Lue keskustelun säännöt.
Olenko hullu? Jälleensyntymisestä...
08.04.2016 |
Olen nelikymppinen nainen, korkeasti koulutettu, testatusti keskitasoa älykkäämpi. Olen kaikkien hihhulijuttujen ulkopuolella, en usko jumaliin ja vielä vähemmän uskontoihin.
Nyt kysyn av-raadilta, olenko kaikesta huolimatta myös hullu. Minulla on todella vahva tunne siitä, että minulla on ollut aikaisempi elämä, joka on vielä todella vahvasti läsnä tässä elämässäni. Jo pienenä minulla oli tunne siitä, että oikeasti olin intiaani ja poika. Olen jotenkin (harhaisesti) tullut siihen käsitykseen, että olen ollut intiaani jossakin Pohjois-Amerikassa ja saanut nuorena miehenä surmani jossakin taistelu- tai kaaostilanteessa.
En osaa millään lailla selittää, mistä tämä johtuu, mutta tunne on ollut minussa aina. Myös näkemykseni ja käsitykseni maailmasta on hyvin samankaltainen kuin hatarilla tiedoillani intiaaneilla kuvittelen olleen.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Kommentit (880)
Oishan se maailma kyllä parempi paikka, jos reinkarnaatio ja karma ois ihan julkinen fakta. Ei niiden poistaminen Raamatusta ainakaan maailmaa parantanut. Vaikka meillä on oikeuslaitokset ja muut, niin ihmiset voi silti tehdä niin paljon pahaa ilman tuomioita. Joskus luin tältä palstalta esim. että jossain ois joku lääkäri, joka leikkii jumalaa ja päättää ihmisten statuksen tms. perusteella että ketkä saa elää ja ketkä jätetään hoitamatta ja tapetaan hitaasti. Tämmöset kaikki jäis pois, jos karma tiedettäis faktaksi. Samoin vähenis rajusti pelkän oman edun tavoittelu ja oman navan ajattelu, kaikenlainen kiusaaminen ja pahanpuhuminen ja jopa ilkeät nettikirjoittelijatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kriyamana-karma. Tässä on mahdollisuus valita. Tämä on valinta, joka voi tapahtua karman kautta, mutta jopa halujen joukosta voin valita. Osa reaktioista tulee välittömästi, ja tämä osa reaktioista on päällekkäinen niiden reaktioiden kanssa, jotka minun on saatava menneisyydestä. Osa reaktioista tapahtuu myöhemmin ja ne ovat myös päällekkäisiä, osa reaktioista voi tapahtua seuraavassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriyamana-karma. Tässä on mahdollisuus valita. Tämä on valinta, joka voi tapahtua karman kautta, mutta jopa halujen joukosta voin valita. Osa reaktioista tulee välittömästi, ja tämä osa reaktioista on päällekkäinen niiden reaktioiden kanssa, jotka minun on saatava menneisyydestä. Osa reaktioista tapahtuu myöhemmin ja ne ovat myös päällekkäisiä, osa reaktioista voi tapahtua seuraavassa elämässä.
Tarkennus:
Kriyaman karma
Tämä on vapaan valinnan alue, joka rajoittuu prarabha karman ominaisuuksiin. Tässä maailmassa tehdyt teot luovat karmaa tulevia syntymiä varten (hyviä tai huonoja) tai johtavat vapautumiseen syntymien ja kuolemien kierrosta.
Toiminnan laadun valinta riippuu tietoisuutemme laadusta. Tämä voi olla joko hurskas tai ei-hurskas.
Tarkennus:
Koska teemme valintoja koko ajan, ja nämä valinnat vaikuttavat kohtaloon. Tätä kutsutaan sanalla kriyamana-karma. Kriyamana-karma on karma, jonka ihminen tekee tässä elämässä ja jonka seuraukset vaikuttavat prarabda-karmaani. Ja se on meidän valintamme.
Aprarabda ja prarabda-karma.
Yksi reaktio on tapahtumien muodossa, joita saamme. Toinen reaktioiden muoto on halu, joka vaikuttaa valintoihimme tulevaisuudessa. Luulen, että tämä oli monille teistä uutta. Näitä toivomusten ja tapahtumien muodossa ilmeneviä reaktioita on siis paljon.
Kuvaannollisesti: viinirypäleiden kimppu – tässä olemme luoneet karmaa jo moneksi elämäksi eteenpäin.
On paljon sellaista, mitä emme ymmärrä, hienojakoiset energiat, hienojakoinen maailma. Ja koko tämä kohtalo, kaikki reaktiot monien, monien elämien aikana, ne ovat siellä. Niitä ei vain näe. Nuo reaktiot, joita ette näe ollenkaan, ne eivät ilmene millään tavalla elämässämme juuri nyt, ne ovat niin syvälle juurtuneita, että ne eivät ilmene millään tavalla, niitä kutsutaan sanalla, "apararabda" Se tarkoittaa, että näitä reaktioita ei tule tässä elämässä. Me emme näe niitä. Ne ovat siellä, mutta me emme näe niitä. Ja niitä on paljon. Otetaann nyt tästä kuvaannollisesta viinirypäleen kimpusta yhden rypäleen.
Kun tämä yksi rypäle, kuten tämä yksi rypäle on poimittu, tätä yhtä rypäleestä kutsutaan yhdeksi elämäksi.
Niin paljon meillä on jo kerätty karmaa tulevia elämiä varten.
_____________
https://assets.lily.fi/sites/lily/files/user/32577/2018/03/viinirypale_0.png
Otetaan nyt tästä viinirypäleen kimpusta yhden rypäleen – se on se, mikä on määrätty meidän nykyiselle elämälle.
Jaksatteko vielä lukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanchita karma .
Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.
https://images.cdn.hyvaterveys.fi/OLNegKeRz4nANmJOADc63IcnJXU=/890x0/sm…
____________________
Prarabha karma .
Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.
____________________
Sanchita (kirjaimellisesti "kasa") on kaikki menneistä syntymistä kertynyt karma. Sitä osaa Sanchita-karmasta, jonka täytyy ilmetä tässä elämässä, kutsutaan nimellä Prarabdha (itänyt). Sanchita-karman leviämätöntä osaa kutsutaan Apararabdhaksi...
Sitä karmaa, joka itää tulevaisuudessa, kutsutaan Agama-karmaksi. Toisin sanoen Agama on osa Aparabdhaa. Agama-karman ja Aparabdhan ero on siinä, että osa Aparabdhasta voi muuttua Prarabdhaksi tässä elämässä ajan myötä, ja se, mikä ei varmasti ilmene, jää tulevaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bija, kuta stha, phalonmukha ovat siirtymävaiheita Apararabdhasta Prarabdhaan. Bija on karma siemenen muodossa tai "karman lepotilassa", joka odottaa aikaansa. Kuta stha on siemen, joka on alkanut herätä henkiin, ja phalonmukkha tarkoittaa kirjaimellisesti "siementä, joka on itänyt" tai siementä, joka on versonut. Kun tuo verso on tuottanut hedelmää, sitä kutsutaan jo Prarabdhaksi. Voimme sanoa, että Bija ja kuta stha ovat edelleen Apararabdhaa ja phalonmukkha on Prarabdhan alku.
Vierailija kirjoitti:
Aika paskaa oikeastaan. Saat kärsiä ja maksaa teoista, jotka teit jossain toisessa elämässä eri ihmisenä ja joita et muista edes tehneesi. Vähän sama kuin tuomittais syytön vankilaan jonkun toisen ihmisen rikoksista. Paitsi että vankilassa on mukavampaa kuin vakavasti kroonisesti sairaana tai katuojassa.
Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmassa elämässä tehtiin rikos, mutta päästiin siitä pälkähästä, ja silloin tällöin voi lukea lehdestä, että "joku istui syyttömänä" vankilassa. Mutta samanlaiseen rikokseen, josta tuomittiin, se henkilö syyllistyi jossakin aiemmassa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pahimmat sielut syntyy eläimiksi, niin oikeastaan aika outoa ajatella että vaikka se kulkukissa, joka on täynnä kirppuja ja loisia ja ihan riutunut on voinut olla edellisessä elämässä joku sarjamurhaaja. Silti sitä säälii että "Voi voi pikkuraukkaa. Miksi pahat ihmiset kohtelee kissaa näin" ja pitää maailman viattomimpana suloisena pikkuolentona.
Tuo karma ajattelu on ihan sama vanha p***a uudessa paketissa kuin perisynti. Tai oikeastaan perisynti höpötys on uudessa paketissa tuo karma juttu.
Molemmissa on ajatuksena, että oma syy ja olet ansainnut kaiken pahan. Aluksi ajattelin, että onpa raikasta vaihtelua ja virkistävää uutta, kuulla näitä itämaisia uskontoja ja niiden näkemyksiä. Sitten huomasin tämän ketjun avulla, että oli koulukunta tai uskonto mikä tahansa, se vetää sairaita ja inhottavia ihmisiä puoleensa kuin p*** kasa kärpäsiä.
Tässäkin ketjussa on tuo yksi todella sairas ihminen mouhoamassa ja muita hiljentämässä. Nyt haukkui kaikki muiden viesit pahuuden viesteiksi. Millainen ihminen puhuu noin?
Olet eri mieltä kanssani, esität kritiikkiä. wööö wööö wöö olet paha.
Karma on käsitteenä paljon, paljon vanhempi kuin kristinuskon perisynti. Jos pitäisi valita, kumpaan noista uskon, niin ehdottomasti karmaan sillä perisynnissä ei ole mitään järkeä. Karma on myös oikeasti sielua kehittävää ja jalostavaa, toisin kuin sijaiskärsijän (joka ei kuitenkaan opikeasti kuollut vaan nousi taivaaseen) käyttäminen omien syntiensä poispyyhkimiseen tarvitsemata itse tehdä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pahimmat sielut syntyy eläimiksi, niin oikeastaan aika outoa ajatella että vaikka se kulkukissa, joka on täynnä kirppuja ja loisia ja ihan riutunut on voinut olla edellisessä elämässä joku sarjamurhaaja. Silti sitä säälii että "Voi voi pikkuraukkaa. Miksi pahat ihmiset kohtelee kissaa näin" ja pitää maailman viattomimpana suloisena pikkuolentona.
Tuo karma ajattelu on ihan sama vanha p***a uudessa paketissa kuin perisynti. Tai oikeastaan perisynti höpötys on uudessa paketissa tuo karma juttu.
Molemmissa on ajatuksena, että oma syy ja olet ansainnut kaiken pahan. Aluksi ajattelin, että onpa raikasta vaihtelua ja virkistävää uutta, kuulla näitä itämaisia uskontoja ja niiden näkemyksiä. Sitten huomasin tämän ketjun avulla, että oli koulukunta tai uskonto mikä tahansa, se vetää sairaita ja inhottavia ihmisiä puoleensa kuin p*** kasa kärpäsiä.
Tässäkin ketjussa on tuo yksi todella sairas ihminen mouhoamassa ja muita hiljentämässä. Nyt haukkui kaikki muiden viesit pahuuden viesteiksi. Millainen ihminen puhuu noin?
Olet eri mieltä kanssani, esität kritiikkiä. wööö wööö wöö olet paha.
Karma on käsitteenä paljon, paljon vanhempi kuin kristinuskon perisynti. Jos pitäisi valita, kumpaan noista uskon, niin ehdottomasti karmaan sillä perisynnissä ei ole mitään järkeä. Karma on myös oikeasti sielua kehittävää ja jalostavaa, toisin kuin sijaiskärsijän (joka ei kuitenkaan opikeasti kuollut vaan nousi taivaaseen) käyttäminen omien syntiensä poispyyhkimiseen tarvitsemata itse tehdä yhtään mitään.
Hyvin oivallettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole hullu. En tunne ketään joka ois jälleensyntynyt.
Ihmiset pyörittelee vaikka mitä ajatuksia ja uskomuksia vain selvitäkseen elämästä. Näin ollut kautta historian.
Joskus noista kehkeytyy uskontoja. Helpompi uskoa johonkin ulkopuoliseen kuin tajuta kuolevansa ja itse olevansa vastuussa jokaisesta päivästä jonka elelee.
Kaikki tuntemasi ihmiset ovat jälleensyntyneet - mutta sinä et tiedä sitä.
Ilman poikkeuksia kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pahimmat sielut syntyy eläimiksi, niin oikeastaan aika outoa ajatella että vaikka se kulkukissa, joka on täynnä kirppuja ja loisia ja ihan riutunut on voinut olla edellisessä elämässä joku sarjamurhaaja. Silti sitä säälii että "Voi voi pikkuraukkaa. Miksi pahat ihmiset kohtelee kissaa näin" ja pitää maailman viattomimpana suloisena pikkuolentona.
Tuo karma ajattelu on ihan sama vanha p***a uudessa paketissa kuin perisynti. Tai oikeastaan perisynti höpötys on uudessa paketissa tuo karma juttu.
Molemmissa on ajatuksena, että oma syy ja olet ansainnut kaiken pahan. Aluksi ajattelin, että onpa raikasta vaihtelua ja virkistävää uutta, kuulla näitä itämaisia uskontoja ja niiden näkemyksiä. Sitten huomasin tämän ketjun avulla, että oli koulukunta tai uskonto mikä tahansa, se vetää sairaita ja inhottavia ihmisiä puoleensa kuin p*** kasa kärpäsiä.
Tässäkin ketjussa on tuo yksi todella sairas ihminen mouhoamassa ja muita hiljentämässä. Nyt haukkui kaikki muiden viesit pahuuden viesteiksi. Millainen ihminen puhuu noin?
Olet eri mieltä kanssani, esität kritiikkiä. wööö wööö wöö olet paha.
Karma on käsitteenä paljon, paljon vanhempi kuin kristinuskon perisynti. Jos pitäisi valita, kumpaan noista uskon, niin ehdottomasti karmaan sillä perisynnissä ei ole mitään järkeä. Karma on myös oikeasti sielua kehittävää ja jalostavaa, toisin kuin sijaiskärsijän (joka ei kuitenkaan opikeasti kuollut vaan nousi taivaaseen) käyttäminen omien syntiensä poispyyhkimiseen tarvitsemata itse tehdä yhtään mitään.
Hyvin oivallettu.
Kiitän! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaha. Nyt sitten lahkolaiset liputtavat epämieluisia mielipiteitä asiattomiksi:D. Melkoista "dialogia".
Tarkoittaako se huonoa karmaa, jos olemme pahoja ihmisiä kohtaan? Entäs muut eläimet ja linnut?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako se huonoa karmaa, jos olemme pahoja ihmisiä kohtaan? Entäs muut eläimet ja linnut?
Miksi ainoastaan ihmisiä kohtaan? Emme tietenkään voi aiheuttaa kärsimystä eläimille ja muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina vahvasti tuntenut vetoa Saksaan ja Englantiin. Kun ensimmäisen kerran kävin Saksassa, tunsin olevani kotona. Sittemmin olen mennyt naimisiin saksalaisen miehen kanssa ja nyt puhun kieltä niin, että moni on jopa kuvitellut minun olevan 'natiivi'.
On ikäänkuin minulla olisi hataria muistikuvia myöhäiseltä keskiajalta, mutta jotenkin tunnen "kuuluneeni" siihen köyhempään kansanosaan. Ei tätä oikein pysty selittämään.
Olen näitä jo todella pitkään miettinyt, mutta en ole oikein uskaltanut ääneen sanoa, ennen kuin mieheni joku vuosi sitten tuumasi uskovansa meidän olleen jo joskus yhdessä, paljon paljon aiemmin.
Hän tosin ajattelee linnoja ja hienoja puitteita, kun omassa mielessäni on jonkinlainen tönö ja likaiset kujat. Ehkä meillä on ollut jonkinlainen kielletty romanssi, kuka tietää.
Hölmöltä tuntuu nytkin kirjoittaa tätä auki, enkä edelleenkään uskalla tästä kenenkään muun kuin mieheni kanssa puhua.Tee geenitesti. Sinulla voi ihan hyvin olla juuria Saksassa. Kun ensin selvittää esim. haploryhmänsä jollain yleisimmällä sivustolla ja lataa tiedot Gedmatchiin, saa tarkan selvityksen.
En itse usko jälleensyntymään, uskon geenimuistiin. Omat muistoni ovat osaksi ajalta, jolloin esivanhemmat olivat jo lähteneet milloin mistäkin, mutta heidän sukuaan jäi varmasti paikoilleen. Todennäköisesti ihminen osaa pitää yhteyttä pitkään sinne, mistä on tullut. Esim. isäni vei meidät usein ajelulle seudulle, mistä nyt tiedän erään esiäidin muuttaneen. Siellä on vieläkin sukulaisia. Hän tuskin tiesi koko asiaa suvun kohtalonkäänteistä johtuen.
Nämähän ei sulje toisiaan pois. Itse uskon, että synnymme usein samaan sukuun, siis itsemme jälkeläiseksi. Silloin toteutuu molemmat.
Toisaalta voisi olla niinkin, että henkimaailmasta esivanhemmat ohjeistavat meitä ja aiheuttavat meille näitä tuntemuksia. Nämä on mielenkiintoisia asioita, joita olisi kiva ymmärtää paremmin!
-eri
Useimmille ihmisille kohtalo on ennakoitu tuleva tapahtuma, joka on määrätty tapahtumaan henkilölle.
Ymmärtääksemme, mistä kohtalo tulee, on otettava huomioon jälleensyntymisen käsite, joka liittyy erottamattomasti ajatukseen ikuisesta kuolemattomasta sielusta, joka vaihtaa kehoaan elämästä toiseen.
Ilmeisesti, jos ei ymmärrä jälleensyntymisen ajatusta, mikään kohtalo ei ole poissuljettu. Juuri siksi, että kristillisessä perinteessä ei ole reinkarnaation käsitettä (nykyisin), ei ole loogisesti selitettävissä myöskään kohtalon käsitettä, ja sen seurauksena kaikista tulkinnoista tulee automaattisesti saatanallisia ja harhaoppisia.
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan lapsuudesta kaksi asiaa, jotka mietityttävät mahdolliseen jälleensyntymiseen liittyen. Noin 10-v. muistan katsoneeni itseäni peilistä ja miettineeni, että näytän oikeasti toisenlaiselta. Tai siis että tämä pikkutytön (sanotaan nyt vaikka, että nimeni on Sanna) ulkomuoto kätkee taakseen toisen ihmisen. Muistan jopa katsoneeni itseäni peilin kautta syvälle silmiin, toivoen näkeväni sen toisen 'Sannan'. Lisäksi sain suunnilleen samanikäisenä flasbackeja auton/kärryjen tmv. alle jäämisestä. Eli kun seisoin vaikka suojatien edessä odottamassa ylitystä ja näin lähestyviä autoja, mietin että tiedän miltä tuntuu, kun kärryt tmv. vyöryvät yli ja samalla aistin välähdyksinä kivun ja sekasorron. Tietääksi en ole koskaan oikeasti meinannut jäädä auton alle.
Teini-ikään tultaessa nämä asiat olivat jääneet taka-alalle. Ehkä se oli joku kehitysvaihe lapsen elämässä ja mielikuvituksen kehitys oli erityisen vilkasta. Nämä tapahtumat kuitenkin muistan hyvin, koska en ollut ihan pikkulapsi enää.
Minulla on pitkään ollut tunne tai tieto, ikään kuin tietäisin, miltä tuntuu tulla ammutuksi. Minulla on myös kehossani merkki, joka voisi viitata siihen.
Koen myös tietynlaisen kovan tuulen ja myrskyn jotenkin rauhoittavaksi, ajattelen käpertyväni joidenkin lämpimien turkiksien tms. keskelle nukkumaan. Kuitenkin inhoan sitä, miltä tuuli tuntuu.
Ne, jotka ovat nyt lapsia, olivat aikuisia edellisissä elämissä.