Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset pitävät akateemisuutta älykkyytenä?
09.03.2016 |
Se että on korkeasti koulutettu ei tee kenestäkään älykästä. Etenkin naisille akateemisuus on turn on pariutumisessa. Ihminen voi vetää vaikka koko aikuisuutensa huumeita aamusta iltaan eikä ole silti yhtään älykkäämpi kuin jos olisi korkeasti koulutettu.
Kommentit (77)
Tämähän on aivan selviö. Miksi joku "alapeukutaa"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä on varmaan enemmänkin se, että akateemisen miehen juttujen taso on ihan toista kuin vaikka jonkun raksaduunarin tai putkimiehen. Siis se ero on vielä huomattava. Toki poikkeuksia löytyy, mutta tältä se ainakin näyttää. Ei ole merkitystä onko se akateeminen lakimies vai folkfloristi, kunhan on akateeminen.
Hohoho. Niinhän sitä voisi luulla, todnäk kotioloissa ollaan fiksua ja asiallista. Tässä nyt kuitenkin eräs yksittäistapaus, tämän viikon "melkein-duunipuheet". Otos 15 miestä, ikää 28-50, osa naimissa, pari poikamiestä ns haku päällä, pari ikisinkkua, pari eronnutta, sekalainen lauma ins/DI/FM yms ->
-pillua pitäs saada kun ei ole saanut vähään aikaan (poikamiehet)
-pillua saatu hyvin hiihtolomalla (ukkomiehet)
-pitäs laittaa uusi auto tai aloittaa autoprojekti
-perkele kun tuli dokattua asiakkaan kanssa parilla viime reissulla kaupungeissa x/y/z maissa a/b/c
-matuille mononkuvaa persiille, niistä ei ole kuin ongelmia
-ei jaksais säätää vanhempainillassa mutta pitää mennä edes kerran näyttämään naamaansa
-muija ja muksut haluu pääsiäiseksi johki reissuun, ei jaksais/olis rahaa
-kesälomalla luvassa A-tason ördäysreissu jannujen kanssa
-"sille rasvattua satakasivitosta hanuriin!" (AXMK 4x185 maakaapeli...)
-pitäs laittaa uusi asekaappi
-sekalainen nippu puoliammmatillista keskustelua "säätämisestä"Ilmeisesti joukossa olevien AMK-inssien vaikutuksesta juttujen taso on ei-akateemista. Enkö usko että aiheet hirmusti vaihtelee muissakaan ns haitek-firmoissa alaan katsomatta, jos on kyseessä puhdas "äijätiimi"
Voi kauhia! Paljastan salaisuuden nyt. Yliopistossakin miehet puhuvat joskus keskenään pillusta. Joskus akateeminen mies ja akateeminen nainen nussivat keskenään. Muna vatkaa pillussa. Akateeminen nainen imee akateemisen miehen munaa. Akateeminen mies nuolee akateemisen naisen vittua. Saattaapa akateeminen mies nuohota akateemisen naisen persereikääkin. Saattaapa akateeminen mies ruikkia spermat akateemisen naisen vittuun. Saattavat tällainen akateeminen mies ja akateeminen nainen nauraa räkättää sinun ulkogyldaisen käytöksen kirjan sääntöjen mukaiselle postaukselle tälläkin hetkellä.
;-D Oikeastaan juuri akateemisten kesken on kaikista pervoimmat jutut. Normi nousukas AMK nostaa enemmänkin pikkurillin pystyyn ja pyörittelee silmiään.
Ei pidä paikkaansa täysin. Kyllä me ryyppäämisestä ja kiljun tekemisestä puhutaan aika paljon myös.
- Koneteekkari
Mun kokemuksen mukaan teekkarit ovat juuri hieman piilopervoja. Työelämä ryydyttää heistä usein tämän puolen vielä enemmän piiloon. Kylterit ovat oma sakkinsa, ei mun pala kakkua. Oikislaisissa on myös kaksoiselämää viettäviä, vaikkei sitä ehkä uskoisikaan. Valtsikalaiset ovat kirjavaa sakkia, osa boheemeja ja osa ei. Bileet parhaat koska niissä sekä naisia että miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on älykästä hankkia sellainen koulutus jonka avulla saa liikkumavaraa työelämässä, mahdollisuuden kiinnostaviin työtehtäviin ja työstään sen verran hyvän korvauksen, että pystyy elämässään tekemään asioita ilman, että raha on kaiken esteenä.
Lisäksi arvostan medialukutaitoa, lähdekritiikkiä ja kiinnostusta ylipäätään asioita kohtaan. Yliopistokoulutuksen erottaa muista se,että siellä saa valmiudet tutkijaksi eli periaatteessa maailmankuvaa hieman venyttää ja laajennetaan.
Eli ei sieltä älyä saa. Hyvällä tuurilla sitä oppii käyttämään ja hyödyntämään.
Minun mielestä tuo ei kerro varsinaisesti älykkyydestä tai kai se jonkinlaisesta älykkyydestä voi kertoa. Mutta paremminkin kyseessä on turvallisuushakuinen käyttäytyminen, jollakin tavalla joko itse tai esim. perheen avulla hankittu tietämys työmarkkinoista, sattuma.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisen tutkinnon suorittanut on läpäissyt tietyn karsinnan, eli yliopiston pääsykokeen. Joissakin pääaineissa sisäänpääsyprosentti hakeneista on 5% luokkaa. On kai ihan selvä, että se kertoo jostakin älykkyystasosta.
Noin alhainen sisäänpääsyprosenttihan juuri kertoo, että myös rannalle jää paljon terävää porukkaa.
Ei se kenestäkään älykästä teekkään, mutta on vähän kuin todiste siitä, ettei ole pahvipää. Kuka tahansa voi väittää olevansa älykäs kuitenkaan olematta sitä. Arvosanat yksin eivät kerro ihmisen älykkyydestä, vaan lähinnä siitä, millä asteikolla hänen tärkeysjärjestyksessään kukin asia on.
T. N23 Lukion ja kohta AMK:n käynyt ja mies taas pelkkä amis. Uskokaa tai älkää, mutta mies hyvinkin älykäs ja kiinnostunut erityisesti tieteistä ja tekniikasta. Sanoisin, että on minuakin fiksumpi. Ei se koulu kerro kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
;-D Oikeastaan juuri akateemisten kesken on kaikista pervoimmat jutut. Normi nousukas AMK nostaa enemmänkin pikkurillin pystyyn ja pyörittelee silmiään.
...no ilmankos oli vähän omituinen olo osallistuessani keskusteluun. Kun tuo pikkurilli pystyssä silmät pyörien tuli väkisinkin puhuttua "arskaa" vaikka kuinka yritti olla asiallinen.
Akateeminen gestimaattini on se, että tekuAMKinssiytyminen vaikuttaa edelleen liian vahvasti persoonaani, vaikka myöhemmin hankitun DI-paperin myötä ainakin pikkurillin pitäisi asettua.
Akateemiseen älykkyyteen liittyy vahvasti yleissivistys. Kun peruskoulu on käyty kohtalaisen hyvin arvosanoin, kun lukio on luettu ja sitten vielä päälle vuosikaudet yliopistossa, ihminen on lukenut paljon asioita. Eikä kyse ole välttämättä kirjaviisaudesta, vaan siitä, että on nähty asioista useita eri puolia. Analyyttiseen ajatteluun vaaditaan sitä, että muullakin kuin pelkästään omalla mielipiteellä on merkitystä. Vaatimus on, että tiedetään mitä asiasta on kirjoitettu aikaisemmin ja mitä tarkoittaa akateemisen tutkimuksen perusteella tehdyt johtopäätökset. Ei tarkoita sitä, että kumarretaan jonkun antiikin filosofin ajatuksia täysin kritiikittömästi, vaan sitä että ymmärretään, että on olemassa useita näkemyksiä samasta asiasta ja oma mielipide muodostetaan näiden asioiden summana oman kokemuksen tuoma höyste mukanaan.
Ei-akateemisten ihmisten kanssa keskustellessa saattaa ilmetä juuri tietynlaista yksisilmäisyyttä ja ehdottomuutta. Ei-akateeminen on usein juuri karismaattisten puhujien ja julistajien vietävissä. Siksi esimerkiksi Donald Trumpin kannattajat ja monet uskovaiset ovat ei-akateemisia. Myös esimerkiksi maahanmuuton puolustajat ja vastustajat voidaan melko karkeasti jakaa akateemisiin ja ei-akateemisiin. Poikkeuksia toki löytyy, eikä kyse ole ihmisen hyvyydestä tai pahuudesta. Mielipiteenvapaus pitää luonnollisesti olla, mutta myös omasta mielipiteestään ehdottomasti kiinnipitäminen on merkki siitä, että ei olla valmiita kuuntelemaan tai näkemään asioiden toista puolta. Vain sellaiset argumentit, jotka sopivat omiin valmiisiin näkemyksiin otetaan vastaan. Tämä selittää mv-lehden kaltaisten julkaisujen suosion tietyissä piireissä.
Seura tekee kaltaisekseen, ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Niin hyvässä kuin pahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateemiseen älykkyyteen liittyy vahvasti yleissivistys.
Kuuntele joskus jotain markkinointia Kauppakorkeassa opiskelleiden juttuja...
Ei naiset älykkyyttä hae.
Akateeminen nyt vaan on parempaa seuraa kuin huumeveikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mikä koulutuskielteisyys tällä palstalla vallitsee? Ihan sama onko koulutettu jonkun mielestä älykäs tai ei, niin on tosi älyvapaata väittää, että korkea koulutus olisi jotenkin....tyhmää? tarpeetonta?
Yhtään järkevää perustelua en ole kuullut sille, että akateemisuus on...perseestä?huonoa?typerää? Lähinnä mutua ja yksittäisistä henkilöistä vedettyjä johtopäätöksiä.
Useamman perusteen ja argumentoinnin olen sen sijaan kuullut sille, miksi korkeampi koulutus kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiseen älykkyyteen liittyy vahvasti yleissivistys.
Kuuntele joskus jotain markkinointia Kauppakorkeassa opiskelleiden juttuja...
Suomenkielinen Hankenin kasvatti, myyntitykkimme, on laukonut mm seuraavaa: "kun sähkölaitos lähettää sähkölaskun, ne haluaa selvää rahaa eikä yleissivistystä".
(yksittäistapaus mutta kieltämättä olen hänen kanssaan 100% samaa mieltä...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mikä koulutuskielteisyys tällä palstalla vallitsee? Ihan sama onko koulutettu jonkun mielestä älykäs tai ei, niin on tosi älyvapaata väittää, että korkea koulutus olisi jotenkin....tyhmää? tarpeetonta?
Yhtään järkevää perustelua en ole kuullut sille, että akateemisuus on...perseestä?huonoa?typerää? Lähinnä mutua ja yksittäisistä henkilöistä vedettyjä johtopäätöksiä.
Useamman perusteen ja argumentoinnin olen sen sijaan kuullut sille, miksi korkeampi koulutus kannattaa.
Tässä viestissä ei ollut mitää järkeä eikä kukaan pidä kouluttautumista huonona asiana. Korkea koulutus ei kuitenkaan aina kieli älykkyydestä. (Toisaalta mitä nyt kukakin älykkyytenä pitää...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mikä koulutuskielteisyys tällä palstalla vallitsee? Ihan sama onko koulutettu jonkun mielestä älykäs tai ei, niin on tosi älyvapaata väittää, että korkea koulutus olisi jotenkin....tyhmää? tarpeetonta?
Yhtään järkevää perustelua en ole kuullut sille, että akateemisuus on...perseestä?huonoa?typerää? Lähinnä mutua ja yksittäisistä henkilöistä vedettyjä johtopäätöksiä.
Useamman perusteen ja argumentoinnin olen sen sijaan kuullut sille, miksi korkeampi koulutus kannattaa.
Tässä viestissä ei ollut mitää järkeä eikä kukaan pidä kouluttautumista huonona asiana. Korkea koulutus ei kuitenkaan aina kieli älykkyydestä. (Toisaalta mitä nyt kukakin älykkyytenä pitää...)
Valitettavasti tällä palstalla vähätellään aika monissa ketjuissa esimerkiksi juuri akateemista koulutusta ja esitetään käsittämättömiä väitteitä joita en ala tässä toisteleen. Jotenkin vaikea ymmärtää, koska akateemisen koulutuksen hankkiminen on mahdollista ihan jokaiselle, joka sen haluaa. Ja jos sitä ei halua, niin miksi ihmeessä herättää niin kamalasti närää jos joku satsaa, tekee työtä sen eteen ja on ylpeä saavutuksistaan. Sillä työn takana akateeminen tutkino AINA on. Toinen asia on se älykkyys. Mutta fakta on se, että kauhean tyhmä ei voi olla, jos on akateeminen tutkinto. Sori vaan. Onko sellainen ihminen sitten sivistynyt, fiksu, viisas tai sosiaalisilta taidoiltaan kelvollinen, on jo ihan toinen juttu. On sydämeltään sivistyneitä putkimiehiä ja sosiaalisilta taidoiltaan surkeita lääkäreitä. Mutta rahani laittaisin älykkystestin edessä sille lääkärille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että on korkeasti koulutettu ei tee kenestäkään älykästä. Etenkin naisille akateemisuus on turn on pariutumisessa. Ihminen voi vetää vaikka koko aikuisuutensa huumeita aamusta iltaan eikä ole silti yhtään älykkäämpi kuin jos olisi korkeasti koulutettu.
En osaa vastata otsikon kysymykseen, mutta minua on aina ihmetyttänyt, että palstalaiset yhdistävät koulutuksen älykkyyteen tai sivistykseen. Koulutuksella ei ole mitään tekemistä noiden kahden muun kanssa. Jos on menestynyt peruskoulussa, lukiossa tai yliopistossa, se kertoo vain, että on osannut suorittaa kulloisessakin koulussa vaaditut asiat. Jos on saanut Mensan testissä hienot ÄO-lukemat, se kertoo älystä vain sillä kapealla alueella, jota Mensa mittaa. Laaja-alainen älykkyys ja sivistys ovat ihan muuta.
En osaa tehdä ap:n tavoin tässä asiassa eroa miesten ja naisten välillä. En tosin tunne ketään IRL, joka yhdistäisi koulutuksen älykkyyteen.
Onneksi on tämä yksinkertainen palstatesti: jos ihminen kirjoittaa esim. itseKKin ja kuuLLostaa tai Kansallisuudet Isolla Alkukirjaimella, hän ei todennäköisesti ole kovinkaan sivistynyt. Ainakaan hänellä ei oe suhdetta suomen kieleen, joka on äidinkieleltään suomalaisten ajattelun väline. Tuollainen ihminen ei lue kovinkaan paljon eikä tiedosta lukemaansa. Hän ei välitä nettikeskustelukumppaneistaan sen vertaa, että lukisi viestinsä läpi ja korjaisi yksinklertaiset kielivirheet ennen lähettmäistä.
Keskustelijan älykkyys puolestaan ilmenee siitä, mistä aiheista hän tekee avauksia ja ymmärtääkö hän, että palsta on julkinen paikka. Axl Smithin seksivideoista voi keskustella kavereittensa ja puolisonsa kanssa, niitä ei tarvitse taivastella julkisesti, eli nettipalstalla useamman ketjun verran. Palstan vertaaminen bussipysäkkiin tai kaupan kassajonoon on hyvä rinnastus. Kaiken, minkä noissa paikoissa voi sanoa ääneen, voi kirjoittaa tänne.
No sanotaan näin, että kaikki eivät opi matematiikkaa tai kieliä. Eli kyllä kouluun/ yliopistoon vaaditaan osaamista, mutta myös ahkeruutta. Ilman harjoitusta ei opi mitään. Sitten tullaan sellaiseen mielenkiintoiseen seikkaan, kuin masennus ja motivaation puute. Fakta on, että koko ihmisten luoma maailma on epäreilu ja matkalla kohti tuhoa. Siihen päälle sosiaaliset paineet koulussa ja hyödytön pakkoruotsi, niin kaikista fiksuimmat ei näe syytä yrittää. Jos vielä kotona on asiat huonosti ja köyhät olot, opintovelka ei houkuttele. Mielestäni tärkeintä on ajaa tärkeitä asioita. Kaikista rohkeimmat vetää itsensä hirteen, koska vapautta ei ole. Sen tietää skitsofreenikot. Vapauden eteen voi taistella niin kauan kun puhtia piisaa.
Fakta on että akateemisuus vetoaa naisiin vain ja ainoastaan oletetusti korkean palkkatason takia. Joku työtön DI ei kiinnosta juuri ketään naista. Ehkä toi harhakäsitys akateemisten kovista tuloista alkaa menettää tehoaan työttömyyden kasvaessa koulutustasosta riippumatta.
Meillä se olen kyllä minä, jolla on isompi palkka.
t. 55