Sinä jolla on hyvä yleissivistys, ärsyttääkö muiden tietämättömyys sinua?
Kommentit (138)
Ei ärsytä, tietämättömyys ja yleissivistyksen puute on niin yleistä, että siihen tottuu.
Ainoastaan silloin, kun joku oikein kerskuu tietämättömyydellään, on sitä mieltä, ettei yleissivistyksestä ole kenellekään mitään hyötyä tai inttää, että "ei kuulu yleissivistykseen tietää, minä vuonna Suomi itsenäistyi tms.", nousevat hieman karvat pystyyn.
Mutta en ryhdy ketään valistamaan enkä besserwisseröimään. Eipä jonkun toisen yleissivistyksen puute ole minulta pois.
Vierailija kirjoitti:
Joskus ärsyttää. En silti sano mitään, en halua päteä enkä myöskään pahoittaa kenenkään mieltä.
Kerran tosin oli lähellä. Tosin silloin ei oikeastaan ollut kyse ihan yleisimmästä yleissivistyksestä vaan kapeammasta erikoisalastani.
Kävi niin, että jossain keskustelussa mainitsin, että venäläiset erisnimet translitteroidaan eurooppalaisiin kieliin kunkin kielen oman systeemin mukaan.
Tarkoitin siis, että esimerkiksi meidän tuntemamme kirjailija Tšehov on ruotsiksi Tjekchov, englanniksi Chekhov, saksaksi Tschechow ja ranskaksi Tchekhov.
Joku vilkaisi minua suorastaan halveksuvan näköisenä ja tokaisi, että ei ole mahdollista ja että nimet kirjoitetaan kaikissa kielissä samalla tavoin. Muut nyökkäilivät hyväksyvästi.
Silloin teki mieli oikaista, mutta pysyin hiljaa ja ajattelin, että ihmisillä on oikeus myös tietämättömyyteen.
Tuo tuntui jotenkin tutulta. Ihan tuli oma lapsuus ja peruskoulu ajat mieleen.
Ainoa harmi on vain se etten vaikene ja alistu vaan rupean inttämään vastaan ja yleensä saan hullun maineen ja olen hankala sekopää.
Tuntuu kun minulta puuttuisi joku ryhmäpaineeseen alistumis geeni.
Olen jotenkin kasvanut sellaiseksi että tahdon vastustaa kaikin voimin sitä yleistä totuutta asiasta kuin asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus hämmästyttää, monesti ärsyttää, mutta eniten olen alkanut säälimään. Tiedon ja sivistyksen puute aiheuttaa ihmisille valtavan heikon aseman, sillä itsenäisen, vapaan ja kriittisen ajattelun puute yhdistettynä tietämättömyyteen jättää ihmisen muiden sanelun ja aivopesun armoille.
Minuakin sivistyksen puute lähinnä säälittää, sillä ihmiset ovat silloin alttiita monenlaisille hömpötyksille.
Niin siis oikeastihan ja tutkitusti mitä korkeampi äo, sitä enemmän on kiinnostunut hörhöilystä ja uskoo kaikenlaisiin juttuihin.
Keskitason äo on niillä, jotka leimaa muita, pelkää jotain homeopatiaa ja on tiedeuskovainen.
Tästäkin ketjusta huomaa, että suurin osa itseään sivistyneinä pitävistä on varustettu äo 100 ja todellisesta älystä ei ole tietoakaan, niin se on yleensä aina.
Niinpä. Ne pelottavat ja erikoiset huuhaahörhöfoliohattu jutut tuntuvat olevan monelle mukaälykkäälle pikkuisen liian monimutkaisia asioita ymmärrettäväksi.
Monimutkainen on se sana jolla noita asioita parhaiten voi kuvata.
Ne eivät siis ole Yksinkertaisia/mustavalkeita/simppeleitä. Siksi niitä on simppelillä/mustavalkealla/yksinkertaisella ja yksioikoisella mielellä vaikea ja mahdoton käsittää.
Joo, eikä niiden kanssa voi keskustella, suuren egon takia yleensä.
Mulla on sukukin täynnä mensaan kuuluvia ihmisiä ja siis oikeasti älykkäät ihmiset on tosi uteliaita, eikä mitään jättiegoisia tiedeuskovaisia.
Esim. miten puhut homeopatiasta tuollaisen tiedeuskovaisen kanssa, joka on omasta mielestään niin älykäs, koska lukee jotain tieteen kuvalehteä, sehän tietää kaiken. Ja sitten silmiin tulee vain tyhjä katse, kun yrittää esim. keskustella mitä fysiikan uudempi tutkimus tarkoittaa avogadron vakion ja sitä kautta homeopatian kannalta...noin niin kuin esimerkkinä.
Tuollaiset tiedeuskovaiset ovat minun mielestäni kuin pimeydessä pikkuruisen taskulampun valokeilan varassa vaeltavia orpoja. Heille on vain se taskulamppunsa, ja jos joku väittää että on muutakin kuin mitä se lamppu näyttä, he nauravat ja räkivät päin naamaa.
Todistat jatkuvasti sitä, miten karmeita vaikutuksia ihmiseen älyn, tiedon, sivistyksen ja koulutuksen puutteella on. Mutta kuten sanoin, en viitsi keskustella tällaisten ihmisten kanssa tai olla heidän kaltaistensa kanssa tekemisissä, sillä aikani on siihen aivan liian arvokasta. Joten lopetan keskustelun tähän ja jätän sinut omaan arvoosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi käsite yleissivistys on niin laaja, että on vaikea ehkä selittää, mutta mua ei haittaa ihminen, joka ei vaikka tiedä juuri mitään koirista, vaikka ne minulle ovatkin puoli elämää, JOS tämä ihminen sanoo, että koirat eivät häntä kiinnosta eikä hän ole niihin liittyviin asioihin lainkaan perehtynyt. MUTTA jos tämä ihminen joko esittää tietävänsä tai juurikin "tietää" jotain ihan ufo-juttuja, niin sitten ärsyttää :) Yleensä älykkäät ihmiset eivät ärsytä tietämättömyydelläänkään, sillä heillä ei ole tarvetta salata tietämättömyyttään. Mun mielestä kun älykkyys on tärkeämpää kuin hyvä yleissivistys (riippuen taas mitä sillä tarkoitetaan, mutta tässä tarkoitan nyt sellaista tietoa, jonka saa lukemalla, jos aihe sattuu kiinnostamaan). Ja olen myös eri mieltä jonkun kirjoittajan kanssa siitä, että lukeminen ja äidinkielen osaaminen kulkee käsikädessä älykkyyden kanssa -> ei mielestäni ole näin. Hyvä muisti ja matemaattinen lahjakkuus korreloivat älykkyysosamäärään eikä niihin juurikaan nuo em. asiat vaikuta.
Toisaalta, kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus korreloivat keskenään sillä kummatkin liittyvät loogiseen ajatteluun.
Iso osa (valtaosa jopa?) kielellisesti hyvin lahjakkaista ihmisistä eivät ole matemaattisesti lahjakkaita ja monet matemaattisesti lahjakkaat taas eivät ole sitä kielellisesti. Loogisen ajattelun ja kielellisen lahjakkuuden välillä ei ole suurta yhteyttä minun mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi käsite yleissivistys on niin laaja, että on vaikea ehkä selittää, mutta mua ei haittaa ihminen, joka ei vaikka tiedä juuri mitään koirista, vaikka ne minulle ovatkin puoli elämää, JOS tämä ihminen sanoo, että koirat eivät häntä kiinnosta eikä hän ole niihin liittyviin asioihin lainkaan perehtynyt. MUTTA jos tämä ihminen joko esittää tietävänsä tai juurikin "tietää" jotain ihan ufo-juttuja, niin sitten ärsyttää :) Yleensä älykkäät ihmiset eivät ärsytä tietämättömyydelläänkään, sillä heillä ei ole tarvetta salata tietämättömyyttään. Mun mielestä kun älykkyys on tärkeämpää kuin hyvä yleissivistys (riippuen taas mitä sillä tarkoitetaan, mutta tässä tarkoitan nyt sellaista tietoa, jonka saa lukemalla, jos aihe sattuu kiinnostamaan). Ja olen myös eri mieltä jonkun kirjoittajan kanssa siitä, että lukeminen ja äidinkielen osaaminen kulkee käsikädessä älykkyyden kanssa -> ei mielestäni ole näin. Hyvä muisti ja matemaattinen lahjakkuus korreloivat älykkyysosamäärään eikä niihin juurikaan nuo em. asiat vaikuta.
Nimenomaan. Kukaan ei voi tietää kaikkea eikä absoluuttisia, mustavalkoisia totuuksia ole olemassakaan. Kaikkea pitää kyetä kyseenalaistamaan sekä tiedostamaan, että omat mielipiteet ja uskomukset voivat olla vääriä ja niitä pitää olla kykenevä muuttamaan perustellusti. Kriittinen, itsenäinen ajattelu ei ole ehdottomasti sidottu älykkyyteen, sivistykseen ja koulutukseen vaikka ne toki erittäin paljon auttavatkin. Keskeisimmin se on oman erehtyväisyytensä tajuamista, jolloin ei sorru kiihkoisesti uskomaan omia mielipiteitään absoluuttisiksi totuuksiksi jotka eivät voi olla vääriä.
Tämä on myös ero tieteen ja uskonnon välillä. Uskonto on pelkkää perustelematonta uskomusta kun taas tieteessä johtopäätökset on perusteltava ja ne ovat jatkuvan kyseenalaistamisen alaisia sekä ne hylätään silloin, kun niiden voidaan todistaa olevan vääriä. Jokainen tieteeseen osallistuva sitoutuu näihin prinsiippeihin. Uskonnossa taas ei ole samaa perustelun tarvetta, jatkuvaa kyseenalaistamista ja debaattia eikä samanlaista mahdollisuutta todistaa ja hyväksyä aikaisempia uskomuksia vääriksi. Samalla tieteessä tiedostetaan jatkuvasti, että kaikki tieto mitä ihmisellä ja ihmiskunnalla on, on aina erittäin rajallista sen lisäksi että se on aina jossain määrin subjektiivisti ja falsifioitavissa. Tämä mahdollistaa kriittisen ajattelun, keskustelun, toisten ymmärtämisen sekä oppimisen. Se myös tuo aivan erilaista nöyryyttä ja älyllistä rehellisyyttä ihmiselle.
Tämä on oikeasti melkein surullista miten ihmiset uskoo tieteellisen menetelmän jotenkin tuottavan melkein erehtymätöntä tietoa ja sulkevan pois asioita.
Iso osa esim. stem alojen tutkijoista on uskovaisia, se ei ole mitenkään ristiriidassa niiden työn tai maailmankuvan kanssa.
Kaikki vähempi älylliset ihmiset voisi sijoittaa johonkin tyhmyys keskukseen, missä voisivat olla keskenänsä ja pois meitin normaaliälyisten joukosta. Tällaisen keskuksen voisi perustaa esim Forssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus hämmästyttää, monesti ärsyttää, mutta eniten olen alkanut säälimään. Tiedon ja sivistyksen puute aiheuttaa ihmisille valtavan heikon aseman, sillä itsenäisen, vapaan ja kriittisen ajattelun puute yhdistettynä tietämättömyyteen jättää ihmisen muiden sanelun ja aivopesun armoille.
Minuakin sivistyksen puute lähinnä säälittää, sillä ihmiset ovat silloin alttiita monenlaisille hömpötyksille.
Niin siis oikeastihan ja tutkitusti mitä korkeampi äo, sitä enemmän on kiinnostunut hörhöilystä ja uskoo kaikenlaisiin juttuihin.
Keskitason äo on niillä, jotka leimaa muita, pelkää jotain homeopatiaa ja on tiedeuskovainen.
Tästäkin ketjusta huomaa, että suurin osa itseään sivistyneinä pitävistä on varustettu äo 100 ja todellisesta älystä ei ole tietoakaan, niin se on yleensä aina.
Niinpä. Ne pelottavat ja erikoiset huuhaahörhöfoliohattu jutut tuntuvat olevan monelle mukaälykkäälle pikkuisen liian monimutkaisia asioita ymmärrettäväksi.
Monimutkainen on se sana jolla noita asioita parhaiten voi kuvata.
Ne eivät siis ole Yksinkertaisia/mustavalkeita/simppeleitä. Siksi niitä on simppelillä/mustavalkealla/yksinkertaisella ja yksioikoisella mielellä vaikea ja mahdoton käsittää.
Joo, eikä niiden kanssa voi keskustella, suuren egon takia yleensä.
Mulla on sukukin täynnä mensaan kuuluvia ihmisiä ja siis oikeasti älykkäät ihmiset on tosi uteliaita, eikä mitään jättiegoisia tiedeuskovaisia.
Esim. miten puhut homeopatiasta tuollaisen tiedeuskovaisen kanssa, joka on omasta mielestään niin älykäs, koska lukee jotain tieteen kuvalehteä, sehän tietää kaiken. Ja sitten silmiin tulee vain tyhjä katse, kun yrittää esim. keskustella mitä fysiikan uudempi tutkimus tarkoittaa avogadron vakion ja sitä kautta homeopatian kannalta...noin niin kuin esimerkkinä.
Tuollaiset tiedeuskovaiset ovat minun mielestäni kuin pimeydessä pikkuruisen taskulampun valokeilan varassa vaeltavia orpoja. Heille on vain se taskulamppunsa, ja jos joku väittää että on muutakin kuin mitä se lamppu näyttä, he nauravat ja räkivät päin naamaa.
Todistat jatkuvasti sitä, miten karmeita vaikutuksia ihmiseen älyn, tiedon, sivistyksen ja koulutuksen puutteella on. Mutta kuten sanoin, en viitsi keskustella tällaisten ihmisten kanssa tai olla heidän kaltaistensa kanssa tekemisissä, sillä aikani on siihen aivan liian arvokasta. Joten lopetan keskustelun tähän ja jätän sinut omaan arvoosi.
Ei kellään kiinosta, et vaan egoltasi tajua ettei kukaan välitä sun ilmoituksista mitä aiot tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää joo..riippuu tietenkin asiasta. Pidän ihmistä aika tampiona jos ei maantieteellisesti osaa sijoittaa paikkoja edes suunnilleen, ei osaa yhdyssanoja- tai tiedä kuka on Florence Nightingale 😊.
Ja samalla olet autuaan tietämätön niistä miljardeista muista asioista jotka tuollainen mielestäsi tampio tietääkin.
Minä pidän sellaisia ihmisiä vähän fiksumpana kuin sinä, jotka eivät sillä oman tietotasonsa mittaristolla kuvittele voivansa päättää kuka on tietävin.
Ymmärrätkö ollenkaan että on aika paljon eri asioita ja aloja olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vähempi älylliset ihmiset voisi sijoittaa johonkin tyhmyys keskukseen, missä voisivat olla keskenänsä ja pois meitin normaaliälyisten joukosta. Tällaisen keskuksen voisi perustaa esim Forssaan.
Joo ja sinä voisit perustaa TuomasEnpuske-älykkö-kerhon.
Hei! Oikeastaan tuo tyhmyyskeskus oli aika hyvä idea. Sinne ei siis saisi tulla suuri egoiset tiedeuskovaiset.
Vierailija kirjoitti:
Joudun yleensä esim. töissä ja usein ihan kavereidenkin kanssa himmailemaan puheitani. En ole mikään Miss Mensa, mutta päivittäin huomaan, että ympärilläni olevilla ihmisillä on hyvin matala tietämys monista keskitason älykkyyttä vaativista asioista, Moni on ihan skarppi ja hauskaa seuraa, mutta ei ole millään tasolla kiinnostunut vaikkapa yhteiskunnallisista asioista. Lisäksi nielen usein mieleeni tulevia nokkeluuksia ja vitsejä, sillä kuulijakuntani ei niitä ymmärtäisi ja joutuisin selittämään ja äh. Mieheni usein sanoo mulle, että olen liian nopea ja skarppi. Hän arvostaa, mutta moni pitää mua ihan überälykkönä ja sen vuoksi outona.
No etpä tosiaan ole mikään miss Mensa, kun et tiennyt edes, että mensalaiset mittaavat älykkyyttä, eikä mitään yleissivistystä. Jonkun Napoleonin valkoisen hevosen värin muistaminen kun ei auta, kun pitää omin avuin keksiä että mikä symbooli tulee seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi käsite yleissivistys on niin laaja, että on vaikea ehkä selittää, mutta mua ei haittaa ihminen, joka ei vaikka tiedä juuri mitään koirista, vaikka ne minulle ovatkin puoli elämää, JOS tämä ihminen sanoo, että koirat eivät häntä kiinnosta eikä hän ole niihin liittyviin asioihin lainkaan perehtynyt. MUTTA jos tämä ihminen joko esittää tietävänsä tai juurikin "tietää" jotain ihan ufo-juttuja, niin sitten ärsyttää :) Yleensä älykkäät ihmiset eivät ärsytä tietämättömyydelläänkään, sillä heillä ei ole tarvetta salata tietämättömyyttään. Mun mielestä kun älykkyys on tärkeämpää kuin hyvä yleissivistys (riippuen taas mitä sillä tarkoitetaan, mutta tässä tarkoitan nyt sellaista tietoa, jonka saa lukemalla, jos aihe sattuu kiinnostamaan). Ja olen myös eri mieltä jonkun kirjoittajan kanssa siitä, että lukeminen ja äidinkielen osaaminen kulkee käsikädessä älykkyyden kanssa -> ei mielestäni ole näin. Hyvä muisti ja matemaattinen lahjakkuus korreloivat älykkyysosamäärään eikä niihin juurikaan nuo em. asiat vaikuta.
Nimenomaan. Kukaan ei voi tietää kaikkea eikä absoluuttisia, mustavalkoisia totuuksia ole olemassakaan. Kaikkea pitää kyetä kyseenalaistamaan sekä tiedostamaan, että omat mielipiteet ja uskomukset voivat olla vääriä ja niitä pitää olla kykenevä muuttamaan perustellusti. Kriittinen, itsenäinen ajattelu ei ole ehdottomasti sidottu älykkyyteen, sivistykseen ja koulutukseen vaikka ne toki erittäin paljon auttavatkin. Keskeisimmin se on oman erehtyväisyytensä tajuamista, jolloin ei sorru kiihkoisesti uskomaan omia mielipiteitään absoluuttisiksi totuuksiksi jotka eivät voi olla vääriä.
Tämä on myös ero tieteen ja uskonnon välillä. Uskonto on pelkkää perustelematonta uskomusta kun taas tieteessä johtopäätökset on perusteltava ja ne ovat jatkuvan kyseenalaistamisen alaisia sekä ne hylätään silloin, kun niiden voidaan todistaa olevan vääriä. Jokainen tieteeseen osallistuva sitoutuu näihin prinsiippeihin. Uskonnossa taas ei ole samaa perustelun tarvetta, jatkuvaa kyseenalaistamista ja debaattia eikä samanlaista mahdollisuutta todistaa ja hyväksyä aikaisempia uskomuksia vääriksi. Samalla tieteessä tiedostetaan jatkuvasti, että kaikki tieto mitä ihmisellä ja ihmiskunnalla on, on aina erittäin rajallista sen lisäksi että se on aina jossain määrin subjektiivisti ja falsifioitavissa. Tämä mahdollistaa kriittisen ajattelun, keskustelun, toisten ymmärtämisen sekä oppimisen. Se myös tuo aivan erilaista nöyryyttä ja älyllistä rehellisyyttä ihmiselle.
Tämä on oikeasti melkein surullista miten ihmiset uskoo tieteellisen menetelmän jotenkin tuottavan melkein erehtymätöntä tietoa ja sulkevan pois asioita.
Iso osa esim. stem alojen tutkijoista on uskovaisia, se ei ole mitenkään ristiriidassa niiden työn tai maailmankuvan kanssa.
Älä muuta sano. Eikä historiakaan heille mitään opeta. Ovat ikuisesti sillä lituskalla maaplaneetallaan, eivätkä sitä tajua.
Vierailija kirjoitti:
Huonosti kirjoittavat ihmiset eivät osaa oikein ajatellakaan. Tämä on fakta.
Tämä nyt ainakin on ihan puppua :D neuropsykologisissa testeissä tuli huomattua että olen kielellisesti lähempänä kehitysvammaista kuin normaalia mutta yleissivistystä mittaavasta testistä sain täydet, samoin kuin matemaattis-loogisista tehtävistä sekä hahmottamista mittaavasta testistä. Olen noilla osa-alueilla siis huomattavasti keskivertoa älykkäämpi ja vaikken osaakaan kirjoittaa, koen kyllä osaavani ajatella.
Vai oliko tuo provo? En osaa sanoa vammaisuuteni takia.
Minua häiritsee se, että joudun silloin tällöin muistuttamaan itselleni, että ihmiset eivät ihan oikeasti tiedä asioita, ja he eivät ole opiskelleet niin paljon kuin itse olen. Ihminen ei voi tietää asioita, joita hän ei ole kuullut/oppinut/opiskellut. Minulla on taipumusta sortua hetkittäin ajatteluun, että kaikki ihmiset tietävät saman kuin minä, mutta he vain päättävät olla tyhmiä kun keskustelevat kanssani... (tyhmää, tiedän.)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vähempi älylliset ihmiset voisi sijoittaa johonkin tyhmyys keskukseen, missä voisivat olla keskenänsä ja pois meitin normaaliälyisten joukosta. Tällaisen keskuksen voisi perustaa esim Forssaan.
Voisiko sen Tyhmyyskeskuksen kuitenkin kirjoittaa yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus hämmästyttää, monesti ärsyttää, mutta eniten olen alkanut säälimään. Tiedon ja sivistyksen puute aiheuttaa ihmisille valtavan heikon aseman, sillä itsenäisen, vapaan ja kriittisen ajattelun puute yhdistettynä tietämättömyyteen jättää ihmisen muiden sanelun ja aivopesun armoille.
Minuakin sivistyksen puute lähinnä säälittää, sillä ihmiset ovat silloin alttiita monenlaisille hömpötyksille.
Niin siis oikeastihan ja tutkitusti mitä korkeampi äo, sitä enemmän on kiinnostunut hörhöilystä ja uskoo kaikenlaisiin juttuihin.
Keskitason äo on niillä, jotka leimaa muita, pelkää jotain homeopatiaa ja on tiedeuskovainen.
Tästäkin ketjusta huomaa, että suurin osa itseään sivistyneinä pitävistä on varustettu äo 100 ja todellisesta älystä ei ole tietoakaan, niin se on yleensä aina.
:D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi käsite yleissivistys on niin laaja, että on vaikea ehkä selittää, mutta mua ei haittaa ihminen, joka ei vaikka tiedä juuri mitään koirista, vaikka ne minulle ovatkin puoli elämää, JOS tämä ihminen sanoo, että koirat eivät häntä kiinnosta eikä hän ole niihin liittyviin asioihin lainkaan perehtynyt. MUTTA jos tämä ihminen joko esittää tietävänsä tai juurikin "tietää" jotain ihan ufo-juttuja, niin sitten ärsyttää :) Yleensä älykkäät ihmiset eivät ärsytä tietämättömyydelläänkään, sillä heillä ei ole tarvetta salata tietämättömyyttään. Mun mielestä kun älykkyys on tärkeämpää kuin hyvä yleissivistys (riippuen taas mitä sillä tarkoitetaan, mutta tässä tarkoitan nyt sellaista tietoa, jonka saa lukemalla, jos aihe sattuu kiinnostamaan). Ja olen myös eri mieltä jonkun kirjoittajan kanssa siitä, että lukeminen ja äidinkielen osaaminen kulkee käsikädessä älykkyyden kanssa -> ei mielestäni ole näin. Hyvä muisti ja matemaattinen lahjakkuus korreloivat älykkyysosamäärään eikä niihin juurikaan nuo em. asiat vaikuta.
Nimenomaan. Kukaan ei voi tietää kaikkea eikä absoluuttisia, mustavalkoisia totuuksia ole olemassakaan. Kaikkea pitää kyetä kyseenalaistamaan sekä tiedostamaan, että omat mielipiteet ja uskomukset voivat olla vääriä ja niitä pitää olla kykenevä muuttamaan perustellusti. Kriittinen, itsenäinen ajattelu ei ole ehdottomasti sidottu älykkyyteen, sivistykseen ja koulutukseen vaikka ne toki erittäin paljon auttavatkin. Keskeisimmin se on oman erehtyväisyytensä tajuamista, jolloin ei sorru kiihkoisesti uskomaan omia mielipiteitään absoluuttisiksi totuuksiksi jotka eivät voi olla vääriä.
Tämä on myös ero tieteen ja uskonnon välillä. Uskonto on pelkkää perustelematonta uskomusta kun taas tieteessä johtopäätökset on perusteltava ja ne ovat jatkuvan kyseenalaistamisen alaisia sekä ne hylätään silloin, kun niiden voidaan todistaa olevan vääriä. Jokainen tieteeseen osallistuva sitoutuu näihin prinsiippeihin. Uskonnossa taas ei ole samaa perustelun tarvetta, jatkuvaa kyseenalaistamista ja debaattia eikä samanlaista mahdollisuutta todistaa ja hyväksyä aikaisempia uskomuksia vääriksi. Samalla tieteessä tiedostetaan jatkuvasti, että kaikki tieto mitä ihmisellä ja ihmiskunnalla on, on aina erittäin rajallista sen lisäksi että se on aina jossain määrin subjektiivisti ja falsifioitavissa. Tämä mahdollistaa kriittisen ajattelun, keskustelun, toisten ymmärtämisen sekä oppimisen. Se myös tuo aivan erilaista nöyryyttä ja älyllistä rehellisyyttä ihmiselle.
Tämä on oikeasti melkein surullista miten ihmiset uskoo tieteellisen menetelmän jotenkin tuottavan melkein erehtymätöntä tietoa ja sulkevan pois asioita.
Iso osa esim. stem alojen tutkijoista on uskovaisia, se ei ole mitenkään ristiriidassa niiden työn tai maailmankuvan kanssa.
Juupa juu.
Kyllä ärsyttää jos ne väittävät vastaan vaikka tiedän 100% varmasti, että puhuvat puutaheinää. Kerrankin eräs väitti mulle ihan päivänselvästä asiasta vastaan oikein tosissaan. Lähetti vielä illalla väitteensä todeksi tekstiviestillä linkin "tutkimukseen". Joo, oli suomi24-sivu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi käsite yleissivistys on niin laaja, että on vaikea ehkä selittää, mutta mua ei haittaa ihminen, joka ei vaikka tiedä juuri mitään koirista, vaikka ne minulle ovatkin puoli elämää, JOS tämä ihminen sanoo, että koirat eivät häntä kiinnosta eikä hän ole niihin liittyviin asioihin lainkaan perehtynyt. MUTTA jos tämä ihminen joko esittää tietävänsä tai juurikin "tietää" jotain ihan ufo-juttuja, niin sitten ärsyttää :) Yleensä älykkäät ihmiset eivät ärsytä tietämättömyydelläänkään, sillä heillä ei ole tarvetta salata tietämättömyyttään. Mun mielestä kun älykkyys on tärkeämpää kuin hyvä yleissivistys (riippuen taas mitä sillä tarkoitetaan, mutta tässä tarkoitan nyt sellaista tietoa, jonka saa lukemalla, jos aihe sattuu kiinnostamaan). Ja olen myös eri mieltä jonkun kirjoittajan kanssa siitä, että lukeminen ja äidinkielen osaaminen kulkee käsikädessä älykkyyden kanssa -> ei mielestäni ole näin. Hyvä muisti ja matemaattinen lahjakkuus korreloivat älykkyysosamäärään eikä niihin juurikaan nuo em. asiat vaikuta.
Toisaalta, kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus korreloivat keskenään sillä kummatkin liittyvät loogiseen ajatteluun.
Iso osa (valtaosa jopa?) kielellisesti hyvin lahjakkaista ihmisistä eivät ole matemaattisesti lahjakkaita ja monet matemaattisesti lahjakkaat taas eivät ole sitä kielellisesti. Loogisen ajattelun ja kielellisen lahjakkuuden välillä ei ole suurta yhteyttä minun mielestäni.
Kielihän on koko ajan muuttuva järjestelmä. Kielioppi on riittämätön yritys mallintaa tuo järjestelmä. Näennäisen logiikan (kielioppi) sijaan kieli ilmiönä on varsin moniulotteinen ja määritelmiä pakoileva.
Tämä on myös ero tieteen ja uskonnon välillä. Uskonto on pelkkää perustelematonta uskomusta kun taas tieteessä johtopäätökset on perusteltava ja ne ovat jatkuvan kyseenalaistamisen alaisia sekä ne hylätään silloin, kun niiden voidaan todistaa olevan vääriä. Jokainen tieteeseen osallistuva sitoutuu näihin prinsiippeihin. Uskonnossa taas ei ole samaa perustelun tarvetta, jatkuvaa kyseenalaistamista ja debaattia eikä samanlaista mahdollisuutta todistaa ja hyväksyä aikaisempia uskomuksia vääriksi. Samalla tieteessä tiedostetaan jatkuvasti, että kaikki tieto mitä ihmisellä ja ihmiskunnalla on, on aina erittäin rajallista sen lisäksi että se on aina jossain määrin subjektiivisti ja falsifioitavissa. Tämä mahdollistaa kriittisen ajattelun, keskustelun, toisten ymmärtämisen sekä oppimisen. Se myös tuo aivan erilaista nöyryyttä ja älyllistä rehellisyyttä ihmiselle.