Mikä tyttöämme vaivaa?
Osaa sanoa R:n. Ei sitä silti puheessaan juurikaan käytä, ja kun pyysin sanomaan yhden sanan, jossa se on, jotta saisin hänet edes muistamaan käyttää sitä, niin ei suostu. Helv*tin rasittava penska! Miksei voi sanoa sitä sanaa?? Alkoi itkeä, kun vaadin. Meinasin uhata, etten lue iltasatua, jos ei sano, mutta en sitten käyttänyt sitä korttia, koska se olisi ollut kyllä huono rangaistus. Tytölle siis tuli paha mieli, kun edellytin häneltä, että sanoo sanan "tiikeri" r:n kera.
Onko normaalia 6-vuotiaan uhmaa?
Kommentit (80)
Kokeile lahjontaa uhkailun sijaan. Mitä tyttösi haluaa oikein kovasti? Kerro, että hän saa sen, kun rupeaa käyttämään ärrää.
Onko mitään mahdollisuutta että olisi vaikka lievästi r-vikainen? Itse olen, ja vaikka osaan lausua nykyään ärrän varsin hyvin, se on silti vaikeampaa kuin muiden kirjaimien. Jotkut konsonantti+r -yhdistelmät menevät miltei aina pieleen.
Kenties tyttönne sen takia ujostelee ärrällisten sanojen lausumista, etenkin jos painostatte häntä noin.
Niin no hän kyllä tykkää pienistä eläinfiguureista. Mutta eikö siitä tule lellipenska lahjomalla? Miksei voinut sanoa yhtä sanaa, jossa on R? Oikeasti ihmettelen.
Niin sairasta meinininkiä,että toivottavasti on provo. Anna lapsen olla rauhassa. Itse olet helv*tin rasittava äiti. Voi lapsi parkaa, millaisen äidin on saanut.
Pakko olla provo. Ainakin toivon niin.
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään mahdollisuutta että olisi vaikka lievästi r-vikainen? Itse olen, ja vaikka osaan lausua nykyään ärrän varsin hyvin, se on silti vaikeampaa kuin muiden kirjaimien. Jotkut konsonantti+r -yhdistelmät menevät miltei aina pieleen.
Kenties tyttönne sen takia ujostelee ärrällisten sanojen lausumista, etenkin jos painostatte häntä noin.
No en usko, että on, mutta isolla veljellään on ollut hankaluutta äänteiden kanssa ja tuntuu, että sisko matkii ja puhuu hänen vanavedessään monia sanoja samoin "väärin" kuin velikin tekee. Mutta tytön puhe on hyvin selkeää, ei voi verratakaan veljeen kuitenkaan. Ja on käynyt eskarissa ärräkoulua. Silloin se kai olikin vähän parempana... Nyt taantunut. Ja en ole pahemmin siihen huomiota kiinnittänyt, antanut puhua niin kuin puhuu, nyt tänään vain pyysin, että sano "tiikeri" mutta ärsytti, kun ei voinut!
Vierailija kirjoitti:
Niin sairasta meinininkiä,että toivottavasti on provo. Anna lapsen olla rauhassa. Itse olet helv*tin rasittava äiti. Voi lapsi parkaa, millaisen äidin on saanut.
Miten niin? Eikö se ole vanhemman tehtävä vaatia asioita? Miksi tuommoista ei saa edellyttää, että 6-vuotias sanoo sanan "tiikeri"? Niin kuulisi itsekin, että osaa sen ärrän ja muistaisi käyttää sitä, koska äiti vaatii. Äiti ei ole täysin tyytyväinen, jos puhuu silleen että mömmömmmöö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sairasta meinininkiä,että toivottavasti on provo. Anna lapsen olla rauhassa. Itse olet helv*tin rasittava äiti. Voi lapsi parkaa, millaisen äidin on saanut.
Miten niin? Eikö se ole vanhemman tehtävä vaatia asioita? Miksi tuommoista ei saa edellyttää, että 6-vuotias sanoo sanan "tiikeri"? Niin kuulisi itsekin, että osaa sen ärrän ja muistaisi käyttää sitä, koska äiti vaatii. Äiti ei ole täysin tyytyväinen, jos puhuu silleen että mömmömmmöö.
Mitä väliä jollain ärrän osaamisella vielä tässä vaiheessa? Ei meidänkään 6v. osaa sanoa vielä ärrää enkä todellakaan painosta kuten sinä. Kyllä se r-kirjain tulee kun on tullakseen.
Käske pyytämään karkkia ja anna jos pyytää.
Mitä luulet saavuttavasi lasta painostamalla? Ihan järkyttävää käytöstä sinulta. Kaipaat itse jäitä hattuun jos asia saa sinut tuollaisille kierroksille. Jos lapsella on aidosti puheongelmia, lähesty asiaa vaikka esikoulun tai neuvolan ja puheterapian kautta. Hanki itsellesi hermolepoa ettei lapsi joudu kärsimään vihamielisistä purkauksistasi.
Siis tekö ette pyytäisi lasta sanomaan yhtä sanaa, jossa käy ilmi, että hän osaa sen äänteen kyllä, vai mikä tässä on nyt niin väärin? En haluaisi, että lapsi ei käytä ärrää tai että laistaa sen puheessaan täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään mahdollisuutta että olisi vaikka lievästi r-vikainen? Itse olen, ja vaikka osaan lausua nykyään ärrän varsin hyvin, se on silti vaikeampaa kuin muiden kirjaimien. Jotkut konsonantti+r -yhdistelmät menevät miltei aina pieleen.
Kenties tyttönne sen takia ujostelee ärrällisten sanojen lausumista, etenkin jos painostatte häntä noin.
No en usko, että on, mutta isolla veljellään on ollut hankaluutta äänteiden kanssa ja tuntuu, että sisko matkii ja puhuu hänen vanavedessään monia sanoja samoin "väärin" kuin velikin tekee. Mutta tytön puhe on hyvin selkeää, ei voi verratakaan veljeen kuitenkaan. Ja on käynyt eskarissa ärräkoulua. Silloin se kai olikin vähän parempana... Nyt taantunut. Ja en ole pahemmin siihen huomiota kiinnittänyt, antanut puhua niin kuin puhuu, nyt tänään vain pyysin, että sano "tiikeri" mutta ärsytti, kun ei voinut!
No, mullakin on ärräni kanssa kausia ja äänneympäristö vaikuttaa selvästi. Esimerkiksi kun olen tiiviisti opiskellut sellaisia vieraita kieliä, joissa heikompi ärrä kuin suomessa, niin ärrästäni tulee vaisumpi. Jossain vaiheessa huomaan sitten surisevani aivan liian hiljaisesti ja keskityn jonkin aikaa surauttamaan ärrät kunnolla, niin saan oikean ärrän taas päälle.
Oot sä ihan seonnut? Kuka käyttäytyy noin 6-vuotiaan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sairasta meinininkiä,että toivottavasti on provo. Anna lapsen olla rauhassa. Itse olet helv*tin rasittava äiti. Voi lapsi parkaa, millaisen äidin on saanut.
Miten niin? Eikö se ole vanhemman tehtävä vaatia asioita? Miksi tuommoista ei saa edellyttää, että 6-vuotias sanoo sanan "tiikeri"? Niin kuulisi itsekin, että osaa sen ärrän ja muistaisi käyttää sitä, koska äiti vaatii. Äiti ei ole täysin tyytyväinen, jos puhuu silleen että mömmömmmöö.
Mitä väliä jollain ärrän osaamisella vielä tässä vaiheessa? Ei meidänkään 6v. osaa sanoa vielä ärrää enkä todellakaan painosta kuten sinä. Kyllä se r-kirjain tulee kun on tullakseen.
Eikö ole väliä? Ajattelin, että kun sen kuitenkin osaa sanoa ja on osannut käyttää sanoissa, niin täytyisi alkaa puhuakin jo sitä käyttäen. Huolissani vain olin, en ymmärrä mitä pahaa on pyytää ja toisaalta kyllä vaatiakin lasta sanomaan sana "tiikeri". Mutta ei hän sitä sitten sanonut, ei suostunut, enkä tiennyt, mitä tehdä että sanoisi, koska jotenkin hyvitteleminen siitä, että toinen sanoisi yhden sanan ei kuulosta minusta järkevälle.
Nyt lopeta perkele ja anna lapsesi olla! Sanoo ärrän kun huvittaa, siihen asti tuet ja halaat ja pelaat ja leikit hänen kanssaan niin kuin vanhemman pitääkin. T: Isä jolla poika änkytti 6-7 vuotiaana nyt 18v ja halaa vieläkin kun menee nukkumaan, tyttö 12v sama juttu oli syrjäytynyt ala-asteella, nykyisin kavereita löytänyt. Sinun tehtäväsi on tukea ja löytää ongelmiin ratkaisuja ei mollata.
L kirjoitti:
Mitä luulet saavuttavasi lasta painostamalla? Ihan järkyttävää käytöstä sinulta. Kaipaat itse jäitä hattuun jos asia saa sinut tuollaisille kierroksille. Jos lapsella on aidosti puheongelmia, lähesty asiaa vaikka esikoulun tai neuvolan ja puheterapian kautta. Hanki itsellesi hermolepoa ettei lapsi joudu kärsimään vihamielisistä purkauksistasi.
En usko, että hänellä on puheongelmia. En itsekään osannut sanoa s:ää enkä ärrää pienenä ja kävin jossain sitä opettelemassa, toisen opin ensin ja sitten toisen. Jos vanhempani olisi sanonut minulle että sano sammakko, niin miksi ihmeessä en olisi sanonut?
Miksei kukaan kommentoi?