Uskomattomin OIKEA syy, miksi olet myöhästynyt?

Vierailija kirjoitti:

Ne olivat merkkejä, ap... Jos saat urasi suhteen sen mitä nyt haluat, tulee tapahtumaan kamalia. Mutta ei, sinä se vaan painat roskikselta tuoksuen, pylly veressä ja linkuttaen ja suunnilleen jo silmäpuolenakin, koska sulla on missio, sulla on iso päämäärä, kohtalokkaista merkeistä et siis piittaa ja kun se sitten saat... No ei vaan. ;)

Ei kannata olla taikauskoinen. Paljon parempi olla sopivasti nöyrä, epäitsekäs, ahkera ja muut huomioonottava...

Joskus vaan tapahtuu enemmän kuin meinaa kestää 😥

Minulla on lemmikkinä parta-agama ja kämpän ollessa remontissa, terraario oli sijoitettu "remontti-vapaalle alueelle" olohuoneen nurkkaan, lattialle. Noh, eräänä aamuna sitten tapani mukaan olin viemässä liskolle puhdasta vettä. Aamutokkurassa kömmin lattialle terraarion viereen. Kumartuessani avaamaan luukkua kolhaisen kyynärpäälläni kahta fauna-boxia, joissa pidetään liskon ruuaksi tarkoitettuja sirkkoja ja suklaakuoriaisia. Boxit levähtävät lattialle ja ötökät pomppivat jokaikiseen ilmansuuntaan. Onneksi niistä pidetään tarkkaa lukua yllä. Löysin jokaisen mönkiäisen, mutta olihan siinä pikku puuhaa yrittää tonkia listanrakoja ja kaikkia mahdollisia paikkoja siivilän kanssa josko jokusen ötökän saisi kiinni. Oli liskostakin apua siinä hommassa :P Pomolle sanoin, että nukuin pommiin. En viitsinyt sen enempää selitellä.

Tein yötyötä ja olin menossa työhaastatteluun aamupäivällä, neljän valvotun yön jälkeen. Pysähdyin matkalla ostoskeskuksen pankkiautomaatille ja piti tankata auto. Olin käynyt jo automaatilla, mutten päässyt huoltoasemalle edes, sillä olin nukahtanut autoon. Havahduin hereille reilu 2 tunnin päästä. Järkytyksekseni haastatteluaika oli mennyt jo. En kehdannut soittaa kyseiseen työpaikkaan ja kertoa tapahtuneesta.

Vieläkin nolottaa, vaikka aikaa tapahtumasta on 9 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Olin töihin menossa ja odottelin bussia. Yhtäkkiä kimppuuni kävi lauma variksia. Ne syöksyilivät kasvojani kohti ja repivät hiuksiani ja paitani halkesi, sitten paskatykitys päälleni. Olin aivan räjähtäneen näköinen kun sain vihdoin karistettua ne kimpustani joten täytyi vielä juosta kotiin siistiytymään ja vaihtamaan vaatteet. Töissä mainitsin vain myöhästyneeni bussista kun tajusin miten koomiselta selitykseni olisi kuulostanut.

??? Oletko ilmoittanut asiasta jonnekin? Poliisiin, tms. eläintahoille. Jos tuo tapahtuu esim. pienelle lapselle, voi sattua tosi pahasti, puhumattakaan siitä pelästyksestä ja traumasta.

Mä löysin itsetyydytyksen 9-vuotiaana, ja sen jälkeen mun oli joka päivä tehtävä sitä. Tein sitä monesti ennen kouluunlähtöä, ja  joskus sessiot hieman venyi niin, että myöhästyin koulusta. Muistan yhden kerran 5. tai 6. luokalla ja kerrostalomme pihalla oli työmies jonkunlaisen nosturin kyydissä. Sinne hyttiin näki suoraan mun ikkunasta ja mun alkoi tehdä mieli tyydyttää itseäni niin, että se mies näki mut. No mä tein sen siinä ikkunan edessä mun sängyssä ja kuvittelin kuinka se mies himoitsee mua. En tiedä, kuinka paljon sieltä kirkkaasta päivänvalosta näki sisälle asuntoon, mutta halusin ajatella, että se näki.

Vierailija kirjoitti:

Olin menossa junaan, mutta siellä oli kääpiö. Se katsoi minua suoraan silmiin sen pienillä silmillään. Oli pakko ottaa taxi.

Mulla on kans joku selittämätön mutta aito kääpiöpelko.

Siis se on joku alkukantainen inhon ja vihan tunne. Enkä ymmärrä mistä se johtuu.

Ei ole samanlaista esim. jotain epämuodostumia kohtaan tai spurguja.

Pienikokoiset ja kääpiöt puistattavat.

Sori vaan jos loukkasin mutta en voi mitään.

Kun olin vielä lukiossa, aukaisin sälekaihtimet ja ikkunan edessä seisoi hirvi. Se vaan seiso siinä etupihalla joten en uskaltanut lähteä ulos vaan odotin että se hirvi lähtee pois :D olin ihan varma että se juoksee mut kiinni ja jyrää yli kun lähtisin pyöräilemään.

Vierailija kirjoitti:

Karhu oli kotipihassa, enkä uskaltanut poistua neljän seinän sisältä. Naposteli rauhassa kompostin jätteitä, eikä näyttänyt olevan lopettamassa lähi aikoina. Lähetin pomolle videon nallesta. Olisin halunnut nähdä tämän ilmeen videota katsellessaan :D lopulta karhu sai vatsan täyteen ja lähti. Onnekseni ei olla nähty sen koommin uudestaan.

Kumpaa? No vitsi vitsi. Voi karhuset

Vierailija kirjoitti:

Kerran myöhästyin töistä kun olin menossa pyörällä. Pyörä tuntui todella raskaalta ajaa, mutta poljin vain sinnikkäästi vaikka hiki valui selästä. Työpaikan pihassa huomasin että takajarru on juuttunut kiinni, olin polkenut koko matkan jarrujen hangatessa rengasta.

Tämä oli jotenkin herttainen tarina, naureskelin itsekseni töissä jutullesi. Juuri noin voisi minullekin sattua, erityisesti jos olisin menossa johonkin tärkeään tapahtumaan tms. et olis vähän ylikierroksilla. Niin juuri tuollainen saattaisi jäädä huomaamatta ja apinanraivolla vaan polkisi :D

En saanut laitettua yksivuotiasta auton turvaistuimeen koska rimpuili voimakkaasti ja en saanut vöitä kiinni koska olisi tarvinnut samaan aikaan pitää kiinni lapsesta ja samalla kahta kättä olisi tarvinnut luki sulkemiseen. Luovutin itku kurkussa ja soitin että voinko pitää lomapäivän kun muutenkin olin niin myöhässä.

Yliopiston pääsykoesalin viereisessä vessassa kesti hieman liian kauan löytää sopivat kirjoitustarvikkeet penaalistani.

Jäin auton alle. Pyörä meni ihan mutkalle, mutta itse selvisin ihan naarmuitta kun on istuin jotenkin hyppäämään auton konepellille. Oli autoilijan vika, nopea yhteystietojen vaihto ja juoksujalkaa töihin. Silloin ei vielä ollut kovin useassa puhelimessa kameraa, joten kuvaa en saanut. Kävin lääkärissä turman jälkeen, ei ollut mitään.

Kuski onneksi oli rehellinen, ja korvasi mulle pyörän hinnan ja lääkärikäynnin yksityisellä.

Töissä muuten kukaan ei uskonut. Vaikka se oli ensimmäinen ja koko työurani ainoa kerta kun olen myöhästynyt.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut myöhässä mistään, vaikka mitä olisi tapahtunut. Ennakoin ja ennakoin, ettei mikään voi mennä pieleen.

En ole myöhästynyt koskaan, vaikka muut ovat myöhästelleet, auto ei ole lähtenyt käyntiin, julkinen liikenne on tökkinyt tai lennot ovat olleet peruttu/myöhässä. Minulla on AINA plan A, plan B ja plan C joka asiaan. Vain kuolema (oma) voisi olla syy sille, että myöhästyisin. Ei edes kenenkään muun kuolema.

Halveksun myöhästyjiä.

Ei sulla mitään varasuunnitelmia ole. Et vaan koskaan poistu sieltä sanomalehdilla vuoratusta kodistasi.

Tässä tammikuussa oli ne kovat pakkaset. No minun autoni ei lähtenyt käyntiin joten ei kun asemalle kävelemään. Vr oli perunut KAIKKI aamuvuorot joten siinä pihalla odoteltiin monen kohtalotoverin kanssa junaa helsinkiin päin. Pääsin junaan, johon tuli vika seuraavalla pysäkillä. " ei voi olla totta!" 20 min matka kesti yli tunnin. Siitä bussilla töihin. Ei kulkenut bussitkaan. APUA! Soitin pomolle, että pidän vapaapäivän koska olin myöhässä jo yli 2 h. Tämä kävi hänelle, koska hänkin jäi kotiin, koska auto ei käynnistynyt ja samaiselta asemalta miltä lähdin ei lähtenyt seuraavaan 2 h yhtään junaa. Ja mikä parasta jos olisin ollut ajoissa töissä, pomoni oli nukkunut tunnin pommiim :D pidimme keskiviikon vapaata mutta menimme töihin lauantaina korvataksemme tämän pikku vee päivän :D

Vierailija kirjoitti:

Olin menossa bussilla töihin ja itse aivan ajoissa liikenteessä. Bussikuskiksi sattui legendaarinen "hullu-hartikainen", jonka moni vantaalainen ainakin tietää. No, tällä kuskilla oli tapana kailottaa tervehdykset monella eri kielellä ja laulaa luritella ikivihreitä...samalla harhaan ajaen. Työpaikan sijaan päädyimme lentokentälle vievälle reitille, siis aivan eri suuntaan, kun tää kuski eläytyi hyvin voimakkaasti kertomaan kuinka tykkää ajaa lentokenttäreittiä. Samalla saatiin kuulla kuskin avioerosta, Pariisin matkasta ja ties mistä.

Tuosta kuskista on tehty jopa dokumentti, jossa kävi noi sanat jutut läpi, mitä työvuorossaankin matkustajien kuullen ja jossain vaiheessa hän suunnitteli jonkun tilausajofirman perustamista, mikä vie matkustajia Eurooppaan bussilomalle. Vois ainakin tulla ikimuistoinen matka jos ei muuta.

Eniten koko myöhästymisessä otti päähän se, ettei esimieheni uskonut syytä myöhästymiselleni. Ei, vaikka oli tasan tarkkaan elämäni ensimmäinen kerta kun myöhästyin, enkä edes omasta syystä.

Muahhahhahhaaa! Aivan paras! Naurusta ei tule loppua. Illan piristys! Mahtava bussikuski!

Mä myöhäistyin tentistä, koska en saanut suihkuhanaa kiinni, ja en voinut jättää vettä valumaan täydeltä. Huoltomiestä oli vaikea saada uskomaan asiaa, ja vetkutti tuloaan. Jouduin soittamaan useamman kerran. Talon vieressä oli tehty viikkoa aiemmin jotain kaapeloinityötä, ja vesiputki oi hiukab vaurioitunut. Putki oli korjattu, mutta nähtävästi soraa oli jäänyt putkeen ja se oli kulkeutunut siihen sekoitehanaan, niin ettei hanaa saanut kiinni. Huoltomieskin oli aivan ihmeissään. En usko, että mun proffa oikeasti uskoi syytä, kun kun kysyi miksen ollut kirjatentissä, kun hän oli vartavasten minulle tehnyt kysymykset.

Oma myöhästymistarinani ei vedä vertoja täällä esitetyille mutta kerron kumminkin.

Olin lomamatkalla Skotlannissa. Oli tarkoitus mennä lautalla mantereelta saarelle. Olin tarkistanut aikataulun. Juuri kun saavuin satamaan näin lautan lähtevän. Kävi ilmi että minulla oli vanha aikataulu. Ei se mitään, selvisi että lauttoja menee puolen tunnin välein. Kävin katselemassa kaupunkia ja ostamassa evästä. Kun palasin satamaan oli seuraavakin lautta juuri lähtenyt. Kävi ilmi että aikatauluja ei noudatettu tunnontarkasti, vain vähän sinnepäin. Seuraavan puoli tuntia istuskelin varmuuden vuoksi satamassa. Pääsin seuraavaan lauttaan. Lauttapa ei päässyt lähtemään ajoissa konevian takia. Pääsin vihdoinkin määränpäähäni lähes kolme tuntia myöhässä. Onneksi olin lomalla.

Mä en oo koskaan myöhästynyt mistään tärkeästä, PAITSI inhottavasti just lukio urani toisena päivänä bussi hajosi matkalla ja kukaan ei tietenkään osannut sanoa kauanko kestäisi, että päästäisiin taas liikkeelle. Moni lähti kävelemään tai tilaamaan taksia. Koulureitti oli mulle vielä melko uusi, enkä oikein osannut hahmottaa kuinka pitkä matka koululle on, mutta lähin kävelemään. Jossain vaiheessa tajusin, että täältähän on vielä ihan sikana matkaa, mut mä vaan kävelin :D sitte se hajonnut bussi pyyhkäsee mun ohi jossain kohtaa matkaa! Että vitutti. Olin loppujen lopuksi vain 10min myöhässä, mutta ärsytti, koska oon aina vaikka mielummin tunnin ajoissa, kuin hetkeäkään myöhässä!

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo siis ihan oikeasti tapahtunut? Nuo kaikki samana päivänä? Aika vaikea uskoa. Sulla taitaa olla maailman huonoin tuuri.

Tuollaiseen tuuriin ei sovi edes Salkkarit vertauksena, vaan Aku Ankka on osuvampi vertauskohde. Siis ei sillä, ettenkö uskoisi, että noin olisi tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut myöhässä mistään, vaikka mitä olisi tapahtunut. Ennakoin ja ennakoin, ettei mikään voi mennä pieleen.

En ole myöhästynyt koskaan, vaikka muut ovat myöhästelleet, auto ei ole lähtenyt käyntiin, julkinen liikenne on tökkinyt tai lennot ovat olleet peruttu/myöhässä. Minulla on AINA plan A, plan B ja plan C joka asiaan. Vain kuolema (oma) voisi olla syy sille, että myöhästyisin. Ei edes kenenkään muun kuolema.

Halveksun myöhästyjiä.

Etkä varmaan ole koskaan myöskään valehdellutkaan... paitsi nyt tämän kerran.