hoitaja ihmettelee: MIKSI vanhemmat eivät ota lastensa sairastumista vakavasti?
jos soitamme ja sanomme, että tyttärenne oksentelee ja on tulikuuma en todellakaan ilahdu siitä että saavut hakemaan vasta kolmen tunnin päästä tai
jos soitan, että pojallasi on vesirokko olet sitä mieltä, että voihan se olla hikinäppylöitäkin ja "tarkkaillaan tilannetta"
tajuatko yhtään, miten kurjaa kipeällä lapsella siellä tarhassa on ? :(
KAIKKIEN ENITEN KUITENKIN IHMETTELEN SITÄ, ETTÄ TUOT SEN KUUMEISEN/UUPUNEEN " KERRAN YÖLLÄ OKSENTANEEN "-LAPSESI POKKANA TARHAAN JA KEHTAAT OLLA YLLÄTTYNYT KUN SOITAMME TUNNIN PÄÄSTÄ HAKEMAAN POIS. ymmärrän kyllä, että lapsilla vuotaa usein nenä ja se ei ole syy pitää kotona, mutta jos lapsesi on nuhan ohella veltto ja kuuma niin pääset helpommalla kun alat vaan suosiolla soitella pomolta vapaata! sillä me kyllä soitamme sinut hakemaan, tykkäät tai et.
Kommentit (530)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka työssä on omat haittapuolensa ja ärsyttävyytensä. Päiväkodissa se on sairastavat lapset, jossain muualla se, ettei töitä voi jättää kesken vaikka maa järisisi. eikö ole vähän itsekästä pk tädeiltä vaatia että koko maailma pyörisi heidän mukaansa, ettei vain heidän työpäiväänsä tule kuprua. Ehkä pk:ssa pitäisi osata paremmin varautua kipeisiin lapsiin joita ei millään hyvällä tahdolla tai pyhällähengelläkään saada salamana haettua pois.
Ei ollut puhe, että muksu pitäisi hakea samalla minuutilla, mutta kyllä se yli puolen tunnin odottelu alkaa olla vanhempien tekosyistä johtuvaa. Miksi täällä selitetään busdista/metrosta/ratikasta? Taksi alle ja menoksi! Kannattaisi miettiä tällaisia asioita ennen lapsen hankintaa, jos ei ole varaa maksaa yhtä taksimatkaa kipeän lapsen takia, niin pitääkö se lapsi hankkia? Elämä on täynnä valintoja, lapsi on myös valinta!
Ja toinen argumentti, jos pk:n pitäisi varautua sairaisiin lapsiin, niin miksei muiden työpaikkojen pitäisi varautua lisätyöntekijöihin/sijaisiin?
Voisinkin ehdottaa pvhoitomaksun korotusta aina kun lapsi sairastuu pvkodissa ja haku kestää yli 30min. Taitaisi vanhemmat hakea lapsensa rivakammin?
Työmatkani kestää tunnin omalla autolla ajettuna ja miehellä hieman pidempään. Ei voida muuttaa lähemmäksi jomman kumman työpaikkaa, koska silloin toisen työmatka pitenisi kahteen tuntiin. Kaikilla ei ole mahdollista saada työpaikkaa kotinsa läheltä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lääkäri ja osaan nähdäkseni arvioida lapseni terveydentilan ihan kohtuullisesti. Ikinä en ole vienyt lasta päiväkotiin sairaana tietenkään. Kumma kyllä minullekin on monen monta kertaa soitettu ties mistä löysästä kakasta, kamalasta yskästä, alkavasta vesirokosta, siitä, tästä ja tuosta. Ja HETI hakemaan lapsi sitten kotiin!! Arvatkaapas huviksenne, kuinka monta kertaa tilanne on ollut todellinen? Tasan kerran. Hieman ketuttaa lähteä pari kertaa kuussa töistä alkavan vatsataudin tai hirrrveän korvatulehduksen vuoksi kun tyyliin jo parkkipaikalla on suht selvää, että lapsi on terve kuin pukki. Ja vaikka lapsi olisikin oikeasti kipeä, tuntuu päiväkodin tädit olevan ainoita ihmisiä maailmassa, joiden työpaikalla ei saa eikä pidä ikinä tapahtua mitään tavallisuudesta poikkeavaa tai vähän haasteellista tilannetta...
Minulla on onnekseni sellainen tilanne, että pääsen kyllä suht nopeasti lähtemään, jos tilanne vaatii. Siinä sitten potilaat saavat jäädä odotushuoneeseen vartoamaan tuuraajaa. Ei ihme, että välillä ajat vähän venähtää, kun täytyy välillä käydä tarkistamassa teoriassa mahdoton vesirokkotapaus päiväkodilla.
Mulla on käsitys, että lääkärin lapset on just niitä suutarin lapsella ei oo kenkiä tapauksia..valitettavasti! Ja hoitajienhan tulee tietysti uskoa arvovaltaista tohtoria..näin se menee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka työssä on omat haittapuolensa ja ärsyttävyytensä. Päiväkodissa se on sairastavat lapset, jossain muualla se, ettei töitä voi jättää kesken vaikka maa järisisi. eikö ole vähän itsekästä pk tädeiltä vaatia että koko maailma pyörisi heidän mukaansa, ettei vain heidän työpäiväänsä tule kuprua. Ehkä pk:ssa pitäisi osata paremmin varautua kipeisiin lapsiin joita ei millään hyvällä tahdolla tai pyhällähengelläkään saada salamana haettua pois.
Ei ollut puhe, että muksu pitäisi hakea samalla minuutilla, mutta kyllä se yli puolen tunnin odottelu alkaa olla vanhempien tekosyistä johtuvaa. Miksi täällä selitetään busdista/metrosta/ratikasta? Taksi alle ja menoksi! Kannattaisi miettiä tällaisia asioita ennen lapsen hankintaa, jos ei ole varaa maksaa yhtä taksimatkaa kipeän lapsen takia, niin pitääkö se lapsi hankkia? Elämä on täynnä valintoja, lapsi on myös valinta!
Ja toinen argumentti, jos pk:n pitäisi varautua sairaisiin lapsiin, niin miksei muiden työpaikkojen pitäisi varautua lisätyöntekijöihin/sijaisiin?
Voisinkin ehdottaa pvhoitomaksun korotusta aina kun lapsi sairastuu pvkodissa ja haku kestää yli 30min. Taitaisi vanhemmat hakea lapsensa rivakammin?
Vaikka mä matkustaisin hälytysajoneuvolla pillit vinkuen töistä päiväkotiin, on matka siltikin lähes tunnin. Normaalisti menee puolitoista tuntia suurinpiirtein, jos heti lähden. Kaikki ei käy töissä kävelymatkan päässä.
Missä se toinen vanhempi on? o.O
Tässä tapauksessa mullan alla jo kolme vuotta.
Minulle on soitettu että lapsella on verinen ja märkivä korvatulehdus. Tulin sitten kiireellä päiväkotiin putsaamaan korvasta pienen määrän vaikkua. Mistään tulehduksesta ei ollut tietoakaan. Tuon jälkeen olisi ollut vaikea ottaa vakavasti uusia ilmoituksia.
Palkatkaa Axl Smith lastenhoitajaksi, sillä on nyt paljon aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lääkäri ja osaan nähdäkseni arvioida lapseni terveydentilan ihan kohtuullisesti. Ikinä en ole vienyt lasta päiväkotiin sairaana tietenkään. Kumma kyllä minullekin on monen monta kertaa soitettu ties mistä löysästä kakasta, kamalasta yskästä, alkavasta vesirokosta, siitä, tästä ja tuosta. Ja HETI hakemaan lapsi sitten kotiin!! Arvatkaapas huviksenne, kuinka monta kertaa tilanne on ollut todellinen? Tasan kerran. Hieman ketuttaa lähteä pari kertaa kuussa töistä alkavan vatsataudin tai hirrrveän korvatulehduksen vuoksi kun tyyliin jo parkkipaikalla on suht selvää, että lapsi on terve kuin pukki. Ja vaikka lapsi olisikin oikeasti kipeä, tuntuu päiväkodin tädit olevan ainoita ihmisiä maailmassa, joiden työpaikalla ei saa eikä pidä ikinä tapahtua mitään tavallisuudesta poikkeavaa tai vähän haasteellista tilannetta...
Minulla on onnekseni sellainen tilanne, että pääsen kyllä suht nopeasti lähtemään, jos tilanne vaatii. Siinä sitten potilaat saavat jäädä odotushuoneeseen vartoamaan tuuraajaa. Ei ihme, että välillä ajat vähän venähtää, kun täytyy välillä käydä tarkistamassa teoriassa mahdoton vesirokkotapaus päiväkodilla.
Mulla on käsitys, että lääkärin lapset on just niitä suutarin lapsella ei oo kenkiä tapauksia..valitettavasti! Ja hoitajienhan tulee tietysti uskoa arvovaltaista tohtoria..näin se menee...
No mä osaan kyllä katsoa lapseni korvat ja todeta, ettei täällä mitään korvatulehdusta ole todellakaan. Vielä tähän päivään mennessä ne arvovaltaiset hoitajat eivät ole tähän kyenneet. Päätelläänkö tästä myös, että hoitajien lapsilla ei ole turvallista kasvuympäristöä? Suutarin lapsillahan...
Vierailija kirjoitti:
Tekosyiltä nuo minusta kuulostavat. Lievä nuha ja kuume tai märkivä silmä ei tietystikään ole raamit kaulassa kiiruhtamista vaativa hätätila, mutta oksentelu kyllä on. Se on sekä lapselle miellyttävintä että epidemian rajoittamisen kannalta välttämätöntä. Silloin lähdetään töistä heti (isä tai äiti tai jos työtehtävät on sellaiset, ennalta sovittu varahakija) eikä tulla halvimmalla kulkuneuvolla vaan nopeimmalla (tarvittaessa siis taksilla). Näitä tilanteita varten minulla on kännykkä aina töissä mukana, myös leikkaussalissa. Mutta kuten sanottu, jos ei vie sairasta lasta päiväkotiin, ei soittoja yleensä kuulukaan. T. Kirurgiäiti
Leikkaussalissa ei saa olla kännykkää. Puhelut pitäisi mennä osastosihteerille. Luulisi kirurgin ymmärtävän aseptiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lääkäri ja osaan nähdäkseni arvioida lapseni terveydentilan ihan kohtuullisesti. Ikinä en ole vienyt lasta päiväkotiin sairaana tietenkään. Kumma kyllä minullekin on monen monta kertaa soitettu ties mistä löysästä kakasta, kamalasta yskästä, alkavasta vesirokosta, siitä, tästä ja tuosta. Ja HETI hakemaan lapsi sitten kotiin!! Arvatkaapas huviksenne, kuinka monta kertaa tilanne on ollut todellinen? Tasan kerran. Hieman ketuttaa lähteä pari kertaa kuussa töistä alkavan vatsataudin tai hirrrveän korvatulehduksen vuoksi kun tyyliin jo parkkipaikalla on suht selvää, että lapsi on terve kuin pukki. Ja vaikka lapsi olisikin oikeasti kipeä, tuntuu päiväkodin tädit olevan ainoita ihmisiä maailmassa, joiden työpaikalla ei saa eikä pidä ikinä tapahtua mitään tavallisuudesta poikkeavaa tai vähän haasteellista tilannetta...
Minulla on onnekseni sellainen tilanne, että pääsen kyllä suht nopeasti lähtemään, jos tilanne vaatii. Siinä sitten potilaat saavat jäädä odotushuoneeseen vartoamaan tuuraajaa. Ei ihme, että välillä ajat vähän venähtää, kun täytyy välillä käydä tarkistamassa teoriassa mahdoton vesirokkotapaus päiväkodilla.
Mulla on käsitys, että lääkärin lapset on just niitä suutarin lapsella ei oo kenkiä tapauksia..valitettavasti! Ja hoitajienhan tulee tietysti uskoa arvovaltaista tohtoria..näin se menee...
No mä osaan kyllä katsoa lapseni korvat ja todeta, ettei täällä mitään korvatulehdusta ole todellakaan. Vielä tähän päivään mennessä ne arvovaltaiset hoitajat eivät ole tähän kyenneet. Päätelläänkö tästä myös, että hoitajien lapsilla ei ole turvallista kasvuympäristöä? Suutarin lapsillahan...
Eli hoitajat siis ei osaa hoitaa lapsia - siltä tämän ketjun perusteella vaikuttaa. Lasua vaan heidän kodeistaan!
Varahakijoista. Olin kuopukselta äitiyslomalla ja minua yritti moni varahakijaksi, kun olen vain kotona. No yhdelle suostuin.
Kerran tuli soitto ja olin juuri imettämässä vauvaa ja kaksi isompaa oli päiväunilla. Pakko oli imettää vauva loppuun, sitten revin 2v ja 3v sängystä ja puin ja pukkasin vauvan kanssa vaunuilla hakemaan vierasta lasta hoidosta. Sain haukut, kun minulla oli mennyt 2km matkaan niin kauan. Sain matkaani kipeän lapsen ja sen jälkeen omat lapseni sairastivat oksennustaudin ja vauva joutui tiputukseen nestehukan takia.
Tähän lopetin varahakijan paikan.
Mistä kaikki saa näitä koko päivän kotona kykkiviä varallaolojoita, jotka pystyvät joka päivä lähtemään sillä sekunnilla hakemaan vieraita lapsia hoidosta. Ihmisiä, jotka eivät käy koskaan missään, joilla ei ole mitään omaa elämää.
Kerran olen omaa lähtenyt kiireellä hakemaan, kun olin jo työelämässä. Vesirokko kuulemma ja kuumetta. Heti pois. Olen hoitoalalla ja jätin hommat siihen ja kiiruhdin hakemaan lasta. Toki potilaiden hoito kärsi, kun toinen aamuvuorolainen lähti kesken pois ja yksi jäi vain töihin.
Ja päiväkodin pihalla seisoi iloinen poika, kenellä oli kaksi näppyä kädessä, mitkä paljastuivat lääkärintodistusta hakiessa ihan kuivanäpyksi.
Vesirokon sairasti vasta muutaman kuukauden päästä sisarusten kanssa yhtäaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vie sairasta lasta ikinä hoitoon, mutta skenaario, jossa mun pitäisi lähteä heti työvuorosta hakemaan lasta, olisi aika kauhea.
Olen kotihoidossa töissä, ja se työlistan on suunniteltu erityisesti mulle. Aamuvuoroissa on esimies, ja voin hänelle soittaa ja asia järjestyy varmasti hoidettuani keskeneräisen asiakkaan loppuun. Iltavuoroissa ja viikonloppuisin ei ole ketään jolle soittaa. Jos työkaverien listoille ei saa tungettua paikkoja, en pääse lähtemään. En vaan pääse.
Asennekysymys, pomon kuuluu järjestää sijainen. Ei sun tarvi kuin kerran näyttää ja lähteä. Ei voi irtisanoa sua, on laitonta. Haluat vaan tehdä itsestäs korvaamattoman töissä. Ole mieluummin korvaamaton lapselles!
Noin ohiksena mua aina jaksaa ihmetyttää nämä tyypit, joilla ei ole mitään käsitystä työelämästä, mutta silti aina näitä hyviä neuvoja.
Ja tietenkään sairaan lapsen paikka ei ole päivähoidossa. Mutta jotenkin en jaksa uskoa että tämä nyt olisi kovin yleinen ongelma. Kyllä jokainen tervejärkinen vanhempi hakee sairastuneen lapsensa mahdollisimman nopeasti pois, mutta aika harvalla se varmaan onnistuu puoleen tuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vie sairasta lasta ikinä hoitoon, mutta skenaario, jossa mun pitäisi lähteä heti työvuorosta hakemaan lasta, olisi aika kauhea.
Olen kotihoidossa töissä, ja se työlistan on suunniteltu erityisesti mulle. Aamuvuoroissa on esimies, ja voin hänelle soittaa ja asia järjestyy varmasti hoidettuani keskeneräisen asiakkaan loppuun. Iltavuoroissa ja viikonloppuisin ei ole ketään jolle soittaa. Jos työkaverien listoille ei saa tungettua paikkoja, en pääse lähtemään. En vaan pääse.
Asennekysymys, pomon kuuluu järjestää sijainen. Ei sun tarvi kuin kerran näyttää ja lähteä. Ei voi irtisanoa sua, on laitonta. Haluat vaan tehdä itsestäs korvaamattoman töissä. Ole mieluummin korvaamaton lapselles!
Noin ohiksena mua aina jaksaa ihmetyttää nämä tyypit, joilla ei ole mitään käsitystä työelämästä, mutta silti aina näitä hyviä neuvoja.
Ja tietenkään sairaan lapsen paikka ei ole päivähoidossa. Mutta jotenkin en jaksa uskoa että tämä nyt olisi kovin yleinen ongelma. Kyllä jokainen tervejärkinen vanhempi hakee sairastuneen lapsensa mahdollisimman nopeasti pois, mutta aika harvalla se varmaan onnistuu puoleen tuntiin.
Ne on varmaan niitä, jotka iloisesti mammalomalla vievät isommat lapset hoitoon, että saavat mammatella ihan rauhassa vaavelin kanssa. Ja hyi jos joku pahan työssäkäyvän äidin lapsi on joskus kipeä niin hänenkin kullanmurunsa voivat saada pöpön ja hän voi joutua hoitamaan kaikkia lapsia kotona. Eihän nyt sellainen sovi vaaleanpunaiseen kuplaan.
On hyvin tärkeää, ettei maassamme vaan ole työhaluttomia lusmuja missään. Puolustakaa vielä vimmatusti työssäkäyntialueen suurentamista seuraavassa keskustelussa. 1,5 tuntia ja tietenkin vielä sen julkisen kulkuneuvon odottelua siinä keskellä päivää, siinähän se aika menee. Taksin hinnaksi tulisi kevyesti vähintään pari sataa, sanotaan vaikka Helsinki-Karjaa välillä. Tuo hokema, ettei niitä lapsia saa tehdä, jos ei pysty kaikkeen varautumaan, on kyllä mennyt hienosti läpi syntyvyyslukuja katsellessa. Tällä menolla niitä päiväkoteja joutuu kohta sulkemaan, kai se on sitten hieno ratkaisu. Outoa, että suomalaiset ovat niin innokkaita tappamaan itsensä sukupuuttoon ilkeydellä toisiaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi totta kai, mutta joillakin meistä oikeasti kestää se kolme tuntia päästä pois töistä. Ei kaikkia hanskoja voi noin vain pudottaa tiskiin. Itse kökötän oikeudessa ja mies leikkaussalissa. Niistä ei kesken niin vain lähdetäkään.
Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi.
Sitten vaivataan sitä varahakijaa...
On varmasti kurjaa, että lapsia sairastuu päiväkodissa ja koulussa, ja mahdollistaa myös muiden tartuttamisen. Mutta esim Noro tai vastaava on niin salakavalan äkkipikainen että sitä nyt vaan ei voi ennustaa. Tyhmiä ovat juu ne jotka vievät selvästi sairaan tapauksen hoitoon. Harvalta työpaikalta voi poistua 5-10 minuutin varoajalla, voit olla työmatkalla, kokouksessa tai se työpaikka nyt vaan senverran kaukana että matka kestää, kuten on esim. työssäkäyntialue-edellytykset työkkärissä. Esim. pikkukaupan kassa ei todellakaan vedä lappua luukulle tai yksityisyrittäjä. On muuten kummallista että työpaikoilla tulee olla lepotila mahdollista sairastumista tai esim. raskaana olevaa työntekijää varten, mutta päiväkodeista tai kouluista harvemmin sellaista löytyy ja siellähän se sairastumisen todennäköisyys on suurempi. Lasta voitaisiin tällaisessa tilassa tarkkailla se tunti-pari ja olla poissa muiden lasten läheltä. Näissä säännöissä kuten muissakin suositaan siis nykypäivänä olemattomia mahdollisuuksia. Samoin kuin se, että opettajia suositaan päiväkotien "ole kesällä poissa 3 kk niin saat hyvitystä" -säännöillä; kenellä muulla ihan oikeasti on varaa? Hyvä kun on varaa pitää lasta hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi totta kai, mutta joillakin meistä oikeasti kestää se kolme tuntia päästä pois töistä. Ei kaikkia hanskoja voi noin vain pudottaa tiskiin. Itse kökötän oikeudessa ja mies leikkaussalissa. Niistä ei kesken niin vain lähdetäkään.
Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi.
Sitten vaivataan sitä varahakijaa...
Joka ei välttis pääse yhtään sen nopeammin. Tai ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi totta kai, mutta joillakin meistä oikeasti kestää se kolme tuntia päästä pois töistä. Ei kaikkia hanskoja voi noin vain pudottaa tiskiin. Itse kökötän oikeudessa ja mies leikkaussalissa. Niistä ei kesken niin vain lähdetäkään.
Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi.
Oikeudesta kyllä lähdetään ja aika harvassa ne vasta alkaneet kolmen tunnin leikkaukset taitaa oikeasti olla. Kun lapsia on, niiden ehdoilla vanhemmat elävät ja kahden vanhemman perheessä yhteensattumat on epätodennäköisempiä syitä kuin vanhempien asenne. Etenkin keskustelupalstalle selitettynä tuollaisten wannabe uraohjusten selitys kertoo, että aikomus ei edes ole ajatella lasta ensimmäisenä.
Todella huono selitys, jos jää ilmoituksen jälkeen vielä useammaksi tunniksi. Jos sellaista selittää av:lla, tietää jo omat huonot tavat. Kun sellainen tapahtuu kerran, on syytä miettiä se mummon tai siskon puhelinnumero. Vaikka heilläkin saattaa olla työnsä tai askareensa, kolmesta ja neljästä hakemaan sovitusta aikuisesta on todennäköisempää löytää yksi vastuuntuntoinen.
Pakko nyt puuttua tähän keskusteluun. Kirjoitat mummon tai siskon puhelinnumeron kaivamisesta esiin. Etkö ihan oikeasti tiedä, että kaikilla EI ole mummoa eikä siskoa? Ja jos on, ei ainakaan samassa kaupungissa tai maassa. Eikä muitakaan. Ei ainuttakaan sellaista, jolle voisi soittaa. Jos työn vastaanottaminen eri paikkakunnalta tehdään pakolliseksi (vai onko se jo) karenssien uhalla, näitä perheitä löytyy paljon.
Eli jos lapsi on sairas, eikä löydy mummoa tai siskoa, se lähdetään hakemaan heti hoitopaikasta. Kuten siitä seuranneeseen viestiin kirjoitin, meillä ei ole mummoja tai muita lähellä, mutta en ole koskaan edes ajatellut, että työt on riittävä peruste jättää lapsi heitteille.
Jos on ihan oikea elävä lapsi, vanhemmilla on velvollisuus hoitaa häntä. Lapsen sairastuttua hoitopaikka ei enää ole se, jolle hoito kuuluu. Lain silmissä lapsi on heitteillä, jos sairaalle lapselle ei löydy muuta kuin heitteillejätön uhalla lapsen odotuttaminen hoitopaikassa. Sairaan lapsen hoito ei kuulu heille työtehtävien tai viran puolesta, vaan he eivät jätä lasta heitteille, vanhemmat jättävät, kun eivät huolehdi.
Ei yhteiskunta ole tehnyt lasta puolestasi. Kun olet tehnyt lapsen, häntä on kyettävä hoitamaan työtilanteesta riippumatta. Aikaisempi leikkaussaliin tai oikeussaliin sidottu kyllä kykenee joko hoitamaan lapsen tai varaamaan yksityisen hoitajan, joka hakee lapsen, jos vaikka juristille työtehtävässä edustamansa asiakassuhde on niin kallis, että se kannattaa.
Minä opiskelen täällä kotona parina päivänä viikossa, ja muut päivät olen koululla. Päiväkodissa tietävät tämän. Kerran sitten lapsi vaikutti sairaalta, ja sekä minua ja miestä oli yritetty tavoittaa. Minä olin tentissä, mies työmatkalla ja asiakkaan kanssa palaverissa joten meillä molemmilla puhelimet äänettömällä ja piilossa. Lapuissa on lapsille neljä varahakijaa, mutta eivät sitten olleet soittaneen heille! Isäni olisi vielä kaiken lisäksi ollut ihan lähellä ystävänsä luona käymässä.
Minä sitten tentin jälkeen soitan totta kai heti takaisin, hyppään bussiin ja menen päiväkodille, jossa vastassa on aivan normaalin oloinen ja näköinen lapsi. Kysyin, että mitä tautia he itse veikkasivat, ja sain vastaukseksi mutinaa ja katseiden välttelyä, kunnes eräs vanha LTO tuli läksyttämään minua siitä että emme vastanneet puhelimeen. Ja aivan aikuisten oikeasti hän kysyi: mikä ihmeen työ se sellainen on, missä puhelimeen ei voi vastata?
Aloin luetella, että no ainakin poliisi, lääkäri, sairaanhoitaja, lastenhoitaja... Ja läksytin takaisin, että niille varahakijoillekin saa soittaa, ei me huvikseen heitä olla nimetty.
Raksatyttö kirjoitti:
On varmasti kurjaa, että lapsia sairastuu päiväkodissa ja koulussa, ja mahdollistaa myös muiden tartuttamisen. Mutta esim Noro tai vastaava on niin salakavalan äkkipikainen että sitä nyt vaan ei voi ennustaa. Tyhmiä ovat juu ne jotka vievät selvästi sairaan tapauksen hoitoon. Harvalta työpaikalta voi poistua 5-10 minuutin varoajalla, voit olla työmatkalla, kokouksessa tai se työpaikka nyt vaan senverran kaukana että matka kestää, kuten on esim. työssäkäyntialue-edellytykset työkkärissä. Esim. pikkukaupan kassa ei todellakaan vedä lappua luukulle tai yksityisyrittäjä. On muuten kummallista että työpaikoilla tulee olla lepotila mahdollista sairastumista tai esim. raskaana olevaa työntekijää varten, mutta päiväkodeista tai kouluista harvemmin sellaista löytyy ja siellähän se sairastumisen todennäköisyys on suurempi. Lasta voitaisiin tällaisessa tilassa tarkkailla se tunti-pari ja olla poissa muiden lasten läheltä. Näissä säännöissä kuten muissakin suositaan siis nykypäivänä olemattomia mahdollisuuksia. Samoin kuin se, että opettajia suositaan päiväkotien "ole kesällä poissa 3 kk niin saat hyvitystä" -säännöillä; kenellä muulla ihan oikeasti on varaa? Hyvä kun on varaa pitää lasta hoidossa.
Minuun Noro iski niin että olin ihan terve, seuraavassa hetkessä jalat petti alta ja pyörryin. Löin vielä pääni patteriin siinä kaaruessani. Siinä lattialla sitten virkosin ja aloin oksentaa suihkuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi totta kai, mutta joillakin meistä oikeasti kestää se kolme tuntia päästä pois töistä. Ei kaikkia hanskoja voi noin vain pudottaa tiskiin. Itse kökötän oikeudessa ja mies leikkaussalissa. Niistä ei kesken niin vain lähdetäkään.
Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi.
Oikeudesta kyllä lähdetään ja aika harvassa ne vasta alkaneet kolmen tunnin leikkaukset taitaa oikeasti olla. Kun lapsia on, niiden ehdoilla vanhemmat elävät ja kahden vanhemman perheessä yhteensattumat on epätodennäköisempiä syitä kuin vanhempien asenne. Etenkin keskustelupalstalle selitettynä tuollaisten wannabe uraohjusten selitys kertoo, että aikomus ei edes ole ajatella lasta ensimmäisenä.
Todella huono selitys, jos jää ilmoituksen jälkeen vielä useammaksi tunniksi. Jos sellaista selittää av:lla, tietää jo omat huonot tavat. Kun sellainen tapahtuu kerran, on syytä miettiä se mummon tai siskon puhelinnumero. Vaikka heilläkin saattaa olla työnsä tai askareensa, kolmesta ja neljästä hakemaan sovitusta aikuisesta on todennäköisempää löytää yksi vastuuntuntoinen.
Pakko nyt puuttua tähän keskusteluun. Kirjoitat mummon tai siskon puhelinnumeron kaivamisesta esiin. Etkö ihan oikeasti tiedä, että kaikilla EI ole mummoa eikä siskoa? Ja jos on, ei ainakaan samassa kaupungissa tai maassa. Eikä muitakaan. Ei ainuttakaan sellaista, jolle voisi soittaa. Jos työn vastaanottaminen eri paikkakunnalta tehdään pakolliseksi (vai onko se jo) karenssien uhalla, näitä perheitä löytyy paljon.
Eli jos lapsi on sairas, eikä löydy mummoa tai siskoa, se lähdetään hakemaan heti hoitopaikasta. Kuten siitä seuranneeseen viestiin kirjoitin, meillä ei ole mummoja tai muita lähellä, mutta en ole koskaan edes ajatellut, että työt on riittävä peruste jättää lapsi heitteille.
Jos on ihan oikea elävä lapsi, vanhemmilla on velvollisuus hoitaa häntä. Lapsen sairastuttua hoitopaikka ei enää ole se, jolle hoito kuuluu. Lain silmissä lapsi on heitteillä, jos sairaalle lapselle ei löydy muuta kuin heitteillejätön uhalla lapsen odotuttaminen hoitopaikassa. Sairaan lapsen hoito ei kuulu heille työtehtävien tai viran puolesta, vaan he eivät jätä lasta heitteille, vanhemmat jättävät, kun eivät huolehdi.
Ei yhteiskunta ole tehnyt lasta puolestasi. Kun olet tehnyt lapsen, häntä on kyettävä hoitamaan työtilanteesta riippumatta. Aikaisempi leikkaussaliin tai oikeussaliin sidottu kyllä kykenee joko hoitamaan lapsen tai varaamaan yksityisen hoitajan, joka hakee lapsen, jos vaikka juristille työtehtävässä edustamansa asiakassuhde on niin kallis, että se kannattaa.
Jyristi voi olla oikeuden istunnossa. Ei sieltä vaan voi kesken lähteä. Ja se oikeuskin voi olla kohta kahden tunnin päässä...
Eikö leikkaussalissa ja oikeudessa työskentele muita kuin kirurgeja ja lakimiehiä? :O