Muistikuvia 60- ja 70-lukujen töistä ja työskentelystä???

Kyllähän tehtaissa painettiin urakkaa kplx hinta.  Tai joku muu suoritukseen perustuva urakkahinnoittelu. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tehtaissa painettiin urakkaa kplx hinta.  Tai joku muu suoritukseen perustuva urakkahinnoittelu. 

Sanotaan, että nykyään on urakkatahti ja tuntipalkka.

Kyllähän siinä työtä sihteeriköille ja muille konttorirotille piisasi, kun kaikki laskut kirjoitettiin yksitellen kirjoituskoneilla, reskontrat olivat pahvikorteilla ja piti saada täsmäämän kirjanpitoonkin joka sekin tehtiin käsipeliillä niin kuin laskettiin palkatkin. Juoksutyttöjäkin tarvittiin nuolemaan postimerkkejä, kuljettamaan postit postitoimistoon, laskujen maksupankkisiirrot pankkiin maksettavaksi ja hoitamaan muutkin juoksevat asiat. Isommissa firmoissa oli myös sentraalisantroja puhelinliikennettä hoitamassa ja jos käsiteltiin käteistä rahaa saattoi olla erikseen kassaneitikin. Pankeissa ja posteissakin riitti virkailijoilla puuhaa, kun kaikki tehtiin käsin ja muita koneita ei  tainnut olla kuin telefax ja laskukoneet ja taisivat paperinauhalliset laskukoneetkin yleistyä vasta 1960-luvun loppupuolella tai 1970-kuvun alussa. Oikeastaan entinen työelämä oli monessa suhteessa parempi  kuin nykyinen ja silloin ainakin riitti työtä paremmin kaikille.

Aina kännissä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siinä työtä sihteeriköille ja muille konttorirotille piisasi, kun kaikki laskut kirjoitettiin yksitellen kirjoituskoneilla, reskontrat olivat pahvikorteilla ja piti saada täsmäämän kirjanpitoonkin joka sekin tehtiin käsipeliillä niin kuin laskettiin palkatkin. Juoksutyttöjäkin tarvittiin nuolemaan postimerkkejä, kuljettamaan postit postitoimistoon, laskujen maksupankkisiirrot pankkiin maksettavaksi ja hoitamaan muutkin juoksevat asiat. Isommissa firmoissa oli myös sentraalisantroja puhelinliikennettä hoitamassa ja jos käsiteltiin käteistä rahaa saattoi olla erikseen kassaneitikin. Pankeissa ja posteissakin riitti virkailijoilla puuhaa, kun kaikki tehtiin käsin ja muita koneita ei  tainnut olla kuin telefax ja laskukoneet ja taisivat paperinauhalliset laskukoneetkin yleistyä vasta 1960-luvun loppupuolella tai 1970-kuvun alussa. Oikeastaan entinen työelämä oli monessa suhteessa parempi  kuin nykyinen ja silloin ainakin riitti työtä pa

Ennen oli enemmän erilaisia työtehtäviä: elokuvateattereissa paikannäyttäjät, hissitytöt, kenkien lankkaajat, huoltoasemien tankkaajat, juoksupojat ja -tytöt jne.

Tehtiin 6pv työviikkoa. Lauantai oli myös työpäivä.  Vuosiloma 17-24 pv 3v työsuhteen jälkeen. Äitiysloma 1-2 kk, sairasloman 1-3 pv palkaton. Hierarkia oli tarkkaa. 

Nykyään kaikki on paremmin, vaikka omat ongelmat. 

Lapiohommina kaivettiin perustuksia kovillakin pakkasilla. Monttuun mentiin kuudelta ja kangilla pilkottiin kovaa jäätynyttä savea. Ei ollut koneita vaan lihasvoimin tehtiin kaikki. Yksi tauko oli päivällä jolloin syötiin eväät. Maitopullo ja pari voileipää ja taas monttuun. Työt loppuivat joskus myöhään illalla ja lauantai oli myös työpäivä.

Vierailija kirjoitti:

Aina kännissä.

Tuo on totta eli töissä juopoteltiin paljon.

Fyysistä 90 prossaa ja konttorirottia 10 prossaa , nykyään kaikki on toisin päin, harva tekee enää fyysisesti rasittavaa hommaa.

Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siinä työtä sihteeriköille ja muille konttorirotille piisasi, kun kaikki laskut kirjoitettiin yksitellen kirjoituskoneilla, reskontrat olivat pahvikorteilla ja piti saada täsmäämän kirjanpitoonkin joka sekin tehtiin käsipeliillä niin kuin laskettiin palkatkin. Juoksutyttöjäkin tarvittiin nuolemaan postimerkkejä, kuljettamaan postit postitoimistoon, laskujen maksupankkisiirrot pankkiin maksettavaksi ja hoitamaan muutkin juoksevat asiat. Isommissa firmoissa oli myös sentraalisantroja puhelinliikennettä hoitamassa ja jos käsiteltiin käteistä rahaa saattoi olla erikseen kassaneitikin. Pankeissa ja posteissakin riitti virkailijoilla puuhaa, kun kaikki tehtiin käsin ja muita koneita ei  tainnut olla kuin telefax ja laskukoneet ja taisivat paperinauhalliset laskukoneetkin yleistyä vasta 1960-luvun loppupuolella tai 1970-kuvun alussa. Oikeastaan entinen työelämä oli monessa suhteessa parempi  kuin nykyinen ja silloin ainakin riitti työtä pa

Oliko silloin miehille mitään töitä kun kaikki oli neitejä, tyttöjä ja santroja?

Vierailija kirjoitti:

Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?

Luuletko että duunaritaustaiset talonomistajat ovat lottovoitolla talonsa hankkineet?

Toimistossa meillä laskettiin mm. 2 kertaa kuussa 400:n työntekijän palkka mekaanisilla koneilla. Laskukoneet olivat käsin pyöritettävät Precisa ja Facit. Pyöritysvauhti oli hurja, ihan naurattaa muistella. Kirjoituskone oli muistaakseni Imperial. Hurja edistys tapahtui v. 1973, kun sain laskukoneeksi sähkökäyttöisen Facitin. Tämä työpaikka oli valtiolla. Sitä ennen olin yksityisellä, jossa oli kyllä sähkökäyttöiset koneet.

Vierailija kirjoitti:

Lapiohommina kaivettiin perustuksia kovillakin pakkasilla. Monttuun mentiin kuudelta ja kangilla pilkottiin kovaa jäätynyttä savea. Ei ollut koneita vaan lihasvoimin tehtiin kaikki. Yksi tauko oli päivällä jolloin syötiin eväät. Maitopullo ja pari voileipää ja taas monttuun. Työt loppuivat joskus myöhään illalla ja lauantai oli myös työpäivä.

Nyt oli puhe 60- ja 70-luvuista eikä 30-luvusta.

Vierailija kirjoitti:

Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?

Ero on siinä että suomalaisten ostovoima tuhottiin 2020-luvulla ahneiden yritysten ja ahnean rahastavan eliitin toimesta pahemmin kuin koskaan historiassa... ja kaksi hallintoa tuki tätä köyhdyttämistä...

Vierailija kirjoitti:

Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?

Ennen se talokin rakennettiin useasti talkoo voimilla, kukaan ei tee sitä nykyään.Kun aletaan heti kyselemään saatko siitä palkkaa taikka muita etuja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siinä työtä sihteeriköille ja muille konttorirotille piisasi, kun kaikki laskut kirjoitettiin yksitellen kirjoituskoneilla, reskontrat olivat pahvikorteilla ja piti saada täsmäämän kirjanpitoonkin joka sekin tehtiin käsipeliillä niin kuin laskettiin palkatkin. Juoksutyttöjäkin tarvittiin nuolemaan postimerkkejä, kuljettamaan postit postitoimistoon, laskujen maksupankkisiirrot pankkiin maksettavaksi ja hoitamaan muutkin juoksevat asiat. Isommissa firmoissa oli myös sentraalisantroja puhelinliikennettä hoitamassa ja jos käsiteltiin käteistä rahaa saattoi olla erikseen kassaneitikin. Pankeissa ja posteissakin riitti virkailijoilla puuhaa, kun kaikki tehtiin käsin ja muita koneita ei  tainnut olla kuin telefax ja laskukoneet ja taisivat paperinauhalliset laskukoneetkin yleistyä vasta 1960-luvun loppupuolella tai 1970-kuvun alussa. Oikeastaan entinen työelämä oli monessa suhteessa parempi  kuin nykyinen ja silloin ainakin riitti työtä pa

Ei ollut telefaxia Suomessa vielä yleisessä käyttössä, ehkä jostain 80-luvulta. TELEX oli. Mutta siitähän te jonnet ette tiedä mitään. 

Kyllä. Työtehtäviä alettiin supistamaan selkeästi 90-luvun alussa. Monet tehtävät, mitkä delegoitiin ennen muille,  alettiin tekemään itse. 

Kaikki nopeutui, kun tietokoneet tekivät osan puolesta. Sihteeri pystyi olemaan itse se pankkineiti, matkatoimisto ja posti. Joissain isoissa yrityksissä oli ennen kaikki: Pankkitoimisto, matkatoimisto ja posti. Nämä ihan omina erillisinä yrityksinä, yrityksen toimitiloissa. 

Mutta oli myös tehtävien karsimista, mitkä eivät johtuneet  tekniikan kehittymisestä. Keskitason portaassa alettiin tekemään enemmän itse asioita mitkä ennen palveltiin. Ehkä ei yritykset halunneet maksaa palkkaa ns. ylimääräisistä palveluista? 

Esim. sisäisen postin kulku. Sen sijaan, että se olisi jaettu ja noudettu osastoilta, olisi aivan hyvin henkilöt itse voineet hakea ja tuoda keskitetysti siitä postipisteestä, joka ei ollut kaukana kenenkään työpisteestä. Periaatteessa turha lisäpalvelu. Työaika olisi varmaan sallinut sen kerran tunnissa kulkemisen pisteelle ja takaisin.

 

Vähän samalla  tavalla kyse pelkästä palvelusta on kassat ruokakaupoissa. Pienellä lisävaivalla teet itse kassan työt. Mutta tuo vain pienten ostosten kohdalla. 

Pankkipalveluista osa kätevät netissä, mutta eivät kaikki koe sitä täysin vaivattomana ja jos laskuja paljon per kk, varmasti mieluiten pistäisi pankkineidin hommiin, jos ei palvelumaksujen olisi kuten ennen. 

Palveluiden tärkeys riippuu yleensä vaivasta, mikä koituisi palvelun poistamisesta.



Palvelut joita en niin kaipaa itse:

- Matkatoimistojen palvelut matkojen varaamisessa.  Ei ollut kivaa soitella aina erikseen onko siinä ja siinä hotellissa vapaata ja mille lähdölle. Toki matkaoppaita oli kiva lukea. Se, että valmismatkoja on vielä on sinänsä hyvä. Joskus heillä halpoja matkapaketteja ja lentoja. Retket olivat mainiota. Selkeät ohjeet. mitä sisältää ja mistä noudetaan. Usein ihan hotellilta, mutta niiden tilannetta en enää tiedä. Näyttäisi että ovat nekin  siirtyneet paljon ulkomaisten toimijoiden piiriin. 

.

- Pankkipalveluttiskillä turhaa vaivaa. Toki jos ei viivakoodin suoria lukuja olisi,mielummin joku muu ne naputtelisi, mutta siinäkin jo konttoriin rashautuminen lisävaiva. . 

 

- Pullatiskit kaupoissa. Muistatteko? Oli aina leipätiskillä oma palveluhenkilö.   Yksi palvelu, jota ei niin huomaa. Saahan ne pullat itsekin pihdeillä otettua, mutta valitettavasti leipätiskin katoaminen on tarkoittanut myös sitä, että ei ole kunnon wienereitä ja munkkkeja tai leivoksia niin saatavilla. Raakapakasteet  ja paistopisteet vallanneet markkinat. 

Koskas lihatiskille omat luukut ja pihdit?

Vaatekaupoissa itsepalvelukassat  kyllä outoja. Ei kaikki ottaneet käyttöön ja hyvä niin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kännissä.

Tuo on totta eli töissä juopoteltiin paljon.

Konttoreissa sai pitkään myös tupakoida. 

Vierailija kirjoitti:

Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?

Muistelen että 70-luvulla sai rakennutettua uuden hyvän omakotilaon noin 50000-80000 mk:lla.