Onko täällä kukaan oppinut puhumaan ranskaa sujuvasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi oppia ikinä puhumaan kuin natiivi. Sori.

Miksi pitäisikään? Tuolla menttaliteetillä ei kannattaisi opiskella mitään kieliä.

Mentaliteetti. Sujuvammin: tuolla asenteella (mistään muusta tuossa ei ole näet kysymyskään)

Miten niin sujuvammin? Mentaliteetti on yhtä kuin ajattelutapa ei asenne. Samalla lailla suomea molemmat sanat.

No eikö se ajattelutapakin siis lähde nimenomaan siitä asenteesta  ?   Siis siitä miten asennoidut johonkin ,pidätkö sitä itsellesi tärkeänä vai onko se sinulle aivan yhdentekevää,vai vastustatko sitä peräti,inhoatko sitä  vai miten siihen suhtaudut ,eli mikä on oma henkilökohtainen suhteesi siihen.

'Mentaliteetti' on (Nykysuomen sanakirjan mukaan) muuten määritelty 'mielen-,tai hengenlaaduksi' . Se kuuluu kielessämme ns. sivistys-(eli siis muista kielistä johdettuihin sanoihin.

Kantasana on tässä 'mentaliteetti'-sanassa tietysti latinan 'mente' ( jolla tarkoitettiin mieltä tai sielua)

Siitä on johdettu lukuisia sanoja esim. 'dementia' ( joka on sananmukaisesti siis ajateltu 'mielen tyhjenemiseksi')

Mielekkäämpää on nyt tässä tapauksessa käyttää tätä 'asenne '-sanaa,koska sekin kertoo aivan täysin sen mistä siinä on kysymys ja mitä sillä nyt tuossa esimerkkilauseessamme haettiin.

Sivistyssanan käytön suomen kielisessä tekstissä tulisi aina olla erittäin hyvin perusteltu ja sen perustelun myös kestää kriittinen tarkastelu.

On siis perusteltua esim. käyttää sanaa 'diabetes' eikä puhua 'sokeritaudista' mutta jos tuota 'mentaliteetti '-sanaa nyt aivan välttämättä,vaikka nyt  jostain tyylillisistä seikoista johtuen haluaa käyttää, olisi sitten  ainakin osattava kirjoittaa se oikein,eikä pelkästään  levittää kirjoitusvirheitä ('tt') .

Eri asia on sitten jos tarkoitus on nimenomaan parodioida jotain, mutta siitähän tuossa esimerkissämme ei  kaiketi ollut kysymys.

Kysymyshän koko keskustelunaiheessamme on nimenomaan kielen opiskelusta ja oppimisesta ja jos jotain 'hengenlaatua' siihen tarvitaan,niin se on nimenomaan (sitä oikeaa)  'henkistä nöyryyttä'. jos mitä,eli todellista halua oppia jotain. Se on esim. kykyä myöntää itselleen omat virheensä ja oppia juuri niistä.

Emme tuon hengenlaadun nimissä kuitenkaan ole pakotettu mitenkään 'nöyristelemään',tai 'nöyrtymään' kenenkään  päsmäröimään,tai 'asiassa niskan päälle pyrkivän 'edessä vaan nimenomaan ja ainoastaan  ainoastaan sen edessä mitä voimme oppia.Opimme ne jos haluamme ja jos halumme siihen  on riittävän voimakas. Tuo halu nimenomaan on sitä 'oikeaa nöyryyttä tuntemattoman asian edessä'

Millään 'kyynärpäätaktiikalla' ja pelkällä  'oikeassa olemisen imperatiivilla' emme kuitenkaan opi muuta kuin puolustamaan virheitämme ja hiljentämään osaltamme kaikissa tilanteissa kaikki ne mahdolliset henkilöt joilta voisimme jossain tilanteessa oppiakin jotain.

OÖÖÖ! Eikö sulla ole muuta tekemistä kuin nilittää yhdestä sanasta??? Näitä pilkku- ja yhdyssanaviilajia on nähty, mutta että yhdestä sanasta viitsii kirjoittaa kilometrin pituisen jaarittelutekstin??? Hanki elämä! Oikeasti!

Kiitos vihjeestä,mutta tunnen jo tuon käyttämäsi 'get a life' käännöslainan               ( huom. olen jo naimisissa ja minulla on mieheni kanssa jo pieni tytärkin)  Sillähän näet  tarkoitetaan käytännössä lähinnä vain sitä,että 'mene naimisiin,hanki itsellesi vastuu ja lakkaa itse käyttäytymästä kuin pahainen kakara.' (Mitään muuta 'elämäähän' ei näet jo elävä ihminen voi itselleen hankkia.)

Tuo 'oikeasti' taas (ja vielä huutomerkillä erikseen tehostettuna ) on kyllä minun mielestäni sinänsä aivan infantiilinen kehotus ja lapsellisen mahtipontinen oman sanomansa tehostus. Loppuun saakka tuo sana on  kulutettu tyylillisesti ja  jo muoti-ilmaisunakin.

En yleensäkään harrasta mediasta opittujen kaavamaisten  muoti-ilmaisujen viljelyä.Haluan  yleensä viestinnässä  käyttämälläni kielellä vain ilmaista omat ajatukseni.

En myöskään pakota ketään niitä lukemaan.

Olisit aivan hyvin voinut sivuuttaa tekstini ,jos et kertakaikkiaan jaksa lukea kuin jotain, korkeintaan parin kolmen,mitenkuten muoti-ilmaisuista  kyhätyn lauseentapaisen mittaisia  lyhyitä 'heittoja'.

Ja lopuksi tiedoksi sinulle :aivan  yhdestä sanastakin ja sen käytöstä voidaan ja on kielitieteessä tehty jopa väitöskirjojakin, ja kielipakinoitakin niistä esim. lehtiin syntyy helposti.

Katsopa huviksesi esim. vaikka  tuota nykyään ah,niin muodikkaalta kuulostavaa 'about'-"lainasanan" käyttöä jostain  englanninkielen (suppeastakin)  sanakirjasta.

Onko sen merkitys  siellä pelkästään vain  'noin' tai 'suurinpiirtein' ? Saatat yllättyä. Tai sitten kuittaat tämänkin vain järjettömäksi höpinäksi eli jaaritteluksi ja jatka 'vajakkien' ,'pahvien' ym. viisaiden muotisanojesi viljelyn   linjalla samaa sarkaa eteenpäin, etkä unohda alapeukuttaa kaikkea 'liian pitkää' kirjoittelua,varsinkaan jos sen lukeminen haastaa ajattelemaan. 'Pero tu mismo y  a tu aire', kuten espanjalaiset sanovat ,eli suomeksi, että 'tee kuten lystäät ja ihan niinku ittelles parhaiten sopii'.

Nyt en tosiaankaan jouda täällä enempiä kanssasi jaarittelemaan tälle päivälle, sillä omat asiani kutsuvat jo  tärkeämpään, kuin mitään OÖÖÖÖÖ-mapin kommentteja täällä lukemaan

älä kuvittele että olisin lukenut yhtä riviä pidemmälle moista jaaritusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi oppia ikinä puhumaan kuin natiivi. Sori.

No, onneksi ei tarvitsekaan tulla natiiviksi

Ajatelkaapa muuten tätä: mitä hyötyä suomenkieliselle ranskanoppijalle (tai minkä kielen tahansa) on siitä, että luullaan syntyperäiseksi? Ei välttämättä mitään. Entä mitä hyötyä on siitä, että ranskankielinen tulee ajatelleeksi: onpas tuo ulkomaalainen oppinut hyvin ranskaa, taitaakin olla fiksu ja ahkera tyyppi...

Juuri näin. Suomalaisilla on todella kummallinen tapa ajatella, että vain natiivin lailla ääntävällä olisi hyvä kielitaito. Uskallan väittää, että tuo on todella perisuomalaista, kukaan muu ei siitä välitä.

Puhun erittäin sujuvaa ranskaa aiheesta kuin aiheesta mutta pyrkimykseni ei ole koskaan edes ollut yrittää saavuttaa jotain ihme natiivipuhujan tasoa. Mitä ihmeen lisäarvoa se toisi?? Kaikki työtoverini puhuvat ranskaa tai englantia niillä oman äidinkielensä aksenteilla eikä sitä kukaan ihmettele eikä arvostele.

Ulkosuomalainen 17 vuoden ajan

Ja jos joku natiivipuhuja tekee ei-natiivin aksentista valtavan ongelman, niin perimmäinen ongelma on kyllä jossain aivan muualla kuin ei-natiivin kielitaidossa...