Neuvoja kaipaan! Puolison tyhmyys mietityttää.
Olemme seurustelleet alle puoli vuotta ja olen tavallaan korviani myötä ihastunut häneen. Miesystäväni on rehellinen ja korkean moraalin omaava tyyppi, hyvää aviomies- ja isämateriaalia. Mutta.. olen alkanut miettimään tympäännynkö joskus siihen, ettei hän ole kovin älykäs. Siis aivan huipputyyppi ja mukava, mutta ei osaa esim. laskea jotain arkielämän matemaattisia juttuja ja ei kokemukseni mukaan ymmärrä ehkä aivan maailman menoa ja ilmiöitä. Pärjää siis arkielämässä helposti, osaa huolehtia kodistaan, työ- ja raha-asioistaan, mutta ei mielestäni syvällisesti ymmärrä ympärillä olevaa maailmaa. Vaikea selittää, mutta sen huomaa kun joku ihminen on vähän yksinkertainen ja "tynnyrissä kasvanut". Tähän saakka aina kun joku uusi aukko hänen sivistyksessään on ilmennyt, olen mielessäni ihmetellyt ja vähän turhautunutkin miten joku voi elää noin tietämättömänä tai ei osaa vaikkapa peruskoulu tasoista matikkaa (esim. ale% hintojen laskeminen). On käynyt mielessä olenko liian fiksu hänelle, että rupeaako minua joskus, kun alkuhuuma laantuu, ärsyttämään hänen yksinkertaisuutensa. Hän kuitenkin pärjää elämässään tiedoillaan ja taidoillaan että mistään vakavan vakavista puutteista ei ole kyse...
Onko kukaan ollut tai on parhaillaan suhteessa jossa toinen on selvästi "tyhmempi" ja miten se onnistui/onnistuu? Alkaako pidemmän päälle käymään ylivoimaisen ärsyttäväksi vai alkaako siihen tottua eikä ihmetytä enää?
Kommentit (31)
Mun mies on selkeästi tyhmä. On siis diagnosoitukin lapsena sosiaalisilta taidoiltaan ja loogiselta päättelyltään heikoksi. Olen siis ihan virallisesti parisuhteen älykäs osapuoli. :D
Ei haittaa eloa mitenkään. Ollaan oltu yhdessä 5v, joista naimisissa 2. Lapsiakin on. Alkuhuuman jälkeen kyllä otti päähän ja rankasti se, että aina saa olla sanomassa samoista asioista ja koko ajan täytyy vahtia/auttaa jos on vähääkään päättelykykyä vaativa tehtävä. Meillä kuitenkin arki alkoi hyvin rullaamaan, kun siihen sopeutui. Meillä on selkeä jako tehtävissä. Mies tekee yksinkertaisia asioita, kuten imuroi ja vaihtaa pattereita ja tiskaa, minä hoidan vakuutukset ym päättelyä ja ymmärrystä vaativat asiat, etteivät mene ihan metsään.
Toisinaan ottaa hieman päähän, kun aina itse joutuu hoitamaan ne älyllistä ponnistelua vaativat hommat. Ei kuitenkaan niin paljoa, että se olisi ihan ylitsepääsemätöntä.
Eli on kiinni omasta asenteesta. Mun mies on kyllä paras mies, jos ei sille anna mitään älyä vaativia tehtäviä. :) Mutta joka parisuhteessahan tehtävät jaetaan osaamisen/kiinnostuksen mukaan. Eli näin meillä.
Sama koskee muitakin ihmissuhteita. Olen huomannut, että nykyään ihmiset jättävät sanomalehdetkin tilaamatta ja taantuvat Iltalehti-tason "informaatioon". Jos ihmisen kanssa ei voi edes päivän puheenaiheista (talous, politiikka, kulttuuri) keskustella, tylsää on... TV:ssäkin on hyviä ohjelmia, mutta ne pitää hakemalla hakea.
Peruskoulussa opetetaan kaikenlaisia nice-to-know -asioita, mutta harva osaa edes prosentti- ja korkolaskuja tyydyttävällä tasolla laskea. Se voi koitua kalliiksikin väärien hankintojen muodossa. Jos ei ole taloustieteen (kansantalous) perustietoja hallinnassa, miten voi edes lukea sanomalehteä tai edes päättää, ketä äänestää? Populistit voivat manipuloida tuollaisia henkilöitä.
Parisuhde pitää toki perustua vetovoimaan, jota muissa ei ole. Alkuhuuman jälkeen pitää kyllä voida keskustellakin kumppaninsa kanssa muustakin kuin auton öljynvaihdosta tai vaipan hinnoista.
Polyamorginen suhde on paras:
yksi puoliso on seksikäs ja vetävä, toinen varakas business-menestyjä, kolmas loistava vanhempi, neljäs henkevä kulttuurin harrastaja ja keskustelukumppani, viides ammattikokki jne.
Kyllä tyhmyys voi oikeasti häiritä, eikä kyse ole mistään halveksunnasta. Vaan jos kokee ettei esimerkiksi pysty puhumaan joistain suht tavallisista asioista, koska toinen ei vain ymmärrä. Minusta perusprosenttilaskutkaan eivät vaadi matemaattista taitoa, vaan niistä selviää ihan tavallisella järjellä. Matemaattinen lahjakkuus on sitten jotain aivan muuta.
Mun mies on ehkä vähän yksinkertainen joissain asioissa. Itse sanoo itseään tyhmäksi, mutta ei musta ole sitä kuitenkaan. Joskus hiukan harmittaa kun ei tietyistä asioista voi keskustella hänen kanssaan, mutta ei voi mitään. Hän myös paikkaa joitain mun heikkouksia omilla vahvuuksillaan, on esimerkiksi paljon käytännöllisempi.
Meillä mies ei ole kiinnostunut pohtimaan asioita syvällisesti, eikä halua kehittää itseään esim. koulutuksen kautta. Tyhmä ei ole, matemaattisesti hyvinkin lahjakas, mutta hänelle riittää se, että asiat vain ovat näin. No, tässä on oltu yhdessä 15 vuotta, ja ilman laajaa ystäväpiiriä, joka pitää keskustelusta, en jaksaisi miestäni. Mutta näillä mennään ja hyvä mies on muuten.
Tiedän mistä puhut. Ei kyse ole vain matikasta.. Tai sanojen loppumisesta.. Kokonaisvaltaisesta "simppeliydestä". Meillä tuo uros käy selkeästi myös hitaammin. On sosiaalisesti myös suht kehittymätön. Okei, ei ole hirveästi nähnyt erilaista elämää, elänyt tietyllä lailla "pullossa" eli samojen asioiden piirissä. Ikää liki 40. Joskus ikäänku tunnen myötähäpeää kun toinen ei tiedä eikä tajua. Alussa jopa hävetti jotkut jutut, jossain määrin piti kohdella kuin lasta. Antaa selkeät ohjeet jne..
Mutta mies on äärimmäisen kiltti ja uskollinen. Ja oppiihan se uutta kun tekee. Enää ei ole niitä myötähäpeän tunteita.. No jaa.. Ehkä joskus kun se oppii jonkun pienen uuden asian vaikja remontoinnista kavereilta ni sitä kuultua asiaa sitte jakaa puheissaan siten ku joistain jotain tietäisikin.
Mutta taas, kyllä se syvällisiä osaa keskustella hyvinkin. Faktatietopuoli on se mikä uupuu. Ja kiinnostus suurempaan sosiaaliseen toimintaan.
Aloittajan omasta sivistyneisyyden ja yleistiedon puutteesta kielii se että hän luulee että ainoastaan matemaattisesti lahjakkaat ovat älykkäitä, vaikka on tutkittu että on ainakin 13 eri osa-aluetta joilla ihminen voi olla älykäs, ja se että ei ole hyvä matematiikassa, ei sulje pois sitä seikkaa että henkilöllä voi olla muuten erittäin hyvä hahmottamiskyky mitä tulee asioihin. Joten ei tämä ole niin mustavalkoista kuin mitä monet kuvittelevat, itselleni juuri matematiikka tuottaa vaikeuksia mutta olen silti hieman keskimääräistä ihmistä älykkäämpi. Tuollaiset ahdasmieliset ja kapea-alaiset yleistykset ärsyttävät ihan eniten, mielestäni ne ovat typeriä ja joutavat jo romukoppaan.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan omasta sivistyneisyyden ja yleistiedon puutteesta kielii se että hän luulee että ainoastaan matemaattisesti lahjakkaat ovat älykkäitä, vaikka on tutkittu että on ainakin 13 eri osa-aluetta joilla ihminen voi olla älykäs, ja se että ei ole hyvä matematiikassa, ei sulje pois sitä seikkaa että henkilöllä voi olla muuten erittäin hyvä hahmottamiskyky mitä tulee asioihin. Joten ei tämä ole niin mustavalkoista kuin mitä monet kuvittelevat, itselleni juuri matematiikka tuottaa vaikeuksia mutta olen silti hieman keskimääräistä ihmistä älykkäämpi. Tuollaiset ahdasmieliset ja kapea-alaiset yleistykset ärsyttävät ihan eniten, mielestäni ne ovat typeriä ja joutavat jo romukoppaan.
Se arkipäivän matikka oli vain helppo kuvaava esimerkki missä mies on osoittautunut vähän tyhmäksi. Tiedän todellakin ettei matemaattinen lahjakkuus ole sama kuin älykkyys. Ymmärrän myös miltä tuo aloitus saattoi vaikuttaa, yritin korostaa siinä kyllä miten hieno mies muutoin on kyseessä. Ja minulle kyllä merkitsee enemmän muut osa-alueet kuin älykkyys. En etsi huippuälykästä miestä, mutta oma reaktioni miehen yksinkertaisuuteen mietityttää. En halveksi häntä missään nimessä. Hän on sosiaalisesti lahjakas ja osaa paljon käytännön hommia (toisin kuin minä). Joku mainitsi siitä, jos enemmän minua vaivaa muiden mielipiteet hänestä... Näin voi olla. Muutenkin hyviä pointteja ja kokemuksia kirjoititte, kiitos niistä.
En pystyisi olemaan tyhmän miehen kanssa.
Jos puolen vuoden jälkeen et tunne miestä kohtaan kuin ihastumista ja pelkäät kyllästyväsi häneen, niin taidat itsekin jo tietää vastauksen. Lueppa tuo teksti niin, että joku muu olisi sen kirjoittanut.