En usko rangaistuksiin kasvatuskeinona. Onko muita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tarvetta ollut meilläkään. Lapset on nyt teinejä. Eivät ole käyttäytyneet huonosti missään. Olen ollut kannustava ja asettanut rajat. Asiat vaan tehdään. Esim syödään kauniisti ja mennään hyvällä mielellä nukkumaan.

En rankaise huonoista koenumeroista tai kännykän hajoamisesta. En myöskään maksa numeroista.

Molemmat harrastaa. Käy kavereiden kanssa ulkona ja tulee aina ajoissa kotiin

Nykyään uskotaan ohjaavaan kasvatukseen. Rajat ja rakkaus

Uhkaan perustuva autoritäärinen kasvatus sekä epäjohdonmukainen kasvatus aiheuttaa pelkoa ja turvattomuutta.

Itse istuin juuri työpaikan koulutuksessa tuosta ohjaavasta kasvatuksesta, eikä siinä kyllä mainittu sanallakaan, että rangaistukset olisivat jotenkin huono juttu. Ehkä puhumme eri asioista?

Kerro millaisia rangaistuksia ohjaavassa kasvatuksessa suositaan

Vierailija kirjoitti:

Tyhmää verrata toisiinsa lastenkasvatusta ja vankeinhoitoa. Ei niitä vankeja tietenkää kauniisti puhumalla muuteta. He ovat suurimmaksi osaksi niitä ihmisiä joiden psyyke vahingoittui lapsena huonojen kotiolojen, pahoipitelyiden, vanhempien alkoholismin, perheväkivallan tai laiminlyöntien takia. Elikä siis he eivät saaneet lapsena sitä rakastavaa ja ohjaavaa kasvatusta mitä olisivat tarvinneet. Ja mistä tässä ketjussa keskustellaan.

Nämä "ohjatusti kasvatetut" varmaan myös aikuisena jättävät ajamatta autolla ylinopeutta ihan vaan siksi, koska se on väärin ja aina automaattisesti tottelevat sääntöjä ilman, että heitä tarvitsee uhata sakoilla tai muilla rangaistuksilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanomattakin lienee selvää, että vastustan fyysistä kuritusta

Miksi se on sanomattakin selvää? Tuokin on joku suomalaisen 2000-luvun kulttuurin erikoisuus, joka ihmiset kannattavat, "koska kaikki muutkin".

Ei ruumiillisessa kurituksessa ole kyse mistään itsehillinnän puutteesta tai lapseen kohdistuvasta vihasta/pahantahtoisuudesta vaikka sitä sellaiseksi yritetään leimatakin.

Siinä on kyse juuri siitä. Jos aikuinen satuttaa lasta fyysisesti, tekee sen tietoisesti, ei ole kykenevä hillitsemään itseään niin että jättäisi pieksemättä itseään heikompaa, täysin puolustuskyvytöntä.

Ei kyse ole mistään pahantahtoisuudesta tai "itseään heikomman ja puolustuskyvyttömän pieksemisestä".

Ihan sama kuin väittäisi, että kotiarestia käyttävä aikuinen ei pysty hillitsemään itseään ja julmasti riistää itseään heikomman ja puolustuskyvyttömän lapsen vapauden.

Joskus niin onkin. Kotiarestikin voi olla mielivaltaa

Aikuisen vallankäyttöä josta ei lapselle ole mitään muuta kuin haittaa.

Mutta ruumiillinen kuritus on rikos. On ollut jo 40 vuotta. Laitonta on myös psyykkinen kaltoinkohtelu

En usko minäkään rangaistuksiin. Mulla 7v ja vähän alle 2v lapset. Voi olla, että ajattelen myöhemmin eri tavalla. Mutta tällä hetkellä ja kokemuksella, pienillä lapsilla uskon siihen, että ehkäistään/estetään ei-toivottu käyttäytyminen konkreettisesti, esimerkiksi otetaan tavarat pois jos niitä heitellään tai otetaan lapsi syliin jos riehuu. Isommilla oikeastaan sama juttu. Jos isompi lapsi ei mene pyydettäessä hampaiden pesulle, vien hänet sinne "kädestä pitäen". Uskon, että jos ei mene niin sillä hetkellä hänellä ei ole jostain syystä resursseja tehdä kuten kuuluisi, joten autan häntä. Näin säännöt ja itsekontrolli sisäistyvät, kun vanhempi toimii tarvittaessa "ulkoisena itsekontrollina". Rangaistuksia ei ole koskaan tarvittu ja molemmat lapset ovat hyvin käyttäytyviä ja empaattisia, isompi myös ulkopuolisten arvioiden mukaan (opettaja). Pienempi ei etuile jonossa, ei ota toiselta tavaroita, jos meinaa tehdä näin niin riittää kun sanoo "älä ota, se on pojalla nyt", lohduttaa jos joku itkee. Eli vaikuttaa myös kasvaneen ihan hyvin näillä metodeilla.

Toisaalta uskon, että jos pikkulapsivaiheessa menee paljon pieleen tai jos lapsella on hyvin hankala temperamentti, niin rangaistukset (esimerkiksi etuuksien menetys) voivat olla joskus välttämättömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ajauduta rankaisukierteeseen.

Ei rankaisukierteeseen ajauduta jos rangaistus muodostaa riittävän hyvän pelotteen (eli on tehokas).

Pelolla kasvatus...

Kumpi on sinulle parempi tapa oppia. Pelko ja pakko vai hyvä mieli. Lopputulos on sama. Pahaa ei tehdä. Mutta toinen tietää miksi, saa itse valita ja toinen pelkää ja välttää kun aikuinen näkee.

Vierailija kirjoitti:

Kerro millaisia rangaistuksia ohjaavassa kasvatuksessa suositaan

Ei se ohjaava kasvatus ole mikään ideologia, joka uskonnon omaisesti tarjoaa valmiin vastauksen kaikkeen*. Joten eiköhän järkevä ja ohjaavan kasvatuksen periaatteita hyödyntävä aikuinen rankaise ihan niin kuin muutenkin rankaisisi. Eli tehokkailla mutta ei asiattoman kovilla rangaistuksilla ja luonnollisesti perustellusta syystä eikä mielivaltaisesti.

.

.

*) Vaikka toki tiedänkin, että erilaisiin kaiken vanhan mullistaviin ja kaiken ratkaiseviin ideologioihin on ihmisillä lastenkasvatuksen suhteen jonkinlainen sisäsyntyinen tarve, mikä mm. hyvin näkyy alan kirjallisuudessa.

En usko minäkään rangaistuksiin kasvatuskeinona.

Lapsia minulla ei ole, mutta opiskelen psykologiaa ja pedagogiikka, ja ainakin näistä saamani tietämyksen valossa pitäisin rangaistuksia todella huynona keinona kasvatuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Mutta ruumiillinen kuritus on rikos. On ollut jo 40 vuotta. Laitonta on myös psyykkinen kaltoinkohtelu

Ei todellakaan ole ollut 40:tä vuotta. Ja aika harvassa maassa Suomen ulkopuolella on nykyäänkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmää verrata toisiinsa lastenkasvatusta ja vankeinhoitoa. Ei niitä vankeja tietenkää kauniisti puhumalla muuteta. He ovat suurimmaksi osaksi niitä ihmisiä joiden psyyke vahingoittui lapsena huonojen kotiolojen, pahoipitelyiden, vanhempien alkoholismin, perheväkivallan tai laiminlyöntien takia. Elikä siis he eivät saaneet lapsena sitä rakastavaa ja ohjaavaa kasvatusta mitä olisivat tarvinneet. Ja mistä tässä ketjussa keskustellaan.

Nämä "ohjatusti kasvatetut" varmaan myös aikuisena jättävät ajamatta autolla ylinopeutta ihan vaan siksi, koska se on väärin ja aina automaattisesti tottelevat sääntöjä ilman, että heitä tarvitsee uhata sakoilla tai muilla rangaistuksilla?

Nämä ohjatusti kasvatetut hyväksyvät kyllä yhteiskunnankin säännöt

Moraali menee vähän korkeammalle kuin ettei tee jotain rangaistuksen pelossa... Sellaiseen kykenee kaikki. Mutta oikea ja väärä näyttää olevan aika vsikeaa

Eivät vaan monet aikuisetkaan tajua oikeaa ja väärää -ehkä jopa sanovat: "kyllä minä saan--" usein kuultua.

Ilman rangaistuksia ei kukaan opi käytöstapoja.  Eri juttu tietysti jos asioita väännellään kurituksen nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro millaisia rangaistuksia ohjaavassa kasvatuksessa suositaan

Ei se ohjaava kasvatus ole mikään ideologia, joka uskonnon omaisesti tarjoaa valmiin vastauksen kaikkeen*. Joten eiköhän järkevä ja ohjaavan kasvatuksen periaatteita hyödyntävä aikuinen rankaise ihan niin kuin muutenkin rankaisisi. Eli tehokkailla mutta ei asiattoman kovilla rangaistuksilla ja luonnollisesti perustellusta syystä eikä mielivaltaisesti.

.

.

*) Vaikka toki tiedänkin, että erilaisiin kaiken vanhan mullistaviin ja kaiken ratkaiseviin ideologioihin on ihmisillä lastenkasvatuksen suhteen jonkinlainen sisäsyntyinen tarve, mikä mm. hyvin näkyy alan kirjallisuudessa.

Höpö höpö. Ohjaava kasvatus ei ole mikään uusi asia. Ja varmasti aina on ollut ihmisiä, jotka osaa lapsiaan kasvattaa ilman rangaistuksia ja pelkoa. Siitä tässä on kyse

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ajauduta rankaisukierteeseen.

Ei rankaisukierteeseen ajauduta jos rangaistus muodostaa riittävän hyvän pelotteen (eli on tehokas).

Pelolla kasvatus...

Kumpi on sinulle parempi tapa oppia. Pelko ja pakko vai hyvä mieli. Lopputulos on sama. Pahaa ei tehdä. Mutta toinen tietää miksi, saa itse valita ja toinen pelkää ja välttää kun aikuinen näkee.

Asiat eivät ole "joko tai". Jos opettaminen ei jossain tilanteessa toimi niin sitten tarvitaan sen lisäksi myös sitä pelkoa, jotta lapsi käyttäytyy halutulla tavalla eikä vain mene oman päänsä mukaan.

Kurittoman lapsen kanssa ei muuten todellakaan ole hyvä mieli sen paremmin vanhemmalla kuin lapsellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmää verrata toisiinsa lastenkasvatusta ja vankeinhoitoa. Ei niitä vankeja tietenkää kauniisti puhumalla muuteta. He ovat suurimmaksi osaksi niitä ihmisiä joiden psyyke vahingoittui lapsena huonojen kotiolojen, pahoipitelyiden, vanhempien alkoholismin, perheväkivallan tai laiminlyöntien takia. Elikä siis he eivät saaneet lapsena sitä rakastavaa ja ohjaavaa kasvatusta mitä olisivat tarvinneet. Ja mistä tässä ketjussa keskustellaan.

Nämä "ohjatusti kasvatetut" varmaan myös aikuisena jättävät ajamatta autolla ylinopeutta ihan vaan siksi, koska se on väärin ja aina automaattisesti tottelevat sääntöjä ilman, että heitä tarvitsee uhata sakoilla tai muilla rangaistuksilla?

Nämä ohjatusti kasvatetut hyväksyvät kyllä yhteiskunnankin säännöt

Moraali menee vähän korkeammalle kuin ettei tee jotain rangaistuksen pelossa... Sellaiseen kykenee kaikki. Mutta oikea ja väärä näyttää olevan aika vsikeaa

Ajatella... Pitkällä aikavälillä rangaistuksista voidaan luopua yhteiskunnassa kokonaan, kun lopulta kaikki ihmiset ovat ohjatusti kasvatettuja. Mikä vallankumous.

Siis usein tuntuu, että ei ymmärretä rankaisemisen ja rajojen eroa. Lapset tarvitsevat rajoja, muuten he kokevat olonsa turvattomaksi, rankaisusta (siinä mielessä miten se usein ymmärretään) ei ole lopulta juuri hyötyä, seuraamukset ovat eriasia kuin rangaistukset ja ne kuuluu elämään.

Esimerkki:

Lapsella kotiintuloaika klo 20:30, hän tulee kotiin vasta klo 21:30 eikä ole vastannut puheluihin.

Rangaistus: lapsi omaan huoneeseen, pelikieltoa viikko ja menettää viikkorahat.

Seuraamus: keskustellaan lapsen kanssa kuinka vanhemmat huolestuivat ja vanhempien pitää pystyä luottamaan lapseen, jotta hän pääsee menoihinsa. Päätöksenä on, että lapsi saa jatkossakin mennä, kunhan tulee sovittuna aikana kotiin ja aina vastaa puhelimeensa. Jos uudelleen ongelmaa kotiintuloajan kanssa ei lapsi pääse illalla ulos ennen kuin hän pystyy vakuuttamaan vanhempansa luotettavuudestaan. Lisäksi lapsen puhelimeen asennetaan gps paikannut, jotta kadunnut lapsi löydetään ja voidaan hakea kotiin. Ilman paikannusta ei pääse lähtemään.

Veikkaan, että ap:n lapsilla on olut kuitenkin rajat ja niiden rikkomisesta loogisia seuraamuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta ruumiillinen kuritus on rikos. On ollut jo 40 vuotta. Laitonta on myös psyykkinen kaltoinkohtelu

Ei todellakaan ole ollut 40:tä vuotta. Ja aika harvassa maassa Suomen ulkopuolella on nykyäänkään.

Anteeksi virheeni. Laki tuli 1986

Miksi koulun opettajat ovat niin epäonnistuneita kasvattajina, että tarvitsevat perusopetuslaissa määritellyn sangen laajan rangaistuspaletin käyttöä, vaikka lasten kotona rangaistuksia ei tarvita tai käytetä? Eikö heitä ole koulutettu riittävän hyvin vai ovatko he yksinkertaisesti julmia/sadisteja, jotka haluavat alistaa lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Ilman paikannusta ei pääse lähtemään.

Entä jos lapsi lähtee silti? Miten estät häntä jos tottelemattomuudesta ei seuraa rangaistusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmää verrata toisiinsa lastenkasvatusta ja vankeinhoitoa. Ei niitä vankeja tietenkää kauniisti puhumalla muuteta. He ovat suurimmaksi osaksi niitä ihmisiä joiden psyyke vahingoittui lapsena huonojen kotiolojen, pahoipitelyiden, vanhempien alkoholismin, perheväkivallan tai laiminlyöntien takia. Elikä siis he eivät saaneet lapsena sitä rakastavaa ja ohjaavaa kasvatusta mitä olisivat tarvinneet. Ja mistä tässä ketjussa keskustellaan.

Nämä "ohjatusti kasvatetut" varmaan myös aikuisena jättävät ajamatta autolla ylinopeutta ihan vaan siksi, koska se on väärin ja aina automaattisesti tottelevat sääntöjä ilman, että heitä tarvitsee uhata sakoilla tai muilla rangaistuksilla?

Nämä ohjatusti kasvatetut hyväksyvät kyllä yhteiskunnankin säännöt

Moraali menee vähän korkeammalle kuin ettei tee jotain rangaistuksen pelossa... Sellaiseen kykenee kaikki. Mutta oikea ja väärä näyttää olevan aika vsikeaa

Ajatella... Pitkällä aikavälillä rangaistuksista voidaan luopua yhteiskunnassa kokonaan, kun lopulta kaikki ihmiset ovat ohjatusti kasvatettuja. Mikä vallankumous.

Eipä tässä näytä mitään toivoa olevan. Aina on ollut ohjaavaa kasvatusta. Ja sitä toista edelleen paljon. Surettaa lasten puolesta kun näitä lukee

Toinen asia on yhteiskunnan toiminnan periaatteet. Perehdy vaikka käsitteisiin ensin.

Moraali, sen kulttuuriset merkitykset ja laki.

Ei sotketa näitä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tässä näytä mitään toivoa olevan. Aina on ollut ohjaavaa kasvatusta. Ja sitä toista edelleen paljon. Surettaa lasten puolesta kun näitä lukee

Taas musta ja valkoinen. Joko lasta opetetaan ja ohjataan tai sitten aivan perustelematta rangaistaan silloin kun käytös ei aikuista miellytä. Ohjausta/opettamista ja rankaisemista ei ole mahdollista soveltaa samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tässä näytä mitään toivoa olevan. Aina on ollut ohjaavaa kasvatusta. Ja sitä toista edelleen paljon. Surettaa lasten puolesta kun näitä lukee

Taas musta ja valkoinen. Joko lasta opetetaan ja ohjataan tai sitten aivan perustelematta rangaistaan silloin kun käytös ei aikuista miellytä. Ohjausta/opettamista ja rankaisemista ei ole mahdollista soveltaa samaan aikaan.

Rangaistus - Seuraamus

Mikä ero näillä asioilla on. Entä niiden vaikutus lapsen kehitykseen ja jopa toimintaan. Väitän että oikeudenmukaisuus auttaa toimimaan paremmin

oppiminen hyvällä on aina tehokkaampaa