Ruotsinkielisille on suhteessa kolme kertaa enemmän kauppatieteen opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoilla on pitkälti itsellään vapaus päättää siitä, kuinka paljon opiskelijoita otetaan sisään. Esim. Hanken on hemmetin varakas ja tokihan omilla rahoilla saa tehdä mitä haluaa eli heillä on mahdollisuus kohtuullisen laajaan sisäänottoon. Toki kuka tahansa voi hakea, ei tartte olla ruotsi äidinkieli.

Valtio maksaa yliopisto-opintojen kustannukset.

Ei pidä enää nykypäivänä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Miksi ruotsinkieliset pääsivät 9 pistettä suomalaisia matalammalla valintakoepisteillä opiskelemaan Helsingin yliopistoon lääketiedettä? 9 pistettä on ihan hitosti alempi tulos (koko pääsykokeesta sai ruotsinkielinen yhden väärin tehdyn tehtävän anteeks) sillä pelkän pääsykokeen perusteella valitut ruotsinkieliset pääsivät 40,304 pisteen tuloksella lääkikseen, kun taas alle 49,5 pistettä saaneet suomenkieliset jäivät rannalle ruikuttamaan. Sisään otettiin suomalaisia opiskelijoita 112 ja ruotsinkielisiä 39, yhteensä 151, aloituspaikoista peräti 25% oli varattuja ruotsinkielisille.

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijaksi/tilastoja.html

Suomessa on aika helppo päästä yliopistoon niin ihan sama. Ärsyttää tää kateellinen nillitys. Jokainen, joka oikeasti ansaitsee opiskelupaikan, saa sen.

Ruotsinkieliset pääsykokeet ei ole varattu suomenruotsalaisille. Jokainen, joka on valmis opiskelemaan ainakin osittain ruotsiksi voi pyrkiä yliopistoon tässä kiintiössä. Itse pyrin oikikseen ja minun lisäksi samana vuonna hyväksyttiin kolme muuta suomenkielistä hakijaa. Peräti neljäsosa opiskelijoista oli siis äidinkieleltään suomenkielisiä.

Prosessioikeuden tuomioistuinkäynneillä tuli harvinaisen selväksi, että tuomarin ja avustajien ja/tai syyttäjän on todellakin osattava myös ruotsia henkilön oikeusturvan kannalta. Riittävää tasoa ei voi saavuttaa pelkästään opiskelemalla muutama kurssi ruotsia yliopistossa, vaan kielen on oltava monipuolista sillä se on juristin tärkein työväline.

Eli yhteenvetona, kiintiöt eivät ole suomenruotsalaisia varten, vaan heitä varten, jotka ovat valmiita palvelemaan myös ruotsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aika helppo päästä yliopistoon niin ihan sama. Ärsyttää tää kateellinen nillitys. Jokainen, joka oikeasti ansaitsee opiskelupaikan, saa sen.

Kun järjestelmä syrjii kielen perusteella, niin ei asian kritisoiminen ole mitään "kateellisten nillitystä".

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkieliset pääsykokeet ei ole varattu suomenruotsalaisille. Jokainen, joka on valmis opiskelemaan ainakin osittain ruotsiksi voi pyrkiä yliopistoon tässä kiintiössä. Itse pyrin oikikseen ja minun lisäksi samana vuonna hyväksyttiin kolme muuta suomenkielistä hakijaa. Peräti neljäsosa opiskelijoista oli siis äidinkieleltään suomenkielisiä.

Prosessioikeuden tuomioistuinkäynneillä tuli harvinaisen selväksi, että tuomarin ja avustajien ja/tai syyttäjän on todellakin osattava myös ruotsia henkilön oikeusturvan kannalta. Riittävää tasoa ei voi saavuttaa pelkästään opiskelemalla muutama kurssi ruotsia yliopistossa, vaan kielen on oltava monipuolista sillä se on juristin tärkein työväline.

Eli yhteenvetona, kiintiöt eivät ole suomenruotsalaisia varten, vaan heitä varten, jotka ovat valmiita palvelemaan myös ruotsiksi.

Voisin jotenkuten hyväksyä kiintiöt, jos samaan aikaan ruotsinkielisten palvelemista ei käytettäisi perusteena jokaisen suomankielisen peruskoulusta yliopistoon jatkuvalle pakkoruotsille.

Eli ei se ruotsinkielisten palveleminen voi olla yhteiskunnan tärkein asia, jota varten pitää olla SEKÄ kiintiöt ETTÄ jokaisella kouluasteella jatkuva pakkoruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ruotsinkieliset pääsivät 9 pistettä suomalaisia matalammalla valintakoepisteillä opiskelemaan Helsingin yliopistoon lääketiedettä? 9 pistettä on ihan hitosti alempi tulos (koko pääsykokeesta sai ruotsinkielinen yhden väärin tehdyn tehtävän anteeks) sillä pelkän pääsykokeen perusteella valitut ruotsinkieliset pääsivät 40,304 pisteen tuloksella lääkikseen, kun taas alle 49,5 pistettä saaneet suomenkieliset jäivät rannalle ruikuttamaan. Sisään otettiin suomalaisia opiskelijoita 112 ja ruotsinkielisiä 39, yhteensä 151, aloituspaikoista peräti 25% oli varattuja ruotsinkielisille.

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijaksi/tilastoja.html

Eli suomenkielistenkin kannattaa hakea ruotsinkieliselle linjalle varsinkin kun kielikoetta ei enää järjetetä.

Ei sitä opiskella "vieraalla kielellä", kun opiskellaan ruotsiksi! Ruotsinkieli on toinen kotimainen kieli. Vanhemmat voivat valita minkä kieliseen kouluun lapsensa laittavat. Jos on näin, että edut ruotsinkiellä ovat näin mahtavat, kuin tämä ketju antaa ymmärtää, niin

kannattaa panostaa ruotsinkieliseen kouluun jo pienestä lähtien. Muuten tarvitaan perustuslain muutos.

Hyvä. Lapseni on hyvä ruotsi kielessä. Mahkuja hakea sillekin puolelle.

Jumalan kämmenellä kaikille paikkoja on.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opiskella "vieraalla kielellä", kun opiskellaan ruotsiksi! Ruotsinkieli on toinen kotimainen kieli. Vanhemmat voivat valita minkä kieliseen kouluun lapsensa laittavat. Jos on näin, että edut ruotsinkiellä ovat näin mahtavat, kuin tämä ketju antaa ymmärtää, niin

kannattaa panostaa ruotsinkieliseen kouluun jo pienestä lähtien. Muuten tarvitaan perustuslain muutos.

Hohhoijaa tuota lässytystä jostain kotimaisesta kielestä. Se on pelkkä poliittinen termi. Todellisuudessa ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille.

Kun järjestelmä syrjii, niin oikea ratkaisuko on muokata omaa toimintaansa niin, että hyötyy syrjinnästä? Vai olisiko sittenkin järkevämpää taistella syrjintää vastaan? Olisiko vanhan Etelä-Afrikan mustan kannattanut vaalentaa ihonsa vaiko sittenkin taistella oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinkuin järkevää onkin kun Ruotsi on suomen suurimpia kauppakumppaneita ja meillä on reservi natiivisti ruotsia puhuvia henkilöitä. Sulaa hulluuttahan se olisi kouluttaa tämä aarre vaikka eläinlääkäreiksi :D.

Miettikää jos meillä olisi 300 000 natiivisti saksankielistä täällä kun Saksa on siellä top vitosessa varmaan kauppakumppaneissa. Persuhenkisten logiikalla missään tapauksessa ei saisi olla näillä painopiste kansainvälisen kaupan opetuksessa ettei vain joku pahoittaisi mieltään....

Ei kaupankäynti ole pelkkää kieltä. Kyllä saadaan ihan riittävä osuus ruotsinkielisiä koulutettua kaupan tarpeisiin, vaikka heille olisi samat pääsykriteerit kuin suomenkielisillekin. Eihän sinne pelkkiä maistereita tarvita, vaan tradenomeja, insinöörejä, asentajia jne myös.

Ja kaikkein huvittavinta on, että eivät ne ruotsalaiset edes halua käyttää ruotsia kv.bisneksessä - englanti on automaattisesti kaikkien yhteinen kieli. Nimimerkki paljon kokemusta on :-)

Hauska yksikeskustelu

Nää on niin mainiot kun yksi keskustelee itsensä kanssa

Vierailija kirjoitti:

Hauska yksikeskustelu

Nää on niin mainiot kun yksi keskustelee itsensä kanssa

No onhan se hauskaa, jos sama henkilö se kannattaa että vastustaa ruotsinkielisten kiintiöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opiskella "vieraalla kielellä", kun opiskellaan ruotsiksi! Ruotsinkieli on toinen kotimainen kieli. Vanhemmat voivat valita minkä kieliseen kouluun lapsensa laittavat. Jos on näin, että edut ruotsinkiellä ovat näin mahtavat, kuin tämä ketju antaa ymmärtää, niin

kannattaa panostaa ruotsinkieliseen kouluun jo pienestä lähtien. Muuten tarvitaan perustuslain muutos.

Hohhoijaa tuota lässytystä jostain kotimaisesta kielestä. Se on pelkkä poliittinen termi. Todellisuudessa ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille.

Kun järjestelmä syrjii, niin oikea ratkaisuko on muokata omaa toimintaansa niin, että hyötyy syrjinnästä? Vai olisiko sittenkin järkevämpää taistella syrjintää vastaan? Olisiko vanhan Etelä-Afrikan mustan kannattanut vaalentaa ihonsa vaiko sittenkin taistella oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta?

On sulla pokkaa. Verrata Suomea ja Etelä-Afrikkaan. Olet mielestäsi varmaankin suuri vääryyden vastustaja, oikeamielinen nettisoturi, joka taistelee sortoa vastaan kaikilla rintamilla. Hyi helvetti. Ryömi takaisin kiven alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opiskella "vieraalla kielellä", kun opiskellaan ruotsiksi! Ruotsinkieli on toinen kotimainen kieli. Vanhemmat voivat valita minkä kieliseen kouluun lapsensa laittavat. Jos on näin, että edut ruotsinkiellä ovat näin mahtavat, kuin tämä ketju antaa ymmärtää, niin

kannattaa panostaa ruotsinkieliseen kouluun jo pienestä lähtien. Muuten tarvitaan perustuslain muutos.

Hohhoijaa tuota lässytystä jostain kotimaisesta kielestä. Se on pelkkä poliittinen termi. Todellisuudessa ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille.

Kun järjestelmä syrjii, niin oikea ratkaisuko on muokata omaa toimintaansa niin, että hyötyy syrjinnästä? Vai olisiko sittenkin järkevämpää taistella syrjintää vastaan? Olisiko vanhan Etelä-Afrikan mustan kannattanut vaalentaa ihonsa vaiko sittenkin taistella oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta?

On sulla pokkaa. Verrata Suomea ja Etelä-Afrikkaan. Olet mielestäsi varmaankin suuri vääryyden vastustaja, oikeamielinen nettisoturi, joka taistelee sortoa vastaan kaikilla rintamilla. Hyi helvetti. Ryömi takaisin kiven alle.

Periaate on ihan sama.

Minua ainakin suunnattomista ärsyttää se, että "ratkaisuksi" näihin epäoikeudenmukaisiin kiintiöihin tarjotaan sitä, että "no opettele ruotsia ja hae itse sinne"! Ei näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opiskella "vieraalla kielellä", kun opiskellaan ruotsiksi! Ruotsinkieli on toinen kotimainen kieli. Vanhemmat voivat valita minkä kieliseen kouluun lapsensa laittavat. Jos on näin, että edut ruotsinkiellä ovat näin mahtavat, kuin tämä ketju antaa ymmärtää, niin

kannattaa panostaa ruotsinkieliseen kouluun jo pienestä lähtien. Muuten tarvitaan perustuslain muutos.

Hohhoijaa tuota lässytystä jostain kotimaisesta kielestä. Se on pelkkä poliittinen termi. Todellisuudessa ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille.

Kun järjestelmä syrjii, niin oikea ratkaisuko on muokata omaa toimintaansa niin, että hyötyy syrjinnästä? Vai olisiko sittenkin järkevämpää taistella syrjintää vastaan? Olisiko vanhan Etelä-Afrikan mustan kannattanut vaalentaa ihonsa vaiko sittenkin taistella oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta?

Etelä-Afrikassa muuten mellakat lähtivät siitä, että mustat eivät halunneet pakko-opiskella afrikaansia, eli valkoisten puhumaa hollannin murretta. 

Jokaisella koululla on oma pääsykoe, ja oma pisteraja. Tolla logiikalla on epäreilua, että jossain Oulun yliopistossa on matalampi pisteraja kuin Helsingissä! Miksi Lapissa pääsee opiskelemaan helpommin kuin Etelä-Suomessa? Mikä estää muuttamasta Pohjois-Suomeen?

No ei vaan. Kuten joku mainitsikin niin oppilaitos voi hankkia ilmeisesti rahoitustaan myös itse. Kun rahaa riittää niin saa ottaa niin monta opiskelijaa sisään kun haluaa. Alempi pisteraja kertoo siitä, että paikoista ei ole niin kova kilpailu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opiskella "vieraalla kielellä", kun opiskellaan ruotsiksi! Ruotsinkieli on toinen kotimainen kieli. Vanhemmat voivat valita minkä kieliseen kouluun lapsensa laittavat. Jos on näin, että edut ruotsinkiellä ovat näin mahtavat, kuin tämä ketju antaa ymmärtää, niin

kannattaa panostaa ruotsinkieliseen kouluun jo pienestä lähtien. Muuten tarvitaan perustuslain muutos.

Hohhoijaa tuota lässytystä jostain kotimaisesta kielestä. Se on pelkkä poliittinen termi. Todellisuudessa ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille.

Kun järjestelmä syrjii, niin oikea ratkaisuko on muokata omaa toimintaansa niin, että hyötyy syrjinnästä? Vai olisiko sittenkin järkevämpää taistella syrjintää vastaan? Olisiko vanhan Etelä-Afrikan mustan kannattanut vaalentaa ihonsa vaiko sittenkin taistella oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta?

Etelä-Afrikassa muuten mellakat lähtivät siitä, että mustat eivät halunneet pakko-opiskella afrikaansia, eli valkoisten puhumaa hollannin murretta. 

Lähde?

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella koululla on oma pääsykoe, ja oma pisteraja. Tolla logiikalla on epäreilua, että jossain Oulun yliopistossa on matalampi pisteraja kuin Helsingissä! Miksi Lapissa pääsee opiskelemaan helpommin kuin Etelä-Suomessa? Mikä estää muuttamasta Pohjois-Suomeen?

No ei vaan. Kuten joku mainitsikin niin oppilaitos voi hankkia ilmeisesti rahoitustaan myös itse. Kun rahaa riittää niin saa ottaa niin monta opiskelijaa sisään kun haluaa. Alempi pisteraja kertoo siitä, että paikoista ei ole niin kova kilpailu.

No sittenhän voitaisiin tehdä niin, että kun näitä korkeakoulusäästöjä pitää tehdä, niin pienennetään niiden ruotsinkielisten oppilaitosten valtionrahoitusta, joihin on helpompi päästä kuin saman kaupungin vastaavaan suomenkieliseen.