Ylipainoisen lapsen äiti: "Pitääkö kaikkien lasten olla samanlaisia tikkuja!"
Iltap*skan juttu: http://www.iltalehti.fi/perhe/2016030821128630_pr.shtml
Tuntuipa taas tosi mukavalta, kun ihmisiä nimitellään tikuiksi. Näin pienikokoisena ja anoreksiaa sairastaneena voin kertoa, ettei tunnu kovinkaan kivalta, että solvataan fyysisen koon perusteella. Jos ei halua tulla nimitellyksi läskiksi, ei pitäisi nimitellä muita tikuiksi. Aivan sama ilmiö kyseessä kumminkin päin.
Terveysongelmista saa toki kantaa huolta, mutta silloinkin puhutaan asiallisesti. Voitaisiinko me päästä yli siitä että joku ihminen on eri kokoinen tai muotoinen kuin me itse?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet varmaan ihailee sellaisia "pyöreitä" lapsia eivätkä tajua mitä oikeastaan tekevät.
"Ei se ole lihava, sillä on vain isot luut."
Tai sitten se on vain "roteva", niinkuin tässäkin ketjussa erään mamman lihava lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miksi a) vanhemmat eivät rajaa lastensa syömistä jos ylipainoa on b) puhu lapsilleen terveellisen ruoan tärkeydestä. Pelätään että heti tulee joku anoreksia jos sanotaan että nyt et ota enempää sitä, tässä tätä.
Meillä on perhe normaalipainoinen ja suhde ruokaan on aika mutkaton. Yhtälailla kun olen lapselle kertonut että tupakointi on todella vaarallista, olen sanonut että ei saa liikaa herkutella koska vartalo pysyy terveenä kun harrastaa liikuntaa ja syö hyvin. Siinä missä päihteet on terveydelle vaarallisia tietää lapsi että niin on ylipainokin. Mikä ongelma siinä on? Silti ketään ei saa komentoida tai määrittää ulkomuodon perusteella.
Olipa fiksu kommentti!! Täällä toinen samanlainen perhe. Ollaan liikunnallisia, normaalipainoisia/hoikkia ja sellaisina pysytään. Elämähän on valintoja, jatkuvia valintoja. Ja meillä kyllä rajoitetaan syömistä, etenkin, jos kyse vähänkin herkummasta. Kokonaisenergian saanti suhteessa kulutukseen on kuitenkin se pointti. Lihoa voi kotiruuallakin, jos sitä syö liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Eipä muuten olekaan isomman lapsen kanssa niin helppoa. Minun poikani on taipuvainen lihomaan. Syödään paljon kasviksia (todellakin, lautasella _aina_ kasviksia reilusti), marjoja, hedelmiä. Ei leivota makeita herkkuja juuri koskaan, vaikka leipominen olisikin kivaa puuhaa. Karkkipäivä lauantaina, eikä silloinkaan isoa määrää. Koko muu perhe on normaalipainoinen samalla ruualla.
Sitten tuleekin se mutta. Herkkuja on tarjolla joka paikassa. Kavereilla, isovanhemmilla, sukulaisilla, koulussakin (nyyttäreitä), urheiluunkin ne herkut tulee kun kisapaikkojen buffat täynnä limua ja mokkapaloja. Herkunhimoinen siis löytää ne herkut muualtakin kuin kotona. Pystyn vaikuttamaan vain siihen mitä täällä kotona tarjotaan. Isovanhempiin tietysti vähän, mutta siitäkin tulee riitaa, koska "ei meillä nyt herkkuja niin usein ole".
Otan mielelläni vastaan vinkkejä siitä, mitä voin asialle tehdä!? Ollaan toki keskusteltu asiasta, mutta en voi tehdä siitä suurta numeroa kun nytkin jo stressaa ja kertoo inhoavansa itseään. Olen yrittänyt opettaa siihen, että tekee järkeviä valintoja niin laadun kuin määränkin suhteen. Harkinta sitten kuitenkin pettää jos tarjolla on vapaasti herkkuja.
Suomalaisilla on liikaa rahaa. Kun ei ole raha, niin ei ole yksinkertaisesti varaa ostaa herkkuja. Olen yrittäny pienestä pitäen yrittänyt opettaa omalle lapselle että elämä on valintoja ja mitä saa milläkin rahalla ja että raha ei kasva puussa. Jos ostaa jotain turha, sitten voi jää tarpeellinen ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää, että onko kyseessä joku aavistuksenneuvolan yläkäyrän yläpuolelle eksynyt tapaus vai joku 80-kiloinen ekaluokkalainen laardiperse.
Tämän palstan mukaan tuon painoista ekaluokkalaista ei voi olla. Kun kerroin kymmenvuotiaan tyttäreni olleen 88,5 kiloinen, väittivät trolliksi ja samoin kun toinen äiti kertoi 92 kiloa kymmenvuotiaan painoksi. Kun selitin tytön elintavoista, mitään ei kommentoitu. Tämä siis ketjussa "10 vuotiaasi pituus ja paino"
Herranjumala miten tuollainen on mahdollista? Tai varmasti on, mutta ihmetyttää suuresti, miten joku äiti päästää 10-vuotiaan lihomaan lähemmäs satakiloiseksi? 10-vuotias on kuitenkin varmaan max joku 150-senttinen.
Hän oli tuolloin 145,5 cm ja se toinen ketjussa mainittu tyttö 147 cm. Bbc:n Big Meets Bigger ohjelmassa esiintynyt 10-vuotias Jenny Manousakis oli 150 cm, 120 kg. En päästänyt vahingossa lihomaan vaan pidän lihavuutta hyvänä ja kauniina. Toki tyttäreni viikkorahoillaan itse osti kaikkea lihottavaa syötävää.
Joo, lapsi varmaan kiittelee sinua aikuisena, että kiitos äiti kun lihotit minusta jo ihan pienestä asti tämmöisen kauniin sairaalloisen lihavan. Ja eiköhän ylipainosta seuraavat terveysongelmat ole näkyvissä viimeistään parikymppisenä, todennäköisesti jo paljon sitä ennen. Tässä kun ei puhuta mistään lievästä ylipainosta (mikä ei välttämättä ole vielä paha asia) vaan sairaalloisesta ylipainosta. Ehkä onnistut lihottamaan lapsesi niin, ettei hän parikymppisenä enää pääse edes ylös sängystä, näitä amerikkalaisia dokkareitahan on nähty, kun on se lihavuus vaan niin kaunista.
Ihan sama vaikka olisit trolli, sunkaltaisia ihmisiä on myös oikeasti olemassa (mulla on yksi sukulainen jonka mielestä lasten kuuluu olla pyöreitä, on lihottanut yläasteikäisen poikansa muodottomaksi palloksi), ja sunkaltaisilta ihmisiltä kuuluisi ottaa lapset huostaan. Siinä on hyvä alku elämälle, kun vanhemmat lihottaa sairaalloisen lihavaksi jo kymmeneen ikävuoteen mennessä. Pistää niin vihaksi.
En ole trolli. Muita minun kaltaisia on kyllä, mutta hyvin vähän ja tuskin heillä on vakaumusta joka minua ohjaa. Tyttäreni on nykyään 16, 169 cm ja 127 kg. Harrastaa myös liikuntaa ja ei todellakaan tule päätymään mainitsemaasi tilaan. Lihavuus on kaunista, mutta rajansa siinäkin ja tietyssä painossa muuttuu ylipainoksi. Ällöä, että sukulaisesi on poikansa lihottanut. Lihavuus sopii vain naisille. Oma poikani on normaalipainoinen ja liikunnallinen.
kyllä tuoll painomäärällä on oikeasti pallo eikä mikään muu. Mua pitäisi olla kaksi tuohon painoon ja siltikin jäisi muutamia kiloja vajaaksi.
Nuohan alkaa oleen erään värikkään blogaajan mittoja. Ja jokainen kuvista voi päätellä kuinka urheilulliselta tai pyöreältä sellainen näyttää... Ihan sairasta väittää ,että noilla mitoilla ei olisi täysin sairaalloisen obeesi jonka sisä- ja liikuntaelimet huutavat hoosiannaa.
En sanonut että olisi urheilullinen, vaan että harrastaa kevyttä liikuntaa. Hän ei ole pallomainen, ei lähellekään tarpeeksi lihava vielä edes. Pipsaa jos tarkoitat, on kyllä 150+ kiloinen kuvien perusteella, ainakin ennen laihdutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet varmaan ihailee sellaisia "pyöreitä" lapsia eivätkä tajua mitä oikeastaan tekevät.
"Ei se ole lihava, sillä on vain isot luut."
Tai sitten se on vain "roteva", niinkuin tässäkin ketjussa erään mamman lihava lapsi.
Puhutkohan minun lapsestani? Tanakka ruumiinrakenne takaa sen, että vaikka hän laihtuisi kuinka, hän näyttäisi aina ikätoveriaan paksummalta. Lyhyt kaula, jalat, leveät hartiat jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, lasten kuuluu olla tikkuja. Normaalisti lapset ovat laihoja, lapsilla ei tarvitse olla yhtään ylimääräistä läskiä missään. Toki sitten kun teini-ikä alkaa, niin tytöillä nousee rasvaprosentti. En ymmärrä näitä vanhempia, jotka syöttävät lapsensa lihaviksi. Se on iso terveysriskikin ja ennakoi ylipainoa myös aikuisiällä. Minusta on aina ihan kauheaa katsella, kun joku ylipainoinen lapsi lyllertää eikä jaksa edes kunnolla juosta muiden lasten kanssa leikeissä, ja jo 7-vuotiaalle joutuu pukemaan aikuisten kokoja, kun lasten koot ei enää mahdu. :/
Minun tyttäreni lyllersi, eikä jaksanut kunnolla juosta. Viihtyikin sisällä koneella. Seiskalla cooperin testituloksensa oli 1000, kun 1500 on erittäin huonon ja huonon tuloksen alaraja.
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoiset lapset pitäisi ottaa huostaan. Huonot vanhemmat eivät tajua että he tappavat "hitaasti" lapsensa.
Eikös ne lapset kuole muutenkin? Viimeistään sitten vanhuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen äiti syöttää lapsensa lihavaksi? En ymmärrä.
Omien kokemusten perusteella sellainen äiti, jolla on elämänhallinta muutenkin hukassa.
Kuullostaa ihan omalta äidiltäni. Olin 10 vuotiaana 144cm ja 60kg, eli ylipainoinen ihan selkeästi eikä äiti ikinä sanonut mitään vastaan, olisin varmaan saanut syödä koko perheelle tarkoitetun illallisen jos se olisi mahaan mahtunut. Vieläkin kiitän ihan helvetisti kun loi tuolla käytöksellä paljon ongelmia, teki musta tunnesyöjän enkä osaa vieläkään erottaa oikeaa nälkää ja sitä että vaan että huvittais syödä jotain. Jos joskus pääsen tästä kierteestä ulos niin vannon oman henkeni kautta etten ikinä anna tulevien lapsien kokea samaa, heille tahdon opettaa terveen suhteen ruokaan. Ennen sitä en lapsia hanki ennen kuin olen normaalipainoinen.
Että älkää helvetissä pelätkö rajoittaa lapsen syömistä mammat, syyllistää ei saa mutta ei hirveästi naurata olla 140kg ja parikymppinen kun itkettää ajatuskin kun en edes tiedä mistä lähteä liikkeelle paino-ongelmani kanssa.
Sehän on joko ylipainoinen, tai alipainoinen tikku. Ei ole mitään kultaista keskitietä. Voi luoja...
Säälittää yhden meidän naapuristossa asuvan perheen lapset. Äitiä ja lapsia näkee parhaimillaan joka viikko Hesessä tai Mäkissä. Meidän kaupungin ostoskeskuksessa on molemmat pikaruokapaikat ja ostoskeskus on koulumatkani varrella, joten kävelen usein sen läpi, kun en halua kiertää koko rakennusta. Siellä tulee nähtyä sitä perhettä syömässä. Eikä muuten ole niitä salaattiannoksia edes äidillä. Muutenkin tuntuvat syövän kotonakin epäterveellisesti, ollaan naapureita ja lapset käyvät välillä meilläkin, kun minun sisarukset ovat samanikäisiä.
Jotenkin niin järkyttävää... Lapsi ei kuitenkaan itse osaa niin nuorena pitää huolta itsestään, vaan se vastuu on vanhemmalla. Muistan, että minun ollessa lapsi, me käytiin tasan kerran Mäkissä syömässä, eikä muutenkaan harrastettu pikaruokaa. Ei olla tilattu kotiin pizzaa tms, eikä ole rahakysymys. Itse kyllä tehdään välillä pizzaa. Mitään ei ole kielletty, mitään ei ole rajoitettu, mutta syödään kotiruokapainotteisesti. Karkkipäivä on perjantaisin, mutta ei ole mikään kuolemansynti, jos muulloinkin syö karkkia.
Äitini on työssäkäyvä yh, että ei ole siitä, että äidilläni olisi jotenkin todella paljon aikaa käyttää ruuanlaittoon. Useimmiten äiti on töissä ma-pe klo 7-16 tai 7-18, mutta vähintään pari kertaa/kk ja joskus pari kertaa/vk on 7-21 päiviä.
N17
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää, että onko kyseessä joku aavistuksenneuvolan yläkäyrän yläpuolelle eksynyt tapaus vai joku 80-kiloinen ekaluokkalainen laardiperse.
Tämän palstan mukaan tuon painoista ekaluokkalaista ei voi olla. Kun kerroin kymmenvuotiaan tyttäreni olleen 88,5 kiloinen, väittivät trolliksi ja samoin kun toinen äiti kertoi 92 kiloa kymmenvuotiaan painoksi. Kun selitin tytön elintavoista, mitään ei kommentoitu. Tämä siis ketjussa "10 vuotiaasi pituus ja paino"
Herranjumala miten tuollainen on mahdollista? Tai varmasti on, mutta ihmetyttää suuresti, miten joku äiti päästää 10-vuotiaan lihomaan lähemmäs satakiloiseksi? 10-vuotias on kuitenkin varmaan max joku 150-senttinen.
Hän oli tuolloin 145,5 cm ja se toinen ketjussa mainittu tyttö 147 cm. Bbc:n Big Meets Bigger ohjelmassa esiintynyt 10-vuotias Jenny Manousakis oli 150 cm, 120 kg. En päästänyt vahingossa lihomaan vaan pidän lihavuutta hyvänä ja kauniina. Toki tyttäreni viikkorahoillaan itse osti kaikkea lihottavaa syötävää.
Joo, lapsi varmaan kiittelee sinua aikuisena, että kiitos äiti kun lihotit minusta jo ihan pienestä asti tämmöisen kauniin sairaalloisen lihavan. Ja eiköhän ylipainosta seuraavat terveysongelmat ole näkyvissä viimeistään parikymppisenä, todennäköisesti jo paljon sitä ennen. Tässä kun ei puhuta mistään lievästä ylipainosta (mikä ei välttämättä ole vielä paha asia) vaan sairaalloisesta ylipainosta. Ehkä onnistut lihottamaan lapsesi niin, ettei hän parikymppisenä enää pääse edes ylös sängystä, näitä amerikkalaisia dokkareitahan on nähty, kun on se lihavuus vaan niin kaunista.
Ihan sama vaikka olisit trolli, sunkaltaisia ihmisiä on myös oikeasti olemassa (mulla on yksi sukulainen jonka mielestä lasten kuuluu olla pyöreitä, on lihottanut yläasteikäisen poikansa muodottomaksi palloksi), ja sunkaltaisilta ihmisiltä kuuluisi ottaa lapset huostaan. Siinä on hyvä alku elämälle, kun vanhemmat lihottaa sairaalloisen lihavaksi jo kymmeneen ikävuoteen mennessä. Pistää niin vihaksi.
En ole trolli. Muita minun kaltaisia on kyllä, mutta hyvin vähän ja tuskin heillä on vakaumusta joka minua ohjaa. Tyttäreni on nykyään 16, 169 cm ja 127 kg. Harrastaa myös liikuntaa ja ei todellakaan tule päätymään mainitsemaasi tilaan. Lihavuus on kaunista, mutta rajansa siinäkin ja tietyssä painossa muuttuu ylipainoksi. Ällöä, että sukulaisesi on poikansa lihottanut. Lihavuus sopii vain naisille. Oma poikani on normaalipainoinen ja liikunnallinen.
tuossahan on jo kymmeniä kiloja sairaalloista ylipainoa. Eikö mamma kestä sitä että tyttärestä kasvaisi kaunis nuori nainen joten hänet on lihotettava tuolla tavalla? Onnea vaan, siinä on tuki- ja liikuntaelimistö kovilla, diabeteksen uhka todellinen ja kun pituuskasvu loppuu,kiloja alkaa tulla ropisemalla lisää. Vastuutonta.
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni on nykyään 16, 169 cm ja 127 kg.
Mistä hän löytää vaatteita? Vai löytääkö? Luulisi muutenkin rasittavan ja vaikeuttavan elämää todella paljon. On siinä kroppa koetuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää, että onko kyseessä joku aavistuksenneuvolan yläkäyrän yläpuolelle eksynyt tapaus vai joku 80-kiloinen ekaluokkalainen laardiperse.
Tämän palstan mukaan tuon painoista ekaluokkalaista ei voi olla. Kun kerroin kymmenvuotiaan tyttäreni olleen 88,5 kiloinen, väittivät trolliksi ja samoin kun toinen äiti kertoi 92 kiloa kymmenvuotiaan painoksi. Kun selitin tytön elintavoista, mitään ei kommentoitu. Tämä siis ketjussa "10 vuotiaasi pituus ja paino"
Herranjumala miten tuollainen on mahdollista? Tai varmasti on, mutta ihmetyttää suuresti, miten joku äiti päästää 10-vuotiaan lihomaan lähemmäs satakiloiseksi? 10-vuotias on kuitenkin varmaan max joku 150-senttinen.
Hän oli tuolloin 145,5 cm ja se toinen ketjussa mainittu tyttö 147 cm. Bbc:n Big Meets Bigger ohjelmassa esiintynyt 10-vuotias Jenny Manousakis oli 150 cm, 120 kg. En päästänyt vahingossa lihomaan vaan pidän lihavuutta hyvänä ja kauniina. Toki tyttäreni viikkorahoillaan itse osti kaikkea lihottavaa syötävää.
Joo, lapsi varmaan kiittelee sinua aikuisena, että kiitos äiti kun lihotit minusta jo ihan pienestä asti tämmöisen kauniin sairaalloisen lihavan. Ja eiköhän ylipainosta seuraavat terveysongelmat ole näkyvissä viimeistään parikymppisenä, todennäköisesti jo paljon sitä ennen. Tässä kun ei puhuta mistään lievästä ylipainosta (mikä ei välttämättä ole vielä paha asia) vaan sairaalloisesta ylipainosta. Ehkä onnistut lihottamaan lapsesi niin, ettei hän parikymppisenä enää pääse edes ylös sängystä, näitä amerikkalaisia dokkareitahan on nähty, kun on se lihavuus vaan niin kaunista.
Ihan sama vaikka olisit trolli, sunkaltaisia ihmisiä on myös oikeasti olemassa (mulla on yksi sukulainen jonka mielestä lasten kuuluu olla pyöreitä, on lihottanut yläasteikäisen poikansa muodottomaksi palloksi), ja sunkaltaisilta ihmisiltä kuuluisi ottaa lapset huostaan. Siinä on hyvä alku elämälle, kun vanhemmat lihottaa sairaalloisen lihavaksi jo kymmeneen ikävuoteen mennessä. Pistää niin vihaksi.
En ole trolli. Muita minun kaltaisia on kyllä, mutta hyvin vähän ja tuskin heillä on vakaumusta joka minua ohjaa. Tyttäreni on nykyään 16, 169 cm ja 127 kg. Harrastaa myös liikuntaa ja ei todellakaan tule päätymään mainitsemaasi tilaan. Lihavuus on kaunista, mutta rajansa siinäkin ja tietyssä painossa muuttuu ylipainoksi. Ällöä, että sukulaisesi on poikansa lihottanut. Lihavuus sopii vain naisille. Oma poikani on normaalipainoinen ja liikunnallinen.
tuossahan on jo kymmeniä kiloja sairaalloista ylipainoa. Eikö mamma kestä sitä että tyttärestä kasvaisi kaunis nuori nainen joten hänet on lihotettava tuolla tavalla? Onnea vaan, siinä on tuki- ja liikuntaelimistö kovilla, diabeteksen uhka todellinen ja kun pituuskasvu loppuu,kiloja alkaa tulla ropisemalla lisää. Vastuutonta.
Ylipainoa on 55,6 kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni on nykyään 16, 169 cm ja 127 kg.
Mistä hän löytää vaatteita? Vai löytääkö? Luulisi muutenkin rasittavan ja vaikeuttavan elämää todella paljon. On siinä kroppa koetuksella.
Ei ole vaatteita niin vaikeaa löytää mutta vituttaa se välillä silti. pelkästään kivijalkaliikkeistä on lindex, kappahl, h&m, zizzi myy vissiin kokoon 56 asti mihin 130 kilonen mahtuu kevyesti, seppälällä on kans joku plussaosasto ja puhumattakaan nettikaupoista, niitä on pilvin pimein täynnä halpaa rytkyä, ja jos pysyy alle 54 koossa niin löytää ihan tyylikästäkin ja nuorta trendien mukana kulkevaa vaatetta. Olin koko teini-iän yli satakiloinen joten tuntuu että kokemusta tästä vaateongelmasta on kertynyt.
Rasittaa kyllä tälläinen niin mieltä kuin kehoa ja ei moni tajuakkaan miten helposti sen lapsuuden voi sössiä vaikkei pahaa tarkottaisi ja sitten lopputulos on tämä.
Kyllähän nykyään on vaikka mitä kauppoja, joista tilata vaatteita. Niitähän löytyy ihan pilvin pimein kun nykyään niin suuri osa ihmisistä on ylipainoisia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoiset lapset pitäisi ottaa huostaan. Huonot vanhemmat eivät tajua että he tappavat "hitaasti" lapsensa.
Eikös ne lapset kuole muutenkin? Viimeistään sitten vanhuuteen.
Joo, normaalipainoinen ihminen voi helposti elää vaikka yhdeksänkymppiseksi, mutta näillä sairaalloisen ylipainoisilla, jotka ovat ihan vauvasta asti olleet ylipainoisia, elimet pettää hyvinkin jo kymmeniä vuosia aiemmin. Suomessa muuten kukaan ei kuole vanhuuteen, vaan kuolemalle on aina jokin lääketieteellinen syy.
Lihava lapsi aina wt. Tyhmät vanhemmat. Pojan luokalla iso tyttö jolta myös puuttuu käytöstavat. Vanhemmat wt ja tyttö perinyt kokonsa ja älynsä vanhemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nykyään on vaikka mitä kauppoja, joista tilata vaatteita. Niitähän löytyy ihan pilvin pimein kun nykyään niin suuri osa ihmisistä on ylipainoisia...
Ja ainahan voi ommella pontchon mahdollisia lisäkiloja varten.
Tässäkin yksi näkökulma: Meillä on myös lihavuuteen taipuvainen lapsi. On stressaavaa vanhempana koko ajan katsoa, mitä lapsi syö ja kuinka paljon. Välillä meinaa hermo palaa totaalisesti kun lapsen vatsa tuntuu olevan ihan pohjaton. Hän söisi vaikka millä mitalla, mitä vaan. Olenkin alkanut tarjota toisen annoksen jälkeen porkkanaa. Eli sääntönä kaksi annosta. Sama tieto viety myös päiväkotiin. Herkkuja voi kotona rajoittaa, mutta kuten joku sanoikin, kavereilla syödään sitten lettuja, keksiä ym. Toinen juttu ovat isovanhemmat, heille on joutunut sanomaan moneen kertaan ettei voi syödä pullaa,jäätelöä ja karkkia joka välissä. Lapsi on ylipainoon taipuvainen, ei siis ole koskaan luontaisestikaan ollut mikään "tikku" vaan nimenomaan jykevä rakenteeltaan. Vanhemman rooli on tärkeä ylipainon ehkäisemisessä, mutta helppoa se ei ole. Joutuu olemaan samaan aikaan tiukka mutta hienotunteinen. Yksi tärkeä juttu on jättää kokonaan pois sokeroidut jugurtit, danoninot, vanukkaat, myslipatukat ym. sokeripaska, jota myydään "terveellisenä". Lapsille pitää opettaa, että ruumiinrakenteitakin on erilaisia. Ja kaikki yhtä hyviä.
"Ei se ole lihava, sillä on vain isot luut."