Jätin maailman ihanimman miehen eilen sen hullun lapsen takia :(
Rakastan miestä aivan älyttömästi. Mun unelmien mies, jonka sylissä on maailman paras paikka.
Mutta. Sillä on ekaluokkalainen tyttö, joka on niin hirveä, etten jaksa enää. Mieskin kärsi molempien puolesta, joten pakko oli lopettaa suhde.
Tilanne kärjisty niin pahaksi etten voinut olla miehen luona edes silloin, kun se tyttö oli äidillään, koska sain ahdistuskohtauksia jo sen kuvan näkemisestä.
Lynkatkaa vaan, mutta parhaani tein ja pitkään keskin. Ekat kuukaudet tyttö kirjaimellisesti repi mut isänaä vierestä, hakkas isäänsä päähän jos se jutteli kanssani.
Mihinkään ei voitu mennä, kun tyttö sai raivareita, huusi vittusaataanaa ruokakaupoissa, puistoissa, joka paikassa.
Viime kesänä sanoi isälleen kun oltiin uimarannalla, et jos isä rakastat mua niin jätä toi paska tähän (minä) no, isä ei jätyäny ja automatka olikin sit suoraan helvetistä. Joulun vietin yksin vapaaehtoisesti, koska en halunnut nähdä sitä lasta.
Nyt sit tajusin, etten jaksa enää. Miestä on nyt jo niin ikävä, et tuntuu et halkean. Tekis mieli huutaa kurkku suorana.
Tiedän, et mies yritti parhaansa ja kauheeta varmaan kun oma rakas lapsi on tuollainen.
Kommentit (137)
No jos se mies on tuollaisen kasvattanut, niin vaikea kuvitella maailman ihanimmaksi pidemmän päälle?
Lapsesta tuntuu selvästi pahalta. Pelkää, ettei isä rakasta? Varmaan vähän huonot vanhemmat tytöllä, koska kukaan normaalissa ympäristössä kasvanut, rakkautta ja huolenpitoa saanut lapsi ei oireile noin vakavasti. Isän olisi ensin kannattanut rakentaa luottamus lapseen ja sitten vasta naisia katselemaan. Ettekö te mammat ole ikinä lukeneet yhtään psykologiaa? Sinusta tuntuu varmasti pahalta, mutta niin on tuntunut lapsestakin. Toivottavasti hän saa apua.
Ja usko pois, löydät vielä sopivamman miehen itsellesi.
Hirveä lapsi, selkeästi terapian tarpeessa. Teit kuitenkin oikein, ei kannata sotkeutua tuollaiseen ja kiintyä enää enempää.
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Tuskin lapsessa mitään vikaa on. Jos puhuit noin rumasti lapsesta miehen kuullen, ihmettelen, ettei mies jättänyt sinua.
Mies oli lapsen isä ennen sinua. Hänen maailmansa on hajotettu ja nyt hänen pakotettiin viettämään aikaa vieraan ihmisen kanssa, kun hän olisi vain halunnut aikaa oman isänsä kanssa elämän myllerryksessä. Aikaa ja rakkautta ja todistelua siitä, ettei isä hylkää häntä. Avioero on valtava trauma lapselle. Sitten siihen vielä ängetään vieras ihminen mukaan, josta lapsi ei edes välttämättä pidä. Lapsi reagoi ihan luonnollisesti.
No en tietenkään puhunut! Ja mies oli eronnut lapsen äidistä jo kolme vuotta ennen suhdettamme.
Samanlainen tyranni lapsi on isosiskolleen, joka usein tuli isänsä luokse sitä lasta pakoon eli en minä laukaissut sekopäistä käytöstä. Ymmärtäisin paremmin jos johtuisi vain minusta.
Ap
Tuttua on. Mä kestin samaa paskaa 10 vuotta, sitten tyttö muutti onneksi äitilleen. Äitilleen joka oli hylännyt sen 3-vuotiaana ja yrittänyt mm tappaa. (Siks lapset olivatkin isällään.) Äiti teki kostonhaluissaan kaiken mahdollisen kiusan, jotta lapsi olisi vihannut minua. En jaksa selittää enempää. Nyt olen onnellinen. En edes syytä tyttöä vaan sen hullua äitiä. Kirjaimellisesti hullua, on ollut hoidossakin.
Miten olen onnistunut elämään 52 vuotta kuulematta pikkulapsen huutavan "vittusaatanaa"?
Omia on neljä ja tähän kun lisää ystäväperheiden lapset, koulukaverit, päiväkotiympyrät, harrastuspiirit ja vieläpä täysin ulkopuoliset kohtaamiset, niin eikös ole outoa?
Kun täällä aaveellä joka toinen lapsi huutelee tuollaisia?
Okei. Kuulostaa aika kamalalta. Ekana tosiaan tuli mieleen, että lapsi ei ollut vielä ehtinyt sopeutua vanhempiensa eroon. Mutta jos tuon verran jo on aikaa erosta, niin ei ihme, että isä jo katseli uusia naisia. Vaikka selvästikään lapsi ei vieläkään ollut sopeutunut, niin eihän isä voi loputtomasti odottaa. Terapiaanhan se lapsi kuuluisi. Tai siis koko perhe. Todella surullista sinulle. Ja epäreilua. Jotain samanlaista se tyttökin varmasti tunsi. Epäreiluutta.
Miten te ihmiset luette näitä postauksia? Ap sanoi lasta ekaluokkalaiseksi, eikä edes puhunut lapsesta rumasti. "Hirveä" ei ole niin rumasti sanottu, kun lapsen käytös selvästi oli hirveätä. On totta, että lapsen maailma on eron vuoksi varmasti myllerryksessä, mutta ei se oikeuta lasta käyttäytymään noin. Lapsen kanssa pitäisi puhua tilanteesta. Jos lapsi ei osaa käsitellä eroa, terapeutin kanssa puhuminenkin voisi auttaa. On todella kurjaa, että ap on joutunut luopumaan miehestä lapsen käytöksen takia. Jos lapsi saa nyt noilla keinoilla tahtonsa läpi eikä siihen puututa, käyttää samoja keinoja myös seuraavan naisen kohdalla, jos ap:n ex löytää uuden. Kamala tilanne miehelle, joka haluaisi löytää rinnalleen uuden rakkaan. Ap, jaksamisia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Tuskin lapsessa mitään vikaa on. Jos puhuit noin rumasti lapsesta miehen kuullen, ihmettelen, ettei mies jättänyt sinua.
Mies oli lapsen isä ennen sinua. Hänen maailmansa on hajotettu ja nyt hänen pakotettiin viettämään aikaa vieraan ihmisen kanssa, kun hän olisi vain halunnut aikaa oman isänsä kanssa elämän myllerryksessä. Aikaa ja rakkautta ja todistelua siitä, ettei isä hylkää häntä. Avioero on valtava trauma lapselle. Sitten siihen vielä ängetään vieras ihminen mukaan, josta lapsi ei edes välttämättä pidä. Lapsi reagoi ihan luonnollisesti.
No en tietenkään puhunut! Ja mies oli eronnut lapsen äidistä jo kolme vuotta ennen suhdettamme.
Samanlainen tyranni lapsi on isosiskolleen, joka usein tuli isänsä luokse sitä lasta pakoon eli en minä laukaissut sekopäistä käytöstä. Ymmärtäisin paremmin jos johtuisi vain minusta.
Ap
Ai kamala... Tytön isä ja äiti eivät selvästikään ole sitten olleet mitään mallivanhempia. Lasten pitäisi aina olla ykkössijalla elämässä, jos niitä on tullut hankkineeksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten olen onnistunut elämään 52 vuotta kuulematta pikkulapsen huutavan "vittusaatanaa"?
Omia on neljä ja tähän kun lisää ystäväperheiden lapset, koulukaverit, päiväkotiympyrät, harrastuspiirit ja vieläpä täysin ulkopuoliset kohtaamiset, niin eikös ole outoa?
Kun täällä aaveellä joka toinen lapsi huutelee tuollaisia?
Täällä käy paljon wt-porukkaa, juoppoja/markkoja, mielenvikaisia jne.
Jos lapsi reagoi tuohon malliin, niin kyllähän sille pitää jo jotain tehdä. Tiettyyn pisteeseen saakka voidaan syyttä eroahdistuksesta, mutta tuo menee jo ihan muiden ongelmien piikkiin. Joko a) mies on kasvattanut lapsen lepsusti, ja tyttö on oppinut siihen, ettei tuollaisesta rangaista tai b) se pitäisi viedä lääkärin tai vastaavan luo diagnosoitavaksi, esim. adhd:n taitaa kuulua hillitsemättömät raivon purkaukset.
Käyttäytyykö lapsi miten muiden ihmisten ja lasten seurassa? Tämä kertoo aika paljon tuosta syystä, jos ongelmaa on kaikissa ympäristöissä tai sitä esiintyy vain kotona.
tulitko kuinka nopeastimukaan miehen ja tämän tyttären elämään miehen erottua lapsensa äidistä? Jos isä tuo kuvioihin uuden naisen heti erottuaan lapsen äidistä, niin lapsi saattaa hyvinkin reagoida tuohon tapaan. Et tätä varmaankaan nyt usko, mutta minusta tuntuu ettei tytöllä varsinaisesti ole mitään sinua vastaan, vaan hän oireilee vanhempiensa eroa ja kanavoi ahdistuksensa käyttäytymällä noin. Ehkä hän kokee, että erottuaan vanhemmat ovat jo tavallaan kertaalleen "hyljänneet" hänet ja nyt hän pelkää, että tulee "hyljätyksi" uudelleen, kun isä haluaa viettää aikaa myös sinun kanssasi. Tilanne on hankala ja luulenpa, että teit oikean ratkaisun. Aika ei vain ollut oikea sinulle ja tälle miehelle.
Mulle kelpais maailman ihanin mies, saanko yhteystietoja? :)
Siis ap kirjoitti, että "oma rakas lapsi on tuollainen". Kai nyt on selvää, ettei lapsi ole tuollainen vaan käyttäytyy ap:n seurassa huonosti. Johtuu varmaan erosta tai äiti käyttää lasta aseena erossa tai mitä tahansa muuta.
Mutta ap:lle, aina ei elämässä ole oikea hetki suhteelle, eikä kaikki natsaa niinkuin haluaisi. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Miten te ihmiset luette näitä postauksia? Ap sanoi lasta ekaluokkalaiseksi, eikä edes puhunut lapsesta rumasti. "Hirveä" ei ole niin rumasti sanottu, kun lapsen käytös selvästi oli hirveätä. On totta, että lapsen maailma on eron vuoksi varmasti myllerryksessä, mutta ei se oikeuta lasta käyttäytymään noin. Lapsen kanssa pitäisi puhua tilanteesta. Jos lapsi ei osaa käsitellä eroa, terapeutin kanssa puhuminenkin voisi auttaa. On todella kurjaa, että ap on joutunut luopumaan miehestä lapsen käytöksen takia. Jos lapsi saa nyt noilla keinoilla tahtonsa läpi eikä siihen puututa, käyttää samoja keinoja myös seuraavan naisen kohdalla, jos ap:n ex löytää uuden. Kamala tilanne miehelle, joka haluaisi löytää rinnalleen uuden rakkaan. Ap, jaksamisia :)
On hyvin suuri ero sanoa käytöstä hirveäksi kuin sanoa lasta hirveäksi.
Noin pienen lapsen ei tule osata "käsitellä" eroa millään tasolla. Se on aikuisten tehtävä luoda lapselle säälliset olosuhteet riitaisissakin eroissa.
Kurjaa ovat lapsen tunteet, aikuinen on tässä sivuseikka.
Klikkaa mua -sarjassahan oli tommonen tytär sillä farmarilla. Toki vanhemmat on sokeita omien lasten suhteen, ja huonon omatuntonsa takia antavat käyttäytyä rumasti. Ja jotkut lapset vaan ovat luonnevikaisia, kasvatuksesta huolimatta. Toisaalta monilla kummallisilla vanhemmilla on fiksuja lapsia, joista kasvaa vastuuntuntoisia, empaattisia aikuisia. Monesti Inhimillisessä tekijässä on näitä tarinoita. Sellaisille ihmisille pitää todella nostaa hattua, monethan päätyvät sitten itse lastensuojeluun tai kummi- tai ystäväaikuisiksi kovaosaisille lapsille. On ikävää, jos ap:n ihana suhde kariutuu lapsen vuoksi, ei tässä maailmassa liikaa hyviä rakkaussuhteita ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Tuskin lapsessa mitään vikaa on. Jos puhuit noin rumasti lapsesta miehen kuullen, ihmettelen, ettei mies jättänyt sinua.
Mies oli lapsen isä ennen sinua. Hänen maailmansa on hajotettu ja nyt hänen pakotettiin viettämään aikaa vieraan ihmisen kanssa, kun hän olisi vain halunnut aikaa oman isänsä kanssa elämän myllerryksessä. Aikaa ja rakkautta ja todistelua siitä, ettei isä hylkää häntä. Avioero on valtava trauma lapselle. Sitten siihen vielä ängetään vieras ihminen mukaan, josta lapsi ei edes välttämättä pidä. Lapsi reagoi ihan luonnollisesti.
No en tietenkään puhunut! Ja mies oli eronnut lapsen äidistä jo kolme vuotta ennen suhdettamme.
Samanlainen tyranni lapsi on isosiskolleen, joka usein tuli isänsä luokse sitä lasta pakoon eli en minä laukaissut sekopäistä käytöstä. Ymmärtäisin paremmin jos johtuisi vain minusta.
Ap
Et tietenkään laukaissut. Avioero sensijaan laukaisi. Lapsen koko maailma mureni. Yhtäkkiä toisiaan rakastavat aikuiset voivat vain lakata rakastamasta. Mikseivät he voisi lakata rakastamasta häntäkin?
Oikein teit. Tuskin lapsessa mitään vikaa on. Jos puhuit noin rumasti lapsesta miehen kuullen, ihmettelen, ettei mies jättänyt sinua.
Mies oli lapsen isä ennen sinua. Hänen maailmansa on hajotettu ja nyt hänen pakotettiin viettämään aikaa vieraan ihmisen kanssa, kun hän olisi vain halunnut aikaa oman isänsä kanssa elämän myllerryksessä. Aikaa ja rakkautta ja todistelua siitä, ettei isä hylkää häntä. Avioero on valtava trauma lapselle. Sitten siihen vielä ängetään vieras ihminen mukaan, josta lapsi ei edes välttämättä pidä. Lapsi reagoi ihan luonnollisesti.