Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
G: kamalimmat anoppi/appi/käly/sukulaismies tarinat!
Eli nyt kerrotaan kauheimmista anopeista, kälyistä, serkun lapsista ja siskon koiran veljen isistä!
Omaa kälyäni en onneksi näe kuin 1-2 kertaa vuodessa, koska asumme ulkomailla ja näemme vain Suomessa, sillä hehän eivät rakkaasta kotimaasta poistu, vaikka meillä olisi ilmainen majoitus ja appivanhemmatkin olisivat avustaneen matkakuluissa, syinä mm etteivät puhu englantia eivätkä ala opettelemaan, täällä olisi outoa ruokaa, liian kuuma jne, Eivät siis vain tahto matkustaa eivätkä ole rajojen ulkopuolelle poistuneetkaan.
Joka kerta tavatessamme hän jankkaa samoja "miten vielä jaksatte ulkomailla asua, brassailette vain, tuleekohan nyt teidän mukana tauteja, olemme ihme maailmanmatkaajia jne".
Ymmärrän kyllä että jos ei tahdo reissata niin ei tarvitse, mutta kun hän tuomitsee meidät tästä että asumme ulkomailla. Asumme kyllä Euroopassa ja mieheni on hyväpalkkaisessa ammatissa, hän jaksaa ihmetellä kuinka ihmeessä voimme asua suurkaupungissa, ei ole lunta, ei ruisleipää jne. Mitään posiitivista hän ei ikinä sano. Jaksaisin selittää vaikka kuinka mutta muuten tulee romaani, joten teidän vuoromme, olkaa hyvä!
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Menimme miehen isän luokse tajusin että olin isän joskus baarista tuonut kotiini ja pantu parikertaa...
Menepäs nyt pikku Nikodeemus takaisin pelaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen siskon mies lähentelee joka käänteessä, käy perään ja rintoihin kiinni heti, jos on mahdollisuus, sattuneesta syystä ei olla enää kovin paljon tekemisissä. En ole aggressiivinen ihminen, mutta olen päättänyt, että kerran kun vielä puristelee, niin rusautan päin näköä.
Rusautat, eli siis...pieraiset?
Rusautat: ääni, joka nenärustosta lähtee, kun sitä nyrkillä isket.
Rupsatat: pieraiset.
Opettele suamee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kälystäni kertoo kaiken se, että hän teeskentelee olevansa suomenruotsalainen....... Jep jep
Nyt rupesin miettimään, luuleekohan ihmiset minua teeskentelijäksi. Puhun sujuvasti ruotsia ja puhun sitä ruotsinkielisten kanssa. Ääntäminen on minulle helppoa. Olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa. Jotkut jopa ruotsinkieliset ovat luulleet minun olevan suomenruotsalainen, mutta en tietenkään väitä tällaista, vaan kerron rehellisesti olevani Savosta.
Savossakin, mm. Varkaudessa on ruotsinkielisiksi itsensä ilmoittavia henkilöitä suht. montakin.
Kälyni on todella rasittava lokki. Hän ei ollut mieheni (veljensä) kanssa juuri tekemisissä ennen kuin mies valmistui ja meni hyväpalkkaisiin töihin. Siitä alkoi jatkuva rahan "lainailu": milloin ruoka oli lopussa, milloin lapselle piti saada talvihaalari tai turvaistuin, milloin takuuvuokraan tai rikkoontuneeseen tietokoneeseen rahaa. Tavallaan hyviä syitä kaikki, mutta hänen omat rahansa kuluvat juhlimiseen, alkoholiin, tatuointeihin, ripsiin, kynsiin, vaatteisiin ja kaikkeen muuhun kuin normaaliin lapsiperheen arkeen.
Tiedämme molemmat mieheni kanssa että näitä "lainoja" hän ei koskaan tule maksamaan takaisin. Anoppi on sitä mieltä että "Annia täytyy ymmärtää kun hän on yksinhuoltaja ja hänellä on niin raskasta". Varmasti onkin, mutta olen silti sitä mieltä, että hän voisi priorisoida omia menojaan jolloin ehkä jäisi rahaa siihen ruokaan. Mies tietää myös, että mahdollistaa juhlimisen ja ylikulutuksen näillä "lainoilla", mutta antaa kuitenkin, koska syyt ovat aina sillä hetkellä perusteltuja, ja meille esim. satasen laina ei ole kovin iso raha. Nyt toki velkaa kertynyt jo reipas, nelinumeroinen summa.
Käly ei ole ikinä käynyt meillä kylässä, eikä soita veljelleen koskaan muulloin kun silloin kun tarvitsee rahaa tai palveluksia. Hän on päälle 30v ja tehnyt elämässään ehkä yhteensä kolme vuotta töitä, ja jaksaa aina valittaa siitä, kuinka sossusta ei saa riittävästi rahaa. Ylipäätään kaikki on sossun vikaa: lapsi ei osaa uida, koska sossu ei kustanna lippua uimahalliin jne.
Olen päättänyt olla puuttumatta asiaan ja sanon mielipiteeni vain, jos mieheni kysyy. Omia rahojani en ikinä lainaa, toivottavasti mieskin jossain vaiheessa lopettaa. Tai ehkä käly menee töihin kun tekosyyt loppuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kälystäni kertoo kaiken se, että hän teeskentelee olevansa suomenruotsalainen....... Jep jep
Nyt rupesin miettimään, luuleekohan ihmiset minua teeskentelijäksi. Puhun sujuvasti ruotsia ja puhun sitä ruotsinkielisten kanssa. Ääntäminen on minulle helppoa. Olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa. Jotkut jopa ruotsinkieliset ovat luulleet minun olevan suomenruotsalainen, mutta en tietenkään väitä tällaista, vaan kerron rehellisesti olevani Savosta.
Savossakin, mm. Varkaudessa on ruotsinkielisiksi itsensä ilmoittavia henkilöitä suht. montakin.
Varmasti näin, mutta minä en ole yksi heistä. Terv edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukkoni kotona, samassa pihapiirissä on myös yritystoimintaa ja lähtökohta on se, että kukaan nainen ei voi ymmärtää yritystoiminnasta yhtään mitään. Siispä aina, kun yritykseen tulee asiakkaita tai siellä pidetään kokousta, johon osallistuu ulkopuolisia, tulee naisväen pysyä sisällä talossa poissa näkyvistä. Siis edes pihalla ei saa olla, koska muuten voitaisiin nähdä keitä yritykseen menee (sinne on kuljettava pihan halki) tai keitä sieltä tulee pois. Jos on jostain syystä tuolloin käytävä ulkona (esim. lähtömme kotiin osuu samaan aikaan), tulee naisten pitää ulkona sidettä silmillä, jotta emme näe yrityksen asoita, jotka eivät kuulu meille. Tämä sääntö koskee siis vain naisia eli esimeriksi lapsistamme 7-vuotias poika voi olla ukkinsa mukana yrityksen tiloissa ja käydä siellä, mutta 9-vuotias tyttö ei voi ilman sidettä silmillä.
Kaikkeen ne ihmiset suostuu. Ei meillä kyllä edes vierailtaisi noin sekon isoisän luona, saati sitten päästettäisi omaa lasta mukaan "yritystiloihin" kahden kesken, jos meininki on tosiaan tuollaista.
Vaikka joku epäili jutun todenperäisyyttä, on kyseessä tositarina. Emme käykään enää appiukon luona, jos ei ole ihan pakko. Tämä on hänen tapansa näyttää, mihin naiset kuuluu eli hänen mielestään naisen paikkana on kotona tekemässä kotitöitä ja synnyttämässä lapsia, muuta naisten ei tarvitse osata ja muu ei heille kuulu.
Tämä appiukko on joko muslimi tai lestadiolainen ? Helluntailainenkin voi tietysti olla.
Vierailija kirjoitti:
Setäni kertoo jatkuvasti pikkutuhmia vitsejä, ja muutenkin puheenaiheet liikkuvat lähes ainoastaan pillu/kulli/paska/pieru -aiheisissa jutuissa. Hän on ollut tällainen niin kauan kuin muistan, ja esimerkiksi teini-ikäisenä ahdisti suuresti, kun hän kahvipöydässä alkoi kommentoimaan rintojeni kehitystä. Hänellä on tapana myös ostaa härskejä lahjoja, ja olen saanut häneltä mm. teini-ikäisenä joululahjaksi pornokaupan kirkkaanpunaisen babydoll ja pitsistringi -setin.
Näimme hänet viimeksi joulunpyhinä, ja olin silloin viimeisillänä raskaana. Voitte varmaan kuvitella, kuinka hänen kahvipöytäjuttunsa liikkuivat lähinnä siinä, että missäköhän asennossa ja kuinka monta kertaa mieheni on minua pannut, ja kylläpäs nuo tissitkin on kasvaneet, ei tarvitse paljon toppauksia käyttää.
Hyi helvetti mikä ukko.
Sir Henry Pitkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukkoni kotona, samassa pihapiirissä on myös yritystoimintaa ja lähtökohta on se, että kukaan nainen ei voi ymmärtää yritystoiminnasta yhtään mitään. Siispä aina, kun yritykseen tulee asiakkaita tai siellä pidetään kokousta, johon osallistuu ulkopuolisia, tulee naisväen pysyä sisällä talossa poissa näkyvistä. Siis edes pihalla ei saa olla, koska muuten voitaisiin nähdä keitä yritykseen menee (sinne on kuljettava pihan halki) tai keitä sieltä tulee pois. Jos on jostain syystä tuolloin käytävä ulkona (esim. lähtömme kotiin osuu samaan aikaan), tulee naisten pitää ulkona sidettä silmillä, jotta emme näe yrityksen asoita, jotka eivät kuulu meille. Tämä sääntö koskee siis vain naisia eli esimeriksi lapsistamme 7-vuotias poika voi olla ukkinsa mukana yrityksen tiloissa ja käydä siellä, mutta 9-vuotias tyttö ei voi ilman sidettä silmillä.
Kaikkeen ne ihmiset suostuu. Ei meillä kyllä edes vierailtaisi noin sekon isoisän luona, saati sitten päästettäisi omaa lasta mukaan "yritystiloihin" kahden kesken, jos meininki on tosiaan tuollaista.
Vaikka joku epäili jutun todenperäisyyttä, on kyseessä tositarina. Emme käykään enää appiukon luona, jos ei ole ihan pakko. Tämä on hänen tapansa näyttää, mihin naiset kuuluu eli hänen mielestään naisen paikkana on kotona tekemässä kotitöitä ja synnyttämässä lapsia, muuta naisten ei tarvitse osata ja muu ei heille kuulu.
Tämä appiukko on joko muslimi tai lestadiolainen ? Helluntailainenkin voi tietysti olla.
Älä sekoita hellareita tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukkoni kotona, samassa pihapiirissä on myös yritystoimintaa ja lähtökohta on se, että kukaan nainen ei voi ymmärtää yritystoiminnasta yhtään mitään. Siispä aina, kun yritykseen tulee asiakkaita tai siellä pidetään kokousta, johon osallistuu ulkopuolisia, tulee naisväen pysyä sisällä talossa poissa näkyvistä. Siis edes pihalla ei saa olla, koska muuten voitaisiin nähdä keitä yritykseen menee (sinne on kuljettava pihan halki) tai keitä sieltä tulee pois. Jos on jostain syystä tuolloin käytävä ulkona (esim. lähtömme kotiin osuu samaan aikaan), tulee naisten pitää ulkona sidettä silmillä, jotta emme näe yrityksen asoita, jotka eivät kuulu meille. Tämä sääntö koskee siis vain naisia eli esimeriksi lapsistamme 7-vuotias poika voi olla ukkinsa mukana yrityksen tiloissa ja käydä siellä, mutta 9-vuotias tyttö ei voi ilman sidettä silmillä.
Kaikkeen ne ihmiset suostuu. Ei meillä kyllä edes vierailtaisi noin sekon isoisän luona, saati sitten päästettäisi omaa lasta mukaan "yritystiloihin" kahden kesken, jos meininki on tosiaan tuollaista.
Vaikka joku epäili jutun todenperäisyyttä, on kyseessä tositarina. Emme käykään enää appiukon luona, jos ei ole ihan pakko. Tämä on hänen tapansa näyttää, mihin naiset kuuluu eli hänen mielestään naisen paikkana on kotona tekemässä kotitöitä ja synnyttämässä lapsia, muuta naisten ei tarvitse osata ja muu ei heille kuulu.
Tämä appiukko on joko muslimi tai lestadiolainen ? Helluntailainenkin voi tietysti olla.
Älä sekoita hellareita tuollaiseen.
Helluntailaiset alistavat naisia. Eivät arvosta tippaakaan. Naisilla ei ole mitään asiaa johtotehtäviin, vanhimmistoihin, pastoreiksi eikä muihinkaan vastuualueisiin. Lasten-ja kerhotyöhön kelpaavat. Keittiöön palvelemaan seurakunnan tilaisuuksissa ja siivoamaan seurakunnan tiloja. Ehkä puolisonsa(miehen) avustajiksi lähetystyöhön. Hyvin mielellään pitäisivät naiset hellan ääressä kotona,mutta toimeentulon takia on useimpien käytävä töissä. Toki oltava alamisia miehilleen. Esim. eräs tunnettu helluntairouva, on julkisesti kertonut puhuttelevansa miestään "herrakseen"
Älä muuta väitä. Tiedän hellarihommat useamman vuosikymmenen ajaltta aivan nykyhetkeen.!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin ajettu vanhempieni kanssa joku 300 km, että kävisivät anopin luona kahvilla. Matka peruuntui noin 15 km ennen määränpäätä. Anoppi makasi räkäkännissä sängyssä ja leivokset jäi pöydälle. Vanhemmat ajoi takaisin ja mä jäin kylään, kun mieheni olisi siellä. 13.v yhdessä ja vanhemmat ei ole tavanneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukkoni kotona, samassa pihapiirissä on myös yritystoimintaa ja lähtökohta on se, että kukaan nainen ei voi ymmärtää yritystoiminnasta yhtään mitään. Siispä aina, kun yritykseen tulee asiakkaita tai siellä pidetään kokousta, johon osallistuu ulkopuolisia, tulee naisväen pysyä sisällä talossa poissa näkyvistä. Siis edes pihalla ei saa olla, koska muuten voitaisiin nähdä keitä yritykseen menee (sinne on kuljettava pihan halki) tai keitä sieltä tulee pois. Jos on jostain syystä tuolloin käytävä ulkona (esim. lähtömme kotiin osuu samaan aikaan), tulee naisten pitää ulkona sidettä silmillä, jotta emme näe yrityksen asoita, jotka eivät kuulu meille. Tämä sääntö koskee siis vain naisia eli esimeriksi lapsistamme 7-vuotias poika voi olla ukkinsa mukana yrityksen tiloissa ja käydä siellä, mutta 9-vuotias tyttö ei voi ilman sidettä silmillä.
Kaikkeen ne ihmiset suostuu. Ei meillä kyllä edes vierailtaisi noin sekon isoisän luona, saati sitten päästettäisi omaa lasta mukaan "yritystiloihin" kahden kesken, jos meininki on tosiaan tuollaista.
Vaikka joku epäili jutun todenperäisyyttä, on kyseessä tositarina. Emme käykään enää appiukon luona, jos ei ole ihan pakko. Tämä on hänen tapansa näyttää, mihin naiset kuuluu eli hänen mielestään naisen paikkana on kotona tekemässä kotitöitä ja synnyttämässä lapsia, muuta naisten ei tarvitse osata ja muu ei heille kuulu.
Tämä appiukko on joko muslimi tai lestadiolainen ? Helluntailainenkin voi tietysti olla.
Älä sekoita hellareita tuollaiseen.
Helluntailaiset alistavat naisia. Eivät arvosta tippaakaan. Naisilla ei ole mitään asiaa johtotehtäviin, vanhimmistoihin, pastoreiksi eikä muihinkaan vastuualueisiin. Lasten-ja kerhotyöhön kelpaavat. Keittiöön palvelemaan seurakunnan tilaisuuksissa ja siivoamaan seurakunnan tiloja. Ehkä puolisonsa(miehen) avustajiksi lähetystyöhön. Hyvin mielellään pitäisivät naiset hellan ääressä kotona,mutta toimeentulon takia on useimpien käytävä töissä. Toki oltava alamisia miehilleen. Esim. eräs tunnettu helluntairouva, on julkisesti kertonut puhuttelevansa miestään "herrakseen"
Älä muuta väitä. Tiedän hellarihommat useamman vuosikymmenen ajaltta aivan nykyhetkeen.!
Tähän on pakko vastata että on myös hyviä helluntalaisia seurakuntia. Itse olen kasvanut hellariperheessä ja näin ollen myös seurakunta oli toinen kotini. Tiedän kuinka paskoja asioita erilaisissa seurakunnissa voi tapahtua enkä niitä ollenkaan puolustele. Itse kasvoin kuitenkin hyvässä seurakunnassa jossa naisilla oli todellakin sanavaltaa ja olivat myös puhujanpöntön takana. Tämä voi myös johtua siitä että meidän seurakunnassa kaikki naiset ovat todella voimakastahtoisia, eivätkä todellakaan suostu mihinkään alistukseen. Varsinkin äitini, on kyllä yksi vahvimmista naisista jonka tiedän eikä todellakaan jää sanattomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytys kesti pidempään mitä anoppi oli ajatellut, niinpä pommitti synnäriä soitoilla udellakseen mikä tilanne ja haukkuakseen kätilöt osaamattomiksi. Osastollekin yritti päästä. Oli todella hauskaa siinä tuskissaan kuulla kätilöltä anopin tempauksista.
Seuraavan lapsen syntyessä kiukutteli, kun ei kerrottu synnytyksen alkaneen vaan kerrottiin vasta lapsen tultua maailmaan. Jaa miksiköhän niin tyhmästi tehtiin...
Onpa ilkeä appiukko.hänen pitäisi olla iloinen kun poika on löytänyt kunnon tytön.sehän on hyvä asia,kun suvussa on terveydenhoidon ammattilainen.hyvää pääsiäistä sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oltiin ajettu vanhempieni kanssa joku 300 km, että kävisivät anopin luona kahvilla. Matka peruuntui noin 15 km ennen määränpäätä. Anoppi makasi räkäkännissä sängyssä ja leivokset jäi pöydälle. Vanhemmat ajoi takaisin ja mä jäin kylään, kun mieheni olisi siellä. 13.v yhdessä ja vanhemmat ei ole tavanneet?
Miks ihmeessä tänne tulet kysymään et onko teidän vanhemmat tavanneet? Mistäs me se voidaan tietää?
Tähän liittyy sekä poikaystäväni että anopin toiminta.
Olin tämän tapahtuessa seurustellut poikaystäväni kanssa noin 8kk. Emme asuneet yhdessä, mutta asuimme kuitenkin samassa kaupungissa. Olin opiskelija.
Sairastuin virtsatietulehdukseen, johon en kuitenkaan saanut lääkäriltä antibiootteja, vaan vain kehotuksen ottaa Buranaa ja katsella tilanteen kehittymistä muutama päivä. Kaksi päivää myöhemmin olin jo todella sairas, minulla oli korkea kuume ja oksentelin. Soitin päivystykseen, josta konsultoitiin lääkäriä ja minua neuvottiin tulemaan heti sairaalaan. Tämä tapahtui keskellä yötä.
Sairaalassa minulla todettiin munuaistulehdus. Sain kipulääkettä ja antibiootit ja muutaman tunnin kuluttua minut kotiutettiin.
Makasin seuraavana aamuna hyvin huonovointisena sängynpohjalla. Asunnossa ei ollut juuri mitään syötävää, ei särkylääkkeitä jotain Finrexiniä lukuun ottamatta, enkä päässyt hakemaan antibiootteja apteekista.
Soitin poikaystävälle, joka asui noin vartin bussimatkan päässä. Kysyin voisiko hän tulla käymään apteekissa ja kaupassa puolestani. Mies kuitenkin kieltäytyi. Hänen kaukana asuva äitinsä oli useamman päivän vierailulla. Äiti oli edellisenä päivänä kävelyllä ollessaan kaatunut puistossa ja jotenkin revähdyttänyt nilkkansa. Mies sanoi, ettei voisi jättää äitiään, ja oikein tuohtui miten saatoin edes ehdottaa jotain sellaista. Kuulin puhelun taustalta keskustelua, mikä paljasti, että miehen veli oli paikalla. Selitin olevani erittäin sairas, ja kysyin eivätkö äiti ja veli pärjäisi kahdestaan sen ajan, että mies kävisi minulle kaupassa ja apteekissa, ja että hommaan menisi ehkä tunti. Mies sanoi, ettei missään tapauksessa jätä äitiään "yksin" kipeän jalan kanssa.
Minulla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin lähteä hoipertelemaan kauppaan itse. Sinne oli noin 700 metrin matka. Voin matkalla todella huonosti, ja jouduin pysähtelemään taistellakseni pyörrytystä, kuvotusta ja heikotusta vastaan. Pikainen kauppareissu vei kaikki voimani, ja olin aivan loppu kun pääsin kotiin.
Mies on sitä tyyppiä, joka helposti pistää äitinsä kaiken muun edelle, ja äiti osaa olla todellinen draamailija. Itselleni ei tulisi mieleenkään olla auttamatta sairastunutta läheistä, etenkään näin yksinkertaisessa asiassa.
Anoppilassa saunomassa olin sammunut sohvalle kun heräsin anoppi otti poskeen..
Vierailija kirjoitti:
Tähän liittyy sekä poikaystäväni että anopin toiminta.
Olin tämän tapahtuessa seurustellut poikaystäväni kanssa noin 8kk. Emme asuneet yhdessä, mutta asuimme kuitenkin samassa kaupungissa. Olin opiskelija.
Sairastuin virtsatietulehdukseen, johon en kuitenkaan saanut lääkäriltä antibiootteja, vaan vain kehotuksen ottaa Buranaa ja katsella tilanteen kehittymistä muutama päivä. Kaksi päivää myöhemmin olin jo todella sairas, minulla oli korkea kuume ja oksentelin. Soitin päivystykseen, josta konsultoitiin lääkäriä ja minua neuvottiin tulemaan heti sairaalaan. Tämä tapahtui keskellä yötä.
Sairaalassa minulla todettiin munuaistulehdus. Sain kipulääkettä ja antibiootit ja muutaman tunnin kuluttua minut kotiutettiin.
Makasin seuraavana aamuna hyvin huonovointisena sängynpohjalla. Asunnossa ei ollut juuri mitään syötävää, ei särkylääkkeitä jotain Finrexiniä lukuun ottamatta, enkä päässyt hakemaan antibiootteja apteekista.
Soitin poikaystävälle, joka asui noin vartin bussimatkan päässä. Kysyin voisiko hän tulla käymään apteekissa ja kaupassa puolestani. Mies kuitenkin kieltäytyi. Hänen kaukana asuva äitinsä oli useamman päivän vierailulla. Äiti oli edellisenä päivänä kävelyllä ollessaan kaatunut puistossa ja jotenkin revähdyttänyt nilkkansa. Mies sanoi, ettei voisi jättää äitiään, ja oikein tuohtui miten saatoin edes ehdottaa jotain sellaista. Kuulin puhelun taustalta keskustelua, mikä paljasti, että miehen veli oli paikalla. Selitin olevani erittäin sairas, ja kysyin eivätkö äiti ja veli pärjäisi kahdestaan sen ajan, että mies kävisi minulle kaupassa ja apteekissa, ja että hommaan menisi ehkä tunti. Mies sanoi, ettei missään tapauksessa jätä äitiään "yksin" kipeän jalan kanssa.
Minulla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin lähteä hoipertelemaan kauppaan itse. Sinne oli noin 700 metrin matka. Voin matkalla todella huonosti, ja jouduin pysähtelemään taistellakseni pyörrytystä, kuvotusta ja heikotusta vastaan. Pikainen kauppareissu vei kaikki voimani, ja olin aivan loppu kun pääsin kotiin.
Mies on sitä tyyppiä, joka helposti pistää äitinsä kaiken muun edelle, ja äiti osaa olla todellinen draamailija. Itselleni ei tulisi mieleenkään olla auttamatta sairastunutta läheistä, etenkään näin yksinkertaisessa asiassa.
Alapeukku, koska tekstistä saa käsityksen, että yhä olisit tekemisissä tuon omituisen sisäänlämpiävän "ydinperheen" kanssa jonkinlaisena ulkoseurakuntalaisena.
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin virtsatietulehdukseen, johon en kuitenkaan saanut lääkäriltä antibiootteja, vaan vain kehotuksen ottaa Buranaa ja katsella tilanteen kehittymistä muutama päivä.
Soitin poikaystävälle, joka asui noin vartin bussimatkan päässä. Kysyin voisiko hän tulla käymään apteekissa ja kaupassa puolestani. Mies kuitenkin kieltäytyi. Hänen kaukana asuva äitinsä oli useamman päivän vierailulla.
Mies on sitä tyyppiä, joka helposti pistää äitinsä kaiken muun edelle, ja äiti osaa olla todellinen draamailija..
Kuka oikeesti seukuntiakaan katsoisi tällaista lapatossua?
Alue: Aihe vapaa
Menimme miehen isän luokse tajusin että olin isän joskus baarista tuonut kotiini ja pantu parikertaa...