Jätin maailman ihanimman miehen eilen sen hullun lapsen takia :(

Jos lapsi on jollainlailla traumatisoitunut,ei se hänen vikansa ole.

Vaikka tämä olisi provo, tilanne on täysin mahdollinen ja ihan varmasti ikävää todellisuutta monelle. Moni huutaa, että "ei ole lapsen vika..."  KYLLÄ se voi olla. Lapsellakin voi olla mt-ongelmia, persoonallisuuhäiriö JO noin nuorena. Vai kuvitteletteko te, että kaikki lapset ovat ihan herranenkeleitä, kunnes täyttävät 18 ja pam sitten vasta ongelmat alkavat??  

Aloittajalla tai vastaavassa tilanteessa oleville: Se teidän miehenne ei ole ihana. Lapsen käytökselle ja

ongelmille on tehtävä pikaisesti jotain. Tuollainen käytös ei kohdistu yksinomaan sinuun, ongelmia tulee

koulussa, harrastuksissa ihan joka paikassa, hoito/terapia tulee olemaan edessä väistämättä. Isä on joko

sokea ja typerä, kun ei tee asialle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Oikein teit. Tuskin lapsessa mitään vikaa on. Jos puhuit noin rumasti lapsesta miehen kuullen, ihmettelen, ettei mies jättänyt sinua. 

Mies oli lapsen isä ennen sinua. Hänen maailmansa on hajotettu ja nyt hänen pakotettiin viettämään aikaa vieraan ihmisen kanssa, kun hän olisi vain halunnut aikaa oman isänsä kanssa elämän myllerryksessä. Aikaa ja rakkautta ja todistelua siitä, ettei isä hylkää häntä. Avioero on valtava trauma lapselle. Sitten siihen vielä ängetään vieras ihminen mukaan, josta lapsi ei edes välttämättä pidä. Lapsi reagoi ihan luonnollisesti. 

Tuo lapsi on kaukana normaalista. Psykiatrista apua tarvitsisi heti.

Trine kirjoitti:

Vaikka tämä olisi provo, tilanne on täysin mahdollinen ja ihan varmasti ikävää todellisuutta monelle. Moni huutaa, että "ei ole lapsen vika..."  KYLLÄ se voi olla. Lapsellakin voi olla mt-ongelmia, persoonallisuuhäiriö JO noin nuorena. Vai kuvitteletteko te, että kaikki lapset ovat ihan herranenkeleitä, kunnes täyttävät 18 ja pam sitten vasta ongelmat alkavat??  

Aloittajalla tai vastaavassa tilanteessa oleville: Se teidän miehenne ei ole ihana. Lapsen käytökselle ja

ongelmille on tehtävä pikaisesti jotain. Tuollainen käytös ei kohdistu yksinomaan sinuun, ongelmia tulee

koulussa, harrastuksissa ihan joka paikassa, hoito/terapia tulee olemaan edessä väistämättä. Isä on joko

sokea ja typerä, kun ei tee asialle mitään.

Juuri näin. Lapset eivät ole ns. viattomia ja normaaleja 18veehen saakka ja sitten yhtä äkkiä muutu mt-ongelmaisiksi. Vaikka kuinka lapsi ei haluaisi uutta kumppania niin kuvatun kaltainen reaktio on kaukana normaalista.

Kumppanillani on lapsia. Normaaleita ja yksi asperger. Asperger valehtelee, manipuloi jne kaikesta ja koko ajan. On jo murrosikäinen, mutta ehkä 7-10 -vuotiaan tasoinen. Kaikessa on aina kyse hänestä, hänen olostaan ja hänestä.

Pitää tosiaan miettiä tarkkaan jaksaako tuollaista katsella, vaikka miestä rakastaisi kuinka. Tosin mieheni onneksi ymmärtää, että ei ole tälle aspergerillekään kehityksen kannalta eduksi, että hypitään piiriä hänen ympärillään. Ei vahvista eikä edes auta aspergeria se vaan hänellekin on etua siitä, että oppii asioita ja ei päästetä liikaa manipuloimaan niin ei ole niin suurta riskiä persoonallisuushäiriöille jne.

Vähän dataa teille, jotka ette usko, että lapsi voi olla ns. päästään vialla:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1458449232952?ref=hs-etusivu-luetuimmat-#1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin olis tarvis päästä yhdestä sutturasta eroon niin annoin ohjeeksi tytölle huutaa vittusaatanaa puistossa, kaupassa ja torilla että saadaan tuo täi häädettyä. Kiitos ja kumarrus neuvosta.

Niin eli ensin avioeron trauma ja sitten vielä osallistutaan isän uuden häätämiseen oikein äidin avustuksella. Hieno tulevaisuus tytöllä...

Onnea vaan vanhemmille kun muutaman vuoden päästä huomaavat, että käsiin on jäänyt mt-ongelmainen persoonallisuushäiriöinen tyttö. Kyllä kannatta antaa tytön hyppyyttää.

Vierailija kirjoitti:

tulitko kuinka nopeastimukaan miehen ja tämän tyttären elämään miehen erottua lapsensa äidistä? Jos isä tuo kuvioihin uuden naisen heti erottuaan lapsen äidistä, niin lapsi saattaa hyvinkin reagoida tuohon tapaan. Et tätä varmaankaan nyt usko, mutta minusta tuntuu ettei tytöllä varsinaisesti ole mitään sinua vastaan, vaan hän oireilee vanhempiensa eroa ja kanavoi ahdistuksensa käyttäytymällä noin. Ehkä hän kokee, että erottuaan vanhemmat ovat jo tavallaan kertaalleen "hyljänneet" hänet ja nyt hän pelkää, että tulee "hyljätyksi" uudelleen, kun isä haluaa viettää aikaa myös sinun kanssasi. Tilanne on hankala ja luulenpa, että teit oikean ratkaisun. Aika ei vain ollut oikea sinulle ja tälle miehelle.

Ei ole normaalia reagoida noin. Usein lapsen piilevät mt-ongelmat tulevat esiin erotilanteissa, mutta olisivat puhjenneet muutenkin. Vaikka ero on trauma, ei normaali lapsi noin käyttäydy.

Vierailija kirjoitti:

tulitko kuinka nopeastimukaan miehen ja tämän tyttären elämään miehen erottua lapsensa äidistä? Jos isä tuo kuvioihin uuden naisen heti erottuaan lapsen äidistä, niin lapsi saattaa hyvinkin reagoida tuohon tapaan. Et tätä varmaankaan nyt usko, mutta minusta tuntuu ettei tytöllä varsinaisesti ole mitään sinua vastaan, vaan hän oireilee vanhempiensa eroa ja kanavoi ahdistuksensa käyttäytymällä noin. Ehkä hän kokee, että erottuaan vanhemmat ovat jo tavallaan kertaalleen "hyljänneet" hänet ja nyt hän pelkää, että tulee "hyljätyksi" uudelleen, kun isä haluaa viettää aikaa myös sinun kanssasi. Tilanne on hankala ja luulenpa, että teit oikean ratkaisun. Aika ei vain ollut oikea sinulle ja tälle miehelle.

Lukekaa nyt hyvät ihmiset aikaisemmat viestit. Selvästi ap sanoi, että 3 vuotta aikaisemmin olivat eronneet lapsen äidin kanssa.

Otitko lasta koskaan huomaasi ja keskustelitko asiasta? Jos lapsi olisi jotenkin tajunnut, että olet mahdollisuus ja lisänä hänen elämässään, ettet vie mitään pois siitä, tilanne olisi voinut vähän helpottua. Jotenkin tuntuu, ettei sen lapsen ongelmia kukaan hoitanut. Seurustelin kerran vähän aikaa erään viikonloppuisän kanssa. Itseäni ärsytti, kun siellä ollessani mies unohti lapsensa ja keskittyi minuun. Mies ei itse sitä tajunnut, oli vain tosi läheisriippuvainen aikuisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vähän dataa teille, jotka ette usko, että lapsi voi olla ns. päästään vialla:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1458449232952?ref=hs-etusivu-luetuimmat-#1

Juuri näin. Jotkut jo syntyvät sellaisten aivojen kanssa, ettei normaali mielenterveys onnistu. Ja lapsikin voi olla paha. Pahuus ei ala 18v synttäristä.

Vierailija1 kirjoitti:

Jos lapsi on jollainlailla traumatisoitunut,ei se hänen vikansa ole.

Näin. Todella surullista luettavaa tämä ketju, antaa kyllä todella huonon kuvan suomen aikuisista ja vanhemmista. Ei mitään ymmärrystä lapsia tai kehityspsykologiaa kohtaan. Kaikki vika on tietysti vain lapsessa, "jotkut vaan syntyy kusipäiksi/hulluiksi". Ei muuten todellakaan synny, ympäristö sen kehityksen mahdollistaa. Jos syntyy kusipäisille/mielenvikaisille vanhemmille, niin ikävä kyllä sen lapsen mielenterveys on erittäin suuressa vaarassa... Tällaisessa tilanteessa pitäisi etsiä apua lapselle, eikä haukkua häntä netissä. Yksinkertaista sakkia.

Itse kyllä veikkaan näitä vastaavia tarinoita jonkun lapsi/naisvihaajan provoiksi. Koittavat muokata yleistä mielipidettä vihaamistaan ihmisryhmistä. Tällä palstalla on nimittäin aivan järkyttävä määrä vihaa edellä mainittuja ihmisryhmiä kohtaan!

Vierailija kirjoitti:

Lapselle isän tai äidin uusi puolisoehdokas on sama asia kuin sinulle olisi, jos miehesi toisi uuden naisen suhteeseenne. Sitten sinun pitäisi viettää kimpassa aikaa. Milläköhän mahtaisi tuntua? Tekis varmaan mieli huutaa vittusaatanaa.

No nytpä on psykologiaa :D Minä muistan, kun näin äitipuoleni ensimmäistä kertaa: Olin hämilläni ja ujo häntä kohtaan, enkä todellakaan huudellut vittusaatanaa. Ei tehnyt edes mieli, eikä ole 25 vuoden aikana kertaakaan ollut tarvetta moiselle käytökselle. Äitipuoleni on ollut minulle aina toinen äiti, vaikka tulikin kuvioihin aika nopeasti vanhempieni todella vaikean eron jälkeen. N31

Niin ei kusipääksi synny...mutta voi syntyä autistiksi, aspergerin omaavaksi, skitsofreniaa....Lapsellakin voi olla vaikea SYNNYNNÄINEN neurologinen ongelma. Jota pahentaa vain vanhempien hyssyttely ja ongelman kieltäminen. Se nimittäin johtaa ennemmin tai myöhemmin jopa laitoshoitoon, kuten tuossa

lehtiartikkelissa kerrotaan. 

Lapsi vie taas aikuisia 100-0! 😁

Olen ollut äitipuoli, ja ymmärrän että et voinut jatkaa tuossa. Todellakaan ei ole normaalia ekaluokkalaisen käytöstä, ja sillä lapsella on pahoja ongelmia. Olen ollut sekä äitipuolena että eronneena äitinä, eikä tuo ole normaalia. Erolapsilla on omia surujaan ja he voivat olla vaikeita, mutta tuossa on kyse jostain muusta käytöshäiriöstä tai mielenterveyden ongelmasta. Jos vanhemmat ei näe sitä ja hanki apua, niin äitipuoli on voimaton tuossa. Hoitoa ja terapiaa, ja diagnoosi tarvittaisiin tuolle lapselle.

Hyvä että pidit itsestäsi huolta etkä jäänyt siihen rikkoutumaan. Heillä on ongelmia joille sinä et äitipuolena voinut mitään, eivätkä lapsen vanhemmatkaan osanneet ilmeisesti tehdä asialle mitään.

Ei ole normaalia että ekaluokkalainen käyttäytyy noin ja puhuu tuolla tavalla. Sen äidin on täytynyt laittaa tuollaisia asioita  tytön päähän. Ei ekaluokkalainen voi ymmärtää sanoa että jos rakastat niin jätät tuon. Järkyttävää touhua taas.

wut kirjoitti:

Tiedän yhden suhteen kanssa, jossa nuori tyttö on sabotoinut suhteen. Valehdellut isälleen tästä naisystävästä, miten hän muka lasta kohtelee pahoin. Nainen jätti isän ja lapsen keskenään ja toivotti rattoisat jatkot keskenään.

Nainen oli erittäin lapsirakas, mutta tyttö halusi omistaa isänsä ja manipuloi kaikki mahdolliset. Mitähän tästä tytöstä kasvaa?

Tytön ilkeydellä mies oli jopa lyönyt naista, koska uskoi enemmän tytärtään.

Usein on juuri näin ja lapsen omat vanhemmat hyväksyvät tilanteen, eikä tämä koske pelkästään isän naisystävää vaan yhtä lailla äidin miesystävää.

Lapsi pitää vanhempiaan pihdeissä ja pyörittelee mielensä mukaan ja toteuttaa omaa tahtoaan omassa ystäväpiirissä ja koulussa. Jo nyt nuorten ja erityisesti tyttöjen väkivalta, jopa raakaväki on lisääntynyt huimasti.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia että ekaluokkalainen käyttäytyy noin ja puhuu tuolla tavalla. Sen äidin on täytynyt laittaa tuollaisia asioita  tytön päähän. Ei ekaluokkalainen voi ymmärtää sanoa että jos rakastat niin jätät tuon. Järkyttävää touhua taas.

Miksi ihmeessä syytät lapsen äitiä, mikset isää?

Satuin tuossa viikonloppuna katsomaan dokumentin youtubesta, sarjassa Evil lives here tarina sittemmin ostoskeskusampujasta Robbie Hawkinsista. Hän myös vihasi äitipuoltaan, sai hirveitä raivareita ja mm. yritti myrkyttää tämän 13 vuotiaana. Tosin joutui psykiatriseen hoitoon pian sen jälkeen. Tarinasta syntyi se vaikutelma, että itse asiassa äiti oli se, joka oli häipynyt kuvioista ja holtiton (huoltajuus isällä), mutta jostain syystä Robbie syytti siitä yksinomaisesti äitipuoltaan. Tällainen irrationaalisuus nyt ei ole tavatonta ihmisillä ylipäänsäkään, saati lapsilla/nuorilla, joilla psyykkisiä selviämiskeinoja ei juurikaan ole. Kuitenkin on täysin mahdollista, että äitipuoli joutuu sijaiskärsijäksi ongelmissa, jotka ovat kasautuneet jo pitkän aikaa aivan muiden tekijöiden takia.

Nyt tietenkään normimustasukkaisuus ei selitä tuollaista sekoilua, Robbiella oli luultavasti myös neurologisia ongelmia, ja ilmeisen vakavia, koska hoidosta huolimatta päästyään omilleen 18-vuotiaana suoritti ostoskeskusampumisen. Ulopäin räjähtämällä depressioon reagoiminen saattaa olla hyvin dokumentoitua, mutta siihen pitää ehdottomasti puuttua (ja on helpompi puuttua, kuin niihin jotka pitävät kaiken sisällään ja sitten lopulta tappavat itsensä varoittamatta).  Ja todellakin jossain vaiheessa isä ja äitipuoli erosivat, jotta tilannetta saataisiin edes hieman rauhoitettua. Jos alkuperäinen tarina ei ole provo, lapsi tarvitsee pikaisesti ammattilaisapua riippumatta siitä mitä uudelle liitolle päätetään tehdä, mitä aiemmin tilanteeseen puututaan sitä parempi. Tuskin empaattisten ja viisaidenkaan ystävien, palstalaisten jne neuvot tässä paljon auttavat.

Robbie Hawkins-analyysi:

http://www.itsallaboutabandonment.com/