Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

perheessä pojan harrastus tärkeä, tytön ei.

Vierailija
28.03.2016 |

Ai että ärsyttää,

Tossa sukulaisperheellä on kaksi lasta. Poika ja tyttö.

Poika harrastaa tosissaan jalkapalloilua, ja vanhemmat on täysillä mukana, niinkuin kuuluukin. Perheen arki ja menot pyörivät pojan jalkapallo harrastuksen ympärillä.. Ja joka viikonloppu on jotain matsia jossain ja viikolla monet treenit. On leiriä, kisamatkaa ulkomaita myöten yms. Vuositasolla pojan harrastukseen menee useita tuhansia euroja, eikä siinä mitään sinällään.

Mutta tän perheen tytön harrastusta ei tueta millään tavalla. Hän harrastaa pianonsoittoa, vanhempia ei kiinnosta sitten yhtään, Tarjolla olisi ollut muutaman sadan euron piano (minun ystäväni oli myymässä pianoa ja heille siitä vinkkasin..), mutta se on kuulema liian kallis, pojan uudet nappulakengät maksoivat niin ja niin paljon, ja just maksoivat jotain seurajuttuja niin ja niin monen sadan auron edestä.. ja tyttö saa harjoitella pianonsoittoa pianotunnillaan, oli selitys (tilasta pianon hankinta ei ole kiinni kun asuvat 200m2 neliön talossa)

Myös pianotuntien maksut närästävät näitä vanhempia. (ihan ovat itse sanoneet)

Tuo tyttö on jo jokusen vuoden halunnut ratsastamaan, mutta maksaa liikaa, ja äiti ilmoitti suoraan ettei aio missään kentän laidalla seisoskella, kun on allerginenkin. Kumma juttu että sitten kykenee joka viikonloppu seisomaan siellä pojan jalkapallo peleissä kuitenkin.

Mä en voi ymmärtää tollasta epätasa-arvoa. Tytön pianonsoitto harrastus on vain murto-osa siitä mitä pojan harrastus maksaa, ja sekin on vanhemmille liikaa.

Olen muutaman kerran vihjannut että asiasta, että tytön vois kyllä viedä edes kokeilemaan sitä ratsastusta kun siitä jatkuvasti puhuu, mutta nää vanhemmat vaan suuttuu, ja selitys on aina sille että "ei se kuitenkaan jaksa kauaa olla siitä kiinnostunut ja se maksaa paljon".

Siis miten voi vanhemmat olla noin sokeita? Muuten ovat kyllä hyviä vanhempia. Ihan oikeasti. Mutta jotenkin tuo pojan jalkapallo harrastus menee kaiken edelle ja kaiken ohitse.
Tossa olen monta kertaa miettinyt, että kun tuo tyttö tuosta vielä kasvaa (nyt 12 vuotias ja veli 15 vuotias) ja tyttä alkaa tajuamaan tuon epätasaarvon, ja käy kiukuttelemaan, niin minä en ainakaan aio olla kuulemassa vanhempien itkua ja valitusta, vaan sanon siinä vaiheessa suoraan että tyttö on oikeassa ja he väärässä ja saisivat pitää turpansa kiinni.. meinaan vaan että pientä kapinaa on jo ilmassa... tossa just juttelin tuon äidin kanssa...

Mitäs mieltä te av mammat olette? Ja ihan oikasti, tämä ei ole provo. Näitä jalkapallo ja jääkiekko vanhempia on olemassa.

Kommentit (106)

Vierailija
21/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Siinähän se onkin että nää vanhemmat ei kestä sanomista. Olen   yrittänyt vihjata, mutta se on saanut heidät vaan kimpaantumaan ja selittelemään. En minä mitään riitaa heidän kanssa halua. Tuota epätasaarvoa lukuunottamatta he ovat mielestäni muuten hyviä vanhempia. Mutta tuossa kohtaa heillä on kyllä sokeapiste.

Vierailija
22/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Siinähän se onkin että nää vanhemmat ei kestä sanomista. Olen   yrittänyt vihjata, mutta se on saanut heidät vaan kimpaantumaan ja selittelemään. En minä mitään riitaa heidän kanssa halua. Tuota epätasaarvoa lukuunottamatta he ovat mielestäni muuten hyviä vanhempia. Mutta tuossa kohtaa heillä on kyllä sokeapiste.

Itse varmasti kiittäisit hyvistä neuvoista, jos sinun lastenkasvatusta tullaan arvostelemaan. Ihan hyvää hyvyyttä puututaan. Ja sinä sanot. Kiitos. Nyt ymmärrän

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tossa joku ehdotti pianon ostamista.. Tuli mieleen että tuolla tytöllä oli synttärit joskun kesällä, tarkkaa päivää en muista.. Mutta äkkiäkös tuon selvittää.. Pitäsköhän pistää kolehti sukulaisten kesken että tyttö sais sen pianon? Kai noita käytettyjä luulis edullisesti löytyvän?

Hitsin vitsi, eipä tullut aiemmin mieleen.. kiitos ideasta... =)

Vierailija
24/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Ihmisethän yleensä tykkää, jos heitä arvostelee. Vai mitä?

Voi palautetta antaa myös rauhallisesti ja toista arvostavasti. Kyllä mä otan vastaan myös negatiivista palautetta itsestäni ja todella arvostan jos ystäväni kertovat asiat rehellisesti. Mitä ystävyyttä se on, että vain kehuu kun toinen tekee oikein? Pitää osata antaa palautetta hyvässä ja pahassa sekä opetella ottamaan sitä vastaan. Ja kun nyt seuraavaksi kysyt, niin kerron, että minulla on paljon hyviä ystäviä ja me olemme rehellisiä toisillemme. :) En kestäsi mitään jees-mies/nais laumaa ympärilläni, haluan kehittyä paremmaksi ihmiseksi koko ajan ja siinä hyvät, aidot ystävät auttavat. 

Vierailija
25/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Siinähän se onkin että nää vanhemmat ei kestä sanomista. Olen   yrittänyt vihjata, mutta se on saanut heidät vaan kimpaantumaan ja selittelemään. En minä mitään riitaa heidän kanssa halua. Tuota epätasaarvoa lukuunottamatta he ovat mielestäni muuten hyviä vanhempia. Mutta tuossa kohtaa heillä on kyllä sokeapiste.

Luonnolliseti menevät puolustuskannalle. Kehoittaisin kyllä vielä yrittämään. Ja tottakai pitää kinniittää huomiota sanamuotoihin ja vältää syyttelyä. Hyvä tapa on esimerkiksi kysyä asioita, kyselemällä vanhemmat itse alkavat ajatella. Esim voisit kysyä näin: "Hei kun teidän Liisa käy pianotunneillla, eikö olis parempi että hän saisi harjoitella myös kotona kunnon pianolla? (ootat vastausta, regoit siihen) Eikö se mene hukkaan se tunneilla käynti, jos ei saa kotona harjoitella? Eihän teidän Lassekaan mene matsiin käymättä harjoituksissa ja ilman kunnon  jalkapallokenkiä?"

Vierailija
26/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Ihmisethän yleensä tykkää, jos heitä arvostelee. Vai mitä?

Voi palautetta antaa myös rauhallisesti ja toista arvostavasti. Kyllä mä otan vastaan myös negatiivista palautetta itsestäni ja todella arvostan jos ystäväni kertovat asiat rehellisesti. Mitä ystävyyttä se on, että vain kehuu kun toinen tekee oikein? Pitää osata antaa palautetta hyvässä ja pahassa sekä opetella ottamaan sitä vastaan. Ja kun nyt seuraavaksi kysyt, niin kerron, että minulla on paljon hyviä ystäviä ja me olemme rehellisiä toisillemme. :) En kestäsi mitään jees-mies/nais laumaa ympärilläni, haluan kehittyä paremmaksi ihmiseksi koko ajan ja siinä hyvät, aidot ystävät auttavat. 

Meinaat että ystävyyden tarkoitus on antaa palautetta ja kehittää toinen toistaan.

Minulle se on kuuntelu ja kunnioitus...

Tykkäisit varmaan että sukulaisesi puoliso tulisi sinulle sanomaan, että kohtelet lapsiasi eriarvoisesti. Valmiit neuvot ja jopa suunnitelmat valmiina

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tossa joku ehdotti pianon ostamista.. Tuli mieleen että tuolla tytöllä oli synttärit joskun kesällä, tarkkaa päivää en muista.. Mutta äkkiäkös tuon selvittää.. Pitäsköhän pistää kolehti sukulaisten kesken että tyttö sais sen pianon? Kai noita käytettyjä luulis edullisesti löytyvän?

Hitsin vitsi, eipä tullut aiemmin mieleen.. kiitos ideasta... =)

Ihan kiva jos ostatte tytölle pianon, mutta ei tuo nyt silti oikein mene. Poika saa kaiken ilmaiseksi ilmn synttäreitä ja vanhemmiltaan, mutta tytön on tyydyttävä käytettyyn pianoon sukulaisten avustuksella. tuonkin ikäiset lapset kyllä tajuavat kuinka epäreilua tuo on. 

Vierailija
28/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Ihmisethän yleensä tykkää, jos heitä arvostelee. Vai mitä?

Voi palautetta antaa myös rauhallisesti ja toista arvostavasti. Kyllä mä otan vastaan myös negatiivista palautetta itsestäni ja todella arvostan jos ystäväni kertovat asiat rehellisesti. Mitä ystävyyttä se on, että vain kehuu kun toinen tekee oikein? Pitää osata antaa palautetta hyvässä ja pahassa sekä opetella ottamaan sitä vastaan. Ja kun nyt seuraavaksi kysyt, niin kerron, että minulla on paljon hyviä ystäviä ja me olemme rehellisiä toisillemme. :) En kestäsi mitään jees-mies/nais laumaa ympärilläni, haluan kehittyä paremmaksi ihmiseksi koko ajan ja siinä hyvät, aidot ystävät auttavat. 

Meinaat että ystävyyden tarkoitus on antaa palautetta ja kehittää toinen toistaan.

Minulle se on kuuntelu ja kunnioitus...

Tykkäisit varmaan että sukulaisesi puoliso tulisi sinulle sanomaan, että kohtelet lapsiasi eriarvoisesti. Valmiit neuvot ja jopa suunnitelmat valmiina

Miten itsensä ja toisten kehittäminen ja kunnioitus ja kuuntelemainen ovat toisaan poissulkevia? Ne nimittäin eivät ole. Onko sulla joku menettämisen pelko, kun et uskalla olla rehellinen ystävillesi? Itseasiassa jos joku sanoisi minulle että kohtelen lapsiani eriarvoisesti, kyselisin huolestuneena miksi sanoja näin ajattelee, pyytäisin esimerkkejä ja miettisin sitten onko sanojan puheissa perää. Sitten kiittäisin sanojaa huomiosta ja lupaisin kiinnittää asiaan jatkossa huomiota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tossa joku ehdotti pianon ostamista.. Tuli mieleen että tuolla tytöllä oli synttärit joskun kesällä, tarkkaa päivää en muista.. Mutta äkkiäkös tuon selvittää.. Pitäsköhän pistää kolehti sukulaisten kesken että tyttö sais sen pianon? Kai noita käytettyjä luulis edullisesti löytyvän?

Hitsin vitsi, eipä tullut aiemmin mieleen.. kiitos ideasta... =)

Ihan kiva jos ostatte tytölle pianon, mutta ei tuo nyt silti oikein mene. Poika saa kaiken ilmaiseksi ilmn synttäreitä ja vanhemmiltaan, mutta tytön on tyydyttävä käytettyyn pianoon sukulaisten avustuksella. tuonkin ikäiset lapset kyllä tajuavat kuinka epäreilua tuo on. 

No onhan se epäreilua joo. Olen ihan oikeasti yrittänyt vihjailla tuosta epätasaarvosta.. ja se saa vaan tilanteen kiristymään... joten selvähän tuo on, ettei puhuminen auta.. mut ehkä jos tuo sais vanhemmat vähän tajuamaan.. tai sitten voihan olla niin että loukkaantuvat sydänjuuriaan myöten. Mene ja tiedä etukäteen. Mutta ainakin voin yrittää, ja saanhan minä ainakin paremman mielen, että olen ainakin yrittänyt tehdä jotain, kun vaan purnaan täällä itsekseni ruudun toisella puolella. Minä ainakin innostuin tuosta pianon ostamisesta oikein kunnolla... Selasin just tota tori.fi:tä ja kyllä siellä pianoja oli, ja halvalla niitä saa. Sääli vaan etten itse ymmärrä mitään noista soittovehkeistä, etten tiedä mikä on hyvä ja mikä ei. Koitan tässä samalla kartoittaa onko ystävä piirissä ketään, joka tietäisi pianoista jotain, etten lähde tekemään kauppoja mistään puhki hakatusta pianosta...

Vierailija
30/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veljenvaimo tulee kertomaan, Liisalle pitää ostaa piano, kun Villenkin nappikset maksoi 250.

Hyvää hyvyyttäni puutun tähän epäkohtaan, että voit kehittyä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Ihmisethän yleensä tykkää, jos heitä arvostelee. Vai mitä?

Voi palautetta antaa myös rauhallisesti ja toista arvostavasti. Kyllä mä otan vastaan myös negatiivista palautetta itsestäni ja todella arvostan jos ystäväni kertovat asiat rehellisesti. Mitä ystävyyttä se on, että vain kehuu kun toinen tekee oikein? Pitää osata antaa palautetta hyvässä ja pahassa sekä opetella ottamaan sitä vastaan. Ja kun nyt seuraavaksi kysyt, niin kerron, että minulla on paljon hyviä ystäviä ja me olemme rehellisiä toisillemme. :) En kestäsi mitään jees-mies/nais laumaa ympärilläni, haluan kehittyä paremmaksi ihmiseksi koko ajan ja siinä hyvät, aidot ystävät auttavat. 

Meinaat että ystävyyden tarkoitus on antaa palautetta ja kehittää toinen toistaan.

Minulle se on kuuntelu ja kunnioitus...

Tykkäisit varmaan että sukulaisesi puoliso tulisi sinulle sanomaan, että kohtelet lapsiasi eriarvoisesti. Valmiit neuvot ja jopa suunnitelmat valmiina

Miten itsensä ja toisten kehittäminen ja kunnioitus ja kuuntelemainen ovat toisaan poissulkevia? Ne nimittäin eivät ole. Onko sulla joku menettämisen pelko, kun et uskalla olla rehellinen ystävillesi? Itseasiassa jos joku sanoisi minulle että kohtelen lapsiani eriarvoisesti, kyselisin huolestuneena miksi sanoja näin ajattelee, pyytäisin esimerkkejä ja miettisin sitten onko sanojan puheissa perää. Sitten kiittäisin sanojaa huomiosta ja lupaisin kiinnittää asiaan jatkossa huomiota.

Tuskinpa

Mutta onhan mukava niin ajatella, kun hyvää hyvyyttään toisia arvostelee. On varmaan joskus hankala ymmärtää, miksi muut ei kiitä avusta

Vierailija
32/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Veljenvaimo tulee kertomaan, Liisalle pitää ostaa piano, kun Villenkin nappikset maksoi 250.

Hyvää hyvyyttäni puutun tähän epäkohtaan, että voit kehittyä

Oot aika negatiivinen tyyppi, jos näet täällä annetut neuvot noin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Ihmisethän yleensä tykkää, jos heitä arvostelee. Vai mitä?

Voi palautetta antaa myös rauhallisesti ja toista arvostavasti. Kyllä mä otan vastaan myös negatiivista palautetta itsestäni ja todella arvostan jos ystäväni kertovat asiat rehellisesti. Mitä ystävyyttä se on, että vain kehuu kun toinen tekee oikein? Pitää osata antaa palautetta hyvässä ja pahassa sekä opetella ottamaan sitä vastaan. Ja kun nyt seuraavaksi kysyt, niin kerron, että minulla on paljon hyviä ystäviä ja me olemme rehellisiä toisillemme. :) En kestäsi mitään jees-mies/nais laumaa ympärilläni, haluan kehittyä paremmaksi ihmiseksi koko ajan ja siinä hyvät, aidot ystävät auttavat. 

Meinaat että ystävyyden tarkoitus on antaa palautetta ja kehittää toinen toistaan.

Minulle se on kuuntelu ja kunnioitus...

Tykkäisit varmaan että sukulaisesi puoliso tulisi sinulle sanomaan, että kohtelet lapsiasi eriarvoisesti. Valmiit neuvot ja jopa suunnitelmat valmiina

Miten itsensä ja toisten kehittäminen ja kunnioitus ja kuuntelemainen ovat toisaan poissulkevia? Ne nimittäin eivät ole. Onko sulla joku menettämisen pelko, kun et uskalla olla rehellinen ystävillesi? Itseasiassa jos joku sanoisi minulle että kohtelen lapsiani eriarvoisesti, kyselisin huolestuneena miksi sanoja näin ajattelee, pyytäisin esimerkkejä ja miettisin sitten onko sanojan puheissa perää. Sitten kiittäisin sanojaa huomiosta ja lupaisin kiinnittää asiaan jatkossa huomiota.

Tuskinpa

Mutta onhan mukava niin ajatella, kun hyvää hyvyyttään toisia arvostelee. On varmaan joskus hankala ymmärtää, miksi muut ei kiitä avusta

Huoh. Arvostelu ja auttaminen ovat kaksi eri asiaa. Todelliset ystävät tukevat toisiaan hyvässä ja pahassa, ohjaten, kun ystävä menee väärään suuntaan. Ja tässä Ap:n tuttujen tapauksessa perheelle on luvassa ongelmia tulevaisuudessa lasten kanssa. Paljon on toki kiinnitettävä huomiota MITEN asiat sanoo. On mahdollista sanoa asiat niin, että otinen ei mene puolustuskannalle.

Vierailija
34/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljenvaimo tulee kertomaan, Liisalle pitää ostaa piano, kun Villenkin nappikset maksoi 250.

Hyvää hyvyyttäni puutun tähän epäkohtaan, että voit kehittyä

Oot aika negatiivinen tyyppi, jos näet täällä annetut neuvot noin. 

Näinhän tilanne juuri on. Lisätään vielä sinäviestintä. " sinä olet negatiivinen tyyppi".

Aha. Kiitos kommenteista

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka suuri into tytöllä on pianonsoittoon, tai ratsastukseen? Etteivät olisi "mutku mä haluun -harrasteita?"

Tällaisiakin tylleröitä olen huomannut olevan lähipiirissäni. Mieluillaan montaa, mutta aito kiinnostus puuttuu kuitenkin. Saattavat perheessä tietää tuon.

Vierailija
36/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan vanhemmille, että ei ole oikein että pojalle maksetaan kaikki mutta tytölle ei edes pianoa. Aivan sama vaikka ystävyys menisi, noin törkeää käytöstä en ystäviltäni hyväksyisi. Näin niitä narsisti miehiä ja liian kilttejä tyttöjä kasvatetaan. 

Luuletko että sanomisesi auttasi jotain tai ylipäätään on sinun asiasi hyväksyä toisen elämän asioita? Ja että oikein narsistimiehiä....

Voi sen sanoittaminen ääneen, että tilanne on epäreilu tytölle, saadakin vanhemmat tajuamaan mitä tekevät. Näen että se on oikeaa ystävyyttä että myös huonoihin käytösmalleihin puututaan. Parhaat ystävät sanovat, jos teet jotain väärin. 

Ihmisethän yleensä tykkää, jos heitä arvostelee. Vai mitä?

Voi palautetta antaa myös rauhallisesti ja toista arvostavasti. Kyllä mä otan vastaan myös negatiivista palautetta itsestäni ja todella arvostan jos ystäväni kertovat asiat rehellisesti. Mitä ystävyyttä se on, että vain kehuu kun toinen tekee oikein? Pitää osata antaa palautetta hyvässä ja pahassa sekä opetella ottamaan sitä vastaan. Ja kun nyt seuraavaksi kysyt, niin kerron, että minulla on paljon hyviä ystäviä ja me olemme rehellisiä toisillemme. :) En kestäsi mitään jees-mies/nais laumaa ympärilläni, haluan kehittyä paremmaksi ihmiseksi koko ajan ja siinä hyvät, aidot ystävät auttavat. 

Meinaat että ystävyyden tarkoitus on antaa palautetta ja kehittää toinen toistaan.

Minulle se on kuuntelu ja kunnioitus...

Tykkäisit varmaan että sukulaisesi puoliso tulisi sinulle sanomaan, että kohtelet lapsiasi eriarvoisesti. Valmiit neuvot ja jopa suunnitelmat valmiina

Miten itsensä ja toisten kehittäminen ja kunnioitus ja kuuntelemainen ovat toisaan poissulkevia? Ne nimittäin eivät ole. Onko sulla joku menettämisen pelko, kun et uskalla olla rehellinen ystävillesi? Itseasiassa jos joku sanoisi minulle että kohtelen lapsiani eriarvoisesti, kyselisin huolestuneena miksi sanoja näin ajattelee, pyytäisin esimerkkejä ja miettisin sitten onko sanojan puheissa perää. Sitten kiittäisin sanojaa huomiosta ja lupaisin kiinnittää asiaan jatkossa huomiota.

Tuskinpa

Mutta onhan mukava niin ajatella, kun hyvää hyvyyttään toisia arvostelee. On varmaan joskus hankala ymmärtää, miksi muut ei kiitä avusta

Huoh. Arvostelu ja auttaminen ovat kaksi eri asiaa. Todelliset ystävät tukevat toisiaan hyvässä ja pahassa, ohjaten, kun ystävä menee väärään suuntaan. Ja tässä Ap:n tuttujen tapauksessa perheelle on luvassa ongelmia tulevaisuudessa lasten kanssa. Paljon on toki kiinnitettävä huomiota MITEN asiat sanoo. On mahdollista sanoa asiat niin, että otinen ei mene puolustuskannalle.

Heipsis, täällä huutelee nyt ap.

Ei tuon perheen vanhempien kanssa pääse asiasta juurikaan edes juttusille, kun pienimmästäkin vihjauksesta tunnelma kiristyy. Ja heti he käyvät puhumaan siitä että tyttö ei jaksa olla koskaan kiinnostunut pitkään mistään, ja sitten tulee esille pianotunteihin menevä raha jne jne. Eli jos menisin sille linjalle että hienosti ja kauniisti asiasta edes sanoisin, niin voisi olla sota pystyssä.

Minä valitsin nyt täältä saadun ehdotuksen, katselen tytölle syntymäpäivälahjaksi pianoa, ja koitan saada sukulaiset mukaan. =) Ja kyllä, muutkin sukulaiset ovat tästä epätasaarvosta yhtä lailla tietoisia.. muutama on siitä sanonutkin heille. Liekkö se sitten lisännyt asian arkaluonteisuutta? En voi kun veikata vaan, kun asiasta ei pysty edes puhumaan.

t.ap

Vierailija
37/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän kanssa perheen, jossa iso osa vanhempien työajan ulkopuolisesta ajasta menee pojan jalkapalloharrastukseen.

Nyt tämän perheen tyttö on kanssa halunnut aloittaa jalkapallon, ja kyllä mietityttää että ihanko totta haluaa, vai haluaako miellyttää vanhempiaan ja saada saman verran huomiota kuin veljensä?

Vierailija
38/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämänvalinnat ja esim lastenkasvatus on sellaisia asioita, joista on vaikea ottaa "puuttumista" tai "neuvoja" vastaan. Eikä kukaan toinen niitä pysty täysin näkemään.

Vierailija
39/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo jalkapallo on joillekin pyhälehmä... Sama ilmiö lasten kavereilla. Ihmettelen suuresti!

Vierailija
40/106 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuinka suuri into tytöllä on pianonsoittoon, tai ratsastukseen? Etteivät olisi "mutku mä haluun -harrasteita?"

Tällaisiakin tylleröitä olen huomannut olevan lähipiirissäni. Mieluillaan montaa, mutta aito kiinnostus puuttuu kuitenkin. Saattavat perheessä tietää tuon.

Tyttö on käynyt pianotunneilla pari vuotta ihan säännöllisesti. Ja ratsastuksesta puhunut muutaman vuoden, muttei ole koskaan päässyt kokeilemaan.. Joten pahahan sen on etukäteen tietää innostuisiko sydän juuriaan myöten, vai jäisikö harrastus siihen yhteen tuntiin. Ainakaan mitään muuta ei ole tyttö koskaan ennen harrastanut. Että näitä, mutku mä haluun harrastuksia ei juurikaan ole ollut. Olishan se kiva jos vanhemmat veis edes KERRAN tytön ratsastamaan