Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Maanviljelijät, paljonko nettopalkkanne on, jos lasketaan tuet + myynti?

Vierailija
11.03.2016 |

Ja mikä on näiden suhde? Auttaisi hahmottamaan tilannetta paremmin, kun ketjuissa esimerkkinä aina käytetty työn määrä ei kerro minulle mitään. En kysy tätä ilkkuakseni, olenhan julkisen sektorin työntekijä ja 100% nettosaaja itse, palkka 2300+ euroa/kk.

Kommentit (463)

Vierailija
361/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskimäärin jää sellanen 400 € kuukaudessa. Lomiahan ei tässä hommassa tunneta, ja työpäivät venyvät yli 10 tuntisiksi. 

Vierailija
362/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valittaminen on vissiin sallittu vain duunarille?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
363/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maajussit itkee kun pulleina vuosina tottuneet tiettyyn elintasoon ja nyt tulot romahtamassa. Ei se ole kuin elämäntapamuutoksesta kysymys. Ei lähdetä enää sinne Leville laskettelemaan ja etelän aurinkoon. Samahan se on silloin kun palkansaaja jää työttömäksi, pitää kuluttaa niukemmin.

Vierailija
364/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä lukuja, ettei tarvitse täysin suhteettomia lukuja täällä heitellä...

Täältä lisää... http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul115_SM2014.pdf

Tuet kasveittainkin/ha ja tukialueittain löytyy liitteestä. Taloudellisesta tilanteesta enemmän sivulta 58 alkaen.

Vierailija
365/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

450€/kk. viljelyhommista. Kokopäivätyössä muualla. Mielelläni elättäisin perheeni tällä, mutta ei vaan riitä. Kovalla velkarahalla vanhemmat ostaneet tilan aikanaan. Lopettaminen tai ulkopuolisille myyminen/ vuokraaminen ei ole vaihtoehto. Viljelyä jatketaan vaikka siitä pitäisi maksaa. Koneet vanhoja ja monesti rikki. Onneksi ei ole eläimiä eikä velkaa enää. Tuossa viesti 363 joku todellinen asiantuntija antoi neuvoja niin tiedoksi, että eläimet on hoidettava yhtä hyvin joka päivä, oli rahaa tai ei, ne syö kuitenkin joka päivä. Pellot on hoidettava ajallaan. Vertaus työttömiin ehkä vähän ontuu. N35

Vierailija
366/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omilla vanhemmilla on maitotila, pienehkö tila, lypsäviä on n. 20 kpl. Navetta on vanhanaikainen ja työ on fyysisesti tosi raskasta. Molemmat ovat ennen näitä halpuutusjuttuja tienanneet vuodessa n. 20 000 euroa, mutta siitä sitten menee vielä verot. Ei minusta häävi palkka, varsinkin kun ajattelee että töissä ollaan kaikki viikonloput, joulut ja juhannukset jne. En ikinä jatkaisi tilaa kun tiedän miten raskasta se on ja miten vähän siitä saa rahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
367/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä hoidan veljeni kirjanpidon joka on viljelijä ja pitää nautakarjaa, ei lypsylehmiä. Viime vuodelta sille jäi 19500 euroa elämiseen. Siis lihan myynti plus tuet miinus kulut navetasta ja viljelystä.

Sen vaimo on kotona eli tulot 0 euroa. Perheessä on kaksi kouluikäistä lasta. Eli 19500 eurolla pitää maksaa perheen asuminen, vaatteet ja ruoat yms. Monenko teidän perheen yhteenlasketut tulot ovat yhtä huonot?

Jos on kaksi työtöntä jotka elää pelkän työmarkkinatuen varassa, niin nettotulot vuoteen on vajaa 14000 e. Ja samanlailla voi olla kaksi kouluikäistä lasta.

Huomaa että saavat sen tekemättä mitään. Siinä suomen ongelma työstä saa suhteettoman vähän korvausta vrt mitääntekemättömyyteen. Siis miski nähdä vaivaa?

Onneski otetaan lisäää ulkomaalaisia jotka hoitaa työnteon, vai hoitaako?

Vierailija
368/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuolla aiemmin oli jankkaaja puutarhan kotitarveviljelystä. Että on sitä ennenkin saatu itselle ruokaa kasvatettua niin miksi ei nykyään. Tuo kuvaa hyvin sitä muutosta mikä tässä välillä on tapahtunut. Minun lapsuudessani meillä tosiaan oli puutarha, kasvimaa, mansikkamaa, perunapelto, otettiin maitoa tankista, voita ja jugurttia meijeristä palautuksena ja lihaa teurastamolla palautuksena. Se oli silloin kultaisella 80-luvulla.

Sittemmin nuo palautuspalvelut on lopetettu. Viljelijät hankkii ruokansa ihan kaupasta kuten muutkin. Tilatankistakaan ei enää oteta maitoa, sillä tankkiin kajoaminen lisää bakteerien riskiä. Maataloustuotteista maksettava hinta on laskenut, se on kasvattanut tilakokoja, viljelijöillä ei enää ole aikaa puuhastella puutarhassa.

Näin se maailma muuttuu. Mikä ennen oli mahdollista ei ole sitä enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
369/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maajussit itkee kun pulleina vuosina tottuneet tiettyyn elintasoon ja nyt tulot romahtamassa. Ei se ole kuin elämäntapamuutoksesta kysymys. Ei lähdetä enää sinne Leville laskettelemaan ja etelän aurinkoon. Samahan se on silloin kun palkansaaja jää työttömäksi, pitää kuluttaa niukemmin.

Tääsä voisi suositella käymässä haistamassasitä mitä lehmä tuottaaa pellolle läjiin. Lomaa ja rhaa on lähes kaikilla mv henkilöillä niukasti.

Isot metsaomaisuudet ymsä myyntitulot esim rantamökeistä voi joidenkin o isuutta kartuttaa.

Vierailija
370/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yli 20 sivun mittainen ketju eikä ole kuin muutama vastaus jossa on ihan selkeästi kerrottu käteen jäävät nettotulot, loput on ympäripyöreää ei tällä elä-mantraa.

Jos oikeasti tulot on jotain muutamia tonneja vuodessa niin millä ihmeellä sitten elätte? Millä maksatte asumisen, kai siitäkin kulut menee vaikka olisi perittykin? Autokin varmaan oltava? Ruoka? Vaatteet? Lapsetkin varmaan harrastaa?

Ensinnäkin aloitus on muotoiltu aika typerästi. Toiseksi tulot on aika henkilökohtainen asia, itse en ainakaan kerro palkastani edes anonyymisti. Sitten on vielä se ketjussa hyvin näkyvä asenne, että maanviljelijä ei saa tulla hyvin toimeen, koska jos tulee niin silloin maanviljelijä vain syljeskelee kattoon ja ostelee veronmaksajien rahoilla traktoreita ja bemareita.

Maatiloja on erilaisia. Joillakin tienaa mukavasti, niin että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, elämään ns. normaalia elämää ilman jatkuvaa penninvenytystä, käymään joskus ulkomaillakin. Ja sitten on ne, joissa mennään jatkuvasti kädestä suuhun ja välillä miinuksellakin, käytännössä päivätyöllä rahoitetaan se oma elämäntapa ja viljelyharrastus. AIka harva varmaan viitsii myöntää kuuluvansa tuohon ensin mainittuun joukkoon, koska se herättää joissakin niin suurta (ja suorastaan naurettavaa) vihaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
371/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei todellakaan mitään vihaa maanviljelijöitä kohtaan. Kun elämänura on lapsilisiltä maataloustukien kautta eläkkeelle, eihän siinä tiedä ihminen pahassa maailmassa käyneensäkään.

Älkää silti syljeskelkö kattoon. Se on rumaa.

Vierailija
372/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä! Saadaanko me ruoka ilmaiseksi! Ja minä hölmö olen kantanut ruokakauppaan 600 € joka kuukausi! Nimim. Turhaanko

Jos maatalossa asuva ei saa kesällä viljeltyä itselleen perunoita tai marjoja yms. niin oma on häpeänsä. Ihan siitä riippumatta onko varsinaisena ammattina esim. viljelijä tai kirjanpitäjä.

Eli kaupunkilaisrouvankin on aivan yhtä turha valittaa ruuan kalleudesta, sillä hänkin voi viljellä puutarhassaan perunansa ja porkkanansa ja pitää nurkka-aitauksessa kesäpossua. Oma on häpeänsä, jos ei saa aikaiseksi. Ammatista riippumatta.

Kaupunkilaisrouvalta puuttuu se maatilkku jossa voisi viljellä. Parvekkeelle ei yksinkertaisesti mahdu viljelysäkkejä niin paljoa että niillä saisi jotenkin merkittävän osan vuoden perunoista (esim.) kasvatettua. Moni onnistuu viljelemään siitä huolimatta vuokrattavilla pikkupalstoilla. Syötävänkokoisten sikojen ja muiden vastaavien hyötyelukoiden pito kerrostalossa on sitten taas yleensä kiellettyä.

Tämä ihan maalaisille tiedoksi. Ymmärrän kyllä että maatalossa ikänsä asuneelle on hieman vaikeaa kuvitella mitä kaupungissa kerrostalossa voi tehdä ja ei voi tehdä. Sen huomaa varsinkin jos naapuriin sattuu muuttamaan joku maalaisurpo suoraan perähikiältä.

No ei ne pellot oo taivaasta tippunut meillekkään,ihan kuule velaksi ostettiin.

Vähän vaikea se olis meidän viljellä betonin keskellä.

Sun valinta on olla kaupungissa ja mun maalla.

Ostitte velaksi pellot? Puolet ajasta nuo valittaa ketjussa että sukutilaa on pakko jatkaa koska se on sukutila vaikkei huvittaisikaan. Toisen puolen ne valittaa että koko paska on ostettu velkarahalla.

En ihmettele jos velkarahalla yritystä pyörittävä on talousvaikeuksissa, varsinkin maatalouden kaltaisilla halpatuotantomarkkinoilla. Silti, se on yritys siinä missä kaikki muutkin suomen pienemmät ja suuremmat yritykset. Ainoastaan maatalousyrityksiö pidetään pystyssä verovaroin. Muut pienyrittäjät saa ihan rauhassa kaatua velkoihinsa jos eivät tajua lopettaa ennen kuin on pakko. 

No ei me niitä ilmaiseksi saatu ei!!onko vaikea yhtälö?sulle on turha selittää mistään Tilanpidon jatkuvuudesta..

Kannattaa vähän tutustua valtion maksamiin tukiin.mastalouden osuus on n.5%

Paljonkos maksetaan laivayhtiöille tai jollekin Kansallisoopperalle?

Eikä ne tukirahat riitä mihinkään lainanmaksuun.

Kaikki eu-maat saavat maataloustukeja ja tukijärjestelmän keksiminen ei ole viljelijän vika.

Jos meillä loppuu oma ruokatuotanto niin luuletko,ettei ulkomaisen ruoan hinta nouse,kun ei olla siinä enää omavaraisia?

Tai jos tulee sota ja rajat on kiinni.mitä sä sitte syöt?

Tässä maajussille lukuja, ettei tarvitse täysin suhteettomia lukuja täällä heitellä:

Maataloustukia maksetaan per vuosi n. 2,1miljardia, maanviljelystä elantonsa saa n. 144000 henkeä. Tukia per nuppi 14500 euroa vuodessa.

Työttömyystukia maksetaan n. 4,8 miljardia, työttömiä n. 413000 henkeä, tukia maksetaan per työtön n. 11500 euroa vuodessa.

Yritystukia maksetaan kaikkiaan n. 0,96 miljardia, yrityksiä on noin 280000 kpl, tukea per yritys maksetaan n. 3400 euroa vuodessa.

Kansallisoopperan kulut ovat noin 40 miljoonaa, ja siellä vakinaista ja projektikohtaista henkilökuntaa n. 1500 henkeä. Kulut per työntekijä n. 27000.

Siis:

- maataloustukien kokonaismäärä on yli 50 kertaa suurempi kuin kansallisoopperan kulut.

- yhdelle maanviljelijälle maksetaan tukea keskimäärin 1,25 kertaa se, mitä yhdelle työttömälle.

- yhdelle maanviljelijälle maksetaan tukea keskimäärin 4,3 kertaa se, mikä yhdelle yritykselle keskimäärin (itse en muuten ole 15 vuoden yrittäjäurani aikana hakenut enkä saanut mitään tukia. En ole kyllä tarvinnutkaan, paremmin tuottaa ajankäyttö varsinaiseen yritystoimintaan, ja sellaisten tuotteiden kehittämiseen joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan).

- jos Suomen kansallisooppera lopetettaisiin ja siihen käytetyt rahat jaettaisiin maanviljelijöille, per nuppi saisi maajussi ja justiina n.277 euroa. Kukaan muu ei sitten saisikaan mitään. Itse vaikka käyn oopperassa jotain kerran viidessä vuodessa, arvostan sitä, että kahdeksalla eurolla per kansalainen per vuosi maassa on sellainenkin instituutio kuin kansallisooppera.

- per suomalainen maataloustukea maksetaan 420 euroa vuodessa. Ihan kiva sekin, että maaseudulla asumista ja kotimaisen ruoan tuotantoa tuetaan. Mutta pyyntö vain maajusseille: älkää aina valittako. Vaihtoehtoja on elämässä, jos hommanne ei kannata.

Huomaa, että et tiedä kovinkaan paljoa asioista.

Tutkipa hetkinen sitä, mitä tuo 2.1 miljardia pitää sisällään. Siellä on mm. valvontaviranomaisten palkat ja aika lailla kallis tietojärjestelmä, jonne tiedot tallennetaan. Koko summaa ei todellakaan jaeta viljelijöille!

Lisäksi voisit tutkia hetken myös sitä, ketkä tukea saavat. Siellä on kärkisijoilla liuta valtion omistamia yksikköjä ja erilaisia oppilaitoksia sekä firmoja, joilla ei ole mitään tekemistä perheviljelyn kanssa.

Palataan asiaan, kun olet ymmärtänyt, että kertomasi luvut ovat tarkoitushakuisia ja kertovat vain sen, että et ymmärrä koko asiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
373/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli 20 sivun mittainen ketju eikä ole kuin muutama vastaus jossa on ihan selkeästi kerrottu käteen jäävät nettotulot, loput on ympäripyöreää ei tällä elä-mantraa.

Jos oikeasti tulot on jotain muutamia tonneja vuodessa niin millä ihmeellä sitten elätte? Millä maksatte asumisen, kai siitäkin kulut menee vaikka olisi perittykin? Autokin varmaan oltava? Ruoka? Vaatteet? Lapsetkin varmaan harrastaa?

Ensinnäkin aloitus on muotoiltu aika typerästi. Toiseksi tulot on aika henkilökohtainen asia, itse en ainakaan kerro palkastani edes anonyymisti. Sitten on vielä se ketjussa hyvin näkyvä asenne, että maanviljelijä ei saa tulla hyvin toimeen, koska jos tulee niin silloin maanviljelijä vain syljeskelee kattoon ja ostelee veronmaksajien rahoilla traktoreita ja bemareita.

Maatiloja on erilaisia. Joillakin tienaa mukavasti, niin että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, elämään ns. normaalia elämää ilman jatkuvaa penninvenytystä, käymään joskus ulkomaillakin. Ja sitten on ne, joissa mennään jatkuvasti kädestä suuhun ja välillä miinuksellakin, käytännössä päivätyöllä rahoitetaan se oma elämäntapa ja viljelyharrastus. AIka harva varmaan viitsii myöntää kuuluvansa tuohon ensin mainittuun joukkoon, koska se herättää joissakin niin suurta (ja suorastaan naurettavaa) vihaa.

Tässäkin ketjussa on tullut maanviljelijöiden suulla sanottua, että tulonmuodostuksesta luokkaa kaksi kolmasosaa tulee maataloustuista. Kyllä silloin pitää hieman maksajan ääntäkin kuunnella.

Pentti Haanpää kirjoitti jo 1930-luvulla isännistä ja isäntien varjoista. Suosittelen lukemista myös maanviljelijöille, teksti voi sopia aika hyvin tähänkin päivään. Ja voi samalla pohtia, onko itse isäntä vai varjo.

Vierailija
374/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä! Saadaanko me ruoka ilmaiseksi! Ja minä hölmö olen kantanut ruokakauppaan 600 € joka kuukausi! Nimim. Turhaanko

Jos maatalossa asuva ei saa kesällä viljeltyä itselleen perunoita tai marjoja yms. niin oma on häpeänsä. Ihan siitä riippumatta onko varsinaisena ammattina esim. viljelijä tai kirjanpitäjä.

Eli kaupunkilaisrouvankin on aivan yhtä turha valittaa ruuan kalleudesta, sillä hänkin voi viljellä puutarhassaan perunansa ja porkkanansa ja pitää nurkka-aitauksessa kesäpossua. Oma on häpeänsä, jos ei saa aikaiseksi. Ammatista riippumatta.

Kaupunkilaisrouvalta puuttuu se maatilkku jossa voisi viljellä. Parvekkeelle ei yksinkertaisesti mahdu viljelysäkkejä niin paljoa että niillä saisi jotenkin merkittävän osan vuoden perunoista (esim.) kasvatettua. Moni onnistuu viljelemään siitä huolimatta vuokrattavilla pikkupalstoilla. Syötävänkokoisten sikojen ja muiden vastaavien hyötyelukoiden pito kerrostalossa on sitten taas yleensä kiellettyä.

Tämä ihan maalaisille tiedoksi. Ymmärrän kyllä että maatalossa ikänsä asuneelle on hieman vaikeaa kuvitella mitä kaupungissa kerrostalossa voi tehdä ja ei voi tehdä. Sen huomaa varsinkin jos naapuriin sattuu muuttamaan joku maalaisurpo suoraan perähikiältä.

No ei ne pellot oo taivaasta tippunut meillekkään,ihan kuule velaksi ostettiin.

Vähän vaikea se olis meidän viljellä betonin keskellä.

Sun valinta on olla kaupungissa ja mun maalla.

Ostitte velaksi pellot? Puolet ajasta nuo valittaa ketjussa että sukutilaa on pakko jatkaa koska se on sukutila vaikkei huvittaisikaan. Toisen puolen ne valittaa että koko paska on ostettu velkarahalla.

En ihmettele jos velkarahalla yritystä pyörittävä on talousvaikeuksissa, varsinkin maatalouden kaltaisilla halpatuotantomarkkinoilla. Silti, se on yritys siinä missä kaikki muutkin suomen pienemmät ja suuremmat yritykset. Ainoastaan maatalousyrityksiö pidetään pystyssä verovaroin. Muut pienyrittäjät saa ihan rauhassa kaatua velkoihinsa jos eivät tajua lopettaa ennen kuin on pakko. 

No ei me niitä ilmaiseksi saatu ei!!onko vaikea yhtälö?sulle on turha selittää mistään Tilanpidon jatkuvuudesta..

Kannattaa vähän tutustua valtion maksamiin tukiin.mastalouden osuus on n.5%

Paljonkos maksetaan laivayhtiöille tai jollekin Kansallisoopperalle?

Eikä ne tukirahat riitä mihinkään lainanmaksuun.

Kaikki eu-maat saavat maataloustukeja ja tukijärjestelmän keksiminen ei ole viljelijän vika.

Jos meillä loppuu oma ruokatuotanto niin luuletko,ettei ulkomaisen ruoan hinta nouse,kun ei olla siinä enää omavaraisia?

Tai jos tulee sota ja rajat on kiinni.mitä sä sitte syöt?

Tässä maajussille lukuja, ettei tarvitse täysin suhteettomia lukuja täällä heitellä:

Maataloustukia maksetaan per vuosi n. 2,1miljardia, maanviljelystä elantonsa saa n. 144000 henkeä. Tukia per nuppi 14500 euroa vuodessa.

Työttömyystukia maksetaan n. 4,8 miljardia, työttömiä n. 413000 henkeä, tukia maksetaan per työtön n. 11500 euroa vuodessa.

Yritystukia maksetaan kaikkiaan n. 0,96 miljardia, yrityksiä on noin 280000 kpl, tukea per yritys maksetaan n. 3400 euroa vuodessa.

Kansallisoopperan kulut ovat noin 40 miljoonaa, ja siellä vakinaista ja projektikohtaista henkilökuntaa n. 1500 henkeä. Kulut per työntekijä n. 27000.

Siis:

- maataloustukien kokonaismäärä on yli 50 kertaa suurempi kuin kansallisoopperan kulut.

- yhdelle maanviljelijälle maksetaan tukea keskimäärin 1,25 kertaa se, mitä yhdelle työttömälle.

- yhdelle maanviljelijälle maksetaan tukea keskimäärin 4,3 kertaa se, mikä yhdelle yritykselle keskimäärin (itse en muuten ole 15 vuoden yrittäjäurani aikana hakenut enkä saanut mitään tukia. En ole kyllä tarvinnutkaan, paremmin tuottaa ajankäyttö varsinaiseen yritystoimintaan, ja sellaisten tuotteiden kehittämiseen joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan).

- jos Suomen kansallisooppera lopetettaisiin ja siihen käytetyt rahat jaettaisiin maanviljelijöille, per nuppi saisi maajussi ja justiina n.277 euroa. Kukaan muu ei sitten saisikaan mitään. Itse vaikka käyn oopperassa jotain kerran viidessä vuodessa, arvostan sitä, että kahdeksalla eurolla per kansalainen per vuosi maassa on sellainenkin instituutio kuin kansallisooppera.

- per suomalainen maataloustukea maksetaan 420 euroa vuodessa. Ihan kiva sekin, että maaseudulla asumista ja kotimaisen ruoan tuotantoa tuetaan. Mutta pyyntö vain maajusseille: älkää aina valittako. Vaihtoehtoja on elämässä, jos hommanne ei kannata.

Huomaa, että et tiedä kovinkaan paljoa asioista.

Tutkipa hetkinen sitä, mitä tuo 2.1 miljardia pitää sisällään. Siellä on mm. valvontaviranomaisten palkat ja aika lailla kallis tietojärjestelmä, jonne tiedot tallennetaan. Koko summaa ei todellakaan jaeta viljelijöille!

Lisäksi voisit tutkia hetken myös sitä, ketkä tukea saavat. Siellä on kärkisijoilla liuta valtion omistamia yksikköjä ja erilaisia oppilaitoksia sekä firmoja, joilla ei ole mitään tekemistä perheviljelyn kanssa.

Palataan asiaan, kun olet ymmärtänyt, että kertomasi luvut ovat tarkoitushakuisia ja kertovat vain sen, että et ymmärrä koko asiaa.

Etpä onnistunut vaikuttamaan, että itse ymmärtäisit asiasta yhtään sen enempää. Vaikka ilmiselvästi sinä olet saamapuolella, minä maksajan puolella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
375/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltotuki kaikkinensa n. 600 euroa hehtaarilta.

Ei mitenkään pärjää...

'

Niin, jos kasvatat ruista. Keski-Suomessa.

Tuosta vähennät siemenen hinnan, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, puinti- ja kuivatuskulut, muokkauskulut ja viljelyn vuoksi rakennuksiin kohdistuvat kulut (ei niitä koneita kannata pitää ulkona ruostumassa) niin saat summan 623 e. Se on 23 e vähemmän kuin saat tukea. Ja tämä vain silloin, jos tilasi on velaton eikä tarvitse laittaa korkokuluja tuohon päälle.

Ja te myrkytätte satoa niillä aineilla ja tuotte ne sitten markkinoille.

Ei kauhean kannattavaa olisi alkaa myrkyttämään satoa. Kyllä ne myrkyt ha torjunta-aineet on lähinnä tarkoitettu rikkakasveille ja tuholaisille ei lopputuotteille.

Pitikö se tuotanto olla mahdollisimman tehokasta ja tuottavaa vai ei?

Ei pidä olla niin tehokasta että laatu ja maku kärsii. Ja toinen juttu on se tehotuotanto missä

eläimet kärsivät ja te ajattelette vain rahaa eläinten kustannuksella.

Vierailija
376/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltotuki kaikkinensa n. 600 euroa hehtaarilta.

Ei mitenkään pärjää...

Mitä sitte?menot ratkaisee urpo.

Yrityksellä on menoja saatanan taukki.

Kaikilla yrittäjillä on menoja, taukki.

Itse asiassa ihan meillä kaikilla.

Vierailija
377/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli 20 sivun mittainen ketju eikä ole kuin muutama vastaus jossa on ihan selkeästi kerrottu käteen jäävät nettotulot, loput on ympäripyöreää ei tällä elä-mantraa.

Jos oikeasti tulot on jotain muutamia tonneja vuodessa niin millä ihmeellä sitten elätte? Millä maksatte asumisen, kai siitäkin kulut menee vaikka olisi perittykin? Autokin varmaan oltava? Ruoka? Vaatteet? Lapsetkin varmaan harrastaa?

Maatiloja on erilaisia. Joillakin tienaa mukavasti, niin että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, elämään ns. normaalia elämää ilman jatkuvaa penninvenytystä, käymään joskus ulkomaillakin. Ja sitten on ne, joissa mennään jatkuvasti kädestä suuhun ja välillä miinuksellakin, käytännössä päivätyöllä rahoitetaan se oma elämäntapa ja viljelyharrastus. AIka harva varmaan viitsii myöntää kuuluvansa tuohon ensin mainittuun joukkoon, koska se herättää joissakin niin suurta (ja suorastaan naurettavaa) vihaa.

Juu kieltämättä varpaillaan saa olla. Jostain käsittämättömästä syystä joidenkin mielestä maanviljelijä ei saisi ikinä pitää yhtään vapaapäivää. Jos tuohon erehtyy, niin sitten syytellään, että koko talvi vain maataan. Kai sitä sitten pitäisi tehdä niitä 15-tuntisia työpäiviä ympäri vuoden.

Ja auta armias, jos maatilallinen ei voi missään nimessä matkustaa ikinä minnekään. Matkustaminen tarkoittaa sitä, että sillä osoitetaan, että viljelijät eivät muuta teekään, kuin tuhlaavat rahojaan matkailuun ja lomailuun. Aivan kohtuutonta tuollainen elämäntyyli.

Ja auton on oltava ainakin 20 vuotta vanha. Muu on osoitus pröystäilystä ja siitä, että kaikki viljelijät ajavat uusilla mersuilla. Eikä töitä tarvitse tehdäkään, kun vain niillä mersuilla kruisaillaan.

Jotenkin mystisesti palkansaajat saavat kyllä tehdä normityöviikkoa, pitää vapaita, käydä lomilla, jopa matkailla, ja ostaa sellaisen auton kuin haluavat. Sehän on ihan peruselämää. Ja silti saa kyllä valittaa palkkojen pienuutta ja työnantajaa riistäjäksi. Mutta maanviljelijä ei saa muuta tehdä kuin töitä aina vaan. Jos pyhällä käy kirkossa istumassa, niin on laiska.

Vierailija
378/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä! Saadaanko me ruoka ilmaiseksi! Ja minä hölmö olen kantanut ruokakauppaan 600 € joka kuukausi! Nimim. Turhaanko

Jos maatalossa asuva ei saa kesällä viljeltyä itselleen perunoita tai marjoja yms. niin oma on häpeänsä. Ihan siitä riippumatta onko varsinaisena ammattina esim. viljelijä tai kirjanpitäjä.

Eli kaupunkilaisrouvankin on aivan yhtä turha valittaa ruuan kalleudesta, sillä hänkin voi viljellä puutarhassaan perunansa ja porkkanansa ja pitää nurkka-aitauksessa kesäpossua. Oma on häpeänsä, jos ei saa aikaiseksi. Ammatista riippumatta.

Kaupunkilaisrouvalta puuttuu se maatilkku jossa voisi viljellä. Parvekkeelle ei yksinkertaisesti mahdu viljelysäkkejä niin paljoa että niillä saisi jotenkin merkittävän osan vuoden perunoista (esim.) kasvatettua. Moni onnistuu viljelemään siitä huolimatta vuokrattavilla pikkupalstoilla. Syötävänkokoisten sikojen ja muiden vastaavien hyötyelukoiden pito kerrostalossa on sitten taas yleensä kiellettyä.

Tämä ihan maalaisille tiedoksi. Ymmärrän kyllä että maatalossa ikänsä asuneelle on hieman vaikeaa kuvitella mitä kaupungissa kerrostalossa voi tehdä ja ei voi tehdä. Sen huomaa varsinkin jos naapuriin sattuu muuttamaan joku maalaisurpo suoraan perähikiältä.

No ei ne pellot oo taivaasta tippunut meillekkään,ihan kuule velaksi ostettiin.

Vähän vaikea se olis meidän viljellä betonin keskellä.

Sun valinta on olla kaupungissa ja mun maalla.

Ostitte velaksi pellot? Puolet ajasta nuo valittaa ketjussa että sukutilaa on pakko jatkaa koska se on sukutila vaikkei huvittaisikaan. Toisen puolen ne valittaa että koko paska on ostettu velkarahalla.

En ihmettele jos velkarahalla yritystä pyörittävä on talousvaikeuksissa, varsinkin maatalouden kaltaisilla halpatuotantomarkkinoilla. Silti, se on yritys siinä missä kaikki muutkin suomen pienemmät ja suuremmat yritykset. Ainoastaan maatalousyrityksiö pidetään pystyssä verovaroin. Muut pienyrittäjät saa ihan rauhassa kaatua velkoihinsa jos eivät tajua lopettaa ennen kuin on pakko. 

No ei me niitä ilmaiseksi saatu ei!!onko vaikea yhtälö?sulle on turha selittää mistään Tilanpidon jatkuvuudesta..

Kannattaa vähän tutustua valtion maksamiin tukiin.mastalouden osuus on n.5%

Paljonkos maksetaan laivayhtiöille tai jollekin Kansallisoopperalle?

Eikä ne tukirahat riitä mihinkään lainanmaksuun.

Kaikki eu-maat saavat maataloustukeja ja tukijärjestelmän keksiminen ei ole viljelijän vika.

Jos meillä loppuu oma ruokatuotanto niin luuletko,ettei ulkomaisen ruoan hinta nouse,kun ei olla siinä enää omavaraisia?

Tai jos tulee sota ja rajat on kiinni.mitä sä sitte syöt?

Tässä maajussille lukuja, ettei tarvitse täysin suhteettomia lukuja täällä heitellä:

Maataloustukia maksetaan per vuosi n. 2,1miljardia, maanviljelystä elantonsa saa n. 144000 henkeä. Tukia per nuppi 14500 euroa vuodessa.

Työttömyystukia maksetaan n. 4,8 miljardia, työttömiä n. 413000 henkeä, tukia maksetaan per työtön n. 11500 euroa vuodessa.

Yritystukia maksetaan kaikkiaan n. 0,96 miljardia, yrityksiä on noin 280000 kpl, tukea per yritys maksetaan n. 3400 euroa vuodessa.

Kansallisoopperan kulut ovat noin 40 miljoonaa, ja siellä vakinaista ja projektikohtaista henkilökuntaa n. 1500 henkeä. Kulut per työntekijä n. 27000.

Siis:

- maataloustukien kokonaismäärä on yli 50 kertaa suurempi kuin kansallisoopperan kulut.

- yhdelle maanviljelijälle maksetaan tukea keskimäärin 1,25 kertaa se, mitä yhdelle työttömälle.

- yhdelle maanviljelijälle maksetaan tukea keskimäärin 4,3 kertaa se, mikä yhdelle yritykselle keskimäärin (itse en muuten ole 15 vuoden yrittäjäurani aikana hakenut enkä saanut mitään tukia. En ole kyllä tarvinnutkaan, paremmin tuottaa ajankäyttö varsinaiseen yritystoimintaan, ja sellaisten tuotteiden kehittämiseen joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan).

- jos Suomen kansallisooppera lopetettaisiin ja siihen käytetyt rahat jaettaisiin maanviljelijöille, per nuppi saisi maajussi ja justiina n.277 euroa. Kukaan muu ei sitten saisikaan mitään. Itse vaikka käyn oopperassa jotain kerran viidessä vuodessa, arvostan sitä, että kahdeksalla eurolla per kansalainen per vuosi maassa on sellainenkin instituutio kuin kansallisooppera.

- per suomalainen maataloustukea maksetaan 420 euroa vuodessa. Ihan kiva sekin, että maaseudulla asumista ja kotimaisen ruoan tuotantoa tuetaan. Mutta pyyntö vain maajusseille: älkää aina valittako. Vaihtoehtoja on elämässä, jos hommanne ei kannata.

Huomaa, että et tiedä kovinkaan paljoa asioista.

Tutkipa hetkinen sitä, mitä tuo 2.1 miljardia pitää sisällään. Siellä on mm. valvontaviranomaisten palkat ja aika lailla kallis tietojärjestelmä, jonne tiedot tallennetaan. Koko summaa ei todellakaan jaeta viljelijöille!

Lisäksi voisit tutkia hetken myös sitä, ketkä tukea saavat. Siellä on kärkisijoilla liuta valtion omistamia yksikköjä ja erilaisia oppilaitoksia sekä firmoja, joilla ei ole mitään tekemistä perheviljelyn kanssa.

Palataan asiaan, kun olet ymmärtänyt, että kertomasi luvut ovat tarkoitushakuisia ja kertovat vain sen, että et ymmärrä koko asiaa.

Etpä onnistunut vaikuttamaan, että itse ymmärtäisit asiasta yhtään sen enempää. Vaikka ilmiselvästi sinä olet saamapuolella, minä maksajan puolella.

Osaan lukea budjettikirjaa. Sinä nähtävästi et.

Toki voidaan kiistellä, pitääkö lukuihin ottaa mukaan myös työttömien saamat asumistuet ja toimeentulotuet. Silloin tuo mainitsemasi 4.8 mrd onkin yllättäen jo 5.9 mrd.

Vierailija
379/463 |
12.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltotuki kaikkinensa n. 600 euroa hehtaarilta.

Ei mitenkään pärjää...

Mitä sitte?menot ratkaisee urpo.

Yrityksellä on menoja saatanan taukki.

Kaikilla yrittäjillä on menoja, taukki.

Itse asiassa ihan meillä kaikilla.

Sitähän tässä vain toivotaan, että joku muukin sinun lisäksesi ymmärtäisi tuon.

Vierailija
380/463 |
13.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme, että maatiloilla menee huonosti jos ei edes tiedetä suunnilleen paljonko sitä nettoa vuodessa jää. Itsellä on muutama tuttava yrittäjänä ja kyllä ainakin tietävät hyvinkin tarkasti vuotuiset tulot ja menot.

Onko maanviljelijöillä useinkin huono laskupää? Tosin, muutama  on täällä vastannut kysymykseen asiallisesti. Ei ap:n kysymystä nyt kannata saivarrella vaan vastata mitä on netto. Jos tuottaa vaikeuksia niin vastatkaa vaikka mikä on vim. 5 vuoden keskim. netto; se hoituu jakolaskulla.

Huomaa, että et ole ollut maanviljelyksen kanssa tekemisissä. Jos sitä osaisikin ennustaa, että minkälaiset sato- olosuhteet on tulossa ensi kesänä ja minkälainen on viljan tai sianlihan maailmanmarkkinahinta tulevana syksynä, niin osaisi vastata varmaan täsmällisemmin.

Viljelyssä on aina sään ja muiden tekijöiden armoilla paljon enemmän kuin moni muu yrittäjä. Esim kioskin pitäjä voi vaikuttaa omalla myyntityöllä ja markkinointipanostuksella myyntiinsä, mutta viljelijöillä tätä mahdollisuutta ei samalla tavalla ole.

Lypsykarjan kanssa ( kuten yleensäkin eläinten kanssa) et voi tietää, miten eläimet tulevat kantavaksi, miten poikimiset menee, tuleeko sairauksia ja kuolemia. Sairastamiset nostavat nopeasti eläinlääkärilaskut pilviin ja sitten onkin iso siivu omasta palkasta hulahtanut jonkun muun taskuun.