Lue keskustelun säännöt.
Olenko hullu? Jälleensyntymisestä...
08.04.2016 |
Olen nelikymppinen nainen, korkeasti koulutettu, testatusti keskitasoa älykkäämpi. Olen kaikkien hihhulijuttujen ulkopuolella, en usko jumaliin ja vielä vähemmän uskontoihin.
Nyt kysyn av-raadilta, olenko kaikesta huolimatta myös hullu. Minulla on todella vahva tunne siitä, että minulla on ollut aikaisempi elämä, joka on vielä todella vahvasti läsnä tässä elämässäni. Jo pienenä minulla oli tunne siitä, että oikeasti olin intiaani ja poika. Olen jotenkin (harhaisesti) tullut siihen käsitykseen, että olen ollut intiaani jossakin Pohjois-Amerikassa ja saanut nuorena miehenä surmani jossakin taistelu- tai kaaostilanteessa.
En osaa millään lailla selittää, mistä tämä johtuu, mutta tunne on ollut minussa aina. Myös näkemykseni ja käsitykseni maailmasta on hyvin samankaltainen kuin hatarilla tiedoillani intiaaneilla kuvittelen olleen.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Kommentit (880)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka on kosminen karman laki ja vaikka tiedämme, että inhimillisellä kärsimyksellä on syynsä joko ihmisen tässä tai edellisissä elämissä, niin kuitenkin muinaiset kehottavat meitä olemaan armollisia kaikkia kohtaan ja auttamaan hädänalaisia niin paljon kuin voimme. Itse asiassa se on meidän kaikkien velvollisuus.
Halusin vielä lisätä, että auttamatta jättäminen, jos meillä olisi siihen mahdollisuus, luo huonoa karmaa meidän tuleville elämillemme, niin että jos me itse joskus tarvitsemme apua (vaikkapa sadan elämän kuluttua), meitä ei auteta,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme ehkä ymmärrä, mistä onnettomuutemme ovat yhtäkkiä tulleet. Olemme unohtaneet, että me itse kerran loimme tämän negatiivisen energian, ja nyt se on yksinkertaisesti palannut takaisin meihin, kuten bumerangi, joka palaa aina siihen, joka sen heitti.
Useimmat ihmiset pitävät "minä" persoonallisuutta kehona. Koska niiden tietämättömyys, he ajattelevat, että kun lapsi syntyy, syntyy uusi persoonallisuus. Se kasvaa, kehittyy, vanhenee ja kuolee. Tästä näkökulmasta katsottuna elämä on yksitoikkoinen tapahtuma, jossa on alku ja loppu.
Seuraava kehomme riippuu ajatuksistamme, teoistamme ja monesta muusta asiasta
Meillä on vuosia elämästämme käytettävissämme ja sitten tulee koetus - kuolema.
Mutta seuraava inkarnaatiomme ei määräydy vain halumme perusteella, mitä toivomme, vaan sen, mitä ansaitsemme.
Huomaatte että kaikki väitetyt elämät ovat yleisesti tunnetuista kulttuureista. Eikä kukaan väitä olleensa surmatyön tekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elävän olennon karmalliset toiminnot muodostavat sen seuraavan kehon ja sitä vastaavan aineellisen mielen ja aistielimet. Kun elävä olento lopettaa tietyn toimintavaiheensa hedelmien korjaamisen, tätä loppua kutsutaan kuolemaksi, ja kun hän alkaa saada seuraavan toimintavaiheen tuloksia, tällaista alkua kutsutaan syntymäksi.
Vierailija kirjoitti:
Huomaatte että kaikki väitetyt elämät ovat yleisesti tunnetuista kulttuureista. Eikä kukaan väitä olleensa surmatyön tekijä.
Mitä tarkoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälleensyntyminen on laki, joka toimii kaikkialla aineellisessa maailmassa. Kuten muutkin universaalit lait - kuten karman laki, luonnon gunojen vuorovaikutuksen laki - jälleensyntymisen laki vaikuttaa kaikkiin ihmisiin riippumatta heidän tunnustuksellisesta, uskonnollisesta jne. taustastaan. Kaikki ihmiset ovat alttiita kuolemalle ja uudelleensyntymiselle, aivan kuten tuli polttaa kaikki ihmiset heidän uskontokunnastaan riippumatta.
Miksi lapset eivät pysty säilyttämään muistia menneestä elämästä pidempään? Mutta tämä katoaa, kun lapsi kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatte että kaikki väitetyt elämät ovat yleisesti tunnetuista kulttuureista. Eikä kukaan väitä olleensa surmatyön tekijä.
Mitä tarkoitat?
No sitä että esimerkiksi kivikauden suomalaiseksi tai muuksi epäkiinnostavaksi henkilöksi ei ole tunkua. Ja varsin epätodennäköistä, että joku myöntää olleensa murhaaja.
Ihmisen ajatukset ja halut synnyttävät tekoja, jotka vaikuttavat hänen myöhempään kohtaloonsa. Ei ole mitään ennalta määrättyä, kaikki tapahtuu ihmisen toiminnan tuloksena, sekä tietoisesti että tiedostamatta. Kun ihminen ymmärtää, että luonnonlait ohjaavat hänen elämänsä tapahtumia, hän voi tietoisesti ohjata niitä tarvittaviin muutoksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmankaikkeudessa ei ole sattumanvaraisuutta, vaan kaikki on korkeamman oikeudenmukaisuuden lain alaista. Jos kärsimme tänään, se tarkoittaa, että olemme rikkoneet tätä lakia menneisyydessä. Syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen antaa meille mahdollisuuden kohdata kohtaamamme vaikeudet ja keksiä keinoja niiden voittamiseksi, ottaa vastuu elämästämme eikä syyttää muita ongelmistamme.
Voimme siis valita, miten toimimme, mutta se, mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole meistä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurausten peruuttamattomuus. Toinen laki on se, että jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi
Vierailija kirjoitti:
Huomaatte että kaikki väitetyt elämät ovat yleisesti tunnetuista kulttuureista. Eikä kukaan väitä olleensa surmatyön tekijä.
Tuolla aiemminhan luki että pahimmat sielut syntyy seuraavaksi eläiminä. Siis surmatyön tekijät ja Hitlerit syntyy eläiminä. Ei siis ihme ettei kukaan ihminen muista olleensa surmatyön tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Seurausten peruuttamattomuus. Toinen laki on se, että jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi
Eli ihmeparantajiakaan ei voi siis olla oikeasti olemassa? Jos joku on vaikka ikänsä polttanut tupakkaa ja saa keuhkosyövän ja katuu tupakointiaan, niin se on vain peruuttamaton valinta eikä edes Jeesus voi sitä parantaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurausten peruuttamattomuus. Toinen laki on se, että jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi
Eli ihmeparantajiakaan ei voi siis olla oikeasti olemassa? Jos joku on vaikka ikänsä polttanut tupakkaa ja saa keuhkosyövän ja katuu tupakointiaan, niin se on vain peruuttamaton valinta eikä edes Jeesus voi sitä parantaa?
Jotkin reaktiot ovat välittömiä, esimerkiksi jos työnnät sormen sähkörasiaan, saat välittömän reaktion - sähköiskun. Jos syöt saastunutta ruokaa, reaktio on nopea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurausten peruuttamattomuus. Toinen laki on se, että jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi
Eli ihmeparantajiakaan ei voi siis olla oikeasti olemassa? Jos joku on vaikka ikänsä polttanut tupakkaa ja saa keuhkosyövän ja katuu tupakointiaan, niin se on vain peruuttamaton valinta eikä edes Jeesus voi sitä parantaa?
Jotkin reaktiot ovat välittömiä, esimerkiksi jos työnnät sormen sähkörasiaan, saat välittömän reaktion - sähköiskun. Jos syöt saastunutta ruokaa, reaktio on nopea.
Niinhän ne on. Hetkessä voi muuttua kuolemansairaaksi. Vaikka polttaa itsensä kuolettavasti. Ja sitä ei voi sitten enää saada anteeksi, vaikka kuinka rukoilisi?
Vierailija kirjoitti:
Seurausten peruuttamattomuus. Toinen laki on se, että jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi
Paitsi Suomessa saa kyllä vankilatuomion anteeksi, jos rikollinen vaan pyytää. Sori oli pakko 😂
Mä oon saanut yhden vamman/sairauden auttamalla paria tuttua. Sen opetukseksi ois kai voinut tulkita, että ajattele myös itseä, älä aina muita. Mutta en tiedä voiko sellaisia opetuksia olla. Mutta en uskaltanut silloin sanoa oikeastaan koskaan ei. No kerran kun olin auttamassa, niin sattui yks äksidentti, jonka takia mulla on loppuiän kestävä vamma. Aika ironista sikäli että jos olisin ollut itsekäs ja sanonut että en auta, ei kiinnosta, niin sitä vammaa ei olisi. Mikähän opetus tässä oikeasti piili. Kun luulisi että hyvän sielun kuuluisi aina auttaa muita ja ajatella muita ennen itseä.