Kyläilin kaverini luona ja järkytyin hänen kotinsa kunnosta, oli ihan "mielenterveyskämppä"...
Olen oikeasti ihan pari päivää tässä mietiskellyt näkemääni, sen verran pahalta kaverin tilanne tuntui. Eihän se nyt voi olla vain se koti, vaan koko elämänhallinta, mikä on sekaisin?
Kämppä (iso 3h+keittiö) oli kuin räjähdyksen jäljiltä - eikä vain sekaisin vaan todella hyvin likainen. Kaikkialla, pölyn ja lian seassa, lojui roskia, vaatteita, pyyhkeitä, ruuantähteitä ym.. Lattiapintaa ei näkynyt valehtelematta juuri ollenkaan. Jalkaansa sai asetella että onnistui kävelemään eteisestä olohuoneeseen. Joka neliömetri oli täynnä ruokaa, roskia, pölyä, sekalaista tavaraa.. Kiettiö oli saastainen, tasot täynnä likaisia astioita ja ruuantähteitä. Ja hänellä on kaksi lasta. Lapset ovat ilmeisesti aika paljon isällään, mikä tietysti on hyvä asia.
Kysyin häneltä, että miten voit, johon vastasi "tosi hyvin, paremmin kuin aikoihin". Ei se siltä kyllä näyttänyt :( En tiedä mitä pitäisi tehdä, vai onko ylipäätään mitään tehtävissä.
Kommentit (111)
Ehkä sitä ei kiinnosta siivota? Ihme homma että nykyään joka asiasta pitää vääntää mielenterveysongelma.
Jaa että osan mielestä se olisi ap:n homma siivota se sotku!?
Eiköhän se riitä että ap siivoaa oman kotinsa ja hoitaa omat hommansa ilman että pitää alkaa toisten paskoja kuuraamaan. Ei mt-sairaus tarkoita ettei osaa/voi siivota vaan kyllä ne jalat ja kädet toimii ja rätti ja imuri pysyy kädessä. Laiskuus ja tyhmyys ei myöskään velvoita muita siivoamaan.
Minulla sukulainen, joka myös asuu "mielenterveyskämpässä". On itse ihan tyytyväinen ja loukkaantuu jos joku arvostelee sotkua. Sanoo ylpeänä ettei ole koskaan imuroinut. No, tyypillä ei ole lapsia, ainoastaan kotieläimiä, joten omapahan on ongelmansa.
OT, mutta minä olen mielenterveysongelmainen ja en ole nähnyt omaa kämppääni siistimpää asuntoa :D Teen vähintään viikottain isomman siivouksen ja päivittäin jotain pientä. Dg on masennus, skitsofrenia, syömishäiriö, paniikkihäiriö ja ocd. Tykkään siivota, eikä täällä ole mitenkään sairaalan steriili-tasoa, mutta siistiä. En saa mitään hermoromahdusta, jos koiran tassuista jää likajälkiä lattialle, tai joku ei jaksa laittaa astioita suoraan koneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei mt-sairaus tarkoita ettei osaa/voi siivota vaan kyllä ne jalat ja kädet toimii ja rätti ja imuri pysyy kädessä. Laiskuus ja tyhmyys ei myöskään velvoita muita siivoamaan.
Jooh ei tule nopeaan mieleen mitään mt-sairautta, mikä estäisi siivoamisen ja tuo mitä ap kertoi, niin ei ole enää normaalia. Olen se masennus, skitsofrenia, syömishäiriö, paniikkihäiriö + ocd-vastaaja, jolla on btw selkäongelmia yhden tapaturman vuoksi ja polvi paskana sukuvian takia, mutta ei ne tai dg:t estä siivoamista.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sitä ei kiinnosta siivota? Ihme homma että nykyään joka asiasta pitää vääntää mielenterveysongelma.
No, ei kai siinä mitään vääntämistä ole? Normaali, terve, hyvinvoiva ihminen haluaa, että asuinympäristössä viihtyvät lapset ja tietysti itsekin. Yleensä halutaan, että koti on tuvapaikka, paikka jossa voi rentoutua, jonne voi vetäytyä pois kiireestä ja hulinasta. Paikka, jossa kaikilla on hyvä olla. Tuskin kenelläkään on hyvä olla täyden kaaoksen keskellä, lian ja roskan ympäröimänä? Vai mitä?
Mulla on mielenterveysongelmia eli masennusta. Mun kämppäni on tiptop. Mun on pakko siivota välittömästi kun sotku syntyy koska tiedän että tilanne karkaa ehkä muuten käsistä
Jos on vuokra asunto kyseessä, ilmoita isännöitsijälle
Episkolian. kirjoitti:
Olen oikeasti ihan pari päivää tässä mietiskellyt näkemääni, sen verran pahalta kaverin tilanne tuntui. Eihän se nyt voi olla vain se koti, vaan koko elämänhallinta, mikä on sekaisin?
Kämppä (iso 3h+keittiö) oli kuin räjähdyksen jäljiltä - eikä vain sekaisin vaan todella hyvin likainen. Kaikkialla, pölyn ja lian seassa, lojui roskia, vaatteita, pyyhkeitä, ruuantähteitä ym.. Lattiapintaa ei näkynyt valehtelematta juuri ollenkaan. Jalkaansa sai asetella että onnistui kävelemään eteisestä olohuoneeseen. Joka neliömetri oli täynnä ruokaa, roskia, pölyä, sekalaista tavaraa.. Kiettiö oli saastainen, tasot täynnä likaisia astioita ja ruuantähteitä. Ja hänellä on kaksi lasta. Lapset ovat ilmeisesti aika paljon isällään, mikä tietysti on hyvä asia.
Kysyin häneltä, että miten voit, johon vastasi "tosi hyvin, paremmin kuin aikoihin". Ei se siltä kyllä näyttänyt :( En tiedä mitä pitäisi tehdä, vai onko ylipäätään mitään tehtävissä.
"Mielenterveyskämppä" = Halventava ilmaus jokaista mt-sairastunutta kohtaan.
Tervetuloa käymään mun kämpässäni vaikka mielenterveyspotilas olenkin, kämppäni lattialta voi vaikka syödä. Vieraatkin muistavat muuten aina mainita "kun on niin siistiä, että uskaltaako tänne edes tulla sotkemaan!"
Kuvailemasi kämppä kuvaa lähinnä nistikämppää (nähty useita!). Oletko varma ettei ystäväsi vedä aineita? Enkä tarkoita aineiden vetämisellä viihdekäyttöä/satunnaista käyttöä, vaan ihan jokapäiväistä vetämistä.
Mä käyn raskaassa yötyössä, ja viikonloput joudun usein matkustamaan muualle.
Asuntoni on juuri tuonnäköinen ilman - että mielenterveydessäni on vikaa. Vireystasossa kylläkin. Ainoa, mistä jaksan huolehtia on, että sänky on 100% raikas ja tiptop, koska unenlahjat on yötyöläisen henkivakuutus.
En kyllä kehtaisi ketään tänne pyytääkään.
Ei ole toisen asia siivota toisen aikuisen asuntoa!
Siivoaminen on parasta terapiaa, joten lyöt sille mopin käteen ja sanot, että "pitäisköhän sun tehdä täällä jotain!"
Kun siivoaa, tulee raikasta=se piristää
samalla liikkuu=hyvänolon hormonit lähtee liikkeelle
näkee konkreettisesti kättensä jäljen=tulee tunne, että onhan musta vielä johonkin
Vaikeinta on aina aloittaminen!
Mutta lopussa kiitos seisoo..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sitä ei kiinnosta siivota? Ihme homma että nykyään joka asiasta pitää vääntää mielenterveysongelma.
No, ei kai siinä mitään vääntämistä ole? Normaali, terve, hyvinvoiva ihminen haluaa, että asuinympäristössä viihtyvät lapset ja tietysti itsekin. Yleensä halutaan, että koti on tuvapaikka, paikka jossa voi rentoutua, jonne voi vetäytyä pois kiireestä ja hulinasta. Paikka, jossa kaikilla on hyvä olla. Tuskin kenelläkään on hyvä olla täyden kaaoksen keskellä, lian ja roskan ympäröimänä? Vai mitä?
Onse vääntämistä. Pitäis ensikiksikin määritellä mikä on normaali. Missä vaiheessa ihminen on niin "epänormaali" että hänelle pitää tunkea mielenvikainen lappu ohtaan? Minusta on hienoa mitä vähemmän tällä planeetalla on ns massan mukana kulkevia lampaita. Nerous ja hulluus myös kulkevat usein käsi kädessä. Ihminen saavuttaa niin suuren älykkyyden tason, ettei jaksa enää tyhjänpäiväiset asiat kuten siivoaminen kiinnostaa. Nimenomaan sen kodin tulee olla se oma rauhuuden tyyssija minne ei kenelläkään luulisi olevan asiaa tulla vittuilemaan siisteydestä tai muustakaan.
Lika ja roska myös parantaa tutkitusti ihmisen immuunipuolustusta. Eli jos ihmisellä itsellään ei mitään henkistä ongelmaa liasta tule, hänen on hyvä olla tässä ympäristössä. Ja jos siitä tulee, niin luulisi että hän siivoaisi. Niinkuin joku aiemmin sanoikin että kyllähän hänellä jalat jä kädet toimii vielä. Niinjoo voiskai sitä koittaa vähän niiden kersojen takia siivota kerta unohtu kortsuja/tjsp käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Episkolian. kirjoitti:
Olen oikeasti ihan pari päivää tässä mietiskellyt näkemääni, sen verran pahalta kaverin tilanne tuntui. Eihän se nyt voi olla vain se koti, vaan koko elämänhallinta, mikä on sekaisin?
Kämppä (iso 3h+keittiö) oli kuin räjähdyksen jäljiltä - eikä vain sekaisin vaan todella hyvin likainen. Kaikkialla, pölyn ja lian seassa, lojui roskia, vaatteita, pyyhkeitä, ruuantähteitä ym.. Lattiapintaa ei näkynyt valehtelematta juuri ollenkaan. Jalkaansa sai asetella että onnistui kävelemään eteisestä olohuoneeseen. Joka neliömetri oli täynnä ruokaa, roskia, pölyä, sekalaista tavaraa.. Kiettiö oli saastainen, tasot täynnä likaisia astioita ja ruuantähteitä. Ja hänellä on kaksi lasta. Lapset ovat ilmeisesti aika paljon isällään, mikä tietysti on hyvä asia.
Kysyin häneltä, että miten voit, johon vastasi "tosi hyvin, paremmin kuin aikoihin". Ei se siltä kyllä näyttänyt :( En tiedä mitä pitäisi tehdä, vai onko ylipäätään mitään tehtävissä.
"Mielenterveyskämppä" = Halventava ilmaus jokaista mt-sairastunutta kohtaan.
Tervetuloa käymään mun kämpässäni vaikka mielenterveyspotilas olenkin, kämppäni lattialta voi vaikka syödä. Vieraatkin muistavat muuten aina mainita "kun on niin siistiä, että uskaltaako tänne edes tulla sotkemaan!"
Kuvailemasi kämppä kuvaa lähinnä nistikämppää (nähty useita!). Oletko varma ettei ystäväsi vedä aineita? Enkä tarkoita aineiden vetämisellä viihdekäyttöä/satunnaista käyttöä, vaan ihan jokapäiväistä vetämistä.
Anteeksi, en halunnut kyllä loukata ketään! Pahoittelut jos viestistäni tuli sellainen mielikuva.
Tiedän, ettei kaverini käytä huume-huumeita, mutta lääkkeitä kyllä, siis reseptilääkkeitä :(
Ehkä sä voisit pyytää sitä kaveria sun kämppää siivoomaan avuksi, sen jälkeen ehdotat vastapalvelukseksi saman. Et loukkaa ketään.
Mulla on yks tuttava, kenellä on just tuollaista. Lapsia ja eläimiä siellä seassa tietty. Perustelevat sen sillä, etteivät ikinä vois elää sellasessa siistissä ja sisustetussa kodissa.
Tosi hyvin muuten laumastaan pitävät huolta, ja ihan fiksun oloisia noin muuten.
Mä mietin aina että miten ne löytää sieltä mitään. Ja mitä järkeä esim pyykkiä pestä, kun paskaseks tulee heti kuitenkii.tai kun sitä vaatetta pursuu joka tuutista muutenki ni ei vissiin tarttiskaa.
Vierailija kirjoitti:
Jaa että osan mielestä se olisi ap:n homma siivota se sotku!?
Eiköhän se riitä että ap siivoaa oman kotinsa ja hoitaa omat hommansa ilman että pitää alkaa toisten paskoja kuuraamaan. Ei mt-sairaus tarkoita ettei osaa/voi siivota vaan kyllä ne jalat ja kädet toimii ja rätti ja imuri pysyy kädessä. Laiskuus ja tyhmyys ei myöskään velvoita muita siivoamaan.
Joskus se että kaverin kanssa alkaa siivoamaan on se liikkeellepaneva voima, jonka ansiosta alkaa sitten myöhemminkin pitämään jo kerran siivottua kotiaan puhtaampana. Joku mt-ongelmahan sillä on kun se ei itse saa aloitettua raivaamista.
Oliko siellä kannustavia englanninkielisiä mietelauseita seinillä?
Siis tuollaisia ihmisiä on, ihan yhtä ns. Terveitä kuin me muutkin. Miten voi olla niin vaikeaa hyväksyä? Ei kaikkia kiinnosta. Ei tulis mieleenkään sanoa asiasta.
"Mielenterveyskämppä". Hyvältähän tuo kuulostaa. Mielenterveysongelmaisen kämppä onkin sitten toinen juttu.