Asia, mitä et haluaisi kenenkään saavan selville sinusta

Vierailija kirjoitti:

Osa näistä on aika yleisiä ja tavallisen inhimillisiä salaisuuksia, esimerkiksi taloudelliset vaikeudet, huono hygienia tai epäterveelliset tavat mihin laskisin myös esim. satunnaisen pössyttelyn, ei ole mun mielestä mikään big deal. Osalla taas ongelmat selkeästi kumpuaa silkasta itseinhosta ja sen aikaansaamasta häpeästä, toki ymmärrän että vaikkapa masennusta halutaan tietyiltä kanssaihmisiltä piilotella.

Minusta esimerkiksi taakse jätetty rankka huume- ja/tai väkivaltarikostausta on oikeasti sellainen asia jonka voisi kuvitellakin jonkun haluavan salata muilta.

Itselläni tällainen rankahko huumemenneisyys takana. Nyt oon ollut 7 vuotta kuivilla, ja olen kahden pienen lapsen kotiäiti keskiluokkaisella okt-alueella. Kukaan muu kuin mieheni (ja tietty vanhempani ja pari lapsuudenystävää) eivät tiedä taustastani.

Kun irtaannuin tuosta huumemaailmasta, jätin taakseni myös 90% mun nuoruus- ja aikuisiän sosiaalisesta verkostosta. Joku miehen ystävä joskus kummasteli, eikö minulla ole omia ystäviä.... Muutoin minusta ei huomaa mitään "outoa", joka paljastaisi menneisyyteni.

Suomessa vallitsee vähän sellainen "kerran narkki, aina narkki"-näkemys, ettei todellakaan tee mieli paljastaa totuutta. Ihan sana miten kunnollisesti olen elänyt nyt, mut tultais tuomitsemaan rankasti jos taustat paljastuisi.

Sängyssä tykkään että mies hallitsee. Saa olla aika miehekkäätkin otteet ja tukasta saa vähän vetää. Tykkään myös uikuttaa avuttomana.

Tämä jostain syystä on asia, mitä en haluaisi monen tietävän.

Vierailija kirjoitti:

Fantasioin r aiz kaamizesta.

Jotkut varmaan ymmärtävät kyllä, että ajatus =/= teko, mutta sellaisiakin raivotautisia w0kehi hhu leita on tullut vastaan, että en ota riskiä ja paljasta asiaa kenellekään.

Onko tämä siis niin, että sinä Miehenä *aiskaisit naista? Vai miestä? Vai että sinua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa näistä on aika yleisiä ja tavallisen inhimillisiä salaisuuksia, esimerkiksi taloudelliset vaikeudet, huono hygienia tai epäterveelliset tavat mihin laskisin myös esim. satunnaisen pössyttelyn, ei ole mun mielestä mikään big deal. Osalla taas ongelmat selkeästi kumpuaa silkasta itseinhosta ja sen aikaansaamasta häpeästä, toki ymmärrän että vaikkapa masennusta halutaan tietyiltä kanssaihmisiltä piilotella.

Minusta esimerkiksi taakse jätetty rankka huume- ja/tai väkivaltarikostausta on oikeasti sellainen asia jonka voisi kuvitellakin jonkun haluavan salata muilta.

Itselläni tällainen rankahko huumemenneisyys takana. Nyt oon ollut 7 vuotta kuivilla, ja olen kahden pienen lapsen kotiäiti keskiluokkaisella okt-alueella. Kukaan muu kuin mieheni (ja tietty vanhempani ja pari lapsuudenystävää) eivät tiedä taustastani.

Kun irtaannuin tuosta huumemaailmasta, jätin taakseni myös 90% mun nuoruus- ja aikuisiän sosiaalisesta verkostosta. Joku miehen ystävä joskus kummasteli, eikö minulla ole omia ystäviä.... Muutoin minusta ei huomaa mitään "outoa", joka paljastaisi menneisyyteni.

Suomessa vallitsee vähän sellainen "kerran narkki, aina narkki"-näkemys, ettei todellakaan tee mieli paljastaa totuutta. Ihan sana miten kunnollisesti olen elänyt nyt, mut tultais tuomitsemaan rankasti jos taustat paljastuisi.

Ei nyt kovin "rankka huumetausta" itselläni, koska poltin vain pilveä ahkerasti 3-4 vuotta kun olin nuorena masennuksen ja muiden ongelmien takia väliaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeellä. Bentsoja, LSD:tä ja sieniäkin popsin välillä. Minusta nuo on kuitenkin huumeina lievimmästä päästä bentsoja lukuunottamatta, mutta kerropa se keskivertotallaajalle, jolle ainut sallittu päihde on alkoholi. Olen maisteri ja elämässä on nykyään kaikki kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fantasioin r aiz kaamizesta.

Jotkut varmaan ymmärtävät kyllä, että ajatus =/= teko, mutta sellaisiakin raivotautisia w0kehi hhu leita on tullut vastaan, että en ota riskiä ja paljasta asiaa kenellekään.

Onko tämä siis niin, että sinä Miehenä *aiskaisit naista? Vai miestä? Vai että sinua?

Sillä tavalla, että miehenä r ai zkaiz in naista. Se on vaan monen mielestä väärin ajateltu.

Varallisuuttani,

Työkaverit luulevat minun olevan alipalkattu insinööri ilman varallisuutta. Omaisuuteni arvo on kuitenkin huomattava mutta en halua kertoa siitä kenellekkään. Sijoitustuottoni ylittävät nettopalkkani joten pelkään että se huomataan jossain vaiheessa ja saan sen takia potkut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fantasioin r aiz kaamizesta.

Jotkut varmaan ymmärtävät kyllä, että ajatus =/= teko, mutta sellaisiakin raivotautisia w0kehi hhu leita on tullut vastaan, että en ota riskiä ja paljasta asiaa kenellekään.

Onko tämä siis niin, että sinä Miehenä *aiskaisit naista? Vai miestä? Vai että sinua?

Sillä tavalla, että miehenä r ai zkaiz in naista. Se on vaan monen mielestä väärin ajateltu.

hmm hmm

Saahan sitä fantasioida ja monenlaista ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fantasioin r aiz kaamizesta.

Jotkut varmaan ymmärtävät kyllä, että ajatus =/= teko, mutta sellaisiakin raivotautisia w0kehi hhu leita on tullut vastaan, että en ota riskiä ja paljasta asiaa kenellekään.

Onko tämä siis niin, että sinä Miehenä *aiskaisit naista? Vai miestä? Vai että sinua?

Sillä tavalla, että miehenä r ai zkaiz in naista. Se on vaan monen mielestä väärin ajateltu.

Väärin ajateltu tosiaan, kun näkyy nämä r***kausjutut poistuvan täältä salamannopeasti, vaikka niissä ei ole mitään varsinaisesti asiatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla n syöpä ja parinkymmenen miljoonan omaisuus. Ei perillisiä.

Toivottavasti olet tehnyt testamentin vaikka jonkun hyväntekeväisyysjärjestön hyväksi, ettei mene valtiolle.

Minä en tekisi testamenttia millekään hyväntekeväisyysjärjestölle.  Niistä ei tiedä kuitenkaan, miten ne rahat menisi.  Aina ne on käsi ojossa, mutta koskaan ei näe mitään konkreettista isoa juttua, minkä ne olisi tehnyt saatuaan suuren lahjoituksen tai perinnön.  Joku "nuorison hyväksi"  tehty lahjoituskin ei tunnu näkyvän missään.  Sitä jaetaan niin pieninä panoksina sinne ja tänne, että kukaan ei loppujen lopuksi oikeasti hyödy mitään.

Minä lahjoittaisin yksityisille ihmisille, sellaisille joiden elämänlaadun tietäisin heti paranevan ja rahojen tulevan varmasti tarpeeseen.  

Kyllä ainakin isoilla järjestöillä on paljonkin näyttöä siitä mitä ne ovat tehneet. Ja jos vaivaudut niiden nettisivuille, niin huomaat että niillä on tarkka kirjanpito, tilintarkastus ja tilastot sisääntulevista ja ulos lähtevistä rahoista. Mutta ymmärrän että haluat leikkiä vähän jumalaa: rahoitat yksittäistä kohdetta joka voi sitten olla kiitollinen. Toivottavasti et pety.

Olisi kiva tietää, että mikähän tuollainen iso hyväntekeväisyysjärjestö on tämän kommentoijan mielestä tehnyt paljon hyvää.

Kaikki nää Punaiset ristit, WWF:t ja muut vastaavat on ainakin aivan täyttä kusetusta.

Jos kohteeseen menee 2% lahjoituksista, niin ei se paljoa lämmitä.

Mikä järjestö on saanut kohteeseen 2% ? WWF:stä on vaikea sanoa kun suoranaista apua eivät anna, mutta esimerkiksi Unicef ja Punainen Risti ja muut vastaavat saavat järjestään noin 70-80% perille. Kuulostaako se vähältä? No, jo pelkkään rahan keräämiseen ja jakamiseen menee muutama prossa ja ennenkuin se on muutettu ruoaksi ja vilteiksi ja rokotteiksi ja kuljetettu paikalle, on menyt paljon työtä. Mikä sinusta olisi kohtuulilnen prosentti?

Kyse ei varsinaisesti taida olla tuosta kahdesta prosentista. Ei vaan huvita maksaa toisille. Oma suu on lähempänä kuin pussin suu, ja sitten keksitään kaikenlaisia perusteita tyyliin "apu ei mene perille" ja "ne ostaa vain aseita" jne. En usko että tuon kahden prosentin kirjoittaja edes itse uskoo siihen.

No näinhän se on, niillä on esim. kaikenlaiset hallintokulut ihan poskettomat.

No tyhjälläkö pitäisi isojen organisaatioiden pyöriä? Nehän tuottaa monia palveluita maailmanlaajuisesti. Ilman näitä ei mikään suurkatastrofi lievittyisi sitäkään kuin nyt.

Olen treenannut kaksi vuotta pt:n kanssa. En ole kertonut kenellekään, en edes miehelleni. En halua, että minua pidetään pinnallisena ja tuhlailevana, vaikka kyseessä onkin harrastus ja tekee hyvää terveydemme.

Puolisollani on monia mielenterveyden haasteita ja kymmenen vuoden jälkeen olen aivan loppu. Haluaisin vain lähteä, mutta lasten takia en voi.

Vierailija kirjoitti:

Toivon joiden ihmisten kuolemaa oikeasti. Hulluinta tässä on, että elämästäni on poistunut henkilöitä, joiden kuolemaa olen toivonut. Hyvin yllättäviä poistumisia nuorena esim. alle 30v äkilliseen sairaskohtaukseen ja toinen haimasyöpään pian toteamisen jälkeen jne. 

Ja ehkä kohta onkin sinun vuorosi poistua?

Kukaan ei ole kiinnostunut minusta millään lailla, joten kysymys on minulle hypoteettinen.

Grillaan koiria metsässä.

Olen intersukupuolinen. Kaikki luulevat minua naiseksi, mutta geneettisesti olen mies.

Minua pidetään sosiaalisena, olen kuitenkin tavallaan misantrooppi. Vihaan ihmislajia ja ihmiskuntaa. En kuitenkaan yksittäisiä ihmisiä ja tuttujani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla n syöpä ja parinkymmenen miljoonan omaisuus. Ei perillisiä.

Toivottavasti olet tehnyt testamentin vaikka jonkun hyväntekeväisyysjärjestön hyväksi, ettei mene valtiolle.

Minä en tekisi testamenttia millekään hyväntekeväisyysjärjestölle.  Niistä ei tiedä kuitenkaan, miten ne rahat menisi.  Aina ne on käsi ojossa, mutta koskaan ei näe mitään konkreettista isoa juttua, minkä ne olisi tehnyt saatuaan suuren lahjoituksen tai perinnön.  Joku "nuorison hyväksi"  tehty lahjoituskin ei tunnu näkyvän missään.  Sitä jaetaan niin pieninä panoksina sinne ja tänne, että kukaan ei loppujen lopuksi oikeasti hyödy mitään.

Minä lahjoittaisin yksityisille ihmisille, sellaisille joiden elämänlaadun tietäisin heti paranevan ja rahojen tulevan varmasti tarpeeseen.  

Kyllä ainakin isoilla järjestöillä on paljonkin näyttöä siitä mitä ne ovat tehneet. Ja jos vaivaudut niiden nettisivuille, niin huomaat että niillä on tarkka kirjanpito, tilintarkastus ja tilastot sisääntulevista ja ulos lähtevistä rahoista. Mutta ymmärrän että haluat leikkiä vähän jumalaa: rahoitat yksittäistä kohdetta joka voi sitten olla kiitollinen. Toivottavasti et pety.

Olisi kiva tietää, että mikähän tuollainen iso hyväntekeväisyysjärjestö on tämän kommentoijan mielestä tehnyt paljon hyvää.

Kaikki nää Punaiset ristit, WWF:t ja muut vastaavat on ainakin aivan täyttä kusetusta.

Jos kohteeseen menee 2% lahjoituksista, niin ei se paljoa lämmitä.

Mikä järjestö on saanut kohteeseen 2% ? WWF:stä on vaikea sanoa kun suoranaista apua eivät anna, mutta esimerkiksi Unicef ja Punainen Risti ja muut vastaavat saavat järjestään noin 70-80% perille. Kuulostaako se vähältä? No, jo pelkkään rahan keräämiseen ja jakamiseen menee muutama prossa ja ennenkuin se on muutettu ruoaksi ja vilteiksi ja rokotteiksi ja kuljetettu paikalle, on menyt paljon työtä. Mikä sinusta olisi kohtuulilnen prosentti?

No juuri nuo Unicef ja Punainen risti ovat nimenomaan noita, jotka eivät saa kohteeseen todellisuudessa juuri tuota 2% enempää.

Toki punaisten lasien takaahan kaikki on parempaa ja niin hyvin, rahaakin tulee seinästä.

No voi ajatella edes että avustusrahoilla työllistetään monta maailmansyleilijää jotka muuten olisivat kortistossa.

Mä jakelin ahkerasti miehille, ettei vain syytettäis pihtaajaksi ja olin utelias. Olin siis tyhmä. En tajunnut yhtään mitään mm. maineeni menettämisestä.

Seurustelin kyllä aina välillä. Sitten alkoi taas miestenmetsästys. Olin epäonnistunut, jos mulla ei ollutkaan petikaveria baari-illan jälkeen. Yleensä kyllä oli. Olin kivannäköinen, mutta join liikaa.

Sitten kävi niin, että sain pari lasta ja lasten isä teki itsarin, kun olivat vielä pieniä. Siitä ei lähdetty mihinkään, enkä halunnutkaan. Nyt jo 25 vuotta ilman.

Kiintiö täyttyi jo aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Oon koukussa Panacodiin.

OU NOU! olin samassa jamassa v. 2003, vieroitin itteni kertalaakista ja kerroin asiasta lääkärille vasta paljon myöhemmin. Hän järkyttyi, ikinä ei saa näitä lopettaa kerralla, se on hengenvaarallista!

Toivon, että saat voimia lopettaa, vähitellen ja avun kanssa.