sai viinirypäleitä yms, eli tyyliin nälkiintynyt, toki Effican mukaan kaikki oli hoidettu, tämä oli surullista katsottavaa) ja iltapäivällä kun mentiin uudestaan niin sama kippo ja sama asento.......muutama viikko myöhemmin, ei naista eikä kippoa ja muutoinkin osasto oli tyhjentynyt epätavallisen nopsaan, kuoleman kautta. Tässä joukossa oli myös äitini.
Vierailija kirjoitti:
Luin jonkun matkaa tätä pitkää ketjua
Olen itse sairaaanhoitaja.
Yhden rankan myrkytyshoidon jälkeen veriarvoni menivät ihan nolliin, lisäksi sain noroviruksen ja jouduin eristyshuoneeseen..
Sä et ole kyllä sairaanhoitajaa nähnytkään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin jonkun matkaa tätä pitkää ketjua
Olen itse sairaaanhoitaja.
Yhden rankan myrkytyshoidon jälkeen veriarvoni menivät ihan nolliin, lisäksi sain noroviruksen ja jouduin eristyshuoneeseen..
Sä et ole kyllä sairaanhoitajaa nähnytkään :D
tuo nolliin ilmaisu on nk. murretta, jota sinä yksinkertaisena ihmisenä et ehkä ymmärrä. "olin aivan nollilla" tarkoittaa, että ihminen lopen uupuunut. Veriarvot nollilla ei tarkoita, että arvot olisivat numeerisesti nollia, vaan, että päin honkia (ja tämä ei tarkoita, että potilas olisi lyönyt päänsä päin honkia). Veetuttaa suunnattomasti nämä yksinkertaiset, jotka ei ole koskaa lukeneet ainuttakaan kirjaa ja jotka ei ole koskaan kuulleet kunnon rikasta puhekieltä. Ja seurravaksi ööööööööö miten niin päin honkia, sairaalassako öööööööööö. Ööööööööööö en mä vaan tajuuu öööööööö
öööööööö pitäisikö lääkäreitä näkyä enemmän pitkäaikaissairaiden osastolla? Öööööö en mää vaan tiedä, mitä lääkäreitä ööööööö
Eli Norovirusta sairastava syöpäpotilas laitetaan vaihtamaan likaia lakanoitaan. Jo on aikoihin elettey. Eikö teillä ole omaisia jotka pitäisivät jöötä niille laiskoille hoitajille. - Kun sinne hoitajien huoneeseen menee kysymään jotakin tai pyytämään omaiselle jotakin niin on kuin tulisi pahantekoon kun häiritsee mitä kukakin lie siellä tekemässä. Kaikissa sairaaloissa ei ole näin. On hyviä osastoja, joissa tehdään työt reippaasti ja oikein ja tuollainen likaiset lakanat -systeemi ei tulisi kuuloonkaan. Johtuu varmaan oastonhoitajan asenteesta. Mutta jos tapahtuu vahinko, miksi pitää valehdella asia itselle parhain päin ja potilas joutuu vänkäämään asiassa sitä, miten asia todellisuudessa meni. Voi tunnustaa vahingon niin potilas saa korvauksen Potilasvahinkolain mukaisesti ilman valituksia.