Käsitinkö nyt oikein hel-nycin perhe-elämän?

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisättäköön näihin HEL-NYCin elämän uskomattomiin käänteisiin se, että hänen miljonäärimiehensä mela on niin iso, että se pullistelee lepotilassakin housujen läpi. Sitä kuulemma usein ääneen kommentoidaan New Yorkin seurapiireissä! :D Ai niin, ja mies on toimitusjohtaja jossain isossa kansainvälisessä firmassa, mutta pystyy tosta noin vain suit sukkelaan tekemään töitä kotikoneelta aina silloin, kun ovat perheineen Helsingissä. 

Tuskin niinkään seurapiireissä... Eikä ole edelleenkään kyse siitä, että se on niiin iso, vaan siitä että lepokoko on melkein sama kuin se toinen koko. 

Mutta mikä siinä tuntuu ihmeelliseltä, että mies kykenee jättämään hommiaan toisen perustajajäsenen harteille tai delegoimaan hommia muuten? Tähän käsitteeseen törmään jatkuvalla syötöllä, ja en ymmärrä mihin nämä ihmiset perustavat käsityksensä! Mies kykenee osallistumaan kotikoneeltaan kaikkeen muuhun, paitsi isompiin kokouksiin, jotka voi hoitaa virkaatekevä tyyppi, oletteko sellaisesta kuulleet?

Sen verran minäkin tiedän tiedän jenkkien työelämästä että siellä aika pian pomokin menettää uskottavuutensa kun ei ole paikalla vähintään 12h päivässä, kuten alaisensa ja varsinkin NYCisssä.  Mutta tietenkin kun mies OMISTAA firman, voi lähteä helposti downshiftaamaan jonnekin Suomeen viikkokausiksi, josta bisneskumppanit eivät ole koskaan kuulleetkaan.

Mä oon ihan koukussa  tähän Hel- Nyc keskusteluun, voi hyvää päivää:D.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...

Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.

Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?

En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.

Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.

Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma. 

Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.

Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.

Voi hyvä luoja. Ethän ymmärrä edes sitä, että vaikka undergraduate- tutkintosi olisi psykologiasta, voisit väitellä antropologiasta.

Olen siitä hyvin tietoinen. Mutta kun se ei ole mikään tavoite. Vaan tavoite on oppia mahdollisimman paljon ja väitellä sitten aikanaan, jos siltä edes tuntuu. Tutkimus kiinnostaa, ehkä opetuskin.

Mitä ihmettä sinä sekoilet? Juuri pari sivua sitten väitit ettet olisi tehnyt psykologian tutkinnolla mitään, koska haluat väitellä antropologiasta. Nyt sitten haluat että uskon että jonkun pikkuasian vuoksi, ihan turhaan ja täysin huviksesi, opiskelet toisen undergradin ja sitten vasta suuntaat jatko-opintoihin?

Siinä vaiheessa esitetyt vaihtoehdot olivat nuo. Ja kun ajallisesti sillä ei ole mitään merkitystä olenko opiskellut undergradina vai post gradina.

Mikä asia voi olla niin vakava, että opiskeluoikeutesi ja suorituksesi yksipuolisesti poistetaan, ja olet kädetön sen edessä. Saat kuitenkin aloittaa alusta saman yliopiston toisessa koulussa.

On sillä se merkitys että graduate schooliin voit hakea vasta kun olet yhden tutkinnon suorittanut. Tässä se tarkoittaa neljää ylimääräistä vuotta, aikaa se on varmasti sinullekin.

Ne neljä "ylimääräistä" vuotta menisi kuitenkin juuri niiden kurssien suorittamiseen. Se sama aika menisi joka tapauksessa, oli kyseessä undergrad tai post grad-opiskelut. 

Siis minkä kurssien? Olisit voinut aloittaa grad schoolissa psykologian tutkinnon jälkeen vs aloitat toisen undergrad- tutkinnon jälkeen. Mitä minä en nyt ymmärrä? Käytät siihen ylimääräisiä vuosia.

Siis niiden antropologian undergrad kurssien. Haluan käydä jokaisen kurssin ja liitännäiskurssit läpi. Siihen menee joka tapauksessa oma aikansa, eli sillä olenko undergrad vai post grad-nimikkeellä, ei ole merkitystä. Kun olen ne kurssit saanut käytyä, jatkan opiskeluja sitten post gradina.

Eihän se hyvä ihminen niin toimi. Ensin valmistut jostain, ja sitten haet sopivaa väikkäripaikkaa, joiden aiheet ovat useimmiten väkisinkin poikkitieteellisiä. Useat pohjatutkinnot tulevat kyseeseen. Voi olla että väikkäriaikana suoritat täydentäviä kursseja, mutta jos luulet että sinun täytyy jotenkin näiden (keinotekoisten) tieteenrajojen tähden toimia noin perusteellisesti, ja vielä kertomistasi syistä, et ole ehkä ihan oikea henkilö tutkijaksi. Anteeksi.

Voi olla etten olekaan. En suinkaan opiskele valmistuakseni, vaan oppiakseni. Voi olla että se on aivan väärä suuntautuminen, mutta se on se mitä haluan. Tiedän, ettei niin tarvitse tehdä, vaan haluan tehdä. Aihe kiinnostaa minua syvästi ja kokisin syvää pettymystä, jos en pääsisi osallistumaan jollekin kurssille, aiheen tai liitännäisen. 

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä ne lapsukaiset tekevät nyt iltasella, kun äiti on täällä av:lla? Jos miehesi on niin huono isä kuin kerroit, en usko, että voisit päivässä käyttää näin pitkiä aikoja nettikeskusteluihin. Vaikka kuinka mies bondaisikin nyt tajuttuaan perheen merkityksen pettämisen seurauksena vai oliko se terapian seurauksena. Vietät täällä aikaa tuntikausia. Eikä se läppäri vieressä ole mikään selitys.

No, kävimme tässä iltasella tunnin verran ulkoilemassa ja kaupassa, lapset menivät nukkumaan tuossa 19:30 ja mies kertoi jälleen iltasadun, joka tällä kertaa ei säikyttänyt lapsia. 

Ja mieskö hoiti iltapesut ja syömiset? Hammaspesut? Tuosta vaan? Lapsetkaan ei yhtään kaivanneet äitiään? Oikeassa perheessä iltamenot eivät ole ihan noin yksinkertaisia. Mutta tokihan tunnevammainen isomela pärjää pienten lasten kanssa leikiten, vaikka vielä hetki sitten sama tilanne oli niin kestämätön, että piti hommata lastenhoitaja ja lähteä panokeikalle. Jep jep. Uskotaan.

Mitä ihmeellistä siinä muka on, että 2-vuotias pesee itse hampaansa?

;D

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...

Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.

Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?

En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.

Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.

Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma. 

Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.

Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.

Voi hyvä luoja. Ethän ymmärrä edes sitä, että vaikka undergraduate- tutkintosi olisi psykologiasta, voisit väitellä antropologiasta.

Olen siitä hyvin tietoinen. Mutta kun se ei ole mikään tavoite. Vaan tavoite on oppia mahdollisimman paljon ja väitellä sitten aikanaan, jos siltä edes tuntuu. Tutkimus kiinnostaa, ehkä opetuskin.

Mitä ihmettä sinä sekoilet? Juuri pari sivua sitten väitit ettet olisi tehnyt psykologian tutkinnolla mitään, koska haluat väitellä antropologiasta. Nyt sitten haluat että uskon että jonkun pikkuasian vuoksi, ihan turhaan ja täysin huviksesi, opiskelet toisen undergradin ja sitten vasta suuntaat jatko-opintoihin?

Siinä vaiheessa esitetyt vaihtoehdot olivat nuo. Ja kun ajallisesti sillä ei ole mitään merkitystä olenko opiskellut undergradina vai post gradina.

Mikä asia voi olla niin vakava, että opiskeluoikeutesi ja suorituksesi yksipuolisesti poistetaan, ja olet kädetön sen edessä. Saat kuitenkin aloittaa alusta saman yliopiston toisessa koulussa.

On sillä se merkitys että graduate schooliin voit hakea vasta kun olet yhden tutkinnon suorittanut. Tässä se tarkoittaa neljää ylimääräistä vuotta, aikaa se on varmasti sinullekin.

Ne neljä "ylimääräistä" vuotta menisi kuitenkin juuri niiden kurssien suorittamiseen. Se sama aika menisi joka tapauksessa, oli kyseessä undergrad tai post grad-opiskelut. 

Siis minkä kurssien? Olisit voinut aloittaa grad schoolissa psykologian tutkinnon jälkeen vs aloitat toisen undergrad- tutkinnon jälkeen. Mitä minä en nyt ymmärrä? Käytät siihen ylimääräisiä vuosia.

Siis niiden antropologian undergrad kurssien. Haluan käydä jokaisen kurssin ja liitännäiskurssit läpi. Siihen menee joka tapauksessa oma aikansa, eli sillä olenko undergrad vai post grad-nimikkeellä, ei ole merkitystä. Kun olen ne kurssit saanut käytyä, jatkan opiskeluja sitten post gradina.

Eihän se hyvä ihminen niin toimi. Ensin valmistut jostain, ja sitten haet sopivaa väikkäripaikkaa, joiden aiheet ovat useimmiten väkisinkin poikkitieteellisiä. Useat pohjatutkinnot tulevat kyseeseen. Voi olla että väikkäriaikana suoritat täydentäviä kursseja, mutta jos luulet että sinun täytyy jotenkin näiden (keinotekoisten) tieteenrajojen tähden toimia noin perusteellisesti, ja vielä kertomistasi syistä, et ole ehkä ihan oikea henkilö tutkijaksi. Anteeksi.

Voi olla etten olekaan. En suinkaan opiskele valmistuakseni, vaan oppiakseni. Voi olla että se on aivan väärä suuntautuminen, mutta se on se mitä haluan. Tiedän, ettei niin tarvitse tehdä, vaan haluan tehdä. Aihe kiinnostaa minua syvästi ja kokisin syvää pettymystä, jos en pääsisi osallistumaan jollekin kurssille, aiheen tai liitännäisen. 

Ok. Vähemmän kauniisti sanottuna, en hetkeäkään usko juttuasi. Poistun siis paikalta.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisättäköön näihin HEL-NYCin elämän uskomattomiin käänteisiin se, että hänen miljonäärimiehensä mela on niin iso, että se pullistelee lepotilassakin housujen läpi. Sitä kuulemma usein ääneen kommentoidaan New Yorkin seurapiireissä! :D Ai niin, ja mies on toimitusjohtaja jossain isossa kansainvälisessä firmassa, mutta pystyy tosta noin vain suit sukkelaan tekemään töitä kotikoneelta aina silloin, kun ovat perheineen Helsingissä. 

Tuskin niinkään seurapiireissä... Eikä ole edelleenkään kyse siitä, että se on niiin iso, vaan siitä että lepokoko on melkein sama kuin se toinen koko. 

Mutta mikä siinä tuntuu ihmeelliseltä, että mies kykenee jättämään hommiaan toisen perustajajäsenen harteille tai delegoimaan hommia muuten? Tähän käsitteeseen törmään jatkuvalla syötöllä, ja en ymmärrä mihin nämä ihmiset perustavat käsityksensä! Mies kykenee osallistumaan kotikoneeltaan kaikkeen muuhun, paitsi isompiin kokouksiin, jotka voi hoitaa virkaatekevä tyyppi, oletteko sellaisesta kuulleet?

Sen verran minäkin tiedän tiedän jenkkien työelämästä että siellä aika pian pomokin menettää uskottavuutensa kun ei ole paikalla vähintään 12h päivässä, kuten alaisensa ja varsinkin NYCisssä.  Mutta tietenkin kun mies OMISTAA firman, voi lähteä helposti downshiftaamaan jonnekin Suomeen viikkokausiksi, josta bisneskumppanit eivät ole koskaan kuulleetkaan.

Mieheni omistaa lähes koko firman, pienen osan omistaa partnerinsa. Partnerinsa on enemmän se people person, se joka hoitaa suhteet ja PR:n. Miehen saa kuitenkin puhelimella kiinni 24/7 ja toimistossa on toimiva delegaatio, niin se ei ole niin iso ongelma kuin jotkut tuntuvat kuvittelevan. Toki se vaati isojakin muutoksia, että jäimme Suomeen toistaiseksi, ei se yksinkertainen asia ollut. Mutta sellainen, joka onnistui. 

Varsinkin, kun mies on tiiviisti kiinni diileissä kaikkien kanssa ja he ymmärtääkseni näkevät hänen työskentelevän joka päivä saman verran kuin toimistossa. Ei ole kyse mistään lomasta miehellenikään, eivätkä hänen alaisensa kuvittele niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä ne lapsukaiset tekevät nyt iltasella, kun äiti on täällä av:lla? Jos miehesi on niin huono isä kuin kerroit, en usko, että voisit päivässä käyttää näin pitkiä aikoja nettikeskusteluihin. Vaikka kuinka mies bondaisikin nyt tajuttuaan perheen merkityksen pettämisen seurauksena vai oliko se terapian seurauksena. Vietät täällä aikaa tuntikausia. Eikä se läppäri vieressä ole mikään selitys.

No, kävimme tässä iltasella tunnin verran ulkoilemassa ja kaupassa, lapset menivät nukkumaan tuossa 19:30 ja mies kertoi jälleen iltasadun, joka tällä kertaa ei säikyttänyt lapsia. 

Ja mieskö hoiti iltapesut ja syömiset? Hammaspesut? Tuosta vaan? Lapsetkaan ei yhtään kaivanneet äitiään? Oikeassa perheessä iltamenot eivät ole ihan noin yksinkertaisia. Mutta tokihan tunnevammainen isomela pärjää pienten lasten kanssa leikiten, vaikka vielä hetki sitten sama tilanne oli niin kestämätön, että piti hommata lastenhoitaja ja lähteä panokeikalle. Jep jep. Uskotaan.

Mitä ihmeellistä siinä muka on, että 2-vuotias pesee itse hampaansa?

;D

Ei hän tietenkään itse hampaitaan pessyt, vaan isänsä pesi hänen ja isosiskonsa hampaat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...

Ja yhtä salaperäisestä syystä Jenkkimiehen ei tarvitse huolehtia oleskeluluvasta Suomessa. Ja miehen ulkomaalaiset työkaverit eivät tiedä Hel-Nycin etunimeä, mutta silti voisivat tunnistaa hänet, mikäli sattuisivat törmäämään hänen sormuksensa kuvaan suomalaisella Vauva-lehden keskustelupalstalla.

Ja kun joku muu laittoi, että bisnesmiehen kilpailijat voisivat helposti kaivaa salaisuuksia täältä, että olenpa minä hölmö, niin te kaikki yläpeukutitte... Ensinnäkin uskoakseni jo googlekin osaa hakea kuvan sen kaikista lähteistä. Ja miehen potentaalisilla kilpailijoilla voi hyvinkin olla se ainoa kuva minusta, joka on julkaistu, ja jossa sormukseni näkyy hyvin. 1+1=. En ota tyhmiä ja tarpeettomia riskejä.

Miehen status Suomessa ei ole mikään salaperäinen syy, se on vain asia, josta mies ei halua keskusteltavan oikeassakaan elämässä. Kuten myös statuksensa Venäjällä, jossa on paljon työnsä puolesta. 

En usko, että etunimeäni tiedetään miehen alaisten keskuudessa, mies ei ole sellainen johtaja, jonka vaimon kuulumisia kyseltäisi. Hän ei puhu henkilökohtaisista asioistaan työpaikallaan, ikinä.

Uuuu, eli mies onkin finanssialalla työskentelevä diplomaatti? 

Ei sentään. Sitä minäkin pitäisin jo hiukan erikoisena... Hän ei vain halua siteistään muihin maihin keskusteltavan. Toisaalta ihan ymmärrettävästi.

Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?

Näinhän sen täytyy olla. Miehen äiti oli yhdysvaltalainen ja isällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus?

Minä lähinnä ajattelin, että Suomen kansalaisuus olisi tullut vaimon siivellä. Kestoviisumin (vuoden?) Venäjälle taas saa aika helposti.

Ainakin mm. Lappeenrantalaiset ja Imatralaiset tuttavani käyvät koko ajan Venäjällä halvan röökin, viinan ja bensan perässä. Ei se viisumi kai mikään kestoviisumi ole,m mutta aina vuodeksi kerrallaan. Jos isomelalla on Suomen kansalaisuus, saa viisumin Venäjälle ihan samoin kuin kuka tahansa meistä muistakin suomalaisista.

Vierailija kirjoitti:

"Synnytyksiin kuolee tänäkin päivänä äitejä."

Suomessa keskimäärin alle yksi kuukaudessa. Sinänsä jännää, että keskustelun aiheena oleva kirjoittaja sitten koki tarpeelliseksi lytätä suomalaiset synnytyssairaalat, vaikka synnytyskuolleisuushan meillä on äärimmäisen matala, jenkeissä tilastollinen todennäköisyys äidin kuolemaan synnytyksessä on nelinkertainen ja toisaalta hänen ihannoimansa keisarileikkaus taas nimenomaan altistaa riskeille. Mutta epäloogisuus sopii mainiosti loogiseen jatkumoon.

Ei ehkä kannata verrata Suomen ja Jenkkilän terveydenhoitoa keskenään. Hänen tuloluokan sairaalat USAssa ovat todennäköisesti tekniikaltaan ja henkilökunnaltaan eri tasoa kuin Suomen. Eikös heidän suvussaan ollut ongelmia ton alatiesynnyksen kanssa muillakin vai muistanko väärin? Ja tuskin hän on ainoa, joka on kritisoinut suomalaista julkista terveydenhoitoa.

C'mon yrittäkää edes :)

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...

Ja yhtä salaperäisestä syystä Jenkkimiehen ei tarvitse huolehtia oleskeluluvasta Suomessa. Ja miehen ulkomaalaiset työkaverit eivät tiedä Hel-Nycin etunimeä, mutta silti voisivat tunnistaa hänet, mikäli sattuisivat törmäämään hänen sormuksensa kuvaan suomalaisella Vauva-lehden keskustelupalstalla.

Ja kun joku muu laittoi, että bisnesmiehen kilpailijat voisivat helposti kaivaa salaisuuksia täältä, että olenpa minä hölmö, niin te kaikki yläpeukutitte... Ensinnäkin uskoakseni jo googlekin osaa hakea kuvan sen kaikista lähteistä. Ja miehen potentaalisilla kilpailijoilla voi hyvinkin olla se ainoa kuva minusta, joka on julkaistu, ja jossa sormukseni näkyy hyvin. 1+1=. En ota tyhmiä ja tarpeettomia riskejä.

Miehen status Suomessa ei ole mikään salaperäinen syy, se on vain asia, josta mies ei halua keskusteltavan oikeassakaan elämässä. Kuten myös statuksensa Venäjällä, jossa on paljon työnsä puolesta. 

En usko, että etunimeäni tiedetään miehen alaisten keskuudessa, mies ei ole sellainen johtaja, jonka vaimon kuulumisia kyseltäisi. Hän ei puhu henkilökohtaisista asioistaan työpaikallaan, ikinä.

Uuuu, eli mies onkin finanssialalla työskentelevä diplomaatti? 

Ei sentään. Sitä minäkin pitäisin jo hiukan erikoisena... Hän ei vain halua siteistään muihin maihin keskusteltavan. Toisaalta ihan ymmärrettävästi.

Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?

Näinhän sen täytyy olla. Miehen äiti oli yhdysvaltalainen ja isällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus?

Minä lähinnä ajattelin, että Suomen kansalaisuus olisi tullut vaimon siivellä. Kestoviisumin (vuoden?) Venäjälle taas saa aika helposti.

Helnykki sanonut miehellä olevan tummempaa pintaa ja pappa Mela on ollut valkoinen. Eli äidin pitäisi olla joku muu. Aika harva n.60-vuotias suomalainen on tummaihoinen.

Kumpikaan miehen vanhemmista ei ollut suomalainen.

Miten tähänkin tai pituuteeni voi antaa miinuspeukkuja? :D

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisättäköön näihin HEL-NYCin elämän uskomattomiin käänteisiin se, että hänen miljonäärimiehensä mela on niin iso, että se pullistelee lepotilassakin housujen läpi. Sitä kuulemma usein ääneen kommentoidaan New Yorkin seurapiireissä! :D Ai niin, ja mies on toimitusjohtaja jossain isossa kansainvälisessä firmassa, mutta pystyy tosta noin vain suit sukkelaan tekemään töitä kotikoneelta aina silloin, kun ovat perheineen Helsingissä. 

Tuskin niinkään seurapiireissä... Eikä ole edelleenkään kyse siitä, että se on niiin iso, vaan siitä että lepokoko on melkein sama kuin se toinen koko. 

Mutta mikä siinä tuntuu ihmeelliseltä, että mies kykenee jättämään hommiaan toisen perustajajäsenen harteille tai delegoimaan hommia muuten? Tähän käsitteeseen törmään jatkuvalla syötöllä, ja en ymmärrä mihin nämä ihmiset perustavat käsityksensä! Mies kykenee osallistumaan kotikoneeltaan kaikkeen muuhun, paitsi isompiin kokouksiin, jotka voi hoitaa virkaatekevä tyyppi, oletteko sellaisesta kuulleet?

Sen verran minäkin tiedän tiedän jenkkien työelämästä että siellä aika pian pomokin menettää uskottavuutensa kun ei ole paikalla vähintään 12h päivässä, kuten alaisensa ja varsinkin NYCisssä.  Mutta tietenkin kun mies OMISTAA firman, voi lähteä helposti downshiftaamaan jonnekin Suomeen viikkokausiksi, josta bisneskumppanit eivät ole koskaan kuulleetkaan.

Mieheni omistaa lähes koko firman, pienen osan omistaa partnerinsa. Partnerinsa on enemmän se people person, se joka hoitaa suhteet ja PR:n. Miehen saa kuitenkin puhelimella kiinni 24/7 ja toimistossa on toimiva delegaatio, niin se ei ole niin iso ongelma kuin jotkut tuntuvat kuvittelevan. Toki se vaati isojakin muutoksia, että jäimme Suomeen toistaiseksi, ei se yksinkertainen asia ollut. Mutta sellainen, joka onnistui. 

Varsinkin, kun mies on tiiviisti kiinni diileissä kaikkien kanssa ja he ymmärtääkseni näkevät hänen työskentelevän joka päivä saman verran kuin toimistossa. Ei ole kyse mistään lomasta miehellenikään, eivätkä hänen alaisensa kuvittele niin.

Miehesi omistaa lähes koko firman, mutta hän pystyy tuosta noin lähtemään viikkokausiksi toiselle puolelle maapalloa bondaamaan lastensa kanssa? Eihän miehesi millään pysty täällä työskentelevän saman verran kuin toimistossa, kun huolehtii lapsistakin samalla, kun sinä hoidat isoisääsi, tai roikut 10h vauvapalstalla. Ei se yrittäjyys taida ihan noin toimia. Varsinkaan USAssa, finanssialalla. Ei, vaikka olisi kuinka hyvä partneri.

Ihmiset huvittaa trollia sivukaupalla. Veikkaan että on sama tyyppi kuin Ssss-nicin takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Synnytyksiin kuolee tänäkin päivänä äitejä."

Suomessa keskimäärin alle yksi kuukaudessa. Sinänsä jännää, että keskustelun aiheena oleva kirjoittaja sitten koki tarpeelliseksi lytätä suomalaiset synnytyssairaalat, vaikka synnytyskuolleisuushan meillä on äärimmäisen matala, jenkeissä tilastollinen todennäköisyys äidin kuolemaan synnytyksessä on nelinkertainen ja toisaalta hänen ihannoimansa keisarileikkaus taas nimenomaan altistaa riskeille. Mutta epäloogisuus sopii mainiosti loogiseen jatkumoon.

Ei ehkä kannata verrata Suomen ja Jenkkilän terveydenhoitoa keskenään. Hänen tuloluokan sairaalat USAssa ovat todennäköisesti tekniikaltaan ja henkilökunnaltaan eri tasoa kuin Suomen. Eikös heidän suvussaan ollut ongelmia ton alatiesynnyksen kanssa muillakin vai muistanko väärin? Ja tuskin hän on ainoa, joka on kritisoinut suomalaista julkista terveydenhoitoa.

C'mon yrittäkää edes :)

No jos viime vuosina on Suomessa kuollut synnytkseen vuosittain alla viisi äitiä, niin kyllä on aika jännä, että hänen synnytyssairaalassaan samaan aikaan useampi nainen oli kuolemaa tekemässä. Ja yksi vauva ilman päänahkaa. Luulisi, että aika äkkiä löytyisi joku synnytyssairaalassa työskentelevä, joka muistaisi tämän painajaispäivän. Tästä varmaan kerrottaisiin legendaa jo alan koulutuslaitoksissakin. 

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisättäköön näihin HEL-NYCin elämän uskomattomiin käänteisiin se, että hänen miljonäärimiehensä mela on niin iso, että se pullistelee lepotilassakin housujen läpi. Sitä kuulemma usein ääneen kommentoidaan New Yorkin seurapiireissä! :D Ai niin, ja mies on toimitusjohtaja jossain isossa kansainvälisessä firmassa, mutta pystyy tosta noin vain suit sukkelaan tekemään töitä kotikoneelta aina silloin, kun ovat perheineen Helsingissä. 

Tuskin niinkään seurapiireissä... Eikä ole edelleenkään kyse siitä, että se on niiin iso, vaan siitä että lepokoko on melkein sama kuin se toinen koko. 

Mutta mikä siinä tuntuu ihmeelliseltä, että mies kykenee jättämään hommiaan toisen perustajajäsenen harteille tai delegoimaan hommia muuten? Tähän käsitteeseen törmään jatkuvalla syötöllä, ja en ymmärrä mihin nämä ihmiset perustavat käsityksensä! Mies kykenee osallistumaan kotikoneeltaan kaikkeen muuhun, paitsi isompiin kokouksiin, jotka voi hoitaa virkaatekevä tyyppi, oletteko sellaisesta kuulleet?

Sen verran minäkin tiedän tiedän jenkkien työelämästä että siellä aika pian pomokin menettää uskottavuutensa kun ei ole paikalla vähintään 12h päivässä, kuten alaisensa ja varsinkin NYCisssä.  Mutta tietenkin kun mies OMISTAA firman, voi lähteä helposti downshiftaamaan jonnekin Suomeen viikkokausiksi, josta bisneskumppanit eivät ole koskaan kuulleetkaan.

Mieheni omistaa lähes koko firman, pienen osan omistaa partnerinsa. Partnerinsa on enemmän se people person, se joka hoitaa suhteet ja PR:n. Miehen saa kuitenkin puhelimella kiinni 24/7 ja toimistossa on toimiva delegaatio, niin se ei ole niin iso ongelma kuin jotkut tuntuvat kuvittelevan. Toki se vaati isojakin muutoksia, että jäimme Suomeen toistaiseksi, ei se yksinkertainen asia ollut. Mutta sellainen, joka onnistui. 

Varsinkin, kun mies on tiiviisti kiinni diileissä kaikkien kanssa ja he ymmärtääkseni näkevät hänen työskentelevän joka päivä saman verran kuin toimistossa. Ei ole kyse mistään lomasta miehellenikään, eivätkä hänen alaisensa kuvittele niin.

Miehesi omistaa lähes koko firman, mutta hän pystyy tuosta noin lähtemään viikkokausiksi toiselle puolelle maapalloa bondaamaan lastensa kanssa? Eihän miehesi millään pysty täällä työskentelevän saman verran kuin toimistossa, kun huolehtii lapsistakin samalla, kun sinä hoidat isoisääsi, tai roikut 10h vauvapalstalla. Ei se yrittäjyys taida ihan noin toimia. Varsinkaan USAssa, finanssialalla. Ei, vaikka olisi kuinka hyvä partneri.

En tiedä kuinka paljon mies tästä takkiin ottaa, mutta sanallakaan ei ole valittanut.

Et ole ikinä esim. silent partnereista kuullut? Tuohon omistamiseen liittyen, siis. Omistaminenhan ei miehelläkään ongelmia tuota, miehen ei olisi ollut pakko työskennellä enää moneen vuoteen. Ongelmia tuottaa se, että mies on CEO. Onneksi toimistossa on kunnon delegointi ja hyvä partneri. 

Käsittääkseni se työntekijöiden moraali on se ongelma, mutta luulen että sekin on kunnossa. Eikä työntekijät tiedä, missä mies on. Luulisin, että huhu menee että mies on rehabissa :D Virallinen tiedote oli toki family emergency, mutta huhut on aina se luotettavampi tietolähde.

Opiskeluun liittyen nuo tohtoriksi väittelyt on ihan hölynpölyä. Oikeasti, ei me nyt noin tyhmiä olla. Aika paljon pitää viettää aikaa yliopistolla=opiskella, ennenkuin voit haaveilla tohtorin hatusta, tai edes tutkijan tittelistä. Ei onnistu edes Amerikassa näillä sinun konsteilla.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisättäköön näihin HEL-NYCin elämän uskomattomiin käänteisiin se, että hänen miljonäärimiehensä mela on niin iso, että se pullistelee lepotilassakin housujen läpi. Sitä kuulemma usein ääneen kommentoidaan New Yorkin seurapiireissä! :D Ai niin, ja mies on toimitusjohtaja jossain isossa kansainvälisessä firmassa, mutta pystyy tosta noin vain suit sukkelaan tekemään töitä kotikoneelta aina silloin, kun ovat perheineen Helsingissä. 

Tuskin niinkään seurapiireissä... Eikä ole edelleenkään kyse siitä, että se on niiin iso, vaan siitä että lepokoko on melkein sama kuin se toinen koko. 

Mutta mikä siinä tuntuu ihmeelliseltä, että mies kykenee jättämään hommiaan toisen perustajajäsenen harteille tai delegoimaan hommia muuten? Tähän käsitteeseen törmään jatkuvalla syötöllä, ja en ymmärrä mihin nämä ihmiset perustavat käsityksensä! Mies kykenee osallistumaan kotikoneeltaan kaikkeen muuhun, paitsi isompiin kokouksiin, jotka voi hoitaa virkaatekevä tyyppi, oletteko sellaisesta kuulleet?

Sen verran minäkin tiedän tiedän jenkkien työelämästä että siellä aika pian pomokin menettää uskottavuutensa kun ei ole paikalla vähintään 12h päivässä, kuten alaisensa ja varsinkin NYCisssä.  Mutta tietenkin kun mies OMISTAA firman, voi lähteä helposti downshiftaamaan jonnekin Suomeen viikkokausiksi, josta bisneskumppanit eivät ole koskaan kuulleetkaan.

Mieheni omistaa lähes koko firman, pienen osan omistaa partnerinsa. Partnerinsa on enemmän se people person, se joka hoitaa suhteet ja PR:n. Miehen saa kuitenkin puhelimella kiinni 24/7 ja toimistossa on toimiva delegaatio, niin se ei ole niin iso ongelma kuin jotkut tuntuvat kuvittelevan. Toki se vaati isojakin muutoksia, että jäimme Suomeen toistaiseksi, ei se yksinkertainen asia ollut. Mutta sellainen, joka onnistui. 

Varsinkin, kun mies on tiiviisti kiinni diileissä kaikkien kanssa ja he ymmärtääkseni näkevät hänen työskentelevän joka päivä saman verran kuin toimistossa. Ei ole kyse mistään lomasta miehellenikään, eivätkä hänen alaisensa kuvittele niin.

Miehesi omistaa lähes koko firman, mutta hän pystyy tuosta noin lähtemään viikkokausiksi toiselle puolelle maapalloa bondaamaan lastensa kanssa? Eihän miehesi millään pysty täällä työskentelevän saman verran kuin toimistossa, kun huolehtii lapsistakin samalla, kun sinä hoidat isoisääsi, tai roikut 10h vauvapalstalla. Ei se yrittäjyys taida ihan noin toimia. Varsinkaan USAssa, finanssialalla. Ei, vaikka olisi kuinka hyvä partneri.

En tiedä kuinka paljon mies tästä takkiin ottaa, mutta sanallakaan ei ole valittanut.

Et ole ikinä esim. silent partnereista kuullut? Tuohon omistamiseen liittyen, siis. Omistaminenhan ei miehelläkään ongelmia tuota, miehen ei olisi ollut pakko työskennellä enää moneen vuoteen. Ongelmia tuottaa se, että mies on CEO. Onneksi toimistossa on kunnon delegointi ja hyvä partneri. 

Käsittääkseni se työntekijöiden moraali on se ongelma, mutta luulen että sekin on kunnossa. Eikä työntekijät tiedä, missä mies on. Luulisin, että huhu menee että mies on rehabissa :D Virallinen tiedote oli toki family emergency, mutta huhut on aina se luotettavampi tietolähde.

"Varsinkin, kun mies on tiiviisti kiinni diileissä kaikkien kanssa ja he ymmärtääkseni näkevät hänen työskentelevän joka päivä saman verran kuin toimistossa. Ei ole kyse mistään lomasta miehellenikään, eivätkä hänen alaisensa kuvittele niin."

Kirjoitit itse näin ihan muutamia minuutteja sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Synnytyksiin kuolee tänäkin päivänä äitejä."

Suomessa keskimäärin alle yksi kuukaudessa. Sinänsä jännää, että keskustelun aiheena oleva kirjoittaja sitten koki tarpeelliseksi lytätä suomalaiset synnytyssairaalat, vaikka synnytyskuolleisuushan meillä on äärimmäisen matala, jenkeissä tilastollinen todennäköisyys äidin kuolemaan synnytyksessä on nelinkertainen ja toisaalta hänen ihannoimansa keisarileikkaus taas nimenomaan altistaa riskeille. Mutta epäloogisuus sopii mainiosti loogiseen jatkumoon.

Ei ehkä kannata verrata Suomen ja Jenkkilän terveydenhoitoa keskenään. Hänen tuloluokan sairaalat USAssa ovat todennäköisesti tekniikaltaan ja henkilökunnaltaan eri tasoa kuin Suomen. Eikös heidän suvussaan ollut ongelmia ton alatiesynnyksen kanssa muillakin vai muistanko väärin? Ja tuskin hän on ainoa, joka on kritisoinut suomalaista julkista terveydenhoitoa.

C'mon yrittäkää edes :)

No jos viime vuosina on Suomessa kuollut synnytkseen vuosittain alla viisi äitiä, niin kyllä on aika jännä, että hänen synnytyssairaalassaan samaan aikaan useampi nainen oli kuolemaa tekemässä. Ja yksi vauva ilman päänahkaa. Luulisi, että aika äkkiä löytyisi joku synnytyssairaalassa työskentelevä, joka muistaisi tämän painajaispäivän. Tästä varmaan kerrottaisiin legendaa jo alan koulutuslaitoksissakin. 

No en tiedä kuinka harvinaisia nuo ovat. Mies kun oli järkyttynyt kun halusivat kuopuksen synnytyksen käynnistää, alle vuosi sektion jälkeen, ja kertoi tutkimuksista, joissa se ehdottomasti tyrmättiin hengenvaarallisena, sanoi lääkäri, ettei heillä ole kukaan vielä käynnistykseen kuollut :D No, minä olisin jäänyt ilman kohtua, jos henki olisi säästynyt. 

Eikä minullekaan siellä kerrottu, että olin kuolemaa tekemässä. Sanallakaan ei moisesta edes mainittu. 

Ja oli sillä vauvalla päänahka. Se vain ei ollut kiinni kallossa, siinä välissä oli erinäköisiä nesteitä useampi cm.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisättäköön näihin HEL-NYCin elämän uskomattomiin käänteisiin se, että hänen miljonäärimiehensä mela on niin iso, että se pullistelee lepotilassakin housujen läpi. Sitä kuulemma usein ääneen kommentoidaan New Yorkin seurapiireissä! :D Ai niin, ja mies on toimitusjohtaja jossain isossa kansainvälisessä firmassa, mutta pystyy tosta noin vain suit sukkelaan tekemään töitä kotikoneelta aina silloin, kun ovat perheineen Helsingissä. 

Tuskin niinkään seurapiireissä... Eikä ole edelleenkään kyse siitä, että se on niiin iso, vaan siitä että lepokoko on melkein sama kuin se toinen koko. 

Mutta mikä siinä tuntuu ihmeelliseltä, että mies kykenee jättämään hommiaan toisen perustajajäsenen harteille tai delegoimaan hommia muuten? Tähän käsitteeseen törmään jatkuvalla syötöllä, ja en ymmärrä mihin nämä ihmiset perustavat käsityksensä! Mies kykenee osallistumaan kotikoneeltaan kaikkeen muuhun, paitsi isompiin kokouksiin, jotka voi hoitaa virkaatekevä tyyppi, oletteko sellaisesta kuulleet?

Sen verran minäkin tiedän tiedän jenkkien työelämästä että siellä aika pian pomokin menettää uskottavuutensa kun ei ole paikalla vähintään 12h päivässä, kuten alaisensa ja varsinkin NYCisssä.  Mutta tietenkin kun mies OMISTAA firman, voi lähteä helposti downshiftaamaan jonnekin Suomeen viikkokausiksi, josta bisneskumppanit eivät ole koskaan kuulleetkaan.

Mieheni omistaa lähes koko firman, pienen osan omistaa partnerinsa. Partnerinsa on enemmän se people person, se joka hoitaa suhteet ja PR:n. Miehen saa kuitenkin puhelimella kiinni 24/7 ja toimistossa on toimiva delegaatio, niin se ei ole niin iso ongelma kuin jotkut tuntuvat kuvittelevan. Toki se vaati isojakin muutoksia, että jäimme Suomeen toistaiseksi, ei se yksinkertainen asia ollut. Mutta sellainen, joka onnistui. 

Varsinkin, kun mies on tiiviisti kiinni diileissä kaikkien kanssa ja he ymmärtääkseni näkevät hänen työskentelevän joka päivä saman verran kuin toimistossa. Ei ole kyse mistään lomasta miehellenikään, eivätkä hänen alaisensa kuvittele niin.

Miehesi omistaa lähes koko firman, mutta hän pystyy tuosta noin lähtemään viikkokausiksi toiselle puolelle maapalloa bondaamaan lastensa kanssa? Eihän miehesi millään pysty täällä työskentelevän saman verran kuin toimistossa, kun huolehtii lapsistakin samalla, kun sinä hoidat isoisääsi, tai roikut 10h vauvapalstalla. Ei se yrittäjyys taida ihan noin toimia. Varsinkaan USAssa, finanssialalla. Ei, vaikka olisi kuinka hyvä partneri.

En tiedä kuinka paljon mies tästä takkiin ottaa, mutta sanallakaan ei ole valittanut.

Et ole ikinä esim. silent partnereista kuullut? Tuohon omistamiseen liittyen, siis. Omistaminenhan ei miehelläkään ongelmia tuota, miehen ei olisi ollut pakko työskennellä enää moneen vuoteen. Ongelmia tuottaa se, että mies on CEO. Onneksi toimistossa on kunnon delegointi ja hyvä partneri. 

Käsittääkseni se työntekijöiden moraali on se ongelma, mutta luulen että sekin on kunnossa. Eikä työntekijät tiedä, missä mies on. Luulisin, että huhu menee että mies on rehabissa :D Virallinen tiedote oli toki family emergency, mutta huhut on aina se luotettavampi tietolähde.

"Varsinkin, kun mies on tiiviisti kiinni diileissä kaikkien kanssa ja he ymmärtääkseni näkevät hänen työskentelevän joka päivä saman verran kuin toimistossa. Ei ole kyse mistään lomasta miehellenikään, eivätkä hänen alaisensa kuvittele niin."

Kirjoitit itse näin ihan muutamia minuutteja sitten.

Niin? On rehabeja, joissa saa käyttää tietokonetta. Satun tietämään tämän faktaksi, koska eräällä lähipiirissäni on alkoholiongelma.

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluun liittyen nuo tohtoriksi väittelyt on ihan hölynpölyä. Oikeasti, ei me nyt noin tyhmiä olla. Aika paljon pitää viettää aikaa yliopistolla=opiskella, ennenkuin voit haaveilla tohtorin hatusta, tai edes tutkijan tittelistä. Ei onnistu edes Amerikassa näillä sinun konsteilla.

Siis millä minun konsteillani? Eikä minulla ole mikään kiire. PhD on tavoite, mutta kuten jo huomattiin; I lack ambition! Ja kuten sanottu, se ei ole minulle se ykkösjuttu, vaan oppiminen on.

Olen kuusi vuotta opiskellut täysipäiväisesti yliopistolla. Luulisin tietäväni, kuinka siellä homma toimii. 

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluun liittyen nuo tohtoriksi väittelyt on ihan hölynpölyä. Oikeasti, ei me nyt noin tyhmiä olla. Aika paljon pitää viettää aikaa yliopistolla=opiskella, ennenkuin voit haaveilla tohtorin hatusta, tai edes tutkijan tittelistä. Ei onnistu edes Amerikassa näillä sinun konsteilla.

Siis millä minun konsteillani? Eikä minulla ole mikään kiire. PhD on tavoite, mutta kuten jo huomattiin; I lack ambition! Ja kuten sanottu, se ei ole minulle se ykkösjuttu, vaan oppiminen on.

Olen kuusi vuotta opiskellut täysipäiväisesti yliopistolla. Luulisin tietäväni, kuinka siellä homma toimii. 

Selvästikään et tiedä, nimenomaan sitä miten se homma toimii.