Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko Suomessa oikeasti köyhiä lapsiperheitä?
25.03.2016 |
Selittäkäähän mulle, että kuinka Suomessa voi muka olla köyhä lapsiperhe. Tai voiko olla? En ole tavannut vielä yhtään lapsiperhettä, jolla ei olisi varaa perusjuttuihin: asuntoon, vaatteisiin ja ruokaan. Eikös Suomessa lapsiperheiden sosiaalietuudet ole sitä luokkaa, että työssäkäynti pienipalkkaisella alalla ei edes kannata, jos on työtön yh ja lapsia?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse keskituloinen (brutto 3500 €/kk + bonuksia) eikä minulla ole kyllä varaa pitää autoa, kuten osalla tämän ketjun "köyhistä".
On se kumma, että teinitkin saa niitä autoja, mutta sulta ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan että kaikille yli 2000€ nettona tienaaville laitetaan 90% progressiivinen vero. Ja sitten jos he valittaa, niin sanotaan "miettikää teil on sentään kengät afrikas ei lapsil oo ees kenkiä" (pelkkää propagandaa muuten, kyllä siellä kenkiä riittää)
Ja miksi? Miksi ei saisi tienata? Meidän perhe tienaa noin 7000 nettona ja iso osa rahoista menee afrikkaan oikeasti tarvitseville, joko suoraan tai välillisesti vapaaehtoistyönä. Voisin auttaa suomessakin mutta mieluummin siellä missä oikea tarve. Olen nähnyt pienen lapsen kuolevan nälkään, olen nähnyt pienen lapsen kuolevan malariaan. Musta se on surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
köyhääiti kirjoitti:
Olen työtön 1. lapsen (5v) yh. Tulot 609 työttömyysetuus+ 464 as.tuki + 144 lapsilisä yhden lpsen yh-korotuksella + 263 elarit= 1480. Tästä maksellaan vuokra (581), sähkö, kotivakuutus, minun bussikortti, netti, ruuat, lapsen satunnaiset lääkkeet ja minun säännölliset astmalääkkeet. Aika lailla kädesta suuhun elämistä tämä on. Toki ruuasta ei meillä tingitä/ eli ei meillä huonosti syödä. Mutta eipä tällä summalla paljon harrasteta. Saa esim. taas tässä jo miettiäihan tosissaan (kun uudet lenkkarit joudun tälle keväälle juoksuharrastukseeni hankkimaan) että mistäs rahat.. Kun polkupyöräänikin pitää nyt aika laajalti huoltaa ja uudet kumit siihen hankkia.
Mikset haet toimeentulotukea, tilanteesi paranisi. Itse myös yhden lapsen yh. Ja tuossa alla listattuna esimerkin vuoksi viime kuun tulot/tuet. Kopioitu suoraan tt-tukilaskelmasta ja lisätty toki nuo omat selvennykset.
-----------------
Tulot
Asumistuki 564,80
Elatustuki 154,77
Lapsilisä 144,30
Työmarkkinatuki 607,20 (lisäksi korotusosa ekalta 200 päivältä + (9e kulukorvausta per pv) työllisyyttä edistävän palvelun ajalta yhteensä 182,80. eli työmarkkinatukea yhteensä 790e nettona. Näitä 182,80e ei lasketa toimeentulotukeen tuloksi)
Tulot yhteensä 1 471,07 (korotusosan kanssa 1653,87)Menot
Vuokra 900,00
sähkö 52,30
Perusosa 534,05
/ 1 305,87Yhteensä 1 792,22
Hyväksytyt menot yhteensä 1 792,22
Tulojen ja menojen erotus -321,15Eli yhteensä tukia tulee tuo 1653,87 + tulojen ja menojen erotus 321,15 = 1975,02 nettona
Vielä lisäyksenä, kun unohtui tuosta aiemmasta viestistä. Että jos haet toimeentulotukea, maksaa sossu sinun kotivakuutuksesi,sähkolaskun ja lisäksi reseptilääkkeisiin saat joka kuukausi maksusitoumuksen, eli ei tarvtse niistä stressata.
Mitä helv...??! Mä käyn töissä ja saan käteen nettona 2300 €/kk. Mitä hemmetin järkeä on (rahallisesti) käydä töissä jos kotona makaamalla saa melkein kaksi tonnia käteen?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla ihmisistä tuntuu olevan ihmeellinen käsitys, että vaikka on työtön, yh, töissä matalapalkka-alalla tai osa-aikaisena, opiskelee tai mitä hyvänsä, pitäisi voida elää kuin hyvätuloiset. Että yhteiskunnan pitäisi kompensoida työttömyyttä, sairastumista tai yksinhuoltajuutta niin paljon, että kukaan ei kärsisi niukkuudesta, edes hetkellisesti. Todellisuudessahan teille kompensoidaan vajaita rahataitojanne jo varsin paljon, laskekaa vaikka kaikki saamanne tuet yhteen.
Ja kyllä, jokaiselle tässä maassa kuuluu katto pään päälle, syötävää, vaatteita, tietotekniikkaa jne., mutta noihan teiltä jo löytyykin. Osa kehuu vielä sellaisella kalliilla ylellisyydellä kuin auto. En vain tajua, vaikka itsekin olen yhden lapsen yksinhuoltaja työkyvyttömyyseläkkeellä, eivätkä tuloni päätä huimaa. Tarkalla rahankäytöllä tulen kuitenkin toimeen ilman sukulaisia, perintöjä tai veikkausvoittoja.
Tämän allekirjoitan.
Meillä on liian kallis asunto, mutta erossa päätin kotiani en myy ja päätös on pitänyt.
Itse laihduin 42-44 ihan 36-38 kokoiseksi ja työn lisäksi kaikki vapaa-ajat menee jotain näperrellessä.
Kerran kesässä mennään Litsille. Lapset saavat rannekkeet ja ei herkkuja. Reppu on mukana, siellä on mehua , keksejä jne. Tähän asti nuorempi ei ole halunnut ranneketta, joten ollaan menty 2 x ja esikoinen on voinut pyytää mukaan kaverin, jos tämä maksaa omat kulut.
Serkkuni on joka vuosi tunkemassa lastaan mukaamme. Lisäksi meidän isäntinä pitää maksaa koko päivän ruuat, jäätelöt ja ranneke. Kun sanon ettei omatkaan lapset saa, toinen saa maksullisen, toinen pääsee vain ilmaislaitteisiin, tämä on kuulemma sekä noloa että monia muita asioita. Mutta silti minun pitäisi maksaa hänen lapsensa meno.Ei ymmärrä, ei.
Voi että. Hyveellinen nöyrä köyhä, joka on vielä laihtunutkin monta kiloa. Tästä tulee monta täppiä kokkareiltakin...
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan että kaikille yli 2000€ nettona tienaaville laitetaan 90% progressiivinen vero. Ja sitten jos he valittaa, niin sanotaan "miettikää teil on sentään kengät afrikas ei lapsil oo ees kenkiä" (pelkkää propagandaa muuten, kyllä siellä kenkiä riittää)
Mitäpä muuten luulet, että kuka ne vaativammat hommat tekee noilla ehdoilla? :D toisaalta turha tätä on selittää, sillä te luuserit ette tajua esimerkiksi vastuunotosta, tulosvastuusta tai kotiin tuotavista töistä yhtään mitään. Suoritatte ne pakolliset 8h päivässä duunianne, niin että lopputuloksella ei väliä, kunhan teitä ei voida syyttää. Mitään vastuuta ei oteta virheistä ja klo 16 häivytään paikalta poikkeuksetta. Ja sitten ihmetellään miksi mulle maksetaan vaan 2000e/kk ja jollekin 6000e/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan että kaikille yli 2000€ nettona tienaaville laitetaan 90% progressiivinen vero. Ja sitten jos he valittaa, niin sanotaan "miettikää teil on sentään kengät afrikas ei lapsil oo ees kenkiä" (pelkkää propagandaa muuten, kyllä siellä kenkiä riittää)
Ja miksi? Miksi ei saisi tienata? Meidän perhe tienaa noin 7000 nettona ja iso osa rahoista menee afrikkaan oikeasti tarvitseville, joko suoraan tai välillisesti vapaaehtoistyönä. Voisin auttaa suomessakin mutta mieluummin siellä missä oikea tarve. Olen nähnyt pienen lapsen kuolevan nälkään, olen nähnyt pienen lapsen kuolevan malariaan. Musta se on surullista.
Vai menee ihan Afrikkaan? No en usko. Sellaiset ihmiset, jotka puhuvat sivulauseessa näistä "oikeasti apua tarvitsevista" eivät ikinä anna kenellekään tai mihinkään yhtikäs mitään, koska eivät koskaan usko avun menevän perille. Ihan fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan että kaikille yli 2000€ nettona tienaaville laitetaan 90% progressiivinen vero. Ja sitten jos he valittaa, niin sanotaan "miettikää teil on sentään kengät afrikas ei lapsil oo ees kenkiä" (pelkkää propagandaa muuten, kyllä siellä kenkiä riittää)
Afrikka on aika iso käsite. Itse oon käynyt vaan Gambiassa ja Nigeriassa. Kenkiä ei kaikilla oo mutta se on aika pieni murhe. Mikä haloo syntyisi jos jollain suomalaisella ei olis edes yjtiä kenkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tulot on vuodessa 100 000, on harhaanjohtavaa väittää että kuussa jää käteen vain 1800 euroa. Keskimäärin kuussa pitäisi jäädä käteen noin 5000 euroa ja sillon ihminen on kaukana köyhästä. Sillä, tuleeko ne bonukset joka kuukausi vai kaksi kertaa vuodessa ei ole mitään väliä kokonaisuuden kannalta.
Ei ainakaan pitäisi olla. Miksi ihmeessä hän valitti miten saa vai 1800. Ja outoa että se riittää hyvin asumiseen, ruokaan ja humputteluun...
Vierailija kirjoitti:
Olen suurituloinen, mutta normikuussa saan palkkarakenteen ja järjettömän progression vuoksi käteen 1827 € + kahden lapsen lapsilisät. Siitä kun vähentää osuuteni asumiskuluista 1050 € ja kuukausisijoitukset 300 €, niin eipä paljon jää. Siitä huolimatta pystyn ostamaan perheen ruuat, käymään kerran kuussa kampaajalla ja tankkaamaan auton pari kertaa kuussa. Riittää, kun nuukasti elää. Ja ei, meillä mies ei osallistu ruokakuluihin. Elu en allekirjoita sitä, että lähes pari tonnia kuussa käteen saavat voisivat olla köyhiä. Pari kertaa vuodessa tulevat provikat laitankin sitten enimmäkseen matkusteluun, mutta remppaa tehdään myös ja loput sijoitan.
Te elelette nuukasti. Saanko antaa pienen vinkin, vaikken itse yhtä hyvin tienaa.
Sulle tulee siis n. 5000 e kk palkkaa. Siitä makselet 1000 asumisesta. Ruuasta ei kannata noin paljoa nuukailla. Tee budjetti ja käytä siihen enemmän rahaa. Sijoituksia ei ole pakko siitä 1800 palkasta laittaa. Laita vaikka sitten enemmän kun tulee enemmän, tai jopa niistä provikoista säästyneistä rahoista.
Laita vaikka tuloistasi sivuun ja tasaa pientä palkkaasi kuukausittain siirtämällä käyttötilille vaikka 500 kuukaudessa.
Vuosibudjettikin voisi auttaa sinua ahdingossasi. Pääasia on se, ettei ole pakko käyttää kuukausittain tulevaa rahaa. Joten teidän ei ole pakko elää nuukasti ja syödä parilla satasella kuukaudessa.
Voin auttaa enemmän, jos tuntuu vaikealta hahmottaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheköyhyys on ilkeä ongelma, jota usein vähätellään
•”Köyhyys on suhteellista, eihän meillä kuolla nälkään”:
Myös absoluuttinen köyhyys on erittäin pitkälle suhteellista.
•”Kehitysmaissa lapsilla on paljon kurjemmat olot kuin Suomessa”:
Verrataanko aikuisten tilannetta kehitysmaiden aikuisten tilanteeseen?
•”Ei minun lapsuudessani ollut kännyköitä ja tietokoneita”:
Lapsi elää tätä päivää ja tämän päivän sosiaalisessa ympäristössä, ei 1960-tai -70-luvulla.
•”Eihän sitä tarvitse kulutusyhteiskuntaan mukaan mennä”:
Lapsilla ei ole sellaisia sosiaalisen ympäristön ja elämäntavan valinnanmahdollisuuksia
kuin meillä aikuisilla.
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista
• Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.
• Perheen varattomuus kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistuaelinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin.
• Lasten ja nuorten elämässä kulutuksella on yhä suurempi merkitys.
Lapset ja nuoret vertailevat, mitä heillä on ja ei ole.
• Köyhyys aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen.
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2)
• Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan köyhyys vaikuttaa merkittävästi lasten oppimiskykyyn.
• Yhdysvalloissa perheen tulotaso on näyttäytynyt vahvimmin nuoren kehitykseen vaikuttavana tekijänä.
• Köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen ja käyttäytymiseen.
• Perheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista.
Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan
• Köyhyys on kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi.
• Ihmisten omakohtainen kokemus on tärkeää köyhyyden arvioinnissa.
http://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2014/03/Lapsiperhek%C3%B6yhyys-aj…
Suomessa lapsiperheköyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta tähän päivään mennessä. Olemme nyt samalla tasolla kuin 1970-luvulla oltiin. Köyhyyden suuri lisääntyminen alkoi 1995, jolloin oli juuri edellisestä lamasta päästy irti ja tuloerot pääsivät kasvamaan talouden kehittyessä. Tällä hetkellä suomalaissa köyhissä perheissä on yli 150 000 lasta ja määrä kasvaa yhä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Sosiaalisia etuuksia leikattiin rajusti 1990-luvun laman aikana, eikä niitä ole sen jälkeen palautettu ennalleen. Sosiaaliset tuet ovat jälkeenjääneitä ostovoimassaan ja niiden saantikin on vaikeutunut.
Suhteellinen köyhyysraja on nykyään 2 lapsen 2 aikuisen taloudessa 2940 euroa. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa, että perheellä on käytettävissään alle 60% keskimääräisestä tulotasosta. Yksinhuoltajan ja kahden lapsen perheessä köyhyysraja on 1740 euroa.
Lapsiperheköyhyys on yleistä yksinhuoltajaperheissä ja sellaisissa perheissä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Useasti monilapsiset perheet ovat köyhiä lapsiperheitä. MLL tekemän tutkimuksen mukaan yli 13% lapsiperheistä on erittäin pienituloisia, jotka ovat jatkuvassa köyhyys kierteessä. Köyhyys on siis todella arkipäivää monelle lapselle ja nuorelle.
Suhteellinen köyhyys 2 aikuista ja 2 lasta liki 3000 e kuukaudessa. Eli melko monien tilanne. Vaikkapa toinen kotihoidontuella.
Mielestäni tuolla summalla pitäisi elää oikein hyvin. Vaikka asumiseen menisi 1000 e ja laskuihin ja elämiseen 1000. Vielä jää 1000e löysää rahaa
Miten tuo olisi köyhyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheköyhyys on ilkeä ongelma, jota usein vähätellään
•”Köyhyys on suhteellista, eihän meillä kuolla nälkään”:
Myös absoluuttinen köyhyys on erittäin pitkälle suhteellista.
•”Kehitysmaissa lapsilla on paljon kurjemmat olot kuin Suomessa”:
Verrataanko aikuisten tilannetta kehitysmaiden aikuisten tilanteeseen?
•”Ei minun lapsuudessani ollut kännyköitä ja tietokoneita”:
Lapsi elää tätä päivää ja tämän päivän sosiaalisessa ympäristössä, ei 1960-tai -70-luvulla.
•”Eihän sitä tarvitse kulutusyhteiskuntaan mukaan mennä”:
Lapsilla ei ole sellaisia sosiaalisen ympäristön ja elämäntavan valinnanmahdollisuuksia
kuin meillä aikuisilla.
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista
• Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.
• Perheen varattomuus kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistuaelinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin.
• Lasten ja nuorten elämässä kulutuksella on yhä suurempi merkitys.
Lapset ja nuoret vertailevat, mitä heillä on ja ei ole.
• Köyhyys aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen.
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2)
• Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan köyhyys vaikuttaa merkittävästi lasten oppimiskykyyn.
• Yhdysvalloissa perheen tulotaso on näyttäytynyt vahvimmin nuoren kehitykseen vaikuttavana tekijänä.
• Köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen ja käyttäytymiseen.
• Perheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista.
Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan
• Köyhyys on kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi.
• Ihmisten omakohtainen kokemus on tärkeää köyhyyden arvioinnissa.
http://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2014/03/Lapsiperhek%C3%B6yhyys-aj…
Suomessa lapsiperheköyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta tähän päivään mennessä. Olemme nyt samalla tasolla kuin 1970-luvulla oltiin. Köyhyyden suuri lisääntyminen alkoi 1995, jolloin oli juuri edellisestä lamasta päästy irti ja tuloerot pääsivät kasvamaan talouden kehittyessä. Tällä hetkellä suomalaissa köyhissä perheissä on yli 150 000 lasta ja määrä kasvaa yhä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Sosiaalisia etuuksia leikattiin rajusti 1990-luvun laman aikana, eikä niitä ole sen jälkeen palautettu ennalleen. Sosiaaliset tuet ovat jälkeenjääneitä ostovoimassaan ja niiden saantikin on vaikeutunut.
Suhteellinen köyhyysraja on nykyään 2 lapsen 2 aikuisen taloudessa 2940 euroa. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa, että perheellä on käytettävissään alle 60% keskimääräisestä tulotasosta. Yksinhuoltajan ja kahden lapsen perheessä köyhyysraja on 1740 euroa.
Lapsiperheköyhyys on yleistä yksinhuoltajaperheissä ja sellaisissa perheissä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Useasti monilapsiset perheet ovat köyhiä lapsiperheitä. MLL tekemän tutkimuksen mukaan yli 13% lapsiperheistä on erittäin pienituloisia, jotka ovat jatkuvassa köyhyys kierteessä. Köyhyys on siis todella arkipäivää monelle lapselle ja nuorelle.
Suhteellinen köyhyys 2 aikuista ja 2 lasta liki 3000 e kuukaudessa. Eli melko monien tilanne. Vaikkapa toinen kotihoidontuella.
Mielestäni tuolla summalla pitäisi elää oikein hyvin. Vaikka asumiseen menisi 1000 e ja laskuihin ja elämiseen 1000. Vielä jää 1000e löysää rahaa
Miten tuo olisi köyhyyttä?
Oma esimerkkisi on virheellinen. Pidät pienituloista perhettä köyhänä. Sitten kun vielä yleistät, että kaikkien köyhien perheiden tulot ovat 3000 euroa kuussa, soppa ja sekaannus on valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rikkaita lapsiperheitä olemassa, on myös köyhiä lapsiperheitä.
Ei asia ole noin mustavalkoinen. Suomessa on rikkaita lapsiperheitä, mutta vastakohtia, eli absoluuttisesti köyhiä ei ole. Absoluuttisesti köyhiin verrattuna suhteellisesti köyhät eivät ole köyhiä. Köyhyyden kokemus on tietysti subjektiivinen, ja ihmiset voivat tuntea itsensä köyhiksi (ja rikkaaksi) hyvin erilaisilla tuloilla. Se on taas kokonaan toinen juttu.
Jaa. Voi sanoa köyhyyttä absoluuttiseksi tai suhteelliseksi tilastollisin termein. Silti 1000e/kk on kova pala kahden hengen tulla toimeen kutsui sitä millä nimellä tahansa. t. yh 1000e/kk
Vierailija kirjoitti:
Meillä 2 aikuista ja 1 lapsi, tulot nettona 1400+asumistuki noin 300. Kyllähän tässä aika kädestä suuhun eletään eikä mihinkään ylimääräiseen ole varaa, hyvä että pakolliset vaatteet saadaan ostettua.
Mitkä on pakolliset vaatteet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla ihmisistä tuntuu olevan ihmeellinen käsitys, että vaikka on työtön, yh, töissä matalapalkka-alalla tai osa-aikaisena, opiskelee tai mitä hyvänsä, pitäisi voida elää kuin hyvätuloiset. Että yhteiskunnan pitäisi kompensoida työttömyyttä, sairastumista tai yksinhuoltajuutta niin paljon, että kukaan ei kärsisi niukkuudesta, edes hetkellisesti. Todellisuudessahan teille kompensoidaan vajaita rahataitojanne jo varsin paljon, laskekaa vaikka kaikki saamanne tuet yhteen.
Ja kyllä, jokaiselle tässä maassa kuuluu katto pään päälle, syötävää, vaatteita, tietotekniikkaa jne., mutta noihan teiltä jo löytyykin. Osa kehuu vielä sellaisella kalliilla ylellisyydellä kuin auto. En vain tajua, vaikka itsekin olen yhden lapsen yksinhuoltaja työkyvyttömyyseläkkeellä, eivätkä tuloni päätä huimaa. Tarkalla rahankäytöllä tulen kuitenkin toimeen ilman sukulaisia, perintöjä tai veikkausvoittoja.
Tämän allekirjoitan.
Meillä on liian kallis asunto, mutta erossa päätin kotiani en myy ja päätös on pitänyt.
Itse laihduin 42-44 ihan 36-38 kokoiseksi ja työn lisäksi kaikki vapaa-ajat menee jotain näperrellessä.
Kerran kesässä mennään Litsille. Lapset saavat rannekkeet ja ei herkkuja. Reppu on mukana, siellä on mehua , keksejä jne. Tähän asti nuorempi ei ole halunnut ranneketta, joten ollaan menty 2 x ja esikoinen on voinut pyytää mukaan kaverin, jos tämä maksaa omat kulut.
Serkkuni on joka vuosi tunkemassa lastaan mukaamme. Lisäksi meidän isäntinä pitää maksaa koko päivän ruuat, jäätelöt ja ranneke. Kun sanon ettei omatkaan lapset saa, toinen saa maksullisen, toinen pääsee vain ilmaislaitteisiin, tämä on kuulemma sekä noloa että monia muita asioita. Mutta silti minun pitäisi maksaa hänen lapsensa meno.Ei ymmärrä, ei.
Koetko olevasi vai et suomalainen köyhä lapsiperhe? Jos koet, niin eikö se tarkoita, että niitä on olemassa? Vai oletko hyvintoimeentuleva?
Koska lainaosuus on niin suuri, ei rikkaammasta päästä olla, mutta tässä ei ollutkaan kyse minusta. Minä maksan palkallani asuntolainan ja kaikki muut. Laihduin paljon yksinkertaisesti kun kaikki herkut jäivät pois ja n 50 e bussilipun sijaan päätin talvella kävellä töihin kun mennä bussilla ja 1000 monta muuta juttua.
Kuitenkin haluan jotain tarjota lapsilleni ja tähän asti olemme käyneet mm kesäisin Lintsillä. Vuosia jo 2 x vuodessa. Esikoinen saa rannekkeen, nuorempi ei halua.
Serkkuni on sitä mieltä että meidän pitäisi viedä hänen lapsensa samalla kun menemme itse. Menemme vielä fillareilla , omat eväät mukana, mutta ensimmäisen ja viimeisen kerran kun serkkuni lähetti lapsensa meidän mukaan, tuli lapsi taksilla.
Ja minun olisi pitänyt se maksaa. Ja arvaa oliko lapsella ranneketta, rahaa, ruokaa ? Kova nälkä oli .
Onneksi hoksottimet oli kunnossa. Kun serkku laittoi viestiä lapsi on taksissa, vastasin olemme täällä laitejonossa kaikki, olemme jonottaneet jo 45 min emmekä mene vastaan .
Sain vihaisen puhelun minun pitää maksaa taksi, jolloin soitin tädilleni, joka soitti lapsenlapselleen ja Linnanmäen sijaan mummo sai maksaa kalliin taksimaksun.
Tulivat sitten mummolassa syödyn aamiaisen jälkeen perässä vaan viettämään meidän kanssa aikaa.
Näitä esimerkkejä on hirveesti. Serkkuni tietää tilanteeni mutta hänelle riittää minun velkainen asuntoni ja siksi minun pitää kaikki maksaa. Olen tietty eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Suomessa oikeasti köyhiä työttömiä?
Onko Suomessa oikeasti köyhiä opiskelijoita?
Onko Suomessa oikeasti köyhiä eläkeläisiä?
Ap on naiivi. Tutustu mitä esim. EU on selvittänyt Suomen sosiaaliturvan tasosta.
Onko asumistuki sosiaalietuus? Jos on, niin miksi EU ei ottanut sitä Suomen kohdalla huomioon sosiaalitukena? Jos asumistuki taas ei ole sosiaalituki vaan joku ylimääräinen huvitteluraha, niin miksi sitä ei makseta jokaiselle?
Jos asumistuki ei ole tulonsiirto, sosiaalituki ja köyhäinapu, niin mikä se on? EU sohlaa, tekee virheitä ja laskee väärin, niin tässäkin tapauksessa kun se ei huomioinut asumistukea Suomessa maksettaviin sosiaalitukiin, ja sitten moitti Suomea pienistä tuista.
Tuota noin. Ruotsissa on myös käytössä asumistuki, mutta Ruotsi EI ole saanut moitteita sosiaaliturvastaan. Toisin sanoen sosiaaliturvan taso on siellä selkeästi korkeampi kuin Suomessa.
Hyvä yritys sinulta selittää mustaa valkoiseksi.
Muissa Pohjoismaissa sosiaaliturva on Suomen tasoa korkeampi.
Suomen sosiaaliturva ei todellakaan ole Euroopan kehittyneiden maiden kärkikastissa, itse asiassa painimme sarjassa Euroopan kehittyvien maiden (Romania, Viro, ym) kanssa.
Maksaako Ruotsissa asumistuen sama virasto kuin sosiaaliturvan?
Kannattaa muuten muistaa, että Romania on tosi köyhä maa. Keskipalkka taitaa olla alle 400 euroa kuussa. Jos oikein muistan niin EU on sitä mieltä, että sosiaaliturvan on oltava puolet maan keskipalkasta. Romaniassa siis noin 200 euroa. Romaniasta en ole järin tietoinen, mutta epäilen sosiaalietuuden antotavan olevan samanlainen kuin Bulgariassa. Eli se tarkoittaa sitä että saisit sen 200 euroa ja thats it. Maksat sillä kaiken lääkkeistä ja vuokrasta alkaen. Siinä sitä vasta tulisikin itku itse kullekin suomalaiselle köyhälle. Keskipalkankin tienaaja voi joutua rahallisesti kuseen Romaniassa, koska vaikka se onkin myös halvempi maa niin et silti kovin kummoista elämää saa sillä 400 eurolla. Suomessa maksavat myös lääkkeet, sähkön, veden, vauvanvaunuja, pesukoneita yms. tarpeen mukaan.Aika monessa maassa ei ole edes sosiaalitukia. Jos perhe/suku ei auta niin ihminen kuolee nälkään.
Tämä oli sitten todella tarpeeton kommentti. Ei suomalaisten tilannetta voi verrata esim. minkään Afrikan maan tilanteeseen, vaan vertailu on tehtävä vertailukelpoisten välillä.
Eu:ssa jokaisessa maassa on sosiaaliturva, jonka minimitaso on määritelty Komissiossa.
Ja sitäkin tulee vertailla siten, että vertaa Suomen tilannetta kehittyneisiin Euroopan maihin, ei suinkaan kehittyviin. Ja siinä vertailussa Suomi ei pärjää kovinkaan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheköyhyys on ilkeä ongelma, jota usein vähätellään
•”Köyhyys on suhteellista, eihän meillä kuolla nälkään”:
Myös absoluuttinen köyhyys on erittäin pitkälle suhteellista.
•”Kehitysmaissa lapsilla on paljon kurjemmat olot kuin Suomessa”:
Verrataanko aikuisten tilannetta kehitysmaiden aikuisten tilanteeseen?
•”Ei minun lapsuudessani ollut kännyköitä ja tietokoneita”:
Lapsi elää tätä päivää ja tämän päivän sosiaalisessa ympäristössä, ei 1960-tai -70-luvulla.
•”Eihän sitä tarvitse kulutusyhteiskuntaan mukaan mennä”:
Lapsilla ei ole sellaisia sosiaalisen ympäristön ja elämäntavan valinnanmahdollisuuksia
kuin meillä aikuisilla.
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista
• Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.
• Perheen varattomuus kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistuaelinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin.
• Lasten ja nuorten elämässä kulutuksella on yhä suurempi merkitys.
Lapset ja nuoret vertailevat, mitä heillä on ja ei ole.
• Köyhyys aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen.
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2)
• Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan köyhyys vaikuttaa merkittävästi lasten oppimiskykyyn.
• Yhdysvalloissa perheen tulotaso on näyttäytynyt vahvimmin nuoren kehitykseen vaikuttavana tekijänä.
• Köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen ja käyttäytymiseen.
• Perheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista.
Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan
• Köyhyys on kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi.
• Ihmisten omakohtainen kokemus on tärkeää köyhyyden arvioinnissa.
http://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2014/03/Lapsiperhek%C3%B6yhyys-aj…
Suomessa lapsiperheköyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta tähän päivään mennessä. Olemme nyt samalla tasolla kuin 1970-luvulla oltiin. Köyhyyden suuri lisääntyminen alkoi 1995, jolloin oli juuri edellisestä lamasta päästy irti ja tuloerot pääsivät kasvamaan talouden kehittyessä. Tällä hetkellä suomalaissa köyhissä perheissä on yli 150 000 lasta ja määrä kasvaa yhä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Sosiaalisia etuuksia leikattiin rajusti 1990-luvun laman aikana, eikä niitä ole sen jälkeen palautettu ennalleen. Sosiaaliset tuet ovat jälkeenjääneitä ostovoimassaan ja niiden saantikin on vaikeutunut.
Suhteellinen köyhyysraja on nykyään 2 lapsen 2 aikuisen taloudessa 2940 euroa. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa, että perheellä on käytettävissään alle 60% keskimääräisestä tulotasosta. Yksinhuoltajan ja kahden lapsen perheessä köyhyysraja on 1740 euroa.
Lapsiperheköyhyys on yleistä yksinhuoltajaperheissä ja sellaisissa perheissä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Useasti monilapsiset perheet ovat köyhiä lapsiperheitä. MLL tekemän tutkimuksen mukaan yli 13% lapsiperheistä on erittäin pienituloisia, jotka ovat jatkuvassa köyhyys kierteessä. Köyhyys on siis todella arkipäivää monelle lapselle ja nuorelle.
Suhteellinen köyhyys 2 aikuista ja 2 lasta liki 3000 e kuukaudessa. Eli melko monien tilanne. Vaikkapa toinen kotihoidontuella.
Mielestäni tuolla summalla pitäisi elää oikein hyvin. Vaikka asumiseen menisi 1000 e ja laskuihin ja elämiseen 1000. Vielä jää 1000e löysää rahaa
Miten tuo olisi köyhyyttä?Oma esimerkkisi on virheellinen. Pidät pienituloista perhettä köyhänä. Sitten kun vielä yleistät, että kaikkien köyhien perheiden tulot ovat 3000 euroa kuussa, soppa ja sekaannus on valmis.
Lue viest johon vastasin. Sen mukaan suhteellisesti köyhä 2 plus 2 lapsiperhe on, kun tulot on n 3000
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla ihmisistä tuntuu olevan ihmeellinen käsitys, että vaikka on työtön, yh, töissä matalapalkka-alalla tai osa-aikaisena, opiskelee tai mitä hyvänsä, pitäisi voida elää kuin hyvätuloiset. Että yhteiskunnan pitäisi kompensoida työttömyyttä, sairastumista tai yksinhuoltajuutta niin paljon, että kukaan ei kärsisi niukkuudesta, edes hetkellisesti. Todellisuudessahan teille kompensoidaan vajaita rahataitojanne jo varsin paljon, laskekaa vaikka kaikki saamanne tuet yhteen.
Ja kyllä, jokaiselle tässä maassa kuuluu katto pään päälle, syötävää, vaatteita, tietotekniikkaa jne., mutta noihan teiltä jo löytyykin. Osa kehuu vielä sellaisella kalliilla ylellisyydellä kuin auto. En vain tajua, vaikka itsekin olen yhden lapsen yksinhuoltaja työkyvyttömyyseläkkeellä, eivätkä tuloni päätä huimaa. Tarkalla rahankäytöllä tulen kuitenkin toimeen ilman sukulaisia, perintöjä tai veikkausvoittoja.
Tämän allekirjoitan.
Meillä on liian kallis asunto, mutta erossa päätin kotiani en myy ja päätös on pitänyt.
Itse laihduin 42-44 ihan 36-38 kokoiseksi ja työn lisäksi kaikki vapaa-ajat menee jotain näperrellessä.
Kerran kesässä mennään Litsille. Lapset saavat rannekkeet ja ei herkkuja. Reppu on mukana, siellä on mehua , keksejä jne. Tähän asti nuorempi ei ole halunnut ranneketta, joten ollaan menty 2 x ja esikoinen on voinut pyytää mukaan kaverin, jos tämä maksaa omat kulut.
Serkkuni on joka vuosi tunkemassa lastaan mukaamme. Lisäksi meidän isäntinä pitää maksaa koko päivän ruuat, jäätelöt ja ranneke. Kun sanon ettei omatkaan lapset saa, toinen saa maksullisen, toinen pääsee vain ilmaislaitteisiin, tämä on kuulemma sekä noloa että monia muita asioita. Mutta silti minun pitäisi maksaa hänen lapsensa meno.Ei ymmärrä, ei.
Koetko olevasi vai et suomalainen köyhä lapsiperhe? Jos koet, niin eikö se tarkoita, että niitä on olemassa? Vai oletko hyvintoimeentuleva?
Koska lainaosuus on niin suuri, ei rikkaammasta päästä olla, mutta tässä ei ollutkaan kyse minusta. Minä maksan palkallani asuntolainan ja kaikki muut. Laihduin paljon yksinkertaisesti kun kaikki herkut jäivät pois ja n 50 e bussilipun sijaan päätin talvella kävellä töihin kun mennä bussilla ja 1000 monta muuta juttua.
Kuitenkin haluan jotain tarjota lapsilleni ja tähän asti olemme käyneet mm kesäisin Lintsillä. Vuosia jo 2 x vuodessa. Esikoinen saa rannekkeen, nuorempi ei halua.
Serkkuni on sitä mieltä että meidän pitäisi viedä hänen lapsensa samalla kun menemme itse. Menemme vielä fillareilla , omat eväät mukana, mutta ensimmäisen ja viimeisen kerran kun serkkuni lähetti lapsensa meidän mukaan, tuli lapsi taksilla.
Ja minun olisi pitänyt se maksaa. Ja arvaa oliko lapsella ranneketta, rahaa, ruokaa ? Kova nälkä oli .
Onneksi hoksottimet oli kunnossa. Kun serkku laittoi viestiä lapsi on taksissa, vastasin olemme täällä laitejonossa kaikki, olemme jonottaneet jo 45 min emmekä mene vastaan .
Sain vihaisen puhelun minun pitää maksaa taksi, jolloin soitin tädilleni, joka soitti lapsenlapselleen ja Linnanmäen sijaan mummo sai maksaa kalliin taksimaksun.Tulivat sitten mummolassa syödyn aamiaisen jälkeen perässä vaan viettämään meidän kanssa aikaa.
Näitä esimerkkejä on hirveesti. Serkkuni tietää tilanteeni mutta hänelle riittää minun velkainen asuntoni ja siksi minun pitää kaikki maksaa. Olen tietty eri mieltä.
Outoa vuodatusta....
Mistä serkkusi tietää, että olette Linnanmäellä?
Kyllä verotus aika hyvin tasaa tuloeroja. Oma palkkani on ollut reilu 2000 -4500. Käteen jäävä osuus taas ei ole vaihdellut kovin paljoa 1800-2800. Olin koulutusrahaston tuella vuoden. Silloin sain 1800. Nyt raadan pitkää päivää ja palkka on 2800 netti. Olisin ihan tyytyväinen vähän pienempään työmäärään ja palkkaan. Verotus sen kuitenkin korjaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheköyhyys on ilkeä ongelma, jota usein vähätellään
•”Köyhyys on suhteellista, eihän meillä kuolla nälkään”:
Myös absoluuttinen köyhyys on erittäin pitkälle suhteellista.
•”Kehitysmaissa lapsilla on paljon kurjemmat olot kuin Suomessa”:
Verrataanko aikuisten tilannetta kehitysmaiden aikuisten tilanteeseen?
•”Ei minun lapsuudessani ollut kännyköitä ja tietokoneita”:
Lapsi elää tätä päivää ja tämän päivän sosiaalisessa ympäristössä, ei 1960-tai -70-luvulla.
•”Eihän sitä tarvitse kulutusyhteiskuntaan mukaan mennä”:
Lapsilla ei ole sellaisia sosiaalisen ympäristön ja elämäntavan valinnanmahdollisuuksia
kuin meillä aikuisilla.
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista
• Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.
• Perheen varattomuus kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistuaelinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin.
• Lasten ja nuorten elämässä kulutuksella on yhä suurempi merkitys.
Lapset ja nuoret vertailevat, mitä heillä on ja ei ole.
• Köyhyys aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen.
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2)
• Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan köyhyys vaikuttaa merkittävästi lasten oppimiskykyyn.
• Yhdysvalloissa perheen tulotaso on näyttäytynyt vahvimmin nuoren kehitykseen vaikuttavana tekijänä.
• Köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen ja käyttäytymiseen.
• Perheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista.
Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan
• Köyhyys on kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi.
• Ihmisten omakohtainen kokemus on tärkeää köyhyyden arvioinnissa.
http://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2014/03/Lapsiperhek%C3%B6yhyys-aj…
Suomessa lapsiperheköyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta tähän päivään mennessä. Olemme nyt samalla tasolla kuin 1970-luvulla oltiin. Köyhyyden suuri lisääntyminen alkoi 1995, jolloin oli juuri edellisestä lamasta päästy irti ja tuloerot pääsivät kasvamaan talouden kehittyessä. Tällä hetkellä suomalaissa köyhissä perheissä on yli 150 000 lasta ja määrä kasvaa yhä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Sosiaalisia etuuksia leikattiin rajusti 1990-luvun laman aikana, eikä niitä ole sen jälkeen palautettu ennalleen. Sosiaaliset tuet ovat jälkeenjääneitä ostovoimassaan ja niiden saantikin on vaikeutunut.
Suhteellinen köyhyysraja on nykyään 2 lapsen 2 aikuisen taloudessa 2940 euroa. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa, että perheellä on käytettävissään alle 60% keskimääräisestä tulotasosta. Yksinhuoltajan ja kahden lapsen perheessä köyhyysraja on 1740 euroa.
Lapsiperheköyhyys on yleistä yksinhuoltajaperheissä ja sellaisissa perheissä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Useasti monilapsiset perheet ovat köyhiä lapsiperheitä. MLL tekemän tutkimuksen mukaan yli 13% lapsiperheistä on erittäin pienituloisia, jotka ovat jatkuvassa köyhyys kierteessä. Köyhyys on siis todella arkipäivää monelle lapselle ja nuorelle.
Suhteellinen köyhyys 2 aikuista ja 2 lasta liki 3000 e kuukaudessa. Eli melko monien tilanne. Vaikkapa toinen kotihoidontuella.
Mielestäni tuolla summalla pitäisi elää oikein hyvin. Vaikka asumiseen menisi 1000 e ja laskuihin ja elämiseen 1000. Vielä jää 1000e löysää rahaa
Miten tuo olisi köyhyyttä?Oma esimerkkisi on virheellinen. Pidät pienituloista perhettä köyhänä. Sitten kun vielä yleistät, että kaikkien köyhien perheiden tulot ovat 3000 euroa kuussa, soppa ja sekaannus on valmis.
Lue viest johon vastasin. Sen mukaan suhteellisesti köyhä 2 plus 2 lapsiperhe on, kun tulot on n 3000
Ja kyseessä on nettotulot
Alue: Aihe vapaa
Ei oo syy, en halua että kellään menissuomessa huonosti. Kysyttiin vaan onko suomessa oikeasti köyhiä ja vastasin et musta ei oo verrattuna siihen millaista köyhyyttä oon nähnyt muualla kuin suomessa :( Sitä ei moni tajua miten lottovoitto on syntyä suomeen.