Miksi se pelaaminen on niin kamalaa vs. muu viihde?

Kaikki toiminta, jossa huomiota ei kohdisteta naiseen, on paheksuttavaa.

Tätä ennen se suuri saatana ja muutenkin epäilyttävä juttu oli VHS. Se on aina se uusin juttu. 

Ei ole vikaa, pelaan paljon itsekin mutta se taas tuntuu olevan miehille ongelma. N 23

Luultavasti pelaamisesta valittavat akat ovat enimmäkseen, niitä, jotka katsovat joka vitun (un)reality-sarjan mitä teeveestä joka ilta tulee. Pitäisi siis olla kaksi HD-tason kotiteatterijärjestelmää, mikä tarkoittaa kahta olohuonetta. Joten mies ei saa pelata, jotta akka voi tuijottaa (un)reality-sarjoja illat pitkät.

Pelaat vain silloin tällöin ja voit kesken kaiken olla kuulolla, jos lapsi tarvitsee jotain. Et vietä tuntikausien sessioita kuulokkeet päässä ja ehdit hoitaa muutkin asiasi säälliseen aikaan.

En itse pelaa, joten lähtökohtaisesti minulla on täten enemmän yhteistä kirjoja lukevan tai elokuvia katsovan miehen kanssa.

Pelaaminen ei ole turn off jos ei käytä kaikkea aikaansa siihen vaan omaa muitakin harrastuksia.

Et oo varmaan ollut parisuhteessa peliriippuvaisen kanssa?

Jopa kirjojen lukeminen :D En tiedä yhtään naista, jonka mielestä pelaaminen olisi kamalaa, ellei se nyt oikeasti kestä 12h putkeen, syö aikaa muulta esim. seksiltä tai urheilulta. Lukeminen kuitenkin kehittää mielikuvitusta ja pitää aivoja virkeänä. Lisäksi se antaa monesti ajateltavaa ihan eri tahtiin, kuin joku wow (?).

Peleillä on varmaan ihan paikkansa. Oma mies ei pelaa, itse olen joskus kokeillut, mutta olin sen verran surkea että jäi kokeiluasteelle. 

Tää on se, kun mitä itse ei arvosta, niin se on turhaa. Mun miehen mielestä esim. tietokoneella istuminen (vaikka AV-palstalla) on ihan turhaa ja älytöntä, mutta jos katsoo telkkarista jotain hömppäsarjaa tai hömppätosi-TV:tä, se on ihan normaalia.

Minulla ei ole älypuhelinta enkä ole koskaan pelannut matopeliä kummempaa tietokonepeliä, siihenkin kyllästyin hyvin nopeasti. Some ja pelit eivät kiinnosta yhtään, joten pelihimoinen ja someriippuvainen kumppani olisi minulle mahdottomuus. Olen aina ollut sitä mieltä, että nappuloiden paineleminen ja vipstaakien veivaaminen on tyhjänpäiväistä ajan tappamista. Kirjat, jotkut televisio-ohjelmat, musiikki ja jopa elokuvat ovat ajankulua, jossa aivot saavat puuhaa ja maailmankuva laajenee. Pelit ovat typeriä ja turhia. Pelaajat ovat pahimmillaan kuin narkkareita ihan sukupuoleen ja ikään katsomatta. Tämä on minun mielipiteeni, jonka kerroin, koska kysyit. Hermostuminen on siis tarpeetonta.

Koska PC master race.

t. N24

HEL-NYC kirjoitti:

Jopa kirjojen lukeminen :D En tiedä yhtään naista, jonka mielestä pelaaminen olisi kamalaa, ellei se nyt oikeasti kestä 12h putkeen, syö aikaa muulta esim. seksiltä tai urheilulta. Lukeminen kuitenkin kehittää mielikuvitusta ja pitää aivoja virkeänä. Lisäksi se antaa monesti ajateltavaa ihan eri tahtiin, kuin joku wow (?).

Peleillä on varmaan ihan paikkansa. Oma mies ei pelaa, itse olen joskus kokeillut, mutta olin sen verran surkea että jäi kokeiluasteelle. 

Pelaamisen on tutkittu kehittävän merkittävästi monia kognitiivisia kykyjä.

Vierailija kirjoitti:

Et oo varmaan ollut parisuhteessa peliriippuvaisen kanssa?

Se paino on tässä sanalla riippuvuus. Ei tuo ole mikään syy pelien vihaamiseen. Vai olisiko televisioriippuvuus sitten hyväksyttävää?

HEL-NYC kirjoitti:

Jopa kirjojen lukeminen :D En tiedä yhtään naista, jonka mielestä pelaaminen olisi kamalaa, ellei se nyt oikeasti kestä 12h putkeen, syö aikaa muulta esim. seksiltä tai urheilulta. Lukeminen kuitenkin kehittää mielikuvitusta ja pitää aivoja virkeänä. Lisäksi se antaa monesti ajateltavaa ihan eri tahtiin, kuin joku wow (?).

Peleillä on varmaan ihan paikkansa. Oma mies ei pelaa, itse olen joskus kokeillut, mutta olin sen verran surkea että jäi kokeiluasteelle. 

Melkoista pelien aliarviointia, kun sanot ettei pelaaminen anna ajateltavaa. Itse pelaan aikuisille tarkoitettuja rooli- ja seikkailupelejä ja ne antavat paljonkin ajateltavaa, sekä samantapaisia hahmoihin samaistumisen kokemuksia kuin kirjatkin. Itse käytänkin kirjoja (erit. fantasia ja scifiromaanit) ja pelejä ihan samoihin tarkoituksiin.

Lisäksi pelit auttavat nollaamaan pään jos työasiat pyörii mielessä, koska jos et pelatessa keskity nykyhetkeen vaan ajatukset harhailee, tulee aika pian joku örkki ja se on game over. Kirjaa lukiessa, jos on stressiä, voi käydä helposti niin että on kirja kädessä, mutta yhtäkkiä sitä huomaakin että ei ole vähään aikaan lukenut vaan mielessä onkin pyörinyt työongelman pohdinta. 

t. 41 v naispulinen tietokonepeliharrastaja, it-alan ammattilainen

Ei se ole yhtään kamalaa ja nykyään myös monet naiset pelaa, streamaa ja muutenkin viihtyy pelimaailmassa. Ne jotka paheksuu pelaamista ei yleensä ymmärrä mitään koko asiasta ja ovat luoneet jonkun typerän stereotypian pelaavista ihmisistä joka ei pidä paikkaansa.

Pelaaminen on sitäpaitsi hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin ja tuntea yhteisöllisyyttä, pelejä on myös jokaiseen makuun ja varmasti löytyy kaikille se oma juttu. 

En minä ainakaan demonisoi asioita sen perusteella, että niihin liittyy viihde-elektroníikaa. Ei kai kukaan nyt enää niin ajattele, onhan se kännykkä, televisio ja vaikkapa digiboksikin elektroniikkaa ihan siinä missä Pleikkakin.

Minua ei pelaaminen haittaa, jos se ei estä muuta järkevää tekemistä.

Ihan kuten miehet ärsyyntyisivät, jos naisensa olisivat tuntikausia jonkin huvin (netissä, telkun ääressä, what ever) parissa niin, etteivät kuule tai näe mitään, eivät vastaa kysymyksiin, eivät osallistu kanssakäymiseen, tee kotitöitä tai hoida lapsia jne.

Kyse ei siis ole tekemisen sisällöstä, vaan tavasta. Ihan yhtä hyvin nettiin voi upota rasittavan pitkäksi aikaa.

Sitä paitsi, mistä ap olet saanut luulon, että vain miehet pelaavat...?

Onhan kirjojenkin lukemisesta paljon hyötyä, tässä yleistajuisesti tutkimuksista yhteenvetoa: http://www.hs.fi/elama/a1420605397145

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Jopa kirjojen lukeminen :D En tiedä yhtään naista, jonka mielestä pelaaminen olisi kamalaa, ellei se nyt oikeasti kestä 12h putkeen, syö aikaa muulta esim. seksiltä tai urheilulta. Lukeminen kuitenkin kehittää mielikuvitusta ja pitää aivoja virkeänä. Lisäksi se antaa monesti ajateltavaa ihan eri tahtiin, kuin joku wow (?).

Peleillä on varmaan ihan paikkansa. Oma mies ei pelaa, itse olen joskus kokeillut, mutta olin sen verran surkea että jäi kokeiluasteelle. 

Melkoista pelien aliarviointia, kun sanot ettei pelaaminen anna ajateltavaa. Itse pelaan aikuisille tarkoitettuja rooli- ja seikkailupelejä ja ne antavat paljonkin ajateltavaa, sekä samantapaisia hahmoihin samaistumisen kokemuksia kuin kirjatkin. Itse käytänkin kirjoja (erit. fantasia ja scifiromaanit) ja pelejä ihan samoihin tarkoituksiin.

Lisäksi pelit auttavat nollaamaan pään jos työasiat pyörii mielessä, koska jos et pelatessa keskity nykyhetkeen vaan ajatukset harhailee, tulee aika pian joku örkki ja se on game over. Kirjaa lukiessa, jos on stressiä, voi käydä helposti niin että on kirja kädessä, mutta yhtäkkiä sitä huomaakin että ei ole vähään aikaan lukenut vaan mielessä onkin pyörinyt työongelman pohdinta. 

t. 41 v naispulinen tietokonepeliharrastaja, it-alan ammattilainen

En sanonut etteikö pelit anna ajateltavaa. Ja tiedän, että ne parantavat kognitiivisia kykyjä. En mielestäni aliarvioinut pelejä, mutta olen melko varma, että ihmisellä, joka on lukenut laajan skaalan erilaisia kirjoja, venäläisiä klassikoita, raamatun, monenlaista tietokirjallisuutta, elämänkertoja, fantasiaa, dekkareita, klassikoita, runoutta jne. on hiukan erilainen maailmankuva kuin sellaisella, joka on ainoastaan pelannut pelejä. 

Paras vaihtoehto varmaankin olisi lukeminen sekä pelaaminen. Kummallekin on paikkansa nykyihmisen elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Jopa kirjojen lukeminen :D En tiedä yhtään naista, jonka mielestä pelaaminen olisi kamalaa, ellei se nyt oikeasti kestä 12h putkeen, syö aikaa muulta esim. seksiltä tai urheilulta. Lukeminen kuitenkin kehittää mielikuvitusta ja pitää aivoja virkeänä. Lisäksi se antaa monesti ajateltavaa ihan eri tahtiin, kuin joku wow (?).

Peleillä on varmaan ihan paikkansa. Oma mies ei pelaa, itse olen joskus kokeillut, mutta olin sen verran surkea että jäi kokeiluasteelle. 

Melkoista pelien aliarviointia, kun sanot ettei pelaaminen anna ajateltavaa. Itse pelaan aikuisille tarkoitettuja rooli- ja seikkailupelejä ja ne antavat paljonkin ajateltavaa, sekä samantapaisia hahmoihin samaistumisen kokemuksia kuin kirjatkin. Itse käytänkin kirjoja (erit. fantasia ja scifiromaanit) ja pelejä ihan samoihin tarkoituksiin.

Lisäksi pelit auttavat nollaamaan pään jos työasiat pyörii mielessä, koska jos et pelatessa keskity nykyhetkeen vaan ajatukset harhailee, tulee aika pian joku örkki ja se on game over. Kirjaa lukiessa, jos on stressiä, voi käydä helposti niin että on kirja kädessä, mutta yhtäkkiä sitä huomaakin että ei ole vähään aikaan lukenut vaan mielessä onkin pyörinyt työongelman pohdinta. 

t. 41 v naispulinen tietokonepeliharrastaja, it-alan ammattilainen

Niinpä, tuo Hel Nycin kommentti on tyypillistä pelien kommentointia ihmiseltä joka ei selvästi tiedä nykyajan pelaamisesta mitään.

Vaimo pelaa myös ja on paras näkemäni tiimipelaava DH kun taistelee mun barbin rinnalla D3:ssa. Assasin's Creediä fanittaa enemmän kuin allekirjoittanut vaikka aluksi yrittikin pääasiassa tyrmätä neutraalimpia vastustajia "kun ne eivät ole pahoja". Pian kuitenkin oppi pistämään kylmästi yön pimeydessä puukon niidenkin selkään kuten oikean salamurhaajan tuleekin :D

Netissä asiat tuppaa aina olemaan vain sillä yhdellä tavalla. RL on sitten vähän kirjavampi.