Lue keskustelun säännöt.
Akateemisia tabuja? (Muita kuin nuo aikuisopiskelijat)
Kommentit (83)
Naisten ja miesten erot älykkyyden normaalijakauman oikeassa ääripäässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monta alaa on äärettömän turha opiskella niin suurella volyymillä yliopistossa, jos tavoitteena ei ole tutkijan ura. Poissuljettuna toki laki, lääketieteet jne., mutta esim. It-alan AMK-insinööri pesee monessa yrityksessä akateemisen, hidasliikkeisen hissukan, joka ei ole ikinä esiintynyt yleisön edessä. Sama pätee esim. mainonnan tai myynnin tradenomeihin vs. kauppatieteilijöihin. AMK:sta valmistuneet siis vastaavat työelämän tarpeita paremmin kuin yliopistolaiset, jotka kuitenkin hakevat yritysmaailmaan töihin koulutuksellaan, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen.
Yliopistoissa ei tosiaan kouluteta ihmisiä kännykänmyyjiksi kauppakeskusten auloihin (IT-alan AMK-insinöörit) ja markkinointiassareiksi (tradenomit). On muutakin työelämää kuin se, mitä sinun ympyröissäsi pääsee tarkastelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta alaa on äärettömän turha opiskella niin suurella volyymillä yliopistossa, jos tavoitteena ei ole tutkijan ura. Poissuljettuna toki laki, lääketieteet jne., mutta esim. It-alan AMK-insinööri pesee monessa yrityksessä akateemisen, hidasliikkeisen hissukan, joka ei ole ikinä esiintynyt yleisön edessä. Sama pätee esim. mainonnan tai myynnin tradenomeihin vs. kauppatieteilijöihin. AMK:sta valmistuneet siis vastaavat työelämän tarpeita paremmin kuin yliopistolaiset, jotka kuitenkin hakevat yritysmaailmaan töihin koulutuksellaan, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen.
Yliopistoissa ei tosiaan kouluteta ihmisiä kännykänmyyjiksi kauppakeskusten auloihin (IT-alan AMK-insinöörit) ja markkinointiassareiksi (tradenomit). On muutakin työelämää kuin se, mitä sinun ympyröissäsi pääsee tarkastelemaan.
Kauniin alentuvainen asenne AMK-opiskelijoihin sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta alaa on äärettömän turha opiskella niin suurella volyymillä yliopistossa, jos tavoitteena ei ole tutkijan ura. Poissuljettuna toki laki, lääketieteet jne., mutta esim. It-alan AMK-insinööri pesee monessa yrityksessä akateemisen, hidasliikkeisen hissukan, joka ei ole ikinä esiintynyt yleisön edessä. Sama pätee esim. mainonnan tai myynnin tradenomeihin vs. kauppatieteilijöihin. AMK:sta valmistuneet siis vastaavat työelämän tarpeita paremmin kuin yliopistolaiset, jotka kuitenkin hakevat yritysmaailmaan töihin koulutuksellaan, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen.
Yliopistoissa ei tosiaan kouluteta ihmisiä kännykänmyyjiksi kauppakeskusten auloihin (IT-alan AMK-insinöörit) ja markkinointiassareiksi (tradenomit). On muutakin työelämää kuin se, mitä sinun ympyröissäsi pääsee tarkastelemaan.
Kauniin alentuvainen asenne AMK-opiskelijoihin sulla.
Ei kaikkiin. Vain noihin epätietoisiin ja suuruudenhulluihin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Suojatyöpaikat? - Missä sellaisia akateemisessa maailmassa on? - No eipäa taida olla enää tabu sekään, että koulutus ei enää -jos pelkästään ansiotulojen määrällä lasketaan- kannata aina. En tiedä onko tabu keskustella siitä, että Suomessa saattaisi olla viisasti karsia nykyistä enemmän koulutuspaikkoja korkeakouluissa ja yliopistoissa. Ei Suomessa saane huomauttaa myöskään siitä, että kaikki akateemisessa (-kaan) maailmassa osaa kirjoittaa hyvin, saati kieliopillisesti oikein.
Tutkijan paikat ovat huonosti palkattuja ja usein määräaikaisia. Aika harva niihin vapaaehtoisesti hinkuu. Olen itse ollut yliopiston sivulaitoksella töissä ja olin ainoa ei-akateeminen toimistotyöntekijöiden lisäksi. Kyllä osasta ymmärsi helposti, mikseivät ole muualle työllistyneet. Sitten oli kyllä varmasti muutama ihan fiksu introvertti, jolle se palkka riitti ja eivät edes halunneet koloistaan ulos.
Hmm...Eihän ole mitään pahaa siinä jos haluaa olla omassa kolossaan ja on introvertti. Tosin itse en tajua miksi luullaan että tutkija voisi olla kovin epäsosisaalinen, kun on käytävä luennoimassa ja puhumassa konferensseissa ja oltava kansainvälinen...ja vaikea on tutkijaksi päästä ja saada apurahoja. Ei se ole helppo tie. Itse siitä haaveilin yliopistoaikoina, duunariksi päädyin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monta alaa on äärettömän turha opiskella niin suurella volyymillä yliopistossa, jos tavoitteena ei ole tutkijan ura.
Samaa ja eri mieltä. Kauppatieteilijöille ja dippainsseille on nykymäärillä tilausta työelämässä, toisin kuin esim. yhteiskuntatieteilijöille ja monille humanisteille. (Teiltä ad hominemin kirjoittajilta säästän vaivan ja ilmoitan, että olen itsekin ko. alojen opiskelija enkä mikään sivistyksen vihaaja sinänsä.)
Vaikka se, että tarkoitus ei ole opettaa mahdollisimman montaa mahdollisimman hyvin vaan karsia joukosta näkyviin erilaisilla epäolennaisuuksilla ja tarkoituksellisen abstraktilla opetuksella ne huiput jotka pysyvät kärryillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni on käsittänyt yliopiston väärin kun puhutaan työelämän tarpeista. Ei, yliopisto ei ole AMK. Jos haluatte konkreettisemmalla tasolla olevaa opetusta, joka valmistaa juurikin työelämään suoraan älkää alkujaankaan menkö yliopistoon.
Arvostan tiedettä ja tutkimusta sinänsä, mutta en silti ymmärrä miksi pitäisi opiskella arkeologiaa päätyäkseen kuuden vuoden jälkeen työttömäksi? Mikä muu tarkoitus opiskelulla on kuin työllistyminen? Saahan sitä tietenkin opiskella alaa, joka kiinnostaa mutta pitäisi kai itsensä joskus jollain elättääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta alaa on äärettömän turha opiskella niin suurella volyymillä yliopistossa, jos tavoitteena ei ole tutkijan ura. Poissuljettuna toki laki, lääketieteet jne., mutta esim. It-alan AMK-insinööri pesee monessa yrityksessä akateemisen, hidasliikkeisen hissukan, joka ei ole ikinä esiintynyt yleisön edessä. Sama pätee esim. mainonnan tai myynnin tradenomeihin vs. kauppatieteilijöihin. AMK:sta valmistuneet siis vastaavat työelämän tarpeita paremmin kuin yliopistolaiset, jotka kuitenkin hakevat yritysmaailmaan töihin koulutuksellaan, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen.
Yliopistoissa ei tosiaan kouluteta ihmisiä kännykänmyyjiksi kauppakeskusten auloihin (IT-alan AMK-insinöörit) ja markkinointiassareiksi (tradenomit). On muutakin työelämää kuin se, mitä sinun ympyröissäsi pääsee tarkastelemaan.
Terv. hortonomian maisteri (kukkakauppias) ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se, että tarkoitus ei ole opettaa mahdollisimman montaa mahdollisimman hyvin vaan karsia joukosta näkyviin erilaisilla epäolennaisuuksilla ja tarkoituksellisen abstraktilla opetuksella ne huiput jotka pysyvät kärryillä.
Mikäs ala kyseessä? Ei ainakaan kasvatustiede tai kielet.
Ikuisuusopiskelijat. Näiden määrä toki kääntynyt laskuun, mutta vieläkin törmää välillä näihin maisterin papereita vajaa 10 vuotta tehneisiin. Ja välissä ei olla siis oltu töissä tai saatu lasta. Itse olen välillä ihmetellyt että mistä saavat rahaa, kun opintotukihan on jo loppunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En myöskään ymmärrä väitettä, etteikö opiskelijoille itselleen olisi yliopistossa tärkeintä saada tutkinto ja koulutus, jolla voisi saada myös töitä. Tuskin kukaan pelkästään sivistyksen vuoksi siellä on viisi vuotta? Yliopistossa tehdään tiki tutkimusta ja pidetään sivistystä ja tietoa yllä, mutta usein monilta sen leivissä olevilta tuntuu unohtuvan se tärkein, eli opetus. Opiskelijat ovat välillä kuin pelkkä pakollinen paha, joita täytyy sietää, jotta saisi tutkia.
Vierailija kirjoitti:
Ikuisuusopiskelijat. Näiden määrä toki kääntynyt laskuun, mutta vieläkin törmää välillä näihin maisterin papereita vajaa 10 vuotta tehneisiin. Ja välissä ei olla siis oltu töissä tai saatu lasta. Itse olen välillä ihmetellyt että mistä saavat rahaa, kun opintotukihan on jo loppunut.
Tarkastipa sinä tiedät toisten työssäolon. Sitä paitsi 9 vuotta maisteriksi menee ihan tavoiteaikaan ennen vuotta 2014 aloittaneilla (7 vuotta opiskeluun ja 2 poissaoloon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta alaa on äärettömän turha opiskella niin suurella volyymillä yliopistossa, jos tavoitteena ei ole tutkijan ura.
Samaa ja eri mieltä. Kauppatieteilijöille ja dippainsseille on nykymäärillä tilausta työelämässä, toisin kuin esim. yhteiskuntatieteilijöille ja monille humanisteille. (Teiltä ad hominemin kirjoittajilta säästän vaivan ja ilmoitan, että olen itsekin ko. alojen opiskelija enkä mikään sivistyksen vihaaja sinänsä.)
Lisäys: alapeukut kertovat, että tämä tosiaankin on tabu. Etenkin tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä aikuisopiskelijoissa on vikana? Olenko aikuisopiskelija, jos aloitan yliopiston 24-vuotiaana?
No et ole. Lue toi toinen ketju.
Linkki siihen toisen ketjuun helpottaisi kummasti lukemista, noita ketjuja kun on täällä AV:lla muutama..
Kansainvälisten opiskelijoiden hyödyttävän suomalista talouselämää.
Joo. Aalto yliopiston uusista maisteriopiskelijoista on lähes 40% ulkomaalaisia; Muhammedeja, Wei Liitä, Ahmedia, Joseja, ... He eivät opiskele suomea, saati virkamiesruotsia. Käytännössä tälläinen henkilö ei siis voi toimia virkamiehenä. Eikä suomalaisessa yrityksessä asioida suomalaisten asiakkaiden kanssa. Ei edes suomenkielisten työntekijöiden esimiehenä, koska ei voi perehtyä työsopimuksiin, työehtoihin, työturvallisuuteen eikä työlainsäädäntöön. Nokiassa voi vielä olla suoritusportaan paikkoja näille henkilöille, mutta ymmärtävät itsekin ettei Suomessa luoda uraa.
Se että he vievät vastaavasti saman verran opiskelupaikkoja suomalaisilta on hyvä asia. Nimittäin harvenevien suomalaisten yliopistokoulutettujen palkat tulevat vääjäämättä tulevaisuudessa nousemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuisuusopiskelijat. Näiden määrä toki kääntynyt laskuun, mutta vieläkin törmää välillä näihin maisterin papereita vajaa 10 vuotta tehneisiin. Ja välissä ei olla siis oltu töissä tai saatu lasta. Itse olen välillä ihmetellyt että mistä saavat rahaa, kun opintotukihan on jo loppunut.
Tarkastipa sinä tiedät toisten työssäolon. Sitä paitsi 9 vuotta maisteriksi menee ihan tavoiteaikaan ennen vuotta 2014 aloittaneilla (7 vuotta opiskeluun ja 2 poissaoloon).
No varmaan tiedän, Jos henkilöt ovat asian ihan itse keskustelussa esille tuoneet. Mielestäni 9 vuotta täyspainoiseen opiskeluun, ilman välivuosia, poissaoloja, mt-ongelmia, tai muitakaan tekijöitä, on liian paljon. Ei se suomalainen yliopisto nyt niin haastava ole.
Ja ymmärrän että monia työttömyys pelottaa, mutta enemmän ampuu omaan nilkkaansa sillä, ettei uskalla valmistua. Harvoin ne työllistymismahdollisuudet kasvaakaan siinä vuosien varrella.
Vierailija kirjoitti:
Kansainvälisten opiskelijoiden hyödyttävän suomalista talouselämää.
Joo. Aalto yliopiston uusista maisteriopiskelijoista on lähes 40% ulkomaalaisia; Muhammedeja, Wei Liitä, Ahmedia, Joseja, ... He eivät opiskele suomea, saati virkamiesruotsia. Käytännössä tälläinen henkilö ei siis voi toimia virkamiehenä. Eikä suomalaisessa yrityksessä asioida suomalaisten asiakkaiden kanssa. Ei edes suomenkielisten työntekijöiden esimiehenä, koska ei voi perehtyä työsopimuksiin, työehtoihin, työturvallisuuteen eikä työlainsäädäntöön. Nokiassa voi vielä olla suoritusportaan paikkoja näille henkilöille, mutta ymmärtävät itsekin ettei Suomessa luoda uraa.
Se että he vievät vastaavasti saman verran opiskelupaikkoja suomalaisilta on hyvä asia. Nimittäin harvenevien suomalaisten yliopistokoulutettujen palkat tulevat vääjäämättä tulevaisuudessa nousemaan.
Hiljaa rasisti. Korkeakoulutus kuuluu kaikille. Koko maailmalle itseasiassa ja Suomen valtio sen tarjoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuisuusopiskelijat. Näiden määrä toki kääntynyt laskuun, mutta vieläkin törmää välillä näihin maisterin papereita vajaa 10 vuotta tehneisiin. Ja välissä ei olla siis oltu töissä tai saatu lasta. Itse olen välillä ihmetellyt että mistä saavat rahaa, kun opintotukihan on jo loppunut.
Tarkastipa sinä tiedät toisten työssäolon. Sitä paitsi 9 vuotta maisteriksi menee ihan tavoiteaikaan ennen vuotta 2014 aloittaneilla (7 vuotta opiskeluun ja 2 poissaoloon).
No varmaan tiedän, Jos henkilöt ovat asian ihan itse keskustelussa esille tuoneet. Mielestäni 9 vuotta täyspainoiseen opiskeluun, ilman välivuosia, poissaoloja, mt-ongelmia, tai muitakaan tekijöitä, on liian paljon. Ei se suomalainen yliopisto nyt niin haastava ole.
Ja ymmärrän että monia työttömyys pelottaa, mutta enemmän ampuu omaan nilkkaansa sillä, ettei uskalla valmistua. Harvoin ne työllistymismahdollisuudet kasvaakaan siinä vuosien varrella.
Puhe ja todellisuus voivat olla kaksi eri asiaa. Kuka niitä varastolla tai siivoustöissä vietettyjä vuosia haluaa erityisesti akateemisissä piireissä tuoda esiin?
Monta alaa on äärettömän turha opiskella niin suurella volyymillä yliopistossa, jos tavoitteena ei ole tutkijan ura. Poissuljettuna toki laki, lääketieteet jne., mutta esim. It-alan AMK-insinööri pesee monessa yrityksessä akateemisen, hidasliikkeisen hissukan, joka ei ole ikinä esiintynyt yleisön edessä. Sama pätee esim. mainonnan tai myynnin tradenomeihin vs. kauppatieteilijöihin. AMK:sta valmistuneet siis vastaavat työelämän tarpeita paremmin kuin yliopistolaiset, jotka kuitenkin hakevat yritysmaailmaan töihin koulutuksellaan, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen.