Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi naiset pitävät akateemisuutta älykkyytenä?

Vierailija
09.03.2016 |

Se että on korkeasti koulutettu ei tee kenestäkään älykästä. Etenkin naisille akateemisuus on turn on pariutumisessa. Ihminen voi vetää vaikka koko aikuisuutensa huumeita aamusta iltaan eikä ole silti yhtään älykkäämpi kuin jos olisi korkeasti koulutettu.

Kommentit (77)

Vierailija
41/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisen tutkinnon suorittanut on läpäissyt tietyn karsinnan, eli yliopiston pääsykokeen. Joissakin pääaineissa sisäänpääsyprosentti hakeneista on 5% luokkaa. On kai ihan selvä, että se kertoo jostakin älykkyystasosta.

Lisäisin vielä tähän, että sisäänpääsy ei vielä takaa sitä, että saa tutkinnon suoritettua, joten valmistuneet erottuvat vielä näistä ikuisista roikkujista, joilta "puuttuu enää gradu".

Erityisesti juuri gradu vaatii monenlaista: älykkyyttä (osaa suhteuttaa olemassa olevaa teoriaa omaan aineistoonsa validilla tavalla), mutta myös viisautta (ymmärrystä järjestää muu elämä siten, että gradu hoituu), sekä ihan perinteistä ja mekaanista työntekoa (esim. litterointi). Jokaisesta pääsykokeet läpäisseestä ei ole valmistumaan, valitettavasti.

T. FM, KM, lo.

Kun olisit voinut jättää vielä tuon viisaus/älykkyys-löpinän pois. Huoh!

Vierailija
42/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisen tutkinnon suorittanut on läpäissyt tietyn karsinnan, eli yliopiston pääsykokeen. Joissakin pääaineissa sisäänpääsyprosentti hakeneista on 5% luokkaa. On kai ihan selvä, että se kertoo jostakin älykkyystasosta.

Lisäisin vielä tähän, että sisäänpääsy ei vielä takaa sitä, että saa tutkinnon suoritettua, joten valmistuneet erottuvat vielä näistä ikuisista roikkujista, joilta "puuttuu enää gradu".

Erityisesti juuri gradu vaatii monenlaista: älykkyyttä (osaa suhteuttaa olemassa olevaa teoriaa omaan aineistoonsa validilla tavalla), mutta myös viisautta (ymmärrystä järjestää muu elämä siten, että gradu hoituu), sekä ihan perinteistä ja mekaanista työntekoa (esim. litterointi). Jokaisesta pääsykokeet läpäisseestä ei ole valmistumaan, valitettavasti.

T. FM, KM, lo.

Jos on saanut suoritettua opintonsa kiitettävästi ja tavoiteajassa ilman suurempia ponnisteluja, mutta vain gradu jää roikkumaan itse sanoisin syynä olevan kyllä muut seikat kuin lopussa älyn puute. Aika tampiokin kun saa gradun läpi riittävällä ohjauksella.

Sulla on aika erikoinen käsitys tampioista...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisen tutkinnon suorittanut on läpäissyt tietyn karsinnan, eli yliopiston pääsykokeen. Joissakin pääaineissa sisäänpääsyprosentti hakeneista on 5% luokkaa. On kai ihan selvä, että se kertoo jostakin älykkyystasosta.

Lisäisin vielä tähän, että sisäänpääsy ei vielä takaa sitä, että saa tutkinnon suoritettua, joten valmistuneet erottuvat vielä näistä ikuisista roikkujista, joilta "puuttuu enää gradu".

Erityisesti juuri gradu vaatii monenlaista: älykkyyttä (osaa suhteuttaa olemassa olevaa teoriaa omaan aineistoonsa validilla tavalla), mutta myös viisautta (ymmärrystä järjestää muu elämä siten, että gradu hoituu), sekä ihan perinteistä ja mekaanista työntekoa (esim. litterointi). Jokaisesta pääsykokeet läpäisseestä ei ole valmistumaan, valitettavasti.

T. FM, KM, lo.

Jos on saanut suoritettua opintonsa kiitettävästi ja tavoiteajassa ilman suurempia ponnisteluja, mutta vain gradu jää roikkumaan itse sanoisin syynä olevan kyllä muut seikat kuin lopussa älyn puute. Aika tampiokin kun saa gradun läpi riittävällä ohjauksella.

Sulla on aika erikoinen käsitys tampioista...

Kuinka niin? Olen itse suoriutunut opinnoistani 4 keskiarvolla vähällä työllä ja nyt väännän gradua. Olen hyvin tietoinen siitä, etten ole edes keskivertoälykäs suorituksistani huolimatta.

Vierailija
44/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska akateemiset miehet ovat usein jollain älykkyytä vaativalla alalla erotuksena naisvaltaisiin humanistihömppäaloihin. Ihan mitattu juttu

Entä jos mies on humanisti? :O vai onko sellaisia edes? :O Vai opiskelevatko kaikki miehet jotain supersiistiä alaa jossa vaaditaan tätä ihmeellistä älykkyyttä mitä humanistisilla aloilla ei tarvita?

Vierailija
45/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En pidäkään. Itselläni on älykäs poikaystävä, joka on käynyt pelkän amiksen. Toki yliopistoon hakee pääasiassa fiksumpaa porukkaa, mutta on siellä täydellisiä idioottejakin.

Vierailija
46/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Akateemisuus ei ikävä kyllä kerro sivistyksestä, se on katoamassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisen tutkinnon suorittanut on läpäissyt tietyn karsinnan, eli yliopiston pääsykokeen. Joissakin pääaineissa sisäänpääsyprosentti hakeneista on 5% luokkaa. On kai ihan selvä, että se kertoo jostakin älykkyystasosta.

Lisäisin vielä tähän, että sisäänpääsy ei vielä takaa sitä, että saa tutkinnon suoritettua, joten valmistuneet erottuvat vielä näistä ikuisista roikkujista, joilta "puuttuu enää gradu".

Erityisesti juuri gradu vaatii monenlaista: älykkyyttä (osaa suhteuttaa olemassa olevaa teoriaa omaan aineistoonsa validilla tavalla), mutta myös viisautta (ymmärrystä järjestää muu elämä siten, että gradu hoituu), sekä ihan perinteistä ja mekaanista työntekoa (esim. litterointi). Jokaisesta pääsykokeet läpäisseestä ei ole valmistumaan, valitettavasti.

T. FM, KM, lo.

Kun olisit voinut jättää vielä tuon viisaus/älykkyys-löpinän pois. Huoh!

Asia ei muutu epätodeksi, vaikka sinä et sitä uskoisi. Suomen kielessä on vakiintunut käyttöön eri sanat erilaista osaamista kuvaamaan, aivan kuin muissakin kielissä.

Kouluttamaton mummu voi olla viisas. Hän ei välttämättä suoriutuisi älykkyystesteissä keskimääräistä kummemmin, eikä hän osaisi kertoa, miten toimii Suomen vaalijärjestelmä. Yliopisto-opinnot olisivat mummulla jääneet haaveeksi, mutta eipä hän niitä tavoitellutkaan. Sen sijaan mummun pitkä elämänkokemus auttaa siinä, että hän näkee asioita laajemmin ja ymmärtää, mitä kannattaa sanoa ja miten toimia monenlaisissa haastavissa tilanteissa. Se on viisautta.

Tähän keskusteluun suhteutettuna älykäs ihminen osaa perustella näkemyksensä, mutta viisas ihminen ymmärtää, ettei jankkaamisesta ole mitään hyötyä, jos vastapuolen argumentti on "huoh". :) Tämä riittää siis minulle.

FM, KM, lo.

Vierailija
48/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ite en mene koskaan yksiin enää muun kun koulutetun ihmisen kanssa. Sellaisen, joka hahmottaa oleellisen lukemistaan, jolla on laaja yleistieto ja joka kykenee analyyttiseen ajatteluun ja osaa myös ilmaista itseään (tämä viimeinen sulkee insinöörit pois). 

Kyllä insinöörit sulki pois jo tuo laaja yleistieto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se että on korkeasti koulutettu ei tee kenestäkään älykästä. Etenkin naisille akateemisuus on turn on pariutumisessa. Ihminen voi vetää vaikka koko aikuisuutensa huumeita aamusta iltaan eikä ole silti yhtään älykkäämpi kuin jos olisi korkeasti koulutettu.

Ei korkea koulutus tee ihmisestä älykästä, vaan älykkäät ihmiset hakeutuvat ja pääsevät yleisimmin akateemiseen koulutukseen. Älysitkö jujun?

Vierailija
50/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tässä on varmaan enemmänkin se, että akateemisen miehen juttujen taso on ihan toista kuin vaikka jonkun raksaduunarin tai putkimiehen. Siis se ero on vielä huomattava. Toki poikkeuksia löytyy, mutta tältä se ainakin näyttää. Ei ole merkitystä onko se akateeminen lakimies vai folkfloristi, kunhan on akateeminen.

Hohoho. Niinhän sitä voisi luulla, todnäk kotioloissa ollaan fiksua ja asiallista. Tässä nyt kuitenkin eräs yksittäistapaus, tämän viikon "melkein-duunipuheet". Otos 15 miestä, ikää 28-50, osa naimissa, pari poikamiestä ns haku päällä, pari ikisinkkua, pari eronnutta, sekalainen lauma ins/DI/FM yms ->

-pillua pitäs saada kun ei ole saanut vähään aikaan (poikamiehet)

-pillua saatu hyvin hiihtolomalla (ukkomiehet)

-pitäs laittaa uusi auto tai aloittaa autoprojekti

-perkele kun tuli dokattua asiakkaan kanssa parilla viime reissulla kaupungeissa x/y/z maissa a/b/c

-matuille mononkuvaa persiille, niistä ei ole kuin ongelmia

-ei jaksais säätää vanhempainillassa mutta pitää mennä edes kerran näyttämään naamaansa

-muija ja muksut haluu pääsiäiseksi johki reissuun, ei jaksais/olis rahaa

-kesälomalla luvassa A-tason ördäysreissu jannujen kanssa

-"sille rasvattua satakasivitosta hanuriin!" (AXMK 4x185 maakaapeli...)

-pitäs laittaa uusi asekaappi

-sekalainen nippu puoliammmatillista keskustelua "säätämisestä"

Ilmeisesti joukossa olevien AMK-inssien vaikutuksesta juttujen taso on ei-akateemista. Enkö usko että aiheet hirmusti vaihtelee muissakaan ns haitek-firmoissa alaan katsomatta, jos on kyseessä puhdas "äijätiimi"

Enpä ole kuullut tuollaista kielenkäyttöä missään (muualla kuin TV:ssä), en äijäporukassa tai muuten. En duunareiden tai akateemisten kesken.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tässä on varmaan enemmänkin se, että akateemisen miehen juttujen taso on ihan toista kuin vaikka jonkun raksaduunarin tai putkimiehen. Siis se ero on vielä huomattava. Toki poikkeuksia löytyy, mutta tältä se ainakin näyttää. Ei ole merkitystä onko se akateeminen lakimies vai folkfloristi, kunhan on akateeminen.

Hohoho. Niinhän sitä voisi luulla, todnäk kotioloissa ollaan fiksua ja asiallista. Tässä nyt kuitenkin eräs yksittäistapaus, tämän viikon "melkein-duunipuheet". Otos 15 miestä, ikää 28-50, osa naimissa, pari poikamiestä ns haku päällä, pari ikisinkkua, pari eronnutta, sekalainen lauma ins/DI/FM yms ->

-pillua pitäs saada kun ei ole saanut vähään aikaan (poikamiehet)

-pillua saatu hyvin hiihtolomalla (ukkomiehet)

-pitäs laittaa uusi auto tai aloittaa autoprojekti

-perkele kun tuli dokattua asiakkaan kanssa parilla viime reissulla kaupungeissa x/y/z maissa a/b/c

-matuille mononkuvaa persiille, niistä ei ole kuin ongelmia

-ei jaksais säätää vanhempainillassa mutta pitää mennä edes kerran näyttämään naamaansa

-muija ja muksut haluu pääsiäiseksi johki reissuun, ei jaksais/olis rahaa

-kesälomalla luvassa A-tason ördäysreissu jannujen kanssa

-"sille rasvattua satakasivitosta hanuriin!" (AXMK 4x185 maakaapeli...)

-pitäs laittaa uusi asekaappi

-sekalainen nippu puoliammmatillista keskustelua "säätämisestä"

Ilmeisesti joukossa olevien AMK-inssien vaikutuksesta juttujen taso on ei-akateemista. Enkö usko että aiheet hirmusti vaihtelee muissakaan ns haitek-firmoissa alaan katsomatta, jos on kyseessä puhdas "äijätiimi"

Enpä ole kuullut tuollaista kielenkäyttöä missään (muualla kuin TV:ssä), en äijäporukassa tai muuten. En duunareiden tai akateemisten kesken.

Mitä kamaa vedät? Saanko minäkin?

Vierailija
52/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tässä on varmaan enemmänkin se, että akateemisen miehen juttujen taso on ihan toista kuin vaikka jonkun raksaduunarin tai putkimiehen. Siis se ero on vielä huomattava. Toki poikkeuksia löytyy, mutta tältä se ainakin näyttää. Ei ole merkitystä onko se akateeminen lakimies vai folkfloristi, kunhan on akateeminen.

Hohoho. Niinhän sitä voisi luulla, todnäk kotioloissa ollaan fiksua ja asiallista. Tässä nyt kuitenkin eräs yksittäistapaus, tämän viikon "melkein-duunipuheet". Otos 15 miestä, ikää 28-50, osa naimissa, pari poikamiestä ns haku päällä, pari ikisinkkua, pari eronnutta, sekalainen lauma ins/DI/FM yms ->

-pillua pitäs saada kun ei ole saanut vähään aikaan (poikamiehet)

-pillua saatu hyvin hiihtolomalla (ukkomiehet)

-pitäs laittaa uusi auto tai aloittaa autoprojekti

-perkele kun tuli dokattua asiakkaan kanssa parilla viime reissulla kaupungeissa x/y/z maissa a/b/c

-matuille mononkuvaa persiille, niistä ei ole kuin ongelmia

-ei jaksais säätää vanhempainillassa mutta pitää mennä edes kerran näyttämään naamaansa

-muija ja muksut haluu pääsiäiseksi johki reissuun, ei jaksais/olis rahaa

-kesälomalla luvassa A-tason ördäysreissu jannujen kanssa

-"sille rasvattua satakasivitosta hanuriin!" (AXMK 4x185 maakaapeli...)

-pitäs laittaa uusi asekaappi

-sekalainen nippu puoliammmatillista keskustelua "säätämisestä"

Ilmeisesti joukossa olevien AMK-inssien vaikutuksesta juttujen taso on ei-akateemista. Enkö usko että aiheet hirmusti vaihtelee muissakaan ns haitek-firmoissa alaan katsomatta, jos on kyseessä puhdas "äijätiimi"

Enpä ole kuullut tuollaista kielenkäyttöä missään (muualla kuin TV:ssä), en äijäporukassa tai muuten. En duunareiden tai akateemisten kesken.

Mitä kamaa vedät? Saanko minäkin?

Olipa fiksua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:lla on pointti tossa. Mutta älykkyys on monen asian summa. Akateeminen ihminen on ainakin pitkäjänteinen ja keskittymiskykyinen ja mielestäni ne ovat molemmat yksiä älykkyyden osia. Akateemisuus ei kuitenkaan kerro mitään älykkyydestä, jota esim Mensan testi mittaa. Akateeminen ihminen voi pärjätä jopa keskivertoa huonommin Mensan testissä tai jopa niin huipusti, että pääsee Mensan jäseneksi, mutta itse Akateemisuus ei kerro mitään "yleisestä" älykkyydestä. 

Esimerkiksi mulla on ystävä, joka on hiukan keskivertoa korkeammalla Mensan testissä ja opiskelee yliopistossa. Aikoinaan opiskeli Ressun lukiossa Helsingissä ja on aina pärjännyt todella hyvin koulussa. Vapaa-ajallaan huvittelee esim laskemalla yhtälöitä. Hänellä on sen "yleisen" älykkyyden lisäksi pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä.

Mä taas olen juuri vastakohta esimerkki. Mä kävin yhdessä tuon kaverin kanssa Mensan testeissä ja sille kaverille oli aika kova pala kun tulokset sitten tuli ja mun tulos oli 130 ja Mensan raja on 131. Kaverini tulos oli 119, vaikka hän on meistä yleisesti se fiksumpi, koska on lukenut paljon ja mä taas olen vaan tavallinen kotiäiti, jonka pitäisi kohta palata kassalle töihin, kun en ole mitään opiskellut loppuun asti. Mä lasken hyvin paljon myös sen pitkäjänteisyyden ja keskittymiskyvyn älykkyyden osa-alueiksi, koska niitä ilman ei pärjää vaikka se äo olisi mitä. Kyllähän mäkin tahtoisin vaikka mitä tehdä ja koulussa saan helposti hyviä numeroita kun vaan jaksan kuunnella, mutta kun mä en jaksa. Ja mä en ole pätkääkään pitkäjänteinen vaan haluan kaiken aina heti. 

Mä olen ehkä ihan fiksu arjessa ja käytännön pulmatilanteissa, mutta mua harmittaa, kun mun yleissivistys on todella huono. Silti en jaksa nähdä vaivaa sen parantamiseksi. Eipä mua silti kukaan ole tyhmäksi (paitsi sisko, ylläri ylläri) sanonut ja mun kanssa silti keskustellaan paljon asioista, niistäkin joista en aina ymmärrä. Mutta en mä olekaan oikeastaan korkeakoulutettuja miehiä koskaan tapaillutkaan, vaan etsinyt enemmänkin omantyylisiä. Oon käynyt treffeillä kahden korkeastikoulutetun kanssa ja toinen ei ollut yhtään mun tyyppiä. Toisen kanssa synkkas, mutta vaikka se kehui mua todella fiksuksi ja kertoi, että mun kanssa on ihana keskustella kun voin puhua mistä vaan niin itse koin, että en voisi olla ihmisen kanssa, joka ymmärtää niin monista asioista niin paljon enemmän kuin minä, joka en oikein ole mistään saanut luettua. 

Tämän pitkän (turhan?) sepustuksen myötä voin todeta, että kyllä siinäkin on pointtinsa, että akateeminen ihminen ottaa toisen akateemisen ihmisen. Onhan se varmasti turhauttavaa, jos toiselta löytyy sitä kirjaviisautta ja toinen on ihan pihalla kaikesta mitä toinen on opiskellut. 

Vierailija
54/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisen tutkinnon suorittanut on läpäissyt tietyn karsinnan, eli yliopiston pääsykokeen. Joissakin pääaineissa sisäänpääsyprosentti hakeneista on 5% luokkaa. On kai ihan selvä, että se kertoo jostakin älykkyystasosta.

Lisäisin vielä tähän, että sisäänpääsy ei vielä takaa sitä, että saa tutkinnon suoritettua, joten valmistuneet erottuvat vielä näistä ikuisista roikkujista, joilta "puuttuu enää gradu".

Erityisesti juuri gradu vaatii monenlaista: älykkyyttä (osaa suhteuttaa olemassa olevaa teoriaa omaan aineistoonsa validilla tavalla), mutta myös viisautta (ymmärrystä järjestää muu elämä siten, että gradu hoituu), sekä ihan perinteistä ja mekaanista työntekoa (esim. litterointi). Jokaisesta pääsykokeet läpäisseestä ei ole valmistumaan, valitettavasti.

T. FM, KM, lo.

Jos on saanut suoritettua opintonsa kiitettävästi ja tavoiteajassa ilman suurempia ponnisteluja, mutta vain gradu jää roikkumaan itse sanoisin syynä olevan kyllä muut seikat kuin lopussa älyn puute. Aika tampiokin kun saa gradun läpi riittävällä ohjauksella.

Sulla on aika erikoinen käsitys tampioista...

Kuinka niin? Olen itse suoriutunut opinnoistani 4 keskiarvolla vähällä työllä ja nyt väännän gradua. Olen hyvin tietoinen siitä, etten ole edes keskivertoälykäs suorituksistani huolimatta.

Kuule. Sinulla on sellainen käsitys tampioista, että siihen sakkiin kuuluisi aika paljon väkeä. Tässä maassa on ihan hirveästi väkeä, joka ei saisi minkäänlaista gradua aikaan. Millään ohjauksella. Kyllä ne tampiot on tosi pienenä vähemmistönä graduntekijöissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tässä on varmaan enemmänkin se, että akateemisen miehen juttujen taso on ihan toista kuin vaikka jonkun raksaduunarin tai putkimiehen. Siis se ero on vielä huomattava. Toki poikkeuksia löytyy, mutta tältä se ainakin näyttää. Ei ole merkitystä onko se akateeminen lakimies vai folkfloristi, kunhan on akateeminen.

Hohoho. Niinhän sitä voisi luulla, todnäk kotioloissa ollaan fiksua ja asiallista. Tässä nyt kuitenkin eräs yksittäistapaus, tämän viikon "melkein-duunipuheet". Otos 15 miestä, ikää 28-50, osa naimissa, pari poikamiestä ns haku päällä, pari ikisinkkua, pari eronnutta, sekalainen lauma ins/DI/FM yms ->

-pillua pitäs saada kun ei ole saanut vähään aikaan (poikamiehet)

-pillua saatu hyvin hiihtolomalla (ukkomiehet)

-pitäs laittaa uusi auto tai aloittaa autoprojekti

-perkele kun tuli dokattua asiakkaan kanssa parilla viime reissulla kaupungeissa x/y/z maissa a/b/c

-matuille mononkuvaa persiille, niistä ei ole kuin ongelmia

-ei jaksais säätää vanhempainillassa mutta pitää mennä edes kerran näyttämään naamaansa

-muija ja muksut haluu pääsiäiseksi johki reissuun, ei jaksais/olis rahaa

-kesälomalla luvassa A-tason ördäysreissu jannujen kanssa

-"sille rasvattua satakasivitosta hanuriin!" (AXMK 4x185 maakaapeli...)

-pitäs laittaa uusi asekaappi

-sekalainen nippu puoliammmatillista keskustelua "säätämisestä"

Ilmeisesti joukossa olevien AMK-inssien vaikutuksesta juttujen taso on ei-akateemista. Enkö usko että aiheet hirmusti vaihtelee muissakaan ns haitek-firmoissa alaan katsomatta, jos on kyseessä puhdas "äijätiimi"

Voi kauhia! Paljastan salaisuuden nyt. Yliopistossakin miehet puhuvat joskus keskenään pillusta. Joskus akateeminen mies ja akateeminen nainen nussivat keskenään. Muna vatkaa pillussa. Akateeminen nainen imee akateemisen miehen munaa. Akateeminen mies nuolee akateemisen naisen vittua. Saattaapa akateeminen mies nuohota akateemisen naisen persereikääkin. Saattaapa akateeminen mies ruikkia spermat akateemisen naisen vittuun. Saattavat tällainen akateeminen mies ja akateeminen nainen nauraa räkättää sinun ulkogyldaisen käytöksen kirjan sääntöjen mukaiselle postaukselle tälläkin hetkellä.

;-D Oikeastaan juuri akateemisten kesken on kaikista pervoimmat jutut. Normi nousukas AMK nostaa enemmänkin pikkurillin pystyyn ja pyörittelee silmiään.

Vierailija
56/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En edellyttänyt mieheltä akateemisuutta, riitti että hänkin tekee työtä jota itse arvostaa ja jossa kokee voivansa koko ajan kehittyä; että hän on kielitaitoinen; että hän seuraa asioita, niin politiikkaa kuin kulttuuriakin ja kykenee keskustelemaan niistä ja että hän on kiinnostunut matkailusta ja kulttuurista. Se, että kohdalle osui mies, joka on kaikkea tuota ja kaiken lisäksi lukee enemmän kaunokirjallisuutta kuin minä itse, oli enemmän kuin uskalsin toivoa. Vasta jonkin aikaa tapailtuamme tuli puheeksi, että hänellä on myös maisterin tutkinto, vaikka ei työskentelekään tällä hetkellä koulutustaan vastaavassa ammatissa.

Vierailija
57/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tässä on varmaan enemmänkin se, että akateemisen miehen juttujen taso on ihan toista kuin vaikka jonkun raksaduunarin tai putkimiehen. Siis se ero on vielä huomattava. Toki poikkeuksia löytyy, mutta tältä se ainakin näyttää. Ei ole merkitystä onko se akateeminen lakimies vai folkfloristi, kunhan on akateeminen.

Hohoho. Niinhän sitä voisi luulla, todnäk kotioloissa ollaan fiksua ja asiallista. Tässä nyt kuitenkin eräs yksittäistapaus, tämän viikon "melkein-duunipuheet". Otos 15 miestä, ikää 28-50, osa naimissa, pari poikamiestä ns haku päällä, pari ikisinkkua, pari eronnutta, sekalainen lauma ins/DI/FM yms ->

-pillua pitäs saada kun ei ole saanut vähään aikaan (poikamiehet)

-pillua saatu hyvin hiihtolomalla (ukkomiehet)

-pitäs laittaa uusi auto tai aloittaa autoprojekti

-perkele kun tuli dokattua asiakkaan kanssa parilla viime reissulla kaupungeissa x/y/z maissa a/b/c

-matuille mononkuvaa persiille, niistä ei ole kuin ongelmia

-ei jaksais säätää vanhempainillassa mutta pitää mennä edes kerran näyttämään naamaansa

-muija ja muksut haluu pääsiäiseksi johki reissuun, ei jaksais/olis rahaa

-kesälomalla luvassa A-tason ördäysreissu jannujen kanssa

-"sille rasvattua satakasivitosta hanuriin!" (AXMK 4x185 maakaapeli...)

-pitäs laittaa uusi asekaappi

-sekalainen nippu puoliammmatillista keskustelua "säätämisestä"

Ilmeisesti joukossa olevien AMK-inssien vaikutuksesta juttujen taso on ei-akateemista. Enkö usko että aiheet hirmusti vaihtelee muissakaan ns haitek-firmoissa alaan katsomatta, jos on kyseessä puhdas "äijätiimi"

Voi kauhia! Paljastan salaisuuden nyt. Yliopistossakin miehet puhuvat joskus keskenään pillusta. Joskus akateeminen mies ja akateeminen nainen nussivat keskenään. Muna vatkaa pillussa. Akateeminen nainen imee akateemisen miehen munaa. Akateeminen mies nuolee akateemisen naisen vittua. Saattaapa akateeminen mies nuohota akateemisen naisen persereikääkin. Saattaapa akateeminen mies ruikkia spermat akateemisen naisen vittuun. Saattavat tällainen akateeminen mies ja akateeminen nainen nauraa räkättää sinun ulkogyldaisen käytöksen kirjan sääntöjen mukaiselle postaukselle tälläkin hetkellä.

;-D Oikeastaan juuri akateemisten kesken on kaikista pervoimmat jutut. Normi nousukas AMK nostaa enemmänkin pikkurillin pystyyn ja pyörittelee silmiään.

Ei pidä paikkaansa täysin. Kyllä me ryyppäämisestä ja kiljun tekemisestä puhutaan aika paljon myös. 

- Koneteekkari

Vierailija
58/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että on korkeasti koulutettu ei tee kenestäkään älykästä. Etenkin naisille akateemisuus on turn on pariutumisessa. Ihminen voi vetää vaikka koko aikuisuutensa huumeita aamusta iltaan eikä ole silti yhtään älykkäämpi kuin jos olisi korkeasti koulutettu.

Ei korkea koulutus tee ihmisestä älykästä, vaan älykkäät ihmiset hakeutuvat ja pääsevät yleisimmin akateemiseen koulutukseen. Älysitkö jujun?

korkeakoulutetut ovat keskimäärin älykkäämpiä, mutta kyllä sen älykkään ihmisen löytää parhaiten tutustumalla ihmiseen ei papereihin. Miehet muutenkin kouluttautuu vähemmän eli niitä älykkäitä miehiä löytyy paljon enemmän kouluttamattomista.

Vierailija
59/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä on älykästä hankkia sellainen koulutus jonka avulla saa liikkumavaraa työelämässä, mahdollisuuden kiinnostaviin työtehtäviin ja työstään sen verran hyvän korvauksen, että pystyy elämässään tekemään asioita ilman, että raha on kaiken esteenä.

Lisäksi arvostan medialukutaitoa, lähdekritiikkiä ja kiinnostusta ylipäätään asioita kohtaan. Yliopistokoulutuksen erottaa muista se,että siellä saa valmiudet tutkijaksi eli periaatteessa maailmankuvaa hieman venyttää ja laajennetaan.

Eli ei sieltä älyä saa. Hyvällä tuurilla sitä oppii käyttämään ja hyödyntämään.

Vierailija
60/77 |
10.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naiset arvostavat miehen korkeata koulutusta siksi, että isompi palkka.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi viisi