Lue keskustelun säännöt.
Ruotsinkielisille on suhteessa kolme kertaa enemmän kauppatieteen opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille
19.03.2016 |
Olisiko tässä hyvä säästökohde? Miksi ruotsinkielisten pitäisi päästä helpommalla rahakkaalle alalle? Varsinkin kun juuri uutisoitiin, että ruotsinkielisten ÄO on suomenkielisiä heikompi.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Suomen päättäjät ei sentään ole niin vitun tyhmiä kuin nää ruotsinkilelisten koulutusta närppivät. Kun Ruotsi on Suomen suurimpia kauppakumppaneita, kumpi on valtiolle edullisempaa, kouluttaa ruotsinkauppaan iso määrä natiivisti ruotsia puhuvia kaupan ammattilaisia ja saada koilutuksen hintaan massa-alennus vai kouluttaa ruotsinkielisiä kymmenille eri aloille? Rautalangasta: Kumpi maksa enemmän, perustaa yksi koulutusohjelma vai perustaa kymmenen koulutusohjelmaa?
No kerropa sitten, miksi kauppatieteen maistereita koulutetaan ruotsiksi sekä Helsingissä että Turussa? Eikö tulisi massa-alennusta, jos tämä olisi koottu yhteen kouluun? Toisen voisi ihan hyvin lakkauttaa ja rahat siirtää suomenkieliseen kauppatieteen opetukseen.
Miksei saman tien kekitetä kaikkia opintoja yhteen yliopistoon? Miksi samoja aineita voi opiskella yliopistoissa ympärii maata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskitkohan nyt niiden aloituspaikkojen määrät varmasti oikein? Hanken kouluttaa Helsingissä ja Vaasassa, mutta kauppatieteitähän voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi Lappeenrannassa, Tampereella, Oulussa...
Suomi on (edelleen) kaksikielinen maa, ja jokainen opiskelee vielä toistaiseksi ruotsia peruskoulussa. Joko "pakotettuna" tai jopa vapaaehtoisesti 4. luokalta lähtien. Mikään ei siis periaatteessa estä suomenkielistä hakemasta ruotsinkielisiin koulutuksiin, edes kielitaito jos on käyttänyt hyödyksi mahdollisuuden opiskella ruotsia. Kielitestit on määrittämään tarvittava kielitaito, jotta opinnoissa oikeasti pärjää (koekin on mahdollista saada hyväksyttyä riittävillä arvosanoilla yo-ruotsista). Vasta kielitaidon todennettuaan saa oikeuden osallistua valintakokeeseen. Siinä ei kielitaitoa enää mitata.
Miksi pitää jatkuvasti olla niin kateellinen ja valittaa, että "epäreilua, epäreilua". Kaksikielisyys on kuitenkin rikkaus ja asia, jota suomalaisten kannattaisi arvostaa. Maailmassa on muitakin maita, joissa on useampi virallinen kieli (esim. Sveitsi, Kanada). Ja ihan vielä muistutuksena, että suomenruotsalaisetkin ovat ihan suomalaisia...
Kaksikielisyys ihan samanlainen rikkaus kuin maahanmuuttokin. Tietyt tahot hyötyvät, mutta yhteiskunnalle kokonaisuutena tulee vain kuluja.
Ja muuten, mikä ihmeen perustelu tuo on, että suomenkielinenkin voi opiskella siellä ruotsinkielisessä koulussa? Tällä perusteellahan kaikki ruotsinkielinen koulutus voidaan lakkauttaa, koska ruotsinkielisillä on pakkosuomi ja he voivat siis hakea suomenkieliseen koulutukseen.
Ehkä siksi, että Suomi on kaksikielinen maa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Suomen päättäjät ei sentään ole niin vitun tyhmiä kuin nää ruotsinkilelisten koulutusta närppivät. Kun Ruotsi on Suomen suurimpia kauppakumppaneita, kumpi on valtiolle edullisempaa, kouluttaa ruotsinkauppaan iso määrä natiivisti ruotsia puhuvia kaupan ammattilaisia ja saada koilutuksen hintaan massa-alennus vai kouluttaa ruotsinkielisiä kymmenille eri aloille? Rautalangasta: Kumpi maksa enemmän, perustaa yksi koulutusohjelma vai perustaa kymmenen koulutusohjelmaa?
Niin kauan kuin pakkoruotsia perustellaan Ruotsin kaupalla, ei sinun perustelusi ole pätevä. Eihän suinkaan tarvita erillistä ruotsinkielistä kauppatieteen opetusta, koska jokainen suomenkielinen opiskelee pakkoruotsia tullakseen Ruotsin kaupan asiantuntijaksi.
Miksi sitten edes pääministeri ei osaa ruotsia, vaikka pitäisi olla nero kaikessa, mihin ryhtyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskitkohan nyt niiden aloituspaikkojen määrät varmasti oikein? Hanken kouluttaa Helsingissä ja Vaasassa, mutta kauppatieteitähän voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi Lappeenrannassa, Tampereella, Oulussa...
Suomi on (edelleen) kaksikielinen maa, ja jokainen opiskelee vielä toistaiseksi ruotsia peruskoulussa. Joko "pakotettuna" tai jopa vapaaehtoisesti 4. luokalta lähtien. Mikään ei siis periaatteessa estä suomenkielistä hakemasta ruotsinkielisiin koulutuksiin, edes kielitaito jos on käyttänyt hyödyksi mahdollisuuden opiskella ruotsia. Kielitestit on määrittämään tarvittava kielitaito, jotta opinnoissa oikeasti pärjää (koekin on mahdollista saada hyväksyttyä riittävillä arvosanoilla yo-ruotsista). Vasta kielitaidon todennettuaan saa oikeuden osallistua valintakokeeseen. Siinä ei kielitaitoa enää mitata.
Miksi pitää jatkuvasti olla niin kateellinen ja valittaa, että "epäreilua, epäreilua". Kaksikielisyys on kuitenkin rikkaus ja asia, jota suomalaisten kannattaisi arvostaa. Maailmassa on muitakin maita, joissa on useampi virallinen kieli (esim. Sveitsi, Kanada). Ja ihan vielä muistutuksena, että suomenruotsalaisetkin ovat ihan suomalaisia...
Kaksikielisyys ihan samanlainen rikkaus kuin maahanmuuttokin. Tietyt tahot hyötyvät, mutta yhteiskunnalle kokonaisuutena tulee vain kuluja.
Ja muuten, mikä ihmeen perustelu tuo on, että suomenkielinenkin voi opiskella siellä ruotsinkielisessä koulussa? Tällä perusteellahan kaikki ruotsinkielinen koulutus voidaan lakkauttaa, koska ruotsinkielisillä on pakkosuomi ja he voivat siis hakea suomenkieliseen koulutukseen.
Virallisen kielen aseman idea on, että annetaan mahdollisuus asioida halutessaan omalla äidinkielellään. Myös opiskelun suhteen.
Vrt. ruotsin kielen asemaa vaikka saamen kieleen, joka on vähemmistökieli.
Otetaan vielä ratakisko käyttöön. Sulla on läjä ruotsinkielisiä, miten koulutat ne. Jos järjellä miettisi, ruotsinkieliset tarvii akateemisista aloista vaikka lääkäreitä, lakimiehiä, opettajia. Ja sitten on se ruotsinkauppa. Eli perustat neljä koulutusohjelmaa, varaat neljä opettajajaa ja neljä tilaa. Mutku tää ei käy koska nallekarkit! Sen sijaan ruotsinkielisiä on koulutettava jollekin huonon statuksen matalapalkka-aloille ettei persuille tule paha mieli. Niinpä noiden edellä mainittujen lisäksi tai sijaan ruotsinkielisiä on koulutettava eläinlääkäreiksi, muinaiskirkkolatinan osaajiksi, arkeologeiksi, ja kaikkeen sellaiseen missä ruotsin kielestä ei ole mitään hyötyä. Varataan kymmeniä opettajia ja kymmeniä tiloja. Näin sitten voidaan vielä kaiken lisäksi valtion varoista kustantaa tulkit ruotsinkielisten lääkärikäyntejä ja lakimiestarpeita varten. Mutta persulogiikalla nallekarkit on tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kaiken lisäksi, tuohon yllä kirjoittamaani lisäyksenä, koskaan ei oteta huomioon ruotsinkielisten käänteistä nallekarkkiongelmaa. Okei, ruotsinkielisista koulutetaan suhteessa enemmän ekonomeja. Kukaan ei kuitenkaan itke niiden ruotsinkielisten perään jotka ei halua ekonomeiksi vaan haluaisivat opiskella jonkun sellaisen ammatin johon ei ole ruotsinkielistä koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Virallisen kielen aseman idea on, että annetaan mahdollisuus asioida halutessaan omalla äidinkielellään. Myös opiskelun suhteen.
Niin, mutta miksi heille on alemmat pisterajat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otetaan vielä ratakisko käyttöön. Sulla on läjä ruotsinkielisiä, miten koulutat ne. Jos järjellä miettisi, ruotsinkieliset tarvii akateemisista aloista vaikka lääkäreitä, lakimiehiä, opettajia. Ja sitten on se ruotsinkauppa. Eli perustat neljä koulutusohjelmaa, varaat neljä opettajajaa ja neljä tilaa. Mutku tää ei käy koska nallekarkit! Sen sijaan ruotsinkielisiä on koulutettava jollekin huonon statuksen matalapalkka-aloille ettei persuille tule paha mieli. Niinpä noiden edellä mainittujen lisäksi tai sijaan ruotsinkielisiä on koulutettava eläinlääkäreiksi, muinaiskirkkolatinan osaajiksi, arkeologeiksi, ja kaikkeen sellaiseen missä ruotsin kielestä ei ole mitään hyötyä. Varataan kymmeniä opettajia ja kymmeniä tiloja. Näin sitten voidaan vielä kaiken lisäksi valtion varoista kustantaa tulkit ruotsinkielisten lääkärikäyntejä ja lakimiestarpeita varten. Mutta persulogiikalla nallekarkit on tasan.
Ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä, joten he voivat ihan hyvin opiskella myös suomenkielisissä yliopistoissa. Siis ei ole mitään perusteita sille, että ruotsinkielistä koulutusta pitäisi olla väestöosuuttaan enemmän. Jos se kauppatiede heitä niin kiinnostaa, niin kai he voivat nähdä saman vaivan pääsykokeet läpäistäkseen kuin suomenkielisetkin?
Muistan jonkun tutkimuksen, jossa todettiin, että ruotsinkieliset pärjäävät heikommin koulussa. Yhdeksi arvio syyksi oli se, että koska yliopistopaikka aukeaa joka tapauksessa, ei sitä edeltävissä opinnoissakaan ole tarvetta nähdä vaivaa. Onko tämä mielestäsi kannatettava asenne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisen kielen aseman idea on, että annetaan mahdollisuus asioida halutessaan omalla äidinkielellään. Myös opiskelun suhteen.
Niin, mutta miksi heille on alemmat pisterajat?
Lue aikaisempia ketjun viestejä niin asia on väännetty sinulle rautalangasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kaiken lisäksi, tuohon yllä kirjoittamaani lisäyksenä, koskaan ei oteta huomioon ruotsinkielisten käänteistä nallekarkkiongelmaa. Okei, ruotsinkielisista koulutetaan suhteessa enemmän ekonomeja. Kukaan ei kuitenkaan itke niiden ruotsinkielisten perään jotka ei halua ekonomeiksi vaan haluaisivat opiskella jonkun sellaisen ammatin johon ei ole ruotsinkielistä koulutusta.
He ovat käytännössä kaksikielisiä, eli he voivat hakea Suomen suomen- ja ruotsinkielisiin kouluihin sekä Ruotsin kouluihin. Eli ihan turha itkeä siellä.
Suuri osa ruotsinkielisistä ei todellakaan ole kaksikielisiä sillä tasolla että pärjäisivät tuosta vaan. Tämä selvisi kun yritin pari vuotta sitten Vaasan seudulla selvittää ruotsinkielisen parikymppisen tytön kanssa ajo-ohjeita kun olin eksynyt. Siitä ei vaan tahtonut tulla mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan vielä ratakisko käyttöön. Sulla on läjä ruotsinkielisiä, miten koulutat ne. Jos järjellä miettisi, ruotsinkieliset tarvii akateemisista aloista vaikka lääkäreitä, lakimiehiä, opettajia. Ja sitten on se ruotsinkauppa. Eli perustat neljä koulutusohjelmaa, varaat neljä opettajajaa ja neljä tilaa. Mutku tää ei käy koska nallekarkit! Sen sijaan ruotsinkielisiä on koulutettava jollekin huonon statuksen matalapalkka-aloille ettei persuille tule paha mieli. Niinpä noiden edellä mainittujen lisäksi tai sijaan ruotsinkielisiä on koulutettava eläinlääkäreiksi, muinaiskirkkolatinan osaajiksi, arkeologeiksi, ja kaikkeen sellaiseen missä ruotsin kielestä ei ole mitään hyötyä. Varataan kymmeniä opettajia ja kymmeniä tiloja. Näin sitten voidaan vielä kaiken lisäksi valtion varoista kustantaa tulkit ruotsinkielisten lääkärikäyntejä ja lakimiestarpeita varten. Mutta persulogiikalla nallekarkit on tasan.
Ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä, joten he voivat ihan hyvin opiskella myös suomenkielisissä yliopistoissa. Siis ei ole mitään perusteita sille, että ruotsinkielistä koulutusta pitäisi olla väestöosuuttaan enemmän. Jos se kauppatiede heitä niin kiinnostaa, niin kai he voivat nähdä saman vaivan pääsykokeet läpäistäkseen kuin suomenkielisetkin?
Muistan jonkun tutkimuksen, jossa todettiin, että ruotsinkieliset pärjäävät heikommin koulussa. Yhdeksi arvio syyksi oli se, että koska yliopistopaikka aukeaa joka tapauksessa, ei sitä edeltävissä opinnoissakaan ole tarvetta nähdä vaivaa. Onko tämä mielestäsi kannatettava asenne?
Sulle on selitetty asiat jo moneen kertaan. Miksi siis jankkaat? Oletko tyhmempi kuin suomenruotsalainen?
Ja sun "joku tutkimus" on aivan mahtava lähde. Mieti nyt edes vähän, mitä kirjoittelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisen kielen aseman idea on, että annetaan mahdollisuus asioida halutessaan omalla äidinkielellään. Myös opiskelun suhteen.
Niin, mutta miksi heille on alemmat pisterajat?
Lue aikaisempia ketjun viestejä niin asia on väännetty sinulle rautalangasta.
Ei ole kukaan vieläkään vastannut, miksi ruotsinkieliset pitäisi päästää helpommalla opiskelemaan vain kielensä perusteella. Yhteiskunnan kannalta on järkevintä kouluttaa kyvykkäimmät yksilöt. Joissakin yhteiskunnissa köyhillä ei ole mahdollisuutta opiskella, jolloin tyhmemmät rikkaat saavat opiskelupaikat fiksumpien ohi ja osa kyvyistä jää hyödyntämättä. Suomessa taas heikommat ruotsinkieliset saavat yliopistopaikan kyvykkäämpien suomenkielisten ohi. Tällöinkin jää osa kyvyistä hyödyntämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaiken lisäksi, tuohon yllä kirjoittamaani lisäyksenä, koskaan ei oteta huomioon ruotsinkielisten käänteistä nallekarkkiongelmaa. Okei, ruotsinkielisista koulutetaan suhteessa enemmän ekonomeja. Kukaan ei kuitenkaan itke niiden ruotsinkielisten perään jotka ei halua ekonomeiksi vaan haluaisivat opiskella jonkun sellaisen ammatin johon ei ole ruotsinkielistä koulutusta.
He ovat käytännössä kaksikielisiä, eli he voivat hakea Suomen suomen- ja ruotsinkielisiin kouluihin sekä Ruotsin kouluihin. Eli ihan turha itkeä siellä.
Joo kyllä. Joku empatiaruuvi teiltä puuttu päästä. Jätä perhe ja ystävät, hae kouluun Ruotsiin, siinä kiva ratkaisu teinille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan vielä ratakisko käyttöön. Sulla on läjä ruotsinkielisiä, miten koulutat ne. Jos järjellä miettisi, ruotsinkieliset tarvii akateemisista aloista vaikka lääkäreitä, lakimiehiä, opettajia. Ja sitten on se ruotsinkauppa. Eli perustat neljä koulutusohjelmaa, varaat neljä opettajajaa ja neljä tilaa. Mutku tää ei käy koska nallekarkit! Sen sijaan ruotsinkielisiä on koulutettava jollekin huonon statuksen matalapalkka-aloille ettei persuille tule paha mieli. Niinpä noiden edellä mainittujen lisäksi tai sijaan ruotsinkielisiä on koulutettava eläinlääkäreiksi, muinaiskirkkolatinan osaajiksi, arkeologeiksi, ja kaikkeen sellaiseen missä ruotsin kielestä ei ole mitään hyötyä. Varataan kymmeniä opettajia ja kymmeniä tiloja. Näin sitten voidaan vielä kaiken lisäksi valtion varoista kustantaa tulkit ruotsinkielisten lääkärikäyntejä ja lakimiestarpeita varten. Mutta persulogiikalla nallekarkit on tasan.
Ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä, joten he voivat ihan hyvin opiskella myös suomenkielisissä yliopistoissa. Siis ei ole mitään perusteita sille, että ruotsinkielistä koulutusta pitäisi olla väestöosuuttaan enemmän. Jos se kauppatiede heitä niin kiinnostaa, niin kai he voivat nähdä saman vaivan pääsykokeet läpäistäkseen kuin suomenkielisetkin?
Muistan jonkun tutkimuksen, jossa todettiin, että ruotsinkieliset pärjäävät heikommin koulussa. Yhdeksi arvio syyksi oli se, että koska yliopistopaikka aukeaa joka tapauksessa, ei sitä edeltävissä opinnoissakaan ole tarvetta nähdä vaivaa. Onko tämä mielestäsi kannatettava asenne?
Sulle on selitetty asiat jo moneen kertaan. Miksi siis jankkaat? Oletko tyhmempi kuin suomenruotsalainen?
Ja sun "joku tutkimus" on aivan mahtava lähde. Mieti nyt edes vähän, mitä kirjoittelet.
"Joku tutkimus" on kylläkin ihan se kuuluisa Pisa-tutkimus.
http://yle.fi/uutiset/ruotsinkielisten_pisa-tulokset_ennallaan__heikomm…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaiken lisäksi, tuohon yllä kirjoittamaani lisäyksenä, koskaan ei oteta huomioon ruotsinkielisten käänteistä nallekarkkiongelmaa. Okei, ruotsinkielisista koulutetaan suhteessa enemmän ekonomeja. Kukaan ei kuitenkaan itke niiden ruotsinkielisten perään jotka ei halua ekonomeiksi vaan haluaisivat opiskella jonkun sellaisen ammatin johon ei ole ruotsinkielistä koulutusta.
He ovat käytännössä kaksikielisiä, eli he voivat hakea Suomen suomen- ja ruotsinkielisiin kouluihin sekä Ruotsin kouluihin. Eli ihan turha itkeä siellä.
Joo kyllä. Joku empatiaruuvi teiltä puuttu päästä. Jätä perhe ja ystävät, hae kouluun Ruotsiin, siinä kiva ratkaisu teinille.
Tässä tarkoitettiin yliopisto-opintoja, joten kyse ei ole teineistä.
On ihan normaalia lähteä opiskelemaan esim. Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen. Ei Ruotsiin meno ole sen kummempi asia tai pidempi matka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisen kielen aseman idea on, että annetaan mahdollisuus asioida halutessaan omalla äidinkielellään. Myös opiskelun suhteen.
Niin, mutta miksi heille on alemmat pisterajat?
Lue aikaisempia ketjun viestejä niin asia on väännetty sinulle rautalangasta.
Ei ole kukaan vieläkään vastannut, miksi ruotsinkieliset pitäisi päästää helpommalla opiskelemaan vain kielensä perusteella. Yhteiskunnan kannalta on järkevintä kouluttaa kyvykkäimmät yksilöt. Joissakin yhteiskunnissa köyhillä ei ole mahdollisuutta opiskella, jolloin tyhmemmät rikkaat saavat opiskelupaikat fiksumpien ohi ja osa kyvyistä jää hyödyntämättä. Suomessa taas heikommat ruotsinkieliset saavat yliopistopaikan kyvykkäämpien suomenkielisten ohi. Tällöinkin jää osa kyvyistä hyödyntämättä.
Ei jumalauta, sähän oot oikeesti tyhmä. Selvemmin ei asioita voi selittää kuin tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ruotsinkielisistä ei todellakaan ole kaksikielisiä sillä tasolla että pärjäisivät tuosta vaan. Tämä selvisi kun yritin pari vuotta sitten Vaasan seudulla selvittää ruotsinkielisen parikymppisen tytön kanssa ajo-ohjeita kun olin eksynyt. Siitä ei vaan tahtonut tulla mitään.
No sittenhän on turha perustella ruotsinkielisten koulutuspaikkojen ylisuurta määrää sillä, että ei ne syrji ketään, koska suomenkielinenkin voi hakea...
Ehkä yhteiskunnalla menisi paremmin, jos korkeisiin virkoihin ja päättäviin asemiin olisivat koulutuksen kautta päässeet ne kaikkein kyvykkäimmät yksilöt, eikä olisi järjestetty ohituskaistoja äidinkielen perusteella.
Kaksikielisyys ihan samanlainen rikkaus kuin maahanmuuttokin. Tietyt tahot hyötyvät, mutta yhteiskunnalle kokonaisuutena tulee vain kuluja.
Ja muuten, mikä ihmeen perustelu tuo on, että suomenkielinenkin voi opiskella siellä ruotsinkielisessä koulussa? Tällä perusteellahan kaikki ruotsinkielinen koulutus voidaan lakkauttaa, koska ruotsinkielisillä on pakkosuomi ja he voivat siis hakea suomenkieliseen koulutukseen.