Lue keskustelun säännöt.
Olenko hullu? Jälleensyntymisestä...
08.04.2016 |
Olen nelikymppinen nainen, korkeasti koulutettu, testatusti keskitasoa älykkäämpi. Olen kaikkien hihhulijuttujen ulkopuolella, en usko jumaliin ja vielä vähemmän uskontoihin.
Nyt kysyn av-raadilta, olenko kaikesta huolimatta myös hullu. Minulla on todella vahva tunne siitä, että minulla on ollut aikaisempi elämä, joka on vielä todella vahvasti läsnä tässä elämässäni. Jo pienenä minulla oli tunne siitä, että oikeasti olin intiaani ja poika. Olen jotenkin (harhaisesti) tullut siihen käsitykseen, että olen ollut intiaani jossakin Pohjois-Amerikassa ja saanut nuorena miehenä surmani jossakin taistelu- tai kaaostilanteessa.
En osaa millään lailla selittää, mistä tämä johtuu, mutta tunne on ollut minussa aina. Myös näkemykseni ja käsitykseni maailmasta on hyvin samankaltainen kuin hatarilla tiedoillani intiaaneilla kuvittelen olleen.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Kommentit (880)
Minä en usko jälleensyntymiseen varsinaisesti, mutta näin kyllä lapsena todella vahvan unen, joka on jäänyt mieleeni, ja joka jonkun mielestä varmaan olisi todiste "edellisestä elämästäni".
Olin unessa noin 25-30-vuotias mies ja poltin tupakkaa. (Olen siis oikeasti tyttö ja silloin olin ehkä noin 8-9-vuotias. En siihen aikaan elämässäni edes nähnyt tupakan polttajia juuri missään, sillä asuin maalla, eikä kukaan läheisistäni polttanut.) Tupakka tuntui todella luonnolliselta kädessäni, se oli kuin osa minua, kuvittelin maistavanikin sen ja tunsin, kuinka nikotiini virtasi elimistööni ja rauhoitti hermostustani; tarvitsin sitä tupakkaa tavalla, jolla varmaan vain siihen koukussa oleva voi tarvita. (En ole koskaan oikeasti polttanut, joten en voi vedota tietoon.) Olin pienessä yksiössä, jossa oli keskeneräisiä öljyvärimaalauksia, minun maalaamiani. Olin todella, todella ahdistunut, tavalla, jota en ollut koskaan oikeassa elämässäni tuntenut (lähes vastaava ahdistus on kyllä tullut tutuksi aikuiselämäni aikana). Olin käsityksessä, että tilanne sijoittui 1900-luvun alkupuolen Saksaan. Ja siinäpä se aika lailla olikin. Sitten heräsin.
En ole puhunut unesta kellekään, enkä oikein vieläkään tiedä, miten asiaan suhtautuisin. Minulla oli kyllä aina vilkas mielikuvitus, mutta tuota lähellekään eivät muut unet päässeet todentuntuisuudessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi "uudestisyntyneet" usein kuvittelevat olleensa intiaaneja?
Ekan kerran kuulin inkkarin vasta tässä ketjussa. Eikö ne yleensä ole egyptiläisiä tai jotain tsaarin ajan keisarinnoja mitä lie.
No jaa, minä olin ihan vaan maanviljelijä.
Vierailija kirjoitti:
Miettikäähän nyt ite. Jos pitäisi aina "jälleensyntyä". Aloittaa alusta kaikki lapsuus, koulut ym. haluaisitteko todella tätä?. Jälleensyntymisoppi on suurta harhaa jolla vaan yritetään saada ihminen pois Luojansa läheisyydestä, piste.
Ehkäpä kuitenkin kuoleman jälkeinen tietoisuutesi on hieman laajempi, eikä ajattele tasolla ”ei huvita mennä taas kouluun” :D Ehkä sielu ymmärtää silloin osansa suuressa kokonaisuudessa ja sen elämä jatkuu osana kiertokulkua, jota meidän ei ole tarkoituskaan ihmisinä nyt ymmärtää.
Jälleensyntymisen pointti onkin se ettei muista aiempia elämiä. Poikkeuksia on, uskon niihin itsekin vaikka en ole kokenut niitä.
Ei kaikkea tarvitse nähdä uskoakseen niiden olemassaoloon.
Katsokaa netflixistä surviving death dokumenttisarjan viimeinen osa, siinä käsitellään aihetta. Asiaa on tutkittu ja on saatu selville, että osa ihmisistä, erityisesti lapsista muistaa tai tietää asioita, joita heidän ei millään pitäisi olla mahdollista tietää. Tutkija näytti heille esim. kuvia aiemmasta kotipaikastaan ja sen lähiseuduilta ja sitten jostain muualta otettuja verrokkikuvia. Lapsi vastasi jokaiseen täysin empimättä oikein. Lapset ovat tienneet myös pienen pieniä yksityiskohtia mistä ei löydy mistään googlesta tietoa ja kuolleen sukulaiset ovat todenneet nämä tiedot oikeiksi.
Toki varmasti näiden tapausten joukossa on valemuistoja ja sairaita vanhempia, jotka huijaavat lapsillaan huomion toivossa. Silti noita "todistettuja" tapauksia on niin monia, että luonnollisen selityksen keksiminen on todella vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ian Pretyman Stevenson (31. lokakuuta 1918 – 8. helmikuuta 2007) oli kanadalainen biokemisti, psykiatri ja parapsykologi. Hän työskenteli Virginian lääketieteellisessä korkeakoulussa viidenkymmenen vuoden ajan ja psykiatrian osaston johtajana 1957-1967, Carlsonin psykiatrian professorina vuosina 1967-2001 ja psykiatrian professorina vuodesta 2002 lähtien kuolemaansa asti.
Kannattaa lukea myös "Bhagavad Gītā"
Albert Einstein, Nikola Tesla, and other famous scientist get their inspiration after reading the Vedas
"Bhagavad Gitassa" puhutaan reinkarnaatiosta
Reinkarnaatio kuului alunperin kristinuskoon. Se poistettiin sieltä Nikean ja muiden kirkolliskokousten toimesta poliittisista syistä. Raamatusta poistettiin paljon tekstiä. Jäljellä jäi se, mikä on nyt jäljellä!
Jälleensyntymista ovat tutkineet mm.:
Ian Stevenson
Ian Pretyman Stevenson (31. lokakuuta 1918 – 8. helmikuuta 2007) oli kanadalainen biokemisti, psykiatri ja parapsykologi. Hän työskenteli Virginian lääketieteellisessä korkeakoulussa viidenkymmenen vuoden ajan ja psykiatrian osaston johtajana 1957-1967, Carlsonin psykiatrian professorina vuosina 1967-2001 ja psykiatrian professorina vuodesta 2002 lähtien kuolemaansa asti.
Hän loi tutkijana laajan uran, jonka aikana hän syventyi muun muassa psykosomatiikkaan, kuolemanrajakokemuksiin ja jälleensyntymään. Hän haastatteli ja keräsi tarinoita pienistä lapsista, joiden väitettiin muistavan edellisiä elämiään. Hän matkusti laajasti neljänkymmenen vuoden ajan ja tutki yli kolmentuhannen lapsen tapausta ympäri maailmaa, [1] Hänen kantanaan oli, että eräitä fobioita, epätavallisia kykyjä tai sairauksia ei voitu täysin selittää perinnöllisyyden tai ympäristön selitysmalleilla. Hän uskoi, että reinkarnaatio antoi kolmannen selityksen. [2][3] Stevenson piti myös lasten kertomuksia edellisissä elämissään saamistaan haavoista, jotka muistuttavat heillä nyt olevia syntymämerkkejä, osoituksena jälleensyntymän puolesta. Hän dokumentoi yli kaksi sataa syntymämerkkiä ja syntymävikaa, jotka korreloivat lasten kertomusten kanssa[1]
Vaikka haluaisi, niin ei kuole. Kuolee ainoastaan fyysinen keho. Kun ikuinen sielu on irtaantunut ruumiistaan fyysisen kuoleman jälkeen, niin hän huomaa, että elää. Sielu ei tuhoudu ei vedessä, ei tulessa, eikä millään muulla konstilla. Pitää vaan syntyä uudestaan ja uudestaan.
Saṃsāra (sanskritiksi संसार 'läpikulku; eteneminen monien vaiheiden kautta').
za
Youtubesta katsomaan entisten elämien tarinoita sitten vain :) Tästä voi aloittaa ja ulkomaalaisia tarinoita löytää hakusanalla QHHT eli quantum healing hypnosis:
Hannah Rohkea Regressio 052 Tehtävä Maassa - YouTube
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnollista. Jälleensyntyminen on todellisuutta ja jotkut ihmiset ovat joillekin menneiden elämien kokemuksille avoimia. Sanoisin, että tuo tunteesi on annettu sinulle, jotta sinussa olisi edes jotakin, joka vetäisi sinua henkisyyttä kohti jossain vaiheessa elämääsi. Tutustu kuolemanrajakirjallisuuteen tai menneitä elämiä käsittelevään kirjallisuuteen. Etsi aiheesta kirjoja vaikka kirjaston hakukoneesta sanalla jälleensyntymä ja jos lähikirjastossa ei ole, etsi pääkaupunkiseudun helmet.fi sivustolta ja sitten tilaat kaukolainana. Kannattaahan sitä lähteä tutkimaan, niin löydät elämällesi syvemmän merkityksen.
Itse tein lapsena jotain kummaa leikissäni (ei sentään pahaa), jonka muistankin, vaikka olin alle kouluikäinen. Ymmärsin sen sitten aikuisena jonkinlaiseksi menneen elämän muistoksi, koska ei niin pieni olisi voinut semmoisia kuvitella.
Älä vaan enempää kerro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen itse ollut osa Italian mafiaa ja piileskellyt Espanjan auringon alla.
Olin komea, tumma mies ja minulla riitti vientiä. Sydämeni kuului nuorelle ja kauniille naiselle. Ajoin punaista avo-autoa. Käytin punaista huivia käärittynä coolisti ohimolleni. Olen myös välittänyt huumeita isoja eriä.
Tämä kaikki edellisessä elämässäni eli et ole hullu sinäkään!
Finlandia Hymni [Finnish Patriotic Song]
Kaunis kotimaamme.
Suomalaiset.
Rakkaani.
Rakastan maatamme.
Rakas maamme.
Rakkaat suomalaiset.
https://www.youtube.com/watch?v=u-eI6eEU2jM
Nälkämaan laulu
https://www.youtube.com/watch?v=wKHwP2Kl460
Täällä Pohjantähden Alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voida todistaa puolesta eikä vastaan syntyykö uudelleen vai ei.
Mutta kun täällä ollaan kerran, niin miksei kahteenkin kertaan tai loputtomasti.
Kannattaa hakeutua qhht-terapiaan jos menneisyys kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen varma, että olen edellisessä elämässä asunut Venäjällä. Muistikuva, että olen vanhempi nainen, joka istuu keltaisen kivitalon(?) alemman kerroksen keittiössä. Myös sänkyni oli tuossa samassa huoneessa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17315637/jalleensyntyminen--samsara--sie...
Jälleensyntyminen. Samsara. Sielu. Elämästä elämään. Kuolemasta kuolemaan.
En muista olleeni kukaan, mutta on tunne kuin olisin joskus elänyt Englannissa maaseudulla/ nummilla. Enemmän mietityttää taitojen periytyminen. Olen pienestä asti osannut erään käsityötaidon ilman että kukaan opetti. Muistan hyvin, kun ensimmäisen kerran vaan tein vaativan ja monimutkaisen työn. Löysin siihen tarvikkeet kotoa ja tein sitä salaa. Valmiin työn nähtyään aikuiset olivat ihmeissään. Mummoni oli harrastanut samaa tekniikkaa, mutta ei ollut minulle opettanut. Voisiko siis tällaisetkin asiat siirtyä suvusta mieleen.
Itselläni on ollut muistikuva jostakin mukamas syntymääni edeltävästa tilaisuudesta jossa minut jotenkin "lähetettiin" maailmaan.
Olen varmaankin vaan ollut vanhempieni mukana kirkossa ja poiminut sieltä asioita pienen lapsen mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon jälleensyntymään. Muistan kun jo pienenä tyttönä minulla oli tunne, että olen ollut täällä ennenkin. Muistan myös kun pikkutyttönä yhtenä kesänä lueskelin lehtiä (Seura, Apu tms.) mökillä ja yhdessä niistä oli juttu eräästä hyvin tunnetusta miehestä, joka oli tuolloin jo edesmennyt. Tuo mies oli niin tuttu minulle - tunsin hänet, vaikka en tietenkään häntä ollut tavannut tässä elämässä koska hän kuoli ennen syntymääni. Se oli hyvin vahva, varma tunne. Olen varma, että olin tuon miehen kanssa läheisissä tekemisissä aikoinani. Olisi muutakin kerrottavaa, mutta en ala tässä palstalla enempää avaamaan, sillä kukaan ei uskoisi kuitenkaan. Olen myös nähnyt unen edellisestä kuolemastani ja juuri ennen heräämistäni voimakas, auktoriteettinen ääni sanoi, että en saa unohtaa miten se tapahtui ja minun pitää painaa se mieleeni. Tästä on nyt joitain vuosia aikaa.
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Haluaisitko kertoa sitä, kuinka kuolit?
Hei, anteeksi pitkästä vastausviiveestä, huomasin vasta kysymyksesi. Voin toki kertoa! Minut myrkytettiin, tekijöinä oli ainakin kaksi miestä. He huumasivat minut ensin niin, etten voinut liikkua tai puhua, mutta kuulin heidän keskustelevan keskenään minusta. Pian he antoivat minulle tappavan annoksen ja ymmärsin kuolevani - muistan valtavan, epätoivoisen kauhun ja syöksyn mustaan pimeyteen. Sitten tuo voimakas, auktoriteettia omaava miehen ääni kehotti minua painamaan tapahtuneen mieleeni ja heräsin järkyttyneenä.
Tässä se oli pääpiirteittäin, ihan kaikkia yksityiskohtia en tähän halua kirjoittaa. En ole koskaan kertonut tästä kenellekään muuta kuin tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
En muista olleeni kukaan, mutta on tunne kuin olisin joskus elänyt Englannissa maaseudulla/ nummilla. Enemmän mietityttää taitojen periytyminen. Olen pienestä asti osannut erään käsityötaidon ilman että kukaan opetti. Muistan hyvin, kun ensimmäisen kerran vaan tein vaativan ja monimutkaisen työn. Löysin siihen tarvikkeet kotoa ja tein sitä salaa. Valmiin työn nähtyään aikuiset olivat ihmeissään. Mummoni oli harrastanut samaa tekniikkaa, mutta ei ollut minulle opettanut. Voisiko siis tällaisetkin asiat siirtyä suvusta mieleen.
Kyllähän taidot ja taipumukset periytyy. Ei niitä tarvitse erikseen kertoa tai aina edes opettaa.
Horatio, taivaassa ja maassa on paljon, jota ei sun järkioppis uneksikaan.