Käsitinkö nyt oikein hel-nycin perhe-elämän?
Heillä käy
- lastenhoitaja
- siivooja
- miehen assari hoitaa juoksevat asiat?
Mitä vielä? Kokki?
Kommentit (1863)
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.
Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?
En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.
Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.
Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma.
Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.
Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.
Voi hyvä luoja. Mikä olisi estänyt sinua käymästä ylimääräisiä kursseja, vaikka et olisikaan aloittanut alusta? Ei mikään.
Kiva haahuilla, kun on aikaa. Mietippä sitä riskiä, jos olisi psykasta valmistunut ja portit tohtoriskoulutukseen eivät olisi auenneetkaan. Niin kauan, kun vaihtee pääainetta voi haihatella väikkäristä ja opettamisesta.
Jos olisi yhtään kunnianhimoa, ei olisi jättänyt kesken. Olisi valmistunut, vaikka hampaat irvessä ja sitten hakenut muualle tai jatko-opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.
Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?
En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.
Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.
Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma.
Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.
Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.
Voi hyvä luoja. Ethän ymmärrä edes sitä, että vaikka undergraduate- tutkintosi olisi psykologiasta, voisit väitellä antropologiasta.
Olen siitä hyvin tietoinen. Mutta kun se ei ole mikään tavoite. Vaan tavoite on oppia mahdollisimman paljon ja väitellä sitten aikanaan, jos siltä edes tuntuu. Tutkimus kiinnostaa, ehkä opetuskin.
Mitä ihmettä sinä sekoilet? Juuri pari sivua sitten väitit ettet olisi tehnyt psykologian tutkinnolla mitään, koska haluat väitellä antropologiasta. Nyt sitten haluat että uskon että jonkun pikkuasian vuoksi, ihan turhaan ja täysin huviksesi, opiskelet toisen undergradin ja sitten vasta suuntaat jatko-opintoihin?
Siinä vaiheessa esitetyt vaihtoehdot olivat nuo. Ja kun ajallisesti sillä ei ole mitään merkitystä olenko opiskellut undergradina vai post gradina.
Ja mitä ne lapsukaiset tekevät nyt iltasella, kun äiti on täällä av:lla? Jos miehesi on niin huono isä kuin kerroit, en usko, että voisit päivässä käyttää näin pitkiä aikoja nettikeskusteluihin. Vaikka kuinka mies bondaisikin nyt tajuttuaan perheen merkityksen pettämisen seurauksena vai oliko se terapian seurauksena. Vietät täällä aikaa tuntikausia. Eikä se läppäri vieressä ole mikään selitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.
Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?
En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.
Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.
Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma.
Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.
Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.
Voi hyvä luoja. Mikä olisi estänyt sinua käymästä ylimääräisiä kursseja, vaikka et olisikaan aloittanut alusta? Ei mikään.
Kiva haahuilla, kun on aikaa. Mietippä sitä riskiä, jos olisi psykasta valmistunut ja portit tohtoriskoulutukseen eivät olisi auenneetkaan. Niin kauan, kun vaihtee pääainetta voi haihatella väikkäristä ja opettamisesta.
Jos olisi yhtään kunnianhimoa, ei olisi jättänyt kesken. Olisi valmistunut, vaikka hampaat irvessä ja sitten hakenut muualle tai jatko-opiskelemaan.
Ei, minulla ei ole kunnianhimoa. Olet aivan oikeassa. Minulla oli mahdollisuus mennä juuri sen mukaan, miltä tuntui. Ja jos kävisi niin, että en pääsisi tohtorikoulutukseen, elämä on. Minulla on muitakin vaihtoehtoja.
Siksi minusta tuntuu hassulta, että miestä pidetään niin mahtavana hänen "kunnianhimonsa" tähden. Tosiasiassa mies oli menossa opiskelemaan jotain aivan muuta kuin liiketoimintaa... Hänet sai käännettyä ystävänsä, joka sai hänelle paremman tarjouksen stipendistä. Niin pienestä oli se "kunnianhimo" oli kiinni. Miehelle koko business on muutenkin peliä, ihan monopolirahoja. Mutta mies on jollain lailla niin paljon kunnioitettavampi kuin joku humanisti tai kotiäiti, joka "haahuilee" opintojen välissä. Kun kunnianhimo.
Vierailija kirjoitti:
Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?
HEL-NYC kirjoitti:
Minä en ota kantaa tähän ollenkaan, mieheni toiveesta.
Näen sieluni silmin tämän tilanteen:
"Kuuuule kultaaa, voinks mä kirjoittaa tänne vauva-palstalle, että sulla on USA:n ja Suomen ja Venäjän passit?"
"Ei älä sitä kirjota. Kirjota vaan penikseni koosta, kuinka kauan seksisessiomme kestävät, siitä miten petin ja kenen kanssa ja sen semmosta. Mutta se Suomen kansalaisuus, se on ihan liian henkilökohtaista."
"Okei"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Ja yhtä salaperäisestä syystä Jenkkimiehen ei tarvitse huolehtia oleskeluluvasta Suomessa. Ja miehen ulkomaalaiset työkaverit eivät tiedä Hel-Nycin etunimeä, mutta silti voisivat tunnistaa hänet, mikäli sattuisivat törmäämään hänen sormuksensa kuvaan suomalaisella Vauva-lehden keskustelupalstalla.
Ja kun joku muu laittoi, että bisnesmiehen kilpailijat voisivat helposti kaivaa salaisuuksia täältä, että olenpa minä hölmö, niin te kaikki yläpeukutitte... Ensinnäkin uskoakseni jo googlekin osaa hakea kuvan sen kaikista lähteistä. Ja miehen potentaalisilla kilpailijoilla voi hyvinkin olla se ainoa kuva minusta, joka on julkaistu, ja jossa sormukseni näkyy hyvin. 1+1=. En ota tyhmiä ja tarpeettomia riskejä.
Miehen status Suomessa ei ole mikään salaperäinen syy, se on vain asia, josta mies ei halua keskusteltavan oikeassakaan elämässä. Kuten myös statuksensa Venäjällä, jossa on paljon työnsä puolesta.
En usko, että etunimeäni tiedetään miehen alaisten keskuudessa, mies ei ole sellainen johtaja, jonka vaimon kuulumisia kyseltäisi. Hän ei puhu henkilökohtaisista asioistaan työpaikallaan, ikinä.
Uuuu, eli mies onkin finanssialalla työskentelevä diplomaatti?
Ei sentään. Sitä minäkin pitäisin jo hiukan erikoisena... Hän ei vain halua siteistään muihin maihin keskusteltavan. Toisaalta ihan ymmärrettävästi.
Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?
Näinhän sen täytyy olla. Miehen äiti oli yhdysvaltalainen ja isällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus?
Minä lähinnä ajattelin, että Suomen kansalaisuus olisi tullut vaimon siivellä. Kestoviisumin (vuoden?) Venäjälle taas saa aika helposti.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä ne lapsukaiset tekevät nyt iltasella, kun äiti on täällä av:lla? Jos miehesi on niin huono isä kuin kerroit, en usko, että voisit päivässä käyttää näin pitkiä aikoja nettikeskusteluihin. Vaikka kuinka mies bondaisikin nyt tajuttuaan perheen merkityksen pettämisen seurauksena vai oliko se terapian seurauksena. Vietät täällä aikaa tuntikausia. Eikä se läppäri vieressä ole mikään selitys.
No, kävimme tässä iltasella tunnin verran ulkoilemassa ja kaupassa, lapset menivät nukkumaan tuossa 19:30 ja mies kertoi jälleen iltasadun, joka tällä kertaa ei säikyttänyt lapsia.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.
Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?
En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.
Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.
Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma.
Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.
Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.
Voi hyvä luoja. Ethän ymmärrä edes sitä, että vaikka undergraduate- tutkintosi olisi psykologiasta, voisit väitellä antropologiasta.
Olen siitä hyvin tietoinen. Mutta kun se ei ole mikään tavoite. Vaan tavoite on oppia mahdollisimman paljon ja väitellä sitten aikanaan, jos siltä edes tuntuu. Tutkimus kiinnostaa, ehkä opetuskin.
Mitä ihmettä sinä sekoilet? Juuri pari sivua sitten väitit ettet olisi tehnyt psykologian tutkinnolla mitään, koska haluat väitellä antropologiasta. Nyt sitten haluat että uskon että jonkun pikkuasian vuoksi, ihan turhaan ja täysin huviksesi, opiskelet toisen undergradin ja sitten vasta suuntaat jatko-opintoihin?
Siinä vaiheessa esitetyt vaihtoehdot olivat nuo. Ja kun ajallisesti sillä ei ole mitään merkitystä olenko opiskellut undergradina vai post gradina.
Mikä asia voi olla niin vakava, että opiskeluoikeutesi ja suorituksesi yksipuolisesti poistetaan, ja olet kädetön sen edessä. Saat kuitenkin aloittaa alusta saman yliopiston toisessa koulussa.
On sillä se merkitys että graduate schooliin voit hakea vasta kun olet yhden tutkinnon suorittanut. Tässä se tarkoittaa neljää ylimääräistä vuotta, aikaa se on varmasti sinullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?
HEL-NYC kirjoitti:
Minä en ota kantaa tähän ollenkaan, mieheni toiveesta.
Näen sieluni silmin tämän tilanteen:
"Kuuuule kultaaa, voinks mä kirjoittaa tänne vauva-palstalle, että sulla on USA:n ja Suomen ja Venäjän passit?"
"Ei älä sitä kirjota. Kirjota vaan penikseni koosta, kuinka kauan seksisessiomme kestävät, siitä miten petin ja kenen kanssa ja sen semmosta. Mutta se Suomen kansalaisuus, se on ihan liian henkilökohtaista."
"Okei"
Miehen seksinharrastamiset ja peniksen koko on jo niin järjettömän ison luvun tiedossa, että niissä nyt tuskin on mitään henkilökohtaistakaan enää. Myös miehen pettämiset on melko isossa tiedossa, kiitos sen naisen, jonka kanssa mies ensin petti.
Sen sijaan miehen siteet toisiin valtioihin on asia, joka ei ole monenkaan tiedossa ja sellaisena mies haluaa sen työnsä vuoksi pysyvän.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.
Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?
En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.
Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.
Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma.
Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.
Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.
Voi hyvä luoja. Ethän ymmärrä edes sitä, että vaikka undergraduate- tutkintosi olisi psykologiasta, voisit väitellä antropologiasta.
Olen siitä hyvin tietoinen. Mutta kun se ei ole mikään tavoite. Vaan tavoite on oppia mahdollisimman paljon ja väitellä sitten aikanaan, jos siltä edes tuntuu. Tutkimus kiinnostaa, ehkä opetuskin.
Mitä ihmettä sinä sekoilet? Juuri pari sivua sitten väitit ettet olisi tehnyt psykologian tutkinnolla mitään, koska haluat väitellä antropologiasta. Nyt sitten haluat että uskon että jonkun pikkuasian vuoksi, ihan turhaan ja täysin huviksesi, opiskelet toisen undergradin ja sitten vasta suuntaat jatko-opintoihin?
Siinä vaiheessa esitetyt vaihtoehdot olivat nuo. Ja kun ajallisesti sillä ei ole mitään merkitystä olenko opiskellut undergradina vai post gradina.
Mikä asia voi olla niin vakava, että opiskeluoikeutesi ja suorituksesi yksipuolisesti poistetaan, ja olet kädetön sen edessä. Saat kuitenkin aloittaa alusta saman yliopiston toisessa koulussa.
On sillä se merkitys että graduate schooliin voit hakea vasta kun olet yhden tutkinnon suorittanut. Tässä se tarkoittaa neljää ylimääräistä vuotta, aikaa se on varmasti sinullekin.
Ne neljä "ylimääräistä" vuotta menisi kuitenkin juuri niiden kurssien suorittamiseen. Se sama aika menisi joka tapauksessa, oli kyseessä undergrad tai post grad-opiskelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Ja yhtä salaperäisestä syystä Jenkkimiehen ei tarvitse huolehtia oleskeluluvasta Suomessa. Ja miehen ulkomaalaiset työkaverit eivät tiedä Hel-Nycin etunimeä, mutta silti voisivat tunnistaa hänet, mikäli sattuisivat törmäämään hänen sormuksensa kuvaan suomalaisella Vauva-lehden keskustelupalstalla.
Ja kun joku muu laittoi, että bisnesmiehen kilpailijat voisivat helposti kaivaa salaisuuksia täältä, että olenpa minä hölmö, niin te kaikki yläpeukutitte... Ensinnäkin uskoakseni jo googlekin osaa hakea kuvan sen kaikista lähteistä. Ja miehen potentaalisilla kilpailijoilla voi hyvinkin olla se ainoa kuva minusta, joka on julkaistu, ja jossa sormukseni näkyy hyvin. 1+1=. En ota tyhmiä ja tarpeettomia riskejä.
Miehen status Suomessa ei ole mikään salaperäinen syy, se on vain asia, josta mies ei halua keskusteltavan oikeassakaan elämässä. Kuten myös statuksensa Venäjällä, jossa on paljon työnsä puolesta.
En usko, että etunimeäni tiedetään miehen alaisten keskuudessa, mies ei ole sellainen johtaja, jonka vaimon kuulumisia kyseltäisi. Hän ei puhu henkilökohtaisista asioistaan työpaikallaan, ikinä.
Uuuu, eli mies onkin finanssialalla työskentelevä diplomaatti?
Ei sentään. Sitä minäkin pitäisin jo hiukan erikoisena... Hän ei vain halua siteistään muihin maihin keskusteltavan. Toisaalta ihan ymmärrettävästi.
Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?
Näinhän sen täytyy olla. Miehen äiti oli yhdysvaltalainen ja isällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus?
Minä lähinnä ajattelin, että Suomen kansalaisuus olisi tullut vaimon siivellä. Kestoviisumin (vuoden?) Venäjälle taas saa aika helposti.
Mutta he eivät ole asuneet Suomessa neljää vuotta keskeytyksettä. Paitsi nyt, kun kirjoitin tämän, niin se on arvatenkin yksi niistä yksityiskohdista, jotka hän on muuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Ja yhtä salaperäisestä syystä Jenkkimiehen ei tarvitse huolehtia oleskeluluvasta Suomessa. Ja miehen ulkomaalaiset työkaverit eivät tiedä Hel-Nycin etunimeä, mutta silti voisivat tunnistaa hänet, mikäli sattuisivat törmäämään hänen sormuksensa kuvaan suomalaisella Vauva-lehden keskustelupalstalla.
Ja kun joku muu laittoi, että bisnesmiehen kilpailijat voisivat helposti kaivaa salaisuuksia täältä, että olenpa minä hölmö, niin te kaikki yläpeukutitte... Ensinnäkin uskoakseni jo googlekin osaa hakea kuvan sen kaikista lähteistä. Ja miehen potentaalisilla kilpailijoilla voi hyvinkin olla se ainoa kuva minusta, joka on julkaistu, ja jossa sormukseni näkyy hyvin. 1+1=. En ota tyhmiä ja tarpeettomia riskejä.
Miehen status Suomessa ei ole mikään salaperäinen syy, se on vain asia, josta mies ei halua keskusteltavan oikeassakaan elämässä. Kuten myös statuksensa Venäjällä, jossa on paljon työnsä puolesta.
En usko, että etunimeäni tiedetään miehen alaisten keskuudessa, mies ei ole sellainen johtaja, jonka vaimon kuulumisia kyseltäisi. Hän ei puhu henkilökohtaisista asioistaan työpaikallaan, ikinä.
Uuuu, eli mies onkin finanssialalla työskentelevä diplomaatti?
Ei sentään. Sitä minäkin pitäisin jo hiukan erikoisena... Hän ei vain halua siteistään muihin maihin keskusteltavan. Toisaalta ihan ymmärrettävästi.
Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?
Näinhän sen täytyy olla. Miehen äiti oli yhdysvaltalainen ja isällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus?
Minä lähinnä ajattelin, että Suomen kansalaisuus olisi tullut vaimon siivellä. Kestoviisumin (vuoden?) Venäjälle taas saa aika helposti.
Mutta he eivät ole asuneet Suomessa neljää vuotta keskeytyksettä. Paitsi nyt, kun kirjoitin tämän, niin se on arvatenkin yksi niistä yksityiskohdista, jotka hän on muuttanut.
Ei ole, älä huoli ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Ja yhtä salaperäisestä syystä Jenkkimiehen ei tarvitse huolehtia oleskeluluvasta Suomessa. Ja miehen ulkomaalaiset työkaverit eivät tiedä Hel-Nycin etunimeä, mutta silti voisivat tunnistaa hänet, mikäli sattuisivat törmäämään hänen sormuksensa kuvaan suomalaisella Vauva-lehden keskustelupalstalla.
Ja kun joku muu laittoi, että bisnesmiehen kilpailijat voisivat helposti kaivaa salaisuuksia täältä, että olenpa minä hölmö, niin te kaikki yläpeukutitte... Ensinnäkin uskoakseni jo googlekin osaa hakea kuvan sen kaikista lähteistä. Ja miehen potentaalisilla kilpailijoilla voi hyvinkin olla se ainoa kuva minusta, joka on julkaistu, ja jossa sormukseni näkyy hyvin. 1+1=. En ota tyhmiä ja tarpeettomia riskejä.
Miehen status Suomessa ei ole mikään salaperäinen syy, se on vain asia, josta mies ei halua keskusteltavan oikeassakaan elämässä. Kuten myös statuksensa Venäjällä, jossa on paljon työnsä puolesta.
En usko, että etunimeäni tiedetään miehen alaisten keskuudessa, mies ei ole sellainen johtaja, jonka vaimon kuulumisia kyseltäisi. Hän ei puhu henkilökohtaisista asioistaan työpaikallaan, ikinä.
Uuuu, eli mies onkin finanssialalla työskentelevä diplomaatti?
Ei sentään. Sitä minäkin pitäisin jo hiukan erikoisena... Hän ei vain halua siteistään muihin maihin keskusteltavan. Toisaalta ihan ymmärrettävästi.
Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?
Näinhän sen täytyy olla. Miehen äiti oli yhdysvaltalainen ja isällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus?
Minä lähinnä ajattelin, että Suomen kansalaisuus olisi tullut vaimon siivellä. Kestoviisumin (vuoden?) Venäjälle taas saa aika helposti.
Helnykki sanonut miehellä olevan tummempaa pintaa ja pappa Mela on ollut valkoinen. Eli äidin pitäisi olla joku muu. Aika harva n.60-vuotias suomalainen on tummaihoinen.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.
Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?
En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.
Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.
Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma.
Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.
Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.
Voi hyvä luoja. Ethän ymmärrä edes sitä, että vaikka undergraduate- tutkintosi olisi psykologiasta, voisit väitellä antropologiasta.
Olen siitä hyvin tietoinen. Mutta kun se ei ole mikään tavoite. Vaan tavoite on oppia mahdollisimman paljon ja väitellä sitten aikanaan, jos siltä edes tuntuu. Tutkimus kiinnostaa, ehkä opetuskin.
Mitä ihmettä sinä sekoilet? Juuri pari sivua sitten väitit ettet olisi tehnyt psykologian tutkinnolla mitään, koska haluat väitellä antropologiasta. Nyt sitten haluat että uskon että jonkun pikkuasian vuoksi, ihan turhaan ja täysin huviksesi, opiskelet toisen undergradin ja sitten vasta suuntaat jatko-opintoihin?
Siinä vaiheessa esitetyt vaihtoehdot olivat nuo. Ja kun ajallisesti sillä ei ole mitään merkitystä olenko opiskellut undergradina vai post gradina.
Mikä asia voi olla niin vakava, että opiskeluoikeutesi ja suorituksesi yksipuolisesti poistetaan, ja olet kädetön sen edessä. Saat kuitenkin aloittaa alusta saman yliopiston toisessa koulussa.
On sillä se merkitys että graduate schooliin voit hakea vasta kun olet yhden tutkinnon suorittanut. Tässä se tarkoittaa neljää ylimääräistä vuotta, aikaa se on varmasti sinullekin.
Ne neljä "ylimääräistä" vuotta menisi kuitenkin juuri niiden kurssien suorittamiseen. Se sama aika menisi joka tapauksessa, oli kyseessä undergrad tai post grad-opiskelut.
Siis minkä kurssien? Olisit voinut aloittaa grad schoolissa psykologian tutkinnon jälkeen vs aloitat toisen undergrad- tutkinnon jälkeen. Mitä minä en nyt ymmärrä? Käytät siihen ylimääräisiä vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Ja yhtä salaperäisestä syystä Jenkkimiehen ei tarvitse huolehtia oleskeluluvasta Suomessa. Ja miehen ulkomaalaiset työkaverit eivät tiedä Hel-Nycin etunimeä, mutta silti voisivat tunnistaa hänet, mikäli sattuisivat törmäämään hänen sormuksensa kuvaan suomalaisella Vauva-lehden keskustelupalstalla.
Ja kun joku muu laittoi, että bisnesmiehen kilpailijat voisivat helposti kaivaa salaisuuksia täältä, että olenpa minä hölmö, niin te kaikki yläpeukutitte... Ensinnäkin uskoakseni jo googlekin osaa hakea kuvan sen kaikista lähteistä. Ja miehen potentaalisilla kilpailijoilla voi hyvinkin olla se ainoa kuva minusta, joka on julkaistu, ja jossa sormukseni näkyy hyvin. 1+1=. En ota tyhmiä ja tarpeettomia riskejä.
Miehen status Suomessa ei ole mikään salaperäinen syy, se on vain asia, josta mies ei halua keskusteltavan oikeassakaan elämässä. Kuten myös statuksensa Venäjällä, jossa on paljon työnsä puolesta.
En usko, että etunimeäni tiedetään miehen alaisten keskuudessa, mies ei ole sellainen johtaja, jonka vaimon kuulumisia kyseltäisi. Hän ei puhu henkilökohtaisista asioistaan työpaikallaan, ikinä.
Uuuu, eli mies onkin finanssialalla työskentelevä diplomaatti?
Ei sentään. Sitä minäkin pitäisin jo hiukan erikoisena... Hän ei vain halua siteistään muihin maihin keskusteltavan. Toisaalta ihan ymmärrettävästi.
Annahan kun arvaan. Myös miehellä on kaksoiskansalaisuus, USA:n ja Suomen. Venäjälle hänellä on kestoviisumi Suomen passilla. Meneeköhän liian rohkeaksi epäillä, että miehellä voisi olla toisen vanhempansa puolelta kolmaskin passi...?
Näinhän sen täytyy olla. Miehen äiti oli yhdysvaltalainen ja isällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus?
Minä lähinnä ajattelin, että Suomen kansalaisuus olisi tullut vaimon siivellä. Kestoviisumin (vuoden?) Venäjälle taas saa aika helposti.
Helnykki sanonut miehellä olevan tummempaa pintaa ja pappa Mela on ollut valkoinen. Eli äidin pitäisi olla joku muu. Aika harva n.60-vuotias suomalainen on tummaihoinen.
Kumpikaan miehen vanhemmista ei ollut suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.
Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?
En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.
Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.
Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma.
Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.
Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.
Voi hyvä luoja. Ethän ymmärrä edes sitä, että vaikka undergraduate- tutkintosi olisi psykologiasta, voisit väitellä antropologiasta.
Olen siitä hyvin tietoinen. Mutta kun se ei ole mikään tavoite. Vaan tavoite on oppia mahdollisimman paljon ja väitellä sitten aikanaan, jos siltä edes tuntuu. Tutkimus kiinnostaa, ehkä opetuskin.
Mitä ihmettä sinä sekoilet? Juuri pari sivua sitten väitit ettet olisi tehnyt psykologian tutkinnolla mitään, koska haluat väitellä antropologiasta. Nyt sitten haluat että uskon että jonkun pikkuasian vuoksi, ihan turhaan ja täysin huviksesi, opiskelet toisen undergradin ja sitten vasta suuntaat jatko-opintoihin?
Siinä vaiheessa esitetyt vaihtoehdot olivat nuo. Ja kun ajallisesti sillä ei ole mitään merkitystä olenko opiskellut undergradina vai post gradina.
Mikä asia voi olla niin vakava, että opiskeluoikeutesi ja suorituksesi yksipuolisesti poistetaan, ja olet kädetön sen edessä. Saat kuitenkin aloittaa alusta saman yliopiston toisessa koulussa.
On sillä se merkitys että graduate schooliin voit hakea vasta kun olet yhden tutkinnon suorittanut. Tässä se tarkoittaa neljää ylimääräistä vuotta, aikaa se on varmasti sinullekin.
Ne neljä "ylimääräistä" vuotta menisi kuitenkin juuri niiden kurssien suorittamiseen. Se sama aika menisi joka tapauksessa, oli kyseessä undergrad tai post grad-opiskelut.
Siis minkä kurssien? Olisit voinut aloittaa grad schoolissa psykologian tutkinnon jälkeen vs aloitat toisen undergrad- tutkinnon jälkeen. Mitä minä en nyt ymmärrä? Käytät siihen ylimääräisiä vuosia.
Siis niiden antropologian undergrad kurssien. Haluan käydä jokaisen kurssin ja liitännäiskurssit läpi. Siihen menee joka tapauksessa oma aikansa, eli sillä olenko undergrad vai post grad-nimikkeellä, ei ole merkitystä. Kun olen ne kurssit saanut käytyä, jatkan opiskeluja sitten post gradina.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä ne lapsukaiset tekevät nyt iltasella, kun äiti on täällä av:lla? Jos miehesi on niin huono isä kuin kerroit, en usko, että voisit päivässä käyttää näin pitkiä aikoja nettikeskusteluihin. Vaikka kuinka mies bondaisikin nyt tajuttuaan perheen merkityksen pettämisen seurauksena vai oliko se terapian seurauksena. Vietät täällä aikaa tuntikausia. Eikä se läppäri vieressä ole mikään selitys.
No, kävimme tässä iltasella tunnin verran ulkoilemassa ja kaupassa, lapset menivät nukkumaan tuossa 19:30 ja mies kertoi jälleen iltasadun, joka tällä kertaa ei säikyttänyt lapsia.
Ja mieskö hoiti iltapesut ja syömiset? Hammaspesut? Tuosta vaan? Lapsetkaan ei yhtään kaivanneet äitiään? Oikeassa perheessä iltamenot eivät ole ihan noin yksinkertaisia. Mutta tokihan tunnevammainen isomela pärjää pienten lasten kanssa leikiten, vaikka vielä hetki sitten sama tilanne oli niin kestämätön, että piti hommata lastenhoitaja ja lähteä panokeikalle. Jep jep. Uskotaan.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jonkun yllättävän ja pakottavan seikan vuoksi joutui opinnotkin jättämään vanhassa yliopistossa ja vaihtamaan uuteen. Syytä ei voi kertoa, koska siitä olisi liian suoraan vedettävissä kunnianloukkaussyyte. Tässä näin alkuun vähän...
Jos minulla ei olisi ollut rahallista mahdollisuutta vaihtaa, en olisi vaihtanut. Minä olin kuitenkin onnekas sen suhteen, että saatoin sen päätöksen tehdä. Ja henkilökohtaisesti, minä en olisi sillä tutkinnolla mitään tehnyt.
Et olisi tehnyt mitään psykologian maisterin tutkinnolla, vaikka aiot tulevaisuudessa kouluttautua alan tohtoriksi?
En aio kouluttautua psykologian tohtoriksi. Täysin eri ala.
Antropologia ja psykologia eivät ole täysin eri ala, ja voin luvata että olisit päässyt psykologiankin tutkinnolla kiinni antropologisen alan jatko-opintoihin. Aloittamatta siis koko hommaa alusta, mutta mitäpä se neljä vuotta haittaa, jonkun pikkuasian vuoksi.
Miksen olisi halunnut käydä kaikkia mahdollisia oman alani kursseja läpi? Eivätkä ne rehellisesti niin paljon sivunneet, että olisi kannattanut yksikään jättää välistä. Ajasta minulla ei ollut pulaa, eikä sinänänsä opintojen rahoitus ollut ongelma.
Sinä et siis ymmärrä miten yliopistomaailma toimii. Tiettyihin jatko-opintohin voi hakea monellakin taustatutkinnolla, ja psykologia ja antropologia ovat hyvä esimerkki aloista joissa tämä on enemmän kuin mahdollista.
Voi hyvä luoja. Totta kai ymmärrän, mutta kyse oli omalla kohdallani siitä, että haluan käydä kaikki mahdolliset kurssit läpi, tavoitteena ei ole niinkään paljon valmistuminen, vaan oppiminen. Minulla on aika paljon opintoja myös muilta läheisiltä aloilta, ihan kiinnostuksen vuoksi.
Voi hyvä luoja. Ethän ymmärrä edes sitä, että vaikka undergraduate- tutkintosi olisi psykologiasta, voisit väitellä antropologiasta.
Olen siitä hyvin tietoinen. Mutta kun se ei ole mikään tavoite. Vaan tavoite on oppia mahdollisimman paljon ja väitellä sitten aikanaan, jos siltä edes tuntuu. Tutkimus kiinnostaa, ehkä opetuskin.
Mitä ihmettä sinä sekoilet? Juuri pari sivua sitten väitit ettet olisi tehnyt psykologian tutkinnolla mitään, koska haluat väitellä antropologiasta. Nyt sitten haluat että uskon että jonkun pikkuasian vuoksi, ihan turhaan ja täysin huviksesi, opiskelet toisen undergradin ja sitten vasta suuntaat jatko-opintoihin?
Siinä vaiheessa esitetyt vaihtoehdot olivat nuo. Ja kun ajallisesti sillä ei ole mitään merkitystä olenko opiskellut undergradina vai post gradina.
Mikä asia voi olla niin vakava, että opiskeluoikeutesi ja suorituksesi yksipuolisesti poistetaan, ja olet kädetön sen edessä. Saat kuitenkin aloittaa alusta saman yliopiston toisessa koulussa.
On sillä se merkitys että graduate schooliin voit hakea vasta kun olet yhden tutkinnon suorittanut. Tässä se tarkoittaa neljää ylimääräistä vuotta, aikaa se on varmasti sinullekin.
Ne neljä "ylimääräistä" vuotta menisi kuitenkin juuri niiden kurssien suorittamiseen. Se sama aika menisi joka tapauksessa, oli kyseessä undergrad tai post grad-opiskelut.
Siis minkä kurssien? Olisit voinut aloittaa grad schoolissa psykologian tutkinnon jälkeen vs aloitat toisen undergrad- tutkinnon jälkeen. Mitä minä en nyt ymmärrä? Käytät siihen ylimääräisiä vuosia.
Siis niiden antropologian undergrad kurssien. Haluan käydä jokaisen kurssin ja liitännäiskurssit läpi. Siihen menee joka tapauksessa oma aikansa, eli sillä olenko undergrad vai post grad-nimikkeellä, ei ole merkitystä. Kun olen ne kurssit saanut käytyä, jatkan opiskeluja sitten post gradina.
Eihän se hyvä ihminen niin toimi. Ensin valmistut jostain, ja sitten haet sopivaa väikkäripaikkaa, joiden aiheet ovat useimmiten väkisinkin poikkitieteellisiä. Useat pohjatutkinnot tulevat kyseeseen. Voi olla että väikkäriaikana suoritat täydentäviä kursseja, mutta jos luulet että sinun täytyy jotenkin näiden (keinotekoisten) tieteenrajojen tähden toimia noin perusteellisesti, ja vielä kertomistasi syistä, et ole ehkä ihan oikea henkilö tutkijaksi. Anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä ne lapsukaiset tekevät nyt iltasella, kun äiti on täällä av:lla? Jos miehesi on niin huono isä kuin kerroit, en usko, että voisit päivässä käyttää näin pitkiä aikoja nettikeskusteluihin. Vaikka kuinka mies bondaisikin nyt tajuttuaan perheen merkityksen pettämisen seurauksena vai oliko se terapian seurauksena. Vietät täällä aikaa tuntikausia. Eikä se läppäri vieressä ole mikään selitys.
No, kävimme tässä iltasella tunnin verran ulkoilemassa ja kaupassa, lapset menivät nukkumaan tuossa 19:30 ja mies kertoi jälleen iltasadun, joka tällä kertaa ei säikyttänyt lapsia.
Ja mieskö hoiti iltapesut ja syömiset? Hammaspesut? Tuosta vaan? Lapsetkaan ei yhtään kaivanneet äitiään? Oikeassa perheessä iltamenot eivät ole ihan noin yksinkertaisia. Mutta tokihan tunnevammainen isomela pärjää pienten lasten kanssa leikiten, vaikka vielä hetki sitten sama tilanne oli niin kestämätön, että piti hommata lastenhoitaja ja lähteä panokeikalle. Jep jep. Uskotaan.
Leikiten? No ei. hammaspesusta riideltiin, mutta se ratkaistiin nopeasti sillä, että saivat katsoa yhden eläinvideon youtubesta hammaspesun jälkeen. Mies on kuitenkin nyt ollut yksinään lasten kanssa yli viikon sen pettämisenkin jälkeen.
Iltapalan minä tein.
Kuopuksella oli jotain vaikeuksia nukahtaa, kävimme vuoron perään peittelemässä ja silittelemässä, kunnes nukahti.
Suomessa keskimäärin alle yksi kuukaudessa. Sinänsä jännää, että keskustelun aiheena oleva kirjoittaja sitten koki tarpeelliseksi lytätä suomalaiset synnytyssairaalat, vaikka synnytyskuolleisuushan meillä on äärimmäisen matala, jenkeissä tilastollinen todennäköisyys äidin kuolemaan synnytyksessä on nelinkertainen ja toisaalta hänen ihannoimansa keisarileikkaus taas nimenomaan altistaa riskeille. Mutta epäloogisuus sopii mainiosti loogiseen jatkumoon.