Lue keskustelun säännöt.
Tutkijat Sipilän lähtöpuheista: Mittaa onnistumistaan kuin toimitusjohtaja
13.03.2016 |
Tutkijat Sipilän lähtöpuheista: Mittaa onnistumistaan kuin toimitusjohtaja
Pääministeri Juha Sipilä.
Pääministeri Juha Sipilä. (KUVA: Tuomas Selanne)
Julkaistu: 13.3. 15:10
Juha Sipilä sanoi perjantaina Hjallis Harkimon ohjelmassa jättävänsä politiikan, ellei hän saa uudistuksiaan maaliin. Politiikantutkijoiden mukaan lausunto on yritysjohtajan puhetta.
Pääministeri Juha Sipilä arvioi omaa onnistumistaan yritysjohtajan tavoin. Näin katsovat politiikantutkijat Markku Jokisipilä ja Erkka Railo.
Sipilä kertoi perjantaina MTV:llä Hjallis Harkimon ohjelmassa jättävänsä politiikan, ellei hän saa ajamiaan uudistuksia maaliin ensimmäisellä hallituskaudellaan.
– Olen ymmärtänyt, että bisnespiireissä käytetään sanontaa ”tulos tai ulos”, sanoo valtiotieteiden tohtori Erkka Railo Turun yliopistosta.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on samalla linjalla: Sipilä tulee toisenlaisesta kulttuurista kuin mihin politiikassa on totuttu.
Yritysmaailmassa on normaalia, että jos yrityksen hallitus katsoo, ettei toimitusjohtaja enää nauti luottamusta, toimitusjohtaja pannaan nopeasti vaihtoon.
– Ehkä Sipilä lähestyy politiikkaa samalta kantilta. Hän on saanut tehtävän, jota hän yrittää toteuttaa. Jos hän katsoo, ettei onnistumista ole odotettavissa, eivätkä eväät riitä, hän voi olla valmis lopettamaan.
Jokisipilä muistelee Sipilän puhuneen samaa vuosi sitten, kun alkoi käydä selväksi, että hän on seuraava pääministeri.
– Sipilä sanoi, että hän yrittää omilla konsteillaan. Jos hän ei onnistu, hän ei jää pyörimään politiikkaan sen pidemmäksi aikaa. Hän toteaa, että kyvyt eivät riittäneet ja poistuu muiden haasteiden pariin.
Ei enää politiikan ulkopuolella
Railon mukaan Sipilä yrittää eropuheillaan vakuuttaa suomalaiset siitä, että hän ottaa työnsä tosissaan.
– Suhtautumistapoja asiaan on kaksi: yhdet pitävät lausuntoa naurettavana ja toiset ajattelevat, että hän on vakavissaan.
Railon mielestä Sipilää ei voi enää mieltää politiikan ulkopuoliseksi millään mittarilla. Hänen tulevaisuutensa yhteiskunnallisena vaikuttajana ei myöskään ole vaakalaudalla, sillä entiset pääministerit työllistyvät aina.
– Jos poliitikko on päässyt pääministeriksi, hänelle löytyy aina paikka yhteiskunnasta.
Railo muistuttaa, että vaikuttajien onnistuminen tehtävissään on aina tulkinnanvaraista, ja Sipilällä on vapaat kädet tulkita vaalikauden päätteeksi itse, onko hän onnistunut tavoitteissaan tarpeeksi hyvin.
– Sipilä määrittää itse, mikä on se tulos, joka hallituksen pitää saavuttaa, että hän jää politiikkaan. Hän voi vapaasti arvioida vaalikauden päättyessä oman onnistumisensa tai epäonnistumisensa. Niinpä on aina olemassa mahdollisuus, että Sipilä katsoo tulosta syntyneen riittävästi. Oikeasti ei tule tilannetta, jossa hän joutuisi eroamaan politiikasta.
”Asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla”
Jokisipilästä näyttää siltä, että työpoliittinen todellisuus on tullut esimerkiksi yhteiskuntasopimusväännössä Sipilälle yllätyksenä.
– Meillä on kolmikannan ja korporatiivisen päätöksenteon mukaan menty. Asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla. Pääministeri ei ole samanlainen toimija kuin toimitusjohtaja yrityksessä.
Jokisipilä muistelee, miten innokkaasti Sipilän johtama hallitus aloitti tehtävissä. Sipilästä hehkui tekemisen meninki.
– Se into ja rohkeus, joka oli eduskuntavaalien jälkeen ja hallitusohjelmaa tehtäessä vielä kesän aikana nähtävissä Sipilästä, on jonnekin kadonnut.
Jonkinlainen saranakohta oli Jokisipilän mielestä loppukesällä nähty kätilö-episodi, kun hallitus alkoi perua päätöksiään.
– Näytti aivan siltä, että Sipilä olisi pelästynyt omaa rohkeuttaan.
Heidi Vaalisto, Samuli Launonen
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Linkki riittäisi. Ei tarvitse kopioida koko artikkelia palstalle.
Sipilä on kova kaveri, joka laittaa itsensä likoon. Hänen tavoite on saada ihmisille töitä, mutta ei kansaa suurta osaa tämä tavoite kiinnosta, kunhan itse ei joudu luopumaan mistään.
Suomen huonoin pääministeri. Nauratti kyllä, kun Likin onnistui itkettämään tätä kepun sateentekijää.
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti tämän pellen äänesti pääministeriksi
Miten niin pelle? Ville Niinistökö tai Antti Rinnekö olisi parempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vapaasti jättäköön politiikan. Mä en näe tätä minään yritysjohtajan puheena vaan tyypillisenä kiristän ja uhkailen -strategiana. Kuinka monta kertaa Väyrynenkin on uhannut jättää politiikan, jos ei sitä eikä tätä. Eikä ole jättänyt. Yleensä tällaiset uhkailijat pitävät kynsin hampain kiinni asemastaan. Oikeastihan pääministeri tarkoittaa, että jos ei saa tahtoaan läpi, hän nostaa kädet pystyyn. Mitäs johtamista se sellainen on?
Ja kuinka paljon häntä mollattaisiin jos hän jäisi politiikkaan mahdollisen epäonnistumisen jälkeen?? Koskaan ei ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti tämän pellen äänesti pääministeriksi
Jaaha. No sinä ilmeisesti tiedät kuinka Suomi saadaan nousuun. Siispä kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti tämän pellen äänesti pääministeriksi
Jaaha. No sinä ilmeisesti tiedät kuinka Suomi saadaan nousuun. Siispä kerro.
Dekriminalisoidaan kannabis ja annetaan Altian hoitaa sen myynti ja kasvatus. Lukutaidotonkin osaa vahtia hamppupeltoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vapaasti jättäköön politiikan. Mä en näe tätä minään yritysjohtajan puheena vaan tyypillisenä kiristän ja uhkailen -strategiana. Kuinka monta kertaa Väyrynenkin on uhannut jättää politiikan, jos ei sitä eikä tätä. Eikä ole jättänyt. Yleensä tällaiset uhkailijat pitävät kynsin hampain kiinni asemastaan. Oikeastihan pääministeri tarkoittaa, että jos ei saa tahtoaan läpi, hän nostaa kädet pystyyn. Mitäs johtamista se sellainen on?
Samaa mieltä tuo on sellaisen ihmisen puhetta joka luulee itsestään liikoja eikä ole valmis muiden mielipiteisiin. On ilmeisesti tottunut sanelemaan eikä keskustelemaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä tuo on sellaisen ihmisen puhetta joka luulee itsestään liikoja eikä ole valmis muiden mielipiteisiin. On ilmeisesti tottunut sanelemaan eikä keskustelemaan
Väite: Suomi ei ole noussut yhdestäkään kriisistä keskustelemalla.
Esimerkiksi, jos puhutaan viime lamasta (90-luvulla), Suomen onni oli, että SDP ja Kokoomus tekivät silloin samaa politiikkaa, jolloin edes jotain saatiin aikaiseksi, käytännössä sanelupolitiikalla, kiitos Suomen oikeistolaisimman demarin, Paavo Lipposen. Nyt jälkeenpäin voi toki viisastella, mm. mitä järkeä eurossa oli, mutta sentään saatiin aikaiseksi jotain pöhinää, joka usein yksistään riittää.
Sipilän hallitus on ollut yli-innokas, koska on joutunut vetämään hankkeitaan takaisin, mutta kukaan ei voi näitä ainakaan haukkua, että olisivat vain äänten perään, pelkäisivät uudistuksia, eivätkä yrittäisi lunastaa lupauksiaan.
Itse en ymmärrä, että miksi hallitus on lähtenyt alusta asti linjalle, jossa tuodaan valtavan isoja muutoksia kerralla, ja aiheutetaan sitten vastaavankokoinen huutomyrsky. Heillä olisi ollut kuitenkin neljä vuotta aikaa tuoda samat muutokset pieninä palasina, jolloin protestitkin olisivat jääneet pienemmiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, jääpähän enemmän aikaa hallinnoida niitä vakuutuskuoriaan... vaikkei tämä hallintoreksiteri ihan heittämällä läpi mennytkään.
Mielestäni Sipilä alku oli käskyttävä ja useat päätökset huonosti valmisteltuja, ja oli erittäin selvää, että EK:n ja Finanssialan keskusliiton kokoomukselaisilla oli narua valmiina pässille, jota viedä. Kun luottamus on mennyt, sen takaisinsaaminen on aika hankalaa. Oma muistini ei ole niin huono, ettenkö aina Piia-Noora Kaupin ulostullessa muistaisi, että hän oli poliitikkona sitä mieltä, että työttömällä ei pitäisi olla varaa käydä elokuvissa.
Ehkäpä hänellä on meille ihmisille tyypillinen ns "confimation bias" elikkä katsoi menestyksensä yritysmaailmassa olleen ylivertaisten lahjojensa ansiota, ja nyt sitten olosuhteet ovat syynä, kun poliitkan teko onkin vaikeaa.
Toivon Sipilän olevan sanansa mittainen mies.
Todetakoon vielä, että itsellä muuten otti vastaan välittömästi Bernerin nimittäminen ministeriksi, ja mielestäni Berner on hyvä osoitus siitä, miksei mukavan julkisuuden hyväntekeväisyysprojekti korvaa pätevyyttä.
VR:n alasajo lienee idologista, sillä vaikka harvaanasutun maan raideliikennettä olisi ehkä verovaroin tuettava, on se mielestäni kuitenkin julkistaloudellinen hyvä, jota toivottavasti useimmat kansalaiset kannattavat. Olen toki EU:n sisämarkkinoiden suhteen myönteinen, mutta mielestäni luonnolliset monopolit olisi voinut aivan hyvin jättää kilpailulainsäädännön ulkopuolelle. Jos vertaa Suomea ja Saksaa, niin lähtökohtaisesti Suomi on kilpailullisesti alakynnessä johtuen väkitiheydestä ja sijainnista.
Sipilän mielestä tässä on varmaankin tekemisen meininkiä kuitenkin, tässä VR:n kohtelussa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ymmärrä, että miksi hallitus on lähtenyt alusta asti linjalle, jossa tuodaan valtavan isoja muutoksia kerralla, ja aiheutetaan sitten vastaavankokoinen huutomyrsky. Heillä olisi ollut kuitenkin neljä vuotta aikaa tuoda samat muutokset pieninä palasina, jolloin protestitkin olisivat jääneet pienemmiksi.
Olisiko taattua, että onnistuisi noinkaan? Seuraavien vaalien läheisyys pilaa kummasti halua tehdä vaikeita päätöksiä.
Isolla sätkyllä voidaan saada aikaiseksi edes jotain, joko kompromissiratkaisuna ("torjuntavoitto" kaikille), tai sitten ainakin tietoisuutena siitä, mitä nyt ei taaskaan näinä neljänä vuonna voitu tehdä yhtään mitään, koska perustuslaki kieltää, koska kuntien itsemääräämisoikeus on uhattuna, koska maatalouden ahdinko syvenee, koska EU kieltää, tai koska YK:lle on ratifioitu.
Jos neljässä vuodessa aikoo saada jotain aikaiseksi, on parempi lähteä toimiin heti. Hallituksella on (tai oli) täysin tuore mandaatti leikkaus- ja muutospolitiikalle vaaleista, joten miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä tuo on sellaisen ihmisen puhetta joka luulee itsestään liikoja eikä ole valmis muiden mielipiteisiin. On ilmeisesti tottunut sanelemaan eikä keskustelemaan
Väite: Suomi ei ole noussut yhdestäkään kriisistä keskustelemalla.
Esimerkiksi, jos puhutaan viime lamasta (90-luvulla), Suomen onni oli, että SDP ja Kokoomus tekivät silloin samaa politiikkaa, jolloin edes jotain saatiin aikaiseksi, käytännössä sanelupolitiikalla, kiitos Suomen oikeistolaisimman demarin, Paavo Lipposen. Nyt jälkeenpäin voi toki viisastella, mm. mitä järkeä eurossa oli, mutta sentään saatiin aikaiseksi jotain pöhinää, joka usein yksistään riittää.
Sipilän hallitus on ollut yli-innokas, koska on joutunut vetämään hankkeitaan takaisin, mutta kukaan ei voi näitä ainakaan haukkua, että olisivat vain äänten perään, pelkäisivät uudistuksia, eivätkä yrittäisi lunastaa lupauksiaan.
Politiikka kun on yhteisten asioiden hoitamista. Tällä menolla kehitymme huonompaan suuntaan. Eu:sta tehtiin kansanäänestys eurosta ei. Liityimme EU:hun koska siihen oli halua. Tälle politiikalle ei taas ole tilausta, ei ole kansan tukea joten perustelusi ontuu ja pahasti että sanelemalla olisimme selvinneet viime lamasta.
Ongelma on myös heikko talousosaaminen kuvitellaan että ostovoimaa voidaan leikata vaikka myönnetään ettei veronkorotus ole enää mahdollista. Taidot on nähty.
Missä ovat taitavat ja monipuolisesti viisaat poliitikot, siis POLIITIKOT, ei yrittäjät ja liikemiehet?
Kuka helvetti tämän pellen äänesti pääministeriksi