Lue keskustelun säännöt.
Nimenantojuhlat vauvalle, mutta silti haluavat kummit ja suvun ristiäismekon, häh?
18.03.2016 |
Sisareni ja miehensä eivät kuulu kirkkoon. Ei siinä mitään, jokaisen oma valinta, mutta nyt lapsen saatuaan haluavatkin rusinat pullasta.
Vauvalle halutaan pitää isot nimenantojuhlat, suurinpiirtein koko suvun odotetaan osallistuvan. Kutsut lähetetty ja lahjatoiveita esitetty..
Nimijuhlat sinällään ok, mutta tällainen juhla ei yksin riitäkään, vaan vauvalle pitää saada useammat kummit ja mikä oudointa, suvun ristiäismekko käyttöön??
Mitä hittoa? Nimenantojuhlat eivät ole ristiäiset, miksi pitää leikkiä ristiäisiä?
Leikkikummit, mitä nekin muka ovat? Lahja-automaatteja vissiin sitten. Kuka edes sellaiseksi viitsii ryhtyä?
Ristiäismekko on kaiken huippu. Ei lasta kasteta, eikä muutakaan virallisempaa toimitusta tietenkään ole. mihin ihmeeseen tarvitsevat muka mekkoa?
Jos ei haluta kuulua kirkkoon, niin miksi halutaan silti matkia kirkollisia toimituksia?
Ps. Sisareni aikoo myös srk:n vauvakerhoon... (Pääasia, ettei maksa palvelusta).
Kommentit (193)
sivistyneesti kirjoitti:
Meidän suvun lapsista osa on kastettu osa ei. Nimiäisissä on käytetty kauniita vauvan juhlapukuja ja käytetty uusia juhlanviettotapoja. On sivistyneesti ja kunnioittavasti pidetty ero pyhään kasteeseen.
Luulisi nimiäisväellekin olevan itsrkunnioittavampaa ostaa eri asut korostamaan nimiäisiä.
Oikeinko "pyhä" kaste. :DDD tuleeko joku rinkyla pään päälle kellumaan "pyhyyden" merkiksi.
Sorry, mutta sä oot jo jälkijunassa. Muutaman vuosikymmenen päästä ihmetellään miten taukkeja ihmiset oli ennen vanhaan kastaessaan lapsensa. Jatkossa vain jotkut maalaisjuntit jatkaa kasteperinnettä ja kaupungeissa poikkevat hihhulit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummit kyllä sinänsä ymmärrän. Itse en oleta poikani kummien hirveämmin hoitavan kristillistä kasvatusta, mutta oletan ja toivon heidän olevan pojalle läheisiä aikuisia. Jossain iässä kuitenkin ne vanhemmat ovat "tyhmiä jotka ei niinku tajuu mistään mitään", ja silloin on hyvä olla niitä muita läheisiä aikuisia, joiden kanssa jutella ja kertoa huoliaan jos vanhemmille niitä ei haluta puhua.
Lahjoja en oleta heidän ostelevan, läsnäolo elämässä on tavaraa tärkeämpi asia.
Kristinusko on historiansa aikana kopioinut kaikki tärkeimmät juhlansa, traditionsa ja käytänteensä ns. pakanoilta (eritoten antiikin Kreikalta ja Roomalta), kansanperinteestä ja muilta uskonnoilta. Jopa Jeesuksen syntymätarina on kopiota!
Niinpä kirkolla ei ole nokan koputtamista siihen, että uskonnottomat nyt vastavuoroisesti ottavat omaan käyttöönsä kirkon tapoja, jos sattuvat niin haluamaan.
Jos siis joku haluaa pukea lapsensa nimenantojuhlaan "kastemekkoon" (jonka kirkko omaksui antiikin kulttuureilta) ja nimetä lapselleen "kummit", hän saa kaikin mokomin tehdä niin.
Tämä ketju nostetaan 50 vuoden päästä jonkin median historiapalstalle.
Kyllä riittää silloin nuorilla ihmisillä kummasteltavaa. Mutta vanhukset osaavat kertoa heille, että 2010-luvun Suomessa todella vielä oli ihmisiä, jotka ottivat (tai ainakin olivat ottavinaan) kristilliset juhlat ihan tosissaan, ja joku valkoinen mekkonen oli heille "pyhä asia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pukuongelma on vähän samaa luokkaa kuin se, jos valkoista hääpukua "saisi" käyttää vain kirkkohäissä. Siis jos mentäisiin maistrastissa naimisiin, niin ei saisi laittaa valkoista pukua kun se on kirkollisten toimitusten yksityistä omaisuutta :-D
Meidän lapsilla on kummit, vaikka heitä ei ole kastettu. kummit ovat olleet lasten elämässä mukana monin tavoin ja yhteyttä on pidetty puolin ja toisin.
niin se vaan on aina ollut ja tulee aina olemaan, että juhlasymbolit, perinteet ja tavat sekoittuvat keskenään ja muuttuvat ajan kanssa. se ei ehkä sovi kovin konservatiiviseen maailmankatsomukseen, mutta se nyt vain on fakta.
Miksi heitä pitää nimittää "kummeiksi" kristillisten oppien mukaisesti?
Kummi ei tarkoita pelkästään kristillistä kasvattajaa. Sanan merkitys on paljon laajempi. Olet varmaankin kuullut koulukummeista, opintokummeista, Plan-kummeista, SOS-lapsikylä-kummeista, World Vision -kummeista, yrityskummeista jne.
Oikea kummi lapselle tulee kuitenkin vain ristiäisten kautta.
Näille feikkikummeille voi antaa vaikka aku ankka-tarran kummiuden osoittamiseksi.Noo, esimerkiksi itse olen ihka oikea kummi, lihaa ja verta, jo kolmelle lapselle. He eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan, enkä kuulu itsekään. Sen sijaan pidän tiiviisti yhteyttä jokaiseen kummilapseeni, käymme yhdessä (iän mukaan) leikkipuistoissa, uimassa, luistelemassa, huvipuistoissa, lastenteatterissa, elokuvissa ja erilaisilla retkillä ja teemme monenlaista muuta mukavaa.
Kannattaisi muistaa, että on enää lyhyt aika siihen (aiheesta julkaistiin juuri tutkimus, en tähän hätään muista linkkiä), kun suomalaislasten enemmistöllä on kaltaiseni uskonnottomat kummit. Pääkaupunkiseudulle syntyvistä lapsista jo puolet jää uskontokuntien ulkopuolelle ja saa uskonnottomat kummit.
et ole. Ihan yhtä vähän kuin vesi jota myydän maitona on maitoa. Et ole kummi, kunhan pelaatte vaan tuota leikki -teatterianne.
Kummi sana on vapaata riistaa, joten ihan rauhassa saat vetää itkupotkuraivari. EVVK :D
Ei ole. GODMOTHER, GODFATHER.godchild. oN IHAN KONSIILEISSA VAHVISTETTU NIMITYS. eSIM. OLI LAITONTA KUMMISEDÄN JA KUMMILAPSEN AVIOITUA.https://en.wikipedia.org/wiki/Godparent
As early as the 2nd century CE, infant baptism was a practice universally accepted among Christians for the spiritual purification and social initiation of infants.[2] The requirement for some confession of faith necessitated the use of adults who acted as sponsors for the child. They vocalized the confession of faith and acted as guarantors of the child’s spiritual upbringing.
Normally, these sponsors were the natural parents of a child, as emphasized in 408 by St. Augustine who suggested that they could, it seems exceptionally, be other individuals.[3] Within a century, the Corpus Juris Civilis indicates that parents had been replaced in this role almost completely.[4] This was clarified in 813 when the Council of Munich prohibited natural parents from acting as godparents to their own children.[5]
By the 5th century, male sponsors were referred to as "spiritual fathers", and by the end of the 6th century, they were being noted to as "compaters" and "commaters", suggesting that these were being seen as spiritual co-parents.[6] This pattern was marked by the creation of legal barriers to marriage that paralleled those for other forms of kin. A decree of Justinian, dated to 530, outlawed marriage between a godfather and his goddaughter, and these barriers continued to multiply until the 11th century, forbidding marriage between natural and spiritual parents, or those directly related to them.[7] As confirmation emerged as a separate rite from baptism from the 8th century, a second set of sponsors, with similar prohibitions, also emerged.[8] The exact extent of these spiritual relationships as a bar to marriage in Catholicism was unclear until the Council of Trent, which limited it to relationships between the godparents, the child, and the parents.[9]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onko ne ristiäisetkään nykyään sen kummempi juhla kuin että halutaan koko suku paikalle katsomaan lapsen nimenantorituaalia ja tuomaan lahjoja? Haloo, aika harva niitäkään pitää mitenkään uskonnollisena toimituksena.
Meillä on lapset kastettu, vaikkei mikään kauhean kiihkouskovainen suku olekaan kyseessä. Silti kaikille on selvää, että kyseessä on nimenomaan uskonnollinen toimitus ja että lapsi nimenomaan liitetään seurakuntaan kastamalla.
Minusta nimiäiset on siitä kivoja, että niihin ei tarvitse osallistua. Ristäiskutsuun on hankala vastata kieltävästi, mutta nimiäiset ei ole sellainen juhla, josta poisjäänti loukkaisi ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pukuongelma on vähän samaa luokkaa kuin se, jos valkoista hääpukua "saisi" käyttää vain kirkkohäissä. Siis jos mentäisiin maistrastissa naimisiin, niin ei saisi laittaa valkoista pukua kun se on kirkollisten toimitusten yksityistä omaisuutta :-D
Meidän lapsilla on kummit, vaikka heitä ei ole kastettu. kummit ovat olleet lasten elämässä mukana monin tavoin ja yhteyttä on pidetty puolin ja toisin.
niin se vaan on aina ollut ja tulee aina olemaan, että juhlasymbolit, perinteet ja tavat sekoittuvat keskenään ja muuttuvat ajan kanssa. se ei ehkä sovi kovin konservatiiviseen maailmankatsomukseen, mutta se nyt vain on fakta.
Miksi heitä pitää nimittää "kummeiksi" kristillisten oppien mukaisesti?
Kummi ei tarkoita pelkästään kristillistä kasvattajaa. Sanan merkitys on paljon laajempi. Olet varmaankin kuullut koulukummeista, opintokummeista, Plan-kummeista, SOS-lapsikylä-kummeista, World Vision -kummeista, yrityskummeista jne.
Oikea kummi lapselle tulee kuitenkin vain ristiäisten kautta.
Näille feikkikummeille voi antaa vaikka aku ankka-tarran kummiuden osoittamiseksi.Noo, esimerkiksi itse olen ihka oikea kummi, lihaa ja verta, jo kolmelle lapselle. He eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan, enkä kuulu itsekään. Sen sijaan pidän tiiviisti yhteyttä jokaiseen kummilapseeni, käymme yhdessä (iän mukaan) leikkipuistoissa, uimassa, luistelemassa, huvipuistoissa, lastenteatterissa, elokuvissa ja erilaisilla retkillä ja teemme monenlaista muuta mukavaa.
Kannattaisi muistaa, että on enää lyhyt aika siihen (aiheesta julkaistiin juuri tutkimus, en tähän hätään muista linkkiä), kun suomalaislasten enemmistöllä on kaltaiseni uskonnottomat kummit. Pääkaupunkiseudulle syntyvistä lapsista jo puolet jää uskontokuntien ulkopuolelle ja saa uskonnottomat kummit.
et ole. Ihan yhtä vähän kuin vesi jota myydän maitona on maitoa. Et ole kummi, kunhan pelaatte vaan tuota leikki -teatterianne.
Kummi sana on vapaata riistaa, joten ihan rauhassa saat vetää itkupotkuraivari. EVVK :D
Ei ole. GODMOTHER, GODFATHER.godchild. oN IHAN KONSIILEISSA VAHVISTETTU NIMITYS. eSIM. OLI LAITONTA KUMMISEDÄN JA KUMMILAPSEN AVIOITUA.https://en.wikipedia.org/wiki/Godparent
As early as the 2nd century CE, infant baptism was a practice universally accepted among Christians for the spiritual purification and social initiation of infants.[2] The requirement for some confession of faith necessitated the use of adults who acted as sponsors for the child. They vocalized the confession of faith and acted as guarantors of the child’s spiritual upbringing.
Normally, these sponsors were the natural parents of a child, as emphasized in 408 by St. Augustine who suggested that they could, it seems exceptionally, be other individuals.[3] Within a century, the Corpus Juris Civilis indicates that parents had been replaced in this role almost completely.[4] This was clarified in 813 when the Council of Munich prohibited natural parents from acting as godparents to their own children.[5]
By the 5th century, male sponsors were referred to as "spiritual fathers", and by the end of the 6th century, they were being noted to as "compaters" and "commaters", suggesting that these were being seen as spiritual co-parents.[6] This pattern was marked by the creation of legal barriers to marriage that paralleled those for other forms of kin. A decree of Justinian, dated to 530, outlawed marriage between a godfather and his goddaughter, and these barriers continued to multiply until the 11th century, forbidding marriage between natural and spiritual parents, or those directly related to them.[7] As confirmation emerged as a separate rite from baptism from the 8th century, a second set of sponsors, with similar prohibitions, also emerged.[8] The exact extent of these spiritual relationships as a bar to marriage in Catholicism was unclear until the Council of Trent, which limited it to relationships between the godparents, the child, and the parents.[9]
Sekoitat nyt iloisesti kaksi asiaa.
Kristinuskon käsite "kummi" on aivan eri asia kuin sana "kummi". Sanalla on monta merkitystä, joista kristinuskon mukainen on vain yksi. Esimerkiksi yrityskummi tai koulukummi on jo ihan toinen asia.
Missä kohtaa kummit ja kummius muuten esiintyvät Raamatussa? :)
Ristiäiset koetaan paljon arvokkaampana juhlana, kuin nimiäiset.
Ristiäisiin pukeudutaan hyvin ja kunnoittavasti, mutta nimiäiset ovat rennommat.
Pysyköön suutari siis lestissään ja järjestäköön lapselleen nimijuhlat, mutta ilman ristiäiskopiointia. Se on suoastaan naurettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan sama kun ateistit ja kirkosta eronneet juhlii JOULUA!! hahha ha !Niin typerää ottaa osaa johonkin mitä vastaan oikein pitää taistella keskustelupalstoilla! Ja sitten itketään ja parutaan jos sun mukulat ei saakaan sitä samaa mitä uskovaisten lapset saavat, eli paljon lahjoja, joululomia, kuusileikkejä, ja muuta kristilliseen perinteeseen kuuluvaa vaikkapa päiväkodissa. Eläkää nyt sen oppinne mukaan ilman mitään kristinuskon juhlia!! Mahtaa olla mukava joulu teillä, ja mukava juhannusaatto, pääsiäinen lapsillanne! kurjuuudessa tollasten lapset elää! Katkeruudella muisteleevat sitten aikuisena omaa lapsuuttaan kun eivät saaneet ikinä yhtään joululahjaa kun naaprin kakarat sai!
sitten sitä ollaan olevinaan keskustelupalstoila niin ateistia, niin ateistia!PAH! ja paskat te ootte! Jos ideologisesti olisitte edes rehellisiä itsellenne niin tietäisitte olvanne paskan jauhajia! Vietät joulua mutta kritisoit oikeita uskovaisia! Kevyttä on ideologiasi!
Itse käytän kummi-sanaa, jotta kaikki ymmärtävät mistä on kyse. Olemme valinneet lapsellemme "kummit" eli slummit, kummajaiset, miten vaan. Nämä saavat olla lapsen elämässä aikuisia ustäviä ja opettaa mitä arvoja sitten haluavatkaan opettaa.
Mutta käytän tuota sanaa selittämiseen, samoin kuin puhun nk. ristiäisistä tai nk. nimiäisistä, vaikka kummastakaan ei ole kyse.
Kastemekko on monelle vain vauvan perinteinen juhlapuku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimiäiset on enemmän kaljajuhlat saa ryypätä itsensä känniin ja tulla rääsyissä. Arkinen. Kastejuhla on pyhä missä otetan lapsi srk aan. Juhlava tilaisuus.
Nimiäiset voitte viettää miten vain viinahuuruissanne. Mutta keksikää omat rituaalit varastamatta meiltä ktistityiltä.
Vierailija kirjoitti:
ihan sama kun ateistit ja kirkosta eronneet juhlii JOULUA!! hahha ha !Niin typerää ottaa osaa johonkin mitä vastaan oikein pitää taistella keskustelupalstoilla! Ja sitten itketään ja parutaan jos sun mukulat ei saakaan sitä samaa mitä uskovaisten lapset saavat, eli paljon lahjoja, joululomia, kuusileikkejä, ja muuta kristilliseen perinteeseen kuuluvaa vaikkapa päiväkodissa. Eläkää nyt sen oppinne mukaan ilman mitään kristinuskon juhlia!! Mahtaa olla mukava joulu teillä, ja mukava juhannusaatto, pääsiäinen lapsillanne! kurjuuudessa tollasten lapset elää! Katkeruudella muisteleevat sitten aikuisena omaa lapsuuttaan kun eivät saaneet ikinä yhtään joululahjaa kun naaprin kakarat sai!
sitten sitä ollaan olevinaan keskustelupalstoila niin ateistia, niin ateistia!PAH! ja paskat te ootte! Jos ideologisesti olisitte edes rehellisiä itsellenne niin tietäisitte olvanne paskan jauhajia! Vietät joulua mutta kritisoit oikeita uskovaisia! Kevyttä on ideologiasi!
Aika monta huutomerkkiä tällä uskovaisella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pukuongelma on vähän samaa luokkaa kuin se, jos valkoista hääpukua "saisi" käyttää vain kirkkohäissä. Siis jos mentäisiin maistrastissa naimisiin, niin ei saisi laittaa valkoista pukua kun se on kirkollisten toimitusten yksityistä omaisuutta :-D
Meidän lapsilla on kummit, vaikka heitä ei ole kastettu. kummit ovat olleet lasten elämässä mukana monin tavoin ja yhteyttä on pidetty puolin ja toisin.
niin se vaan on aina ollut ja tulee aina olemaan, että juhlasymbolit, perinteet ja tavat sekoittuvat keskenään ja muuttuvat ajan kanssa. se ei ehkä sovi kovin konservatiiviseen maailmankatsomukseen, mutta se nyt vain on fakta.
Miksi heitä pitää nimittää "kummeiksi" kristillisten oppien mukaisesti?
Kummi ei tarkoita pelkästään kristillistä kasvattajaa. Sanan merkitys on paljon laajempi. Olet varmaankin kuullut koulukummeista, opintokummeista, Plan-kummeista, SOS-lapsikylä-kummeista, World Vision -kummeista, yrityskummeista jne.
Oikea kummi lapselle tulee kuitenkin vain ristiäisten kautta.
Näille feikkikummeille voi antaa vaikka aku ankka-tarran kummiuden osoittamiseksi.Noo, esimerkiksi itse olen ihka oikea kummi, lihaa ja verta, jo kolmelle lapselle. He eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan, enkä kuulu itsekään. Sen sijaan pidän tiiviisti yhteyttä jokaiseen kummilapseeni, käymme yhdessä (iän mukaan) leikkipuistoissa, uimassa, luistelemassa, huvipuistoissa, lastenteatterissa, elokuvissa ja erilaisilla retkillä ja teemme monenlaista muuta mukavaa.
Kannattaisi muistaa, että on enää lyhyt aika siihen (aiheesta julkaistiin juuri tutkimus, en tähän hätään muista linkkiä), kun suomalaislasten enemmistöllä on kaltaiseni uskonnottomat kummit. Pääkaupunkiseudulle syntyvistä lapsista jo puolet jää uskontokuntien ulkopuolelle ja saa uskonnottomat kummit.
et ole. Ihan yhtä vähän kuin vesi jota myydän maitona on maitoa. Et ole kummi, kunhan pelaatte vaan tuota leikki -teatterianne.
Kummi sana on vapaata riistaa, joten ihan rauhassa saat vetää itkupotkuraivari. EVVK :D
Ei ole. GODMOTHER, GODFATHER.godchild. oN IHAN KONSIILEISSA VAHVISTETTU NIMITYS. eSIM. OLI LAITONTA KUMMISEDÄN JA KUMMILAPSEN AVIOITUA.https://en.wikipedia.org/wiki/Godparent
As early as the 2nd century CE, infant baptism was a practice universally accepted among Christians for the spiritual purification and social initiation of infants.[2] The requirement for some confession of faith necessitated the use of adults who acted as sponsors for the child. They vocalized the confession of faith and acted as guarantors of the child’s spiritual upbringing.
Normally, these sponsors were the natural parents of a child, as emphasized in 408 by St. Augustine who suggested that they could, it seems exceptionally, be other individuals.[3] Within a century, the Corpus Juris Civilis indicates that parents had been replaced in this role almost completely.[4] This was clarified in 813 when the Council of Munich prohibited natural parents from acting as godparents to their own children.[5]
By the 5th century, male sponsors were referred to as "spiritual fathers", and by the end of the 6th century, they were being noted to as "compaters" and "commaters", suggesting that these were being seen as spiritual co-parents.[6] This pattern was marked by the creation of legal barriers to marriage that paralleled those for other forms of kin. A decree of Justinian, dated to 530, outlawed marriage between a godfather and his goddaughter, and these barriers continued to multiply until the 11th century, forbidding marriage between natural and spiritual parents, or those directly related to them.[7] As confirmation emerged as a separate rite from baptism from the 8th century, a second set of sponsors, with similar prohibitions, also emerged.[8] The exact extent of these spiritual relationships as a bar to marriage in Catholicism was unclear until the Council of Trent, which limited it to relationships between the godparents, the child, and the parents.[9]
Sekoitat nyt iloisesti kaksi asiaa.
Kristinuskon käsite "kummi" on aivan eri asia kuin sana "kummi". Sanalla on monta merkitystä, joista kristinuskon mukainen on vain yksi. Esimerkiksi yrityskummi tai koulukummi on jo ihan toinen asia.
Missä kohtaa kummit ja kummius muuten esiintyvät Raamatussa? :)
no jos haluat väkisin väntää, ettei tule hätä housuusi...sano ihan mitä haluat. Totuus on ettei nimitys pelkkä kummi tee kenestäkään oikeaa kummia, mut leiki vaan tota leikkiäsi. Kummi suomen kielessä kyllä tarkoittaa ihan kirkon kummia. Katso vaikka suomalaisesta sanakirjasta .. ..leikki-kummi (ei oikea). Et ole kummi koska "kummi"lastasi ei ole kastettukaan, joten et voi opettaa hänelle kristinuskoa (johon et edes itse usko). hahaha ahahahah haah!
Vierailija kirjoitti:
Nimiäiset on enemmän kaljajuhlat saa ryypätä itsensä känniin ja tulla rääsyissä. Arkinen. Kastejuhla on pyhä missä otetan lapsi srk aan. Juhlava tilaisuus.
Nimiäiset voitte viettää miten vain viinahuuruissanne. Mutta keksikää omat rituaalit varastamatta meiltä ktistityiltä.
Vau, tässäpä onkin kristillistä pohdintaa! ;)
Meillä oli hyvin juhlavat juhlat. Kunpa kaikki kastajaisia viettävät muistaisivatkin, että kyse on seurakunnan jäseneksi ottamisesta aikä nimen saamisesta. Moni kun viettää sitä juhlaa ihan vain tavan ja epävarmuuden vuoksi.
Hklojghk kirjoitti:
Tajuatkohan että se on nimenantoJUHLA? Eli voi juhlia että lapselle annetaan nimi. Ei se että kastetaan uskontoon ja kirkkoon kuuluvaksi merkitse sitä että mekkoa käytetään ja juhlia voi vain silloin.
Minun kaikki lapset on kastettu ja juhlat pidetty, mikä sinänsä on myös vähän tyhmää sillä emme ole mitenkään kirkon kanssa tekemisissä muuten, joten onhan se hassua laulella virsiä sitten. Mutta silti kastettiin lapset.
En silti menisi tuollaista huutelemaan että joku jonka lapsia ei kasteta niin ei saisi juhlia yhtä paljon.
Eihän ap sanonut etteikö sisko saisi juhlia. Ap:ta (ja monia muita) ihmetyttää se että miksi ne juhlat pitää juhlia ristiäismenoin? Siis kastemekko ja kummit. Ainoa mikä puuttuu on pappi. Ok, kummit mä vielä jotenkin ymmärrän, mutta toi kastemekko menee överiksi. Se on kirkollinen vaate, nimiäisjuhliin löytyis varmaan ihan oma mekko. Sen verran vois kunnioittaa sitä suvun kastemekkoa. Se on kastemekko, ei mikään yleinen juhlamekko. Enkä mä ymmärrä miksi ihminen joka ei kuulu kirkkoon ja joka ei kasta lastaan haluaa pukea hänet kastemekkoon? Kastemekkohan suorastaan huutaa sitä uskontoa.
No isot juhlat on ihan ymmärrettävät, ja samoin myös ristiäismekon käyttö. Jos siis kyseessä on koko suvun ristiäismekko, mihin on kaikkien lasten nimet laitettu, niin mielestäni olisi oudompaa jos tämä (suvun) perinne jätettäisiin täysin huomiotta "kirkottoman" lapsen kohdalla. Jotenkin en kuitenkaan jaksa uskoa, että kaikki teidän suvun perheet ovat olleen hyvin hartaita kristittyjä, joille ristiäiset ovat olleet kovin kirkollinen ja hengellinen juhla. Kyllä niissä kuitenkin sitä uuden lapsen sukuun tuloa juhlitaan, ja miksi noin ihana perinne pitäisi jättää pois kun nimijuhlat on kyseessä. Sen sijaan kummihommat kuulostavat kieltämättä vähän hassulta. Ymmärrän että valitaan esim yksi "kummi", ja näin ollen halutaan että lapsellakin olisi joku muu tärkeä ja erityinen aikuinen elämässään. Useammat kummit kuuluvat mielestäni enemmän kirkolliseen toimitukseen, vaikka sinnekinhän riittäisi vain kaksi. Toisaalta nykyään valitaan useampi kummi lapselle, varmaan ihan vain sen takia kun molempien suvusta moni odottaa pääsevänsä tuohon rooliin, joten kenties sisarellasi on samanlainen ajatus. Kun kerran päättävät sen "kummin" lapselle ottaa, niin tulee ongelma kuka valitaan jne. jotta ihmiset eivät loukkaantuisi. Uskoisin, että monille kummeudessa ei ole kuitenkaan tärkeintä se lahjojen hankinta. Meillä on valittu kummeiksi esim. esikoisen kummiksi molempien parhaat ystävät ja lisäksi lasten tätejä ja setiä (esikoisella kuusi kummia, kuopuksella neljä), ja meillä tosiaan nuo tädit ja sedät muutenkin osallistuvat synttäreille (itsekin osallistun siskojeni ja veljieni lasten synttäreille lahjan kera, ja muistan jouluna), joten mistään lahjahaluista ei ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
ihan sama kun ateistit ja kirkosta eronneet juhlii JOULUA!! hahha ha !Niin typerää ottaa osaa johonkin mitä vastaan oikein pitää taistella keskustelupalstoilla! Ja sitten itketään ja parutaan jos sun mukulat ei saakaan sitä samaa mitä uskovaisten lapset saavat, eli paljon lahjoja, joululomia, kuusileikkejä, ja muuta kristilliseen perinteeseen kuuluvaa vaikkapa päiväkodissa. Eläkää nyt sen oppinne mukaan ilman mitään kristinuskon juhlia!! Mahtaa olla mukava joulu teillä, ja mukava juhannusaatto, pääsiäinen lapsillanne! kurjuuudessa tollasten lapset elää! Katkeruudella muisteleevat sitten aikuisena omaa lapsuuttaan kun eivät saaneet ikinä yhtään joululahjaa kun naaprin kakarat sai!
sitten sitä ollaan olevinaan keskustelupalstoila niin ateistia, niin ateistia!PAH! ja paskat te ootte! Jos ideologisesti olisitte edes rehellisiä itsellenne niin tietäisitte olvanne paskan jauhajia! Vietät joulua mutta kritisoit oikeita uskovaisia! Kevyttä on ideologiasi!
Tuntuu pahalta ajatella, että edustaisit tyypillistä "uskovaista".
Suurin osa heistä kuitenkin tietää, että nykyisin jouluksi ja juhannukseksi kutsutut juhlat ovat ikivanhoja pakanallisia juhlia. Kummallakaan ei alun perin ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Viisaasti kirkko kuitenkin keksi, että "Jumalan poika" syntyi sattumoisin juuri joulupäivänä, joten kansa voitiin opettaa juhlimaan keskitalven päivää uusissa merkeissä. Keskikesän muinaisaikainen juhla taas nimettiin fiksusti "Johannes Kastajan muistopäiväksi" - ja kas, kristinusko oli saanut kaksi "omaa" juhlapäivää.
Meillä kotona vietämme molempia päiviä iloisissa merkeissä, tonttuleikein ja juhannuskokoin, kiitos vain. Emme sotke kumpaankaan perinteiseen juhlaan mitään uskonnollista. Mutta emme tokikaan paheksu niitä, jotka omistavat nuo päivät pelkästään Jeesukselle ja Johannes Kastajalle.
No onks sillä niin väliä vaikka suvun kastemekossa hänelle nimiäisissä nimi annetaan?
Jos lähdetään oikein tikulla asiaa kaivamaan, niin kyllä toi joulukin varmaan peruttaisiin, kun moni on kirkosta eronnut, ja vielä USEAMPI ei edes usko jeesukseen, jumalaan ja muihin raamatun henkilöihin...
terveisin pakana
Meidän suvun lapsista osa on kastettu osa ei. Nimiäisissä on käytetty kauniita vauvan juhlapukuja ja käytetty uusia juhlanviettotapoja. On sivistyneesti ja kunnioittavasti pidetty ero pyhään kasteeseen.
Luulisi nimiäisväellekin olevan itsrkunnioittavampaa ostaa eri asut korostamaan nimiäisiä.