Ruotsinkielisille on suhteessa kolme kertaa enemmän kauppatieteen opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille
Olisiko tässä hyvä säästökohde? Miksi ruotsinkielisten pitäisi päästä helpommalla rahakkaalle alalle? Varsinkin kun juuri uutisoitiin, että ruotsinkielisten ÄO on suomenkielisiä heikompi.
Kommentit (118)
Kauppakorkeakouluun vaaditaan hyvä todistus ja/tai hyvin menneet pääsykokeet.
Ruåtsinkieliselle puålelle Hankenille vaaditaan viitåsen keskiarvå.
Vierailija kirjoitti:
Älykääpiöiden mielestä ruotsia opiskellut suomenkielinen on samalla viivalla ruotsia äidinkielenään puhuvan kanssa kun haetaan apartheid-kiintiöpaikkoja ja opiskellaan ruotsinkielisessä korkeakoulussa.
väärinhän se on, meneehän suomalaisia opiskelemaan esim lääketiedettä Ruotsiin ruotsinkielellä kun eivät päässeet Suomessa lääkikseen. Miksi eivät yritä Suomessa ruotsinkielisten kanssa ja vähemmillä pisteillä pääsee
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Suomen päättäjät ei sentään ole niin vitun tyhmiä kuin nää ruotsinkilelisten koulutusta närppivät. Kun Ruotsi on Suomen suurimpia kauppakumppaneita, kumpi on valtiolle edullisempaa, kouluttaa ruotsinkauppaan iso määrä natiivisti ruotsia puhuvia kaupan ammattilaisia ja saada koilutuksen hintaan massa-alennus vai kouluttaa ruotsinkielisiä kymmenille eri aloille? Rautalangasta: Kumpi maksa enemmän, perustaa yksi koulutusohjelma vai perustaa kymmenen koulutusohjelmaa?
Muuten, ne ruotsalaiset eivät kyllä monesti ymmärrä suomenruotsia. Eli se siitä "natiivi" -argumentista. Ruotsinruotsi ja suomenruotsi alkavat olla jo lähes eri kieliä oikeassa maailmassa.
Ja joo muutenkin tuo kauppa Ruotsin kanssa. ... oh ... miten enää kukaan viitsii. ... siellä ei todellakaan tarvitse ruotsin osaamista,usko minua, tiedän kokemuksesta. Toisaalta suurilla ja kasvavilla vientimarkkinoillamme kuten Saksa, Venäjä, Kiina, Latinalaisen Amerikan maat yms. todellakin tarvitaan paikallisen kielen osaamista.
Eiköhän tässä sentään kannata uskoa EK:ta.
Ylisuuret korkeakoulukiintiöt rahakkaille aloille palvelevat vain ja ainoastaan yhtä tarkoitusta: suomenruotsalaisten sosiaalisen aseman parantamista. Niistä ei ole mitään muuta hyötyä.
Suurin osa Hankenin käyneistä päätyy työpaikkoihin joissa eivät koskaan käytä ruotsia sillä englanti on liiketoiminnan kieli. Ja kyllä, suomenkieliset voivat hakea, mutta kielikoe on todella vaativa. Tämän tien valinneet tuttuni ovat kaikki joutuneet käyttämään kokonaisen vuoden pelkän ruotsin parempaan opetteluun läpäistäkseen kielikokeen. Jos se ei ole resurssien hukkaamista, en tiedä mikä on, sillä kukaan heistä ei ole päätynyt käyttämään ruotsia missään.
Ruotsia kun ei vain käytetä liike-elämässä yleensä. Ihan jo sen takia, että liike-elämässä pitää pystyä kommunikoimaan ihmisten kanssa kaikkialta maailmasta ja kukaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolella kun ei osaa ruotsia. Eivät edes tanskalaiset, trust me.
Kiintiöiden pitäisi olla ehdottomasti suhteessa populaatiomääriin, eli kaikista opiskelupaikoista korkeintaan 4,5% saisi olla kiintiöitettyjä suomenruotsalaisille.
Koko nykyinen kaksikielisyysviritelmä (pakkoruotsi - virkamiesruotsi - eriytetyt koulutusjärjestelmät tarhasta lähtien) on rakennettu vain varmistamaan suomenruotsalaisten etuoikeutettu asema yhteiskunnassa. Esimerkiksi RKP:läiset ovat omissa keskeisissä keskusteluissaan tästä aivan avoimia. He kaikki tiedostavat itse pärjänneensä elämässä vain noiden kiintiöiden ja eri etuoikeuksien perusteella ja haluavat entisestään vahvistaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Koko nykyinen kaksikielisyysviritelmä (pakkoruotsi - virkamiesruotsi - eriytetyt koulutusjärjestelmät tarhasta lähtien) on rakennettu vain varmistamaan suomenruotsalaisten etuoikeutettu asema yhteiskunnassa. Esimerkiksi RKP:läiset ovat omissa keskeisissä keskusteluissaan tästä aivan avoimia. He kaikki tiedostavat itse pärjänneensä elämässä vain noiden kiintiöiden ja eri etuoikeuksien perusteella ja haluavat entisestään vahvistaa niitä.
Tuolla joku itki, että kamalaa, jos pitäisi mennä Ruotsiin opiskelemaan, ja siksi pitää ruotsinkieliset päästää alemmilla pisterajoilla Suomen ruotsinkielisiin korkeakouluihin.
Todellisuudessa ruotsinkieliset eivät halua mennä Ruotsiin, koska siellä he eivät olisi mitään! Heillä ei olisi mitään erityisasemaa eikä etuoikeuksia, vaan he olisivat tavallisia ruotsinkielisiä, jotka puhuvat hassua murretta. Ja sehän vasta olisikin kamalaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella koululla on oma pääsykoe, ja oma pisteraja. Tolla logiikalla on epäreilua, että jossain Oulun yliopistossa on matalampi pisteraja kuin Helsingissä! Miksi Lapissa pääsee opiskelemaan helpommin kuin Etelä-Suomessa? Mikä estää muuttamasta Pohjois-Suomeen?
No ei vaan. Kuten joku mainitsikin niin oppilaitos voi hankkia ilmeisesti rahoitustaan myös itse. Kun rahaa riittää niin saa ottaa niin monta opiskelijaa sisään kun haluaa. Alempi pisteraja kertoo siitä, että paikoista ei ole niin kova kilpailu.
No sittenhän voitaisiin tehdä niin, että kun näitä korkeakoulusäästöjä pitää tehdä, niin pienennetään niiden ruotsinkielisten oppilaitosten valtionrahoitusta, joihin on helpompi päästä kuin saman kaupungin vastaavaan suomenkieliseen.
Selvitäpä meille, että paljonko ne saa valtionrahoitusta ylipäätään..?
Ihmettelen ettei kukaan ole vielä kommentoinut sitä, että useammalle ns rahakkaammalle voi ruotsinkielinen hakea ruotsinkielisellä pääsykokeella ja suorittaa myös tentit ruotsiksi. Sama ei päde kuitenkaan toisinpäin ruotsinkielisillä aloilla. Nimim tätä vierestä viisi vuotta seurannut.
Älähdän myös joka kerta fraasista "ruotsinkieli on rikkaus". Millä tavalla se on rikkaus suomenkieliselle? Kukaan ei koskaan vaivaudu avaamaan tätä, kaipaisin nyt konkreettisia esimerkkejä. Yhtä hyvin voisi sanoa että saamenkieli on rikkaus ja pakottaa kaikki suomalaiset opiskelemaan saamea, jotta utsjokilainen Aslak voisi saada palvelua virastossa kolttasaameksi.
Vierailija kirjoitti:
Niinkuin järkevää onkin kun Ruotsi on suomen suurimpia kauppakumppaneita ja meillä on reservi natiivisti ruotsia puhuvia henkilöitä. Sulaa hulluuttahan se olisi kouluttaa tämä aarre vaikka eläinlääkäreiksi :D.
Höpöhöpö. Tämä on taas rkp:n propagandaa. Ensinnäkään Ruotsi ei ole Suomen tärkein kauppakumppani ja toisekseen suomenruotsalaiset eivät puhu ruotsia vaan suomenruotsia.
T: Aitoa ruotsia puhuva
Tästä syystähän meillä on valtionvarainministerinä Stubb, joka on kirjoittanut LYHYESTÄ matikasta A:n. Ihmekös se sitten on jos Suomessa menee talous päin helv....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella koululla on oma pääsykoe, ja oma pisteraja. Tolla logiikalla on epäreilua, että jossain Oulun yliopistossa on matalampi pisteraja kuin Helsingissä! Miksi Lapissa pääsee opiskelemaan helpommin kuin Etelä-Suomessa? Mikä estää muuttamasta Pohjois-Suomeen?
No ei vaan. Kuten joku mainitsikin niin oppilaitos voi hankkia ilmeisesti rahoitustaan myös itse. Kun rahaa riittää niin saa ottaa niin monta opiskelijaa sisään kun haluaa. Alempi pisteraja kertoo siitä, että paikoista ei ole niin kova kilpailu.
No sittenhän voitaisiin tehdä niin, että kun näitä korkeakoulusäästöjä pitää tehdä, niin pienennetään niiden ruotsinkielisten oppilaitosten valtionrahoitusta, joihin on helpompi päästä kuin saman kaupungin vastaavaan suomenkieliseen.
Selvitäpä meille, että paljonko ne saa valtionrahoitusta ylipäätään..?
"Yliopistot saavat valtion perusrahoituksen lisäksi noin kolmanneksen kokonaisrahoituksestaan muista lähteistä, kuten muilta julkisilta rahoittajilta sekä yksityisiltä tahoilta. Merkittävä osa muusta rahoituksesta on kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. Yliopistojen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä näille kohdennettavaa valtion rahoitusta.
Perusrahoituksen määrärahat jaetaan yliopistojen kesken pääosin laskennallisesti opetuksen ja tutkimuksen suoritteiden perusteella. Lisäksi on strategiaperusteinen rahoitusosuus, josta on sovittu ministeriön ja yliopiston kesken. "
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_…
Mä teen työkseni bisnestä niin ruotsalaisten kuin monen muunkin Euroopan maan kanssa ja lisäksi Esim Kiinan, Venäjän ja Intian. Enpä ole vielä tarvinnut ruotsia.
Ruotsin kielen tarve työelämässä
Elinkeinoelämän keskusliiton selvitys (2005) "Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin. Osaavaa henkilöstöä yrityksiin" luettelee Suomen työelämässä tarvittaviksi vieraiksi kieliksi seuraavat kielet: englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja, italia ja kiina. Jos vieraan kielen pakollisuutta perustellaan kyseisen kielen tarpeella Suomessa, pitäisi kouluissa olla pakollisena kaikki edellä mainitut kahdeksan kieltä. Tarve ei siis voi olla peruste pakollisuudelle, vaan tarve on ainoastaan peruste sille, että kyseisen kielen opetusta tulee tarjota kouluissa.
Englannin kielen osaajien tarve on selvitysten mukaan ylivoimaisesti suurin Suomessa, mutta koulusäädöksissä englanti ei ole pakollinen kieli. Vaikka englanti on valinnainen kieli, ei englannin osaajista ole pulaa. Tämä osoittaa sen, että minkään kielen ei tarvitse olla koulusäädöksissä pakollinen saadaksemme jonkin kielen osaajia riittävästi, vaan oppilaat valitsevat koulussa niitä kieliä, joille on olemassa tarve ja kysyntä työelämässä.
Koulujen pakollisen ruotsin perusteleminen sillä, että lain mukaan ruotsinkielisillä on oikeus hoitaa asiansa ruotsiksi valtion viranomaisissa ja kaksikielisissä viranomaisissa, on kehäpäätelmä. Perusopetuksessa ruotsi on pakollinen, koska 2. asteen koulutuksessa ruotsi on pakollinen. 2. asteen koulutuksessa ruotsi on pakollinen, koska korkea-asteen opetuksessa ruotsi on pakollinen. Korkea-asteen opetuksessa ruotsi on pakollinen, koska laki määrää, että valtion viroissa koko maassa pitää osata ruotsia. Tässäkin kehäpäätelmässä ruotsin pakollisuutta perustellaan loppujen lopuksi ruotsin tarpeella.
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomenruotsalaisten vihaajat eivät puutu suomalaiseen lääkärikoulutukseen, jonka tarkoituksena on pitää lääkärikunnan palkat korkealla? Kalliimmaksi se tulee.
Lääkärinkoulutukseen ei voida lisätä paikkoja koska EI OLE VAROJA, ja lääkäreiden ammattitaito ei ole sellainen asia mistä halutaan leikata, koulutuksen tason kustannuksella.
Sen sijaan ruotsinkielisten kiintiöiden vähentämisellä ei lisää kustannuksia tule.
Kaiken lisäksi herää kysymys miksi tarvitaan esim ruotsinkielisiä oikiksia, kun kaikkien lakimiesten tulee suorittaa virkamiesruotsia laajempi ruotsi, eli kyetä kuitenkin toimimaan ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomenruotsalaisten vihaajat eivät puutu suomalaiseen lääkärikoulutukseen, jonka tarkoituksena on pitää lääkärikunnan palkat korkealla? Kalliimmaksi se tulee.
Lääkärinkoulutukseen ei voida lisätä paikkoja koska EI OLE VAROJA, ja lääkäreiden ammattitaito ei ole sellainen asia mistä halutaan leikata, koulutuksen tason kustannuksella.
Sen sijaan ruotsinkielisten kiintiöiden vähentämisellä ei lisää kustannuksia tule.
Ruotsin vastustaminen näköjään tyhmentää ihmistä. Tai sitten tyhmemmät vastustavat ruotsia. Viesti oli joka tapauksessa järjetön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomenruotsalaisten vihaajat eivät puutu suomalaiseen lääkärikoulutukseen, jonka tarkoituksena on pitää lääkärikunnan palkat korkealla? Kalliimmaksi se tulee.
Lääkärinkoulutukseen ei voida lisätä paikkoja koska EI OLE VAROJA, ja lääkäreiden ammattitaito ei ole sellainen asia mistä halutaan leikata, koulutuksen tason kustannuksella.
Sen sijaan ruotsinkielisten kiintiöiden vähentämisellä ei lisää kustannuksia tule.
Ruotsin vastustaminen näköjään tyhmentää ihmistä. Tai sitten tyhmemmät vastustavat ruotsia. Viesti oli joka tapauksessa järjetön.
Ihan huomautuksena - tutkimusten mukaan pakkoruotsin vastustus on korkeinta korkeasti koulutettujen ihmisten keskuudessa. Johtunee varmaan siitä, että kun hivenenkin tutustuu maailmaan niin tajuaa RKP:n ajaman suomenruotsalaisten etuoikeusviritelmän järjettömyyden. Se on kansantaloudellisesti haitallista ja demokraattisesti sekä eettisesti kestämätöntä.
Viestin ensimmäisestä osasta olen eri mieltä - lääkäreiden koulutusmääriä tulisi lisätä. Tästähän puhutaankin paljon.
Mutta sinänsä viesti ei ollut järjetön, että ruotsinkielisen koulutuksen supistaminen ei aiheuttaisi yhteiskunnalle mitään haittaa mutta toisi heti merkittäviä säästöjä. Esimerkiksi Åbo Akademi olisi hyvä sulkea samantien.
Tässä on myös se huono puoli että ne tyhmemmätkin pääsevät korkeakouluihin vaikka oikea osoite olisi ammattikoulu. Heitä ei löydy sen vuoksi palveluammatteihin ja vaativat suomenkielisiltä palveluja ruotsin kielellä jolloin monille heistä syntyy kuvitelma että ovat jotenkin fiksumpaa väkeä. Ei koske tietenkään kaikkia suomenruotsalaisia.
Ihan vaikka kuule armas Wikipediamme <3