Venäjällä ydinvoimaonnettomuus? Helsingissä korkeita cesium-137 pitoisuuksia.

Norjassa Tromsön yliopiso kadotti viime vuonna cesiumia... Mutta sitä käytetään paljon lähempänäkin, ensisijaisesti hoidoissa, muussa teollisuudessa paljon vähemmän.

Tuota Cs137:ää on turha verrata radoniin ja sen taustasäteilyyn. Se on vähän kuin vertaisi metsäpaloa tulvaan. Radonin vaikutuskanava on hengiystiet ja haittaa keuhkoja, cesium on suola ja vesiliukoinen, jolloin se vaikuttaa mm. kaikkiin pehmytkudoksiin. Radonista seuraa keuhkosyövän lisääntymistä, cesiumista mm. leukemiaa. Ne on kaksi eri asiaa ja molemmat pahoja, mutta säteilymäärät eivät ole verrattavissa keskenään.

Kaikki säteilyn lisääntyminen on haitaksi ja jos joku väittää, ettei STUK kykene havainnoimaan lisääntymisiä tuntitasolla joko ei tiedä kuinka säteilyä mitataan tai ei puhu totta. Samoin on turha puhua turvallisista määristä cesiumia. On vain eri säteilytasoja, joista on päätetty tasot ja vaikutusajat, jolloin niitä pidetään niin haitallisina, että varmoja näkyviä seuraamuksia syntyy. Lääkärit eivät saa lain mukaan altistaa potilaitaan cesiumille pienemmissäkään määrin, jos sille ei katsota hyötyä. Sitä käytetään mm. sädehoidoissa. Yksikin osuma solun jakaantuessa voi olla haitallinen.

Meillä on kaupungin poliisilaitoksen seinässä säteilymittari, josta kaikki näkevät, onko ilmassa haitallisesti säteilyä. Tämä Kaarinassa. Mitä säteilyä se sitten mahtaa mitata, tietääkö kukaan? Eli cesiumko ei näkyisi siinä (kun joku selitti, miten hankalaa sitä on mitata)?

Miksi julkisia säteilymittareita ei ole Suomessa enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Ydinpommi räjäytetty jossain, minäkin epäilen. En jaksanut lukea, joko joku muukin epäili samaa. Sota alkaa, jossain. 

Silloin ei tule pelkästään löydettyä ainetta. Ei mahdollista siis. Jossain ollut tulipalo esim. Teollisuuslaitoksessa venäjällä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaupungin poliisilaitoksen seinässä säteilymittari, josta kaikki näkevät, onko ilmassa haitallisesti säteilyä. Tämä Kaarinassa. Mitä säteilyä se sitten mahtaa mitata, tietääkö kukaan? Eli cesiumko ei näkyisi siinä (kun joku selitti, miten hankalaa sitä on mitata)?

Miksi julkisia säteilymittareita ei ole Suomessa enemmän?

Kaikki radioaktiivinen säteily on samaa, siis alfa-, beta- ja gammahiukkasia eli kyse ei ole siitä että radioaktiivista säteilyä ei saada mitattua, vaan siitä että tuota cesiumia on niin vähän ettei se juurikaan vaikuta säteilyn määrään. Eli cesiumin pitoisuus on tuhat kertaa enemmän, mutta jos katsotte esimerkiksi Stukin sivuilta radioaktiivisen säteilyn määrän ei graafeissa näy mitään erikoista.

Mitä mahtaa maksaa sellainen kännykän kokoinen säteilymittari? Me lainattiin sellaista jostain tiedotuskeskuksesta aikoinaan lukion projektityö varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaupungin poliisilaitoksen seinässä säteilymittari, josta kaikki näkevät, onko ilmassa haitallisesti säteilyä. Tämä Kaarinassa. Mitä säteilyä se sitten mahtaa mitata, tietääkö kukaan? Eli cesiumko ei näkyisi siinä (kun joku selitti, miten hankalaa sitä on mitata)?

Miksi julkisia säteilymittareita ei ole Suomessa enemmän?

Kaikki radioaktiivinen säteily on samaa, siis alfa-, beta- ja gammahiukkasia eli kyse ei ole siitä että radioaktiivista säteilyä ei saada mitattua, vaan siitä että tuota cesiumia on niin vähän ettei se juurikaan vaikuta säteilyn määrään. Eli cesiumin pitoisuus on tuhat kertaa enemmän, mutta jos katsotte esimerkiksi Stukin sivuilta radioaktiivisen säteilyn määrän ei graafeissa näy mitään erikoista.

Kiitos vastauksesta!

wernerska kirjoitti:

No ei se luonnosta säteily ihan heti poistu mikä on tullut, kestää muutaman sukupolven haihtua, siksi vaarallista. Ei saisi tulla yhtään ylimääräistä säteilyä, kun se kertyy ravintoketjuun ja kiertää siellä ja kerääntyy lopulta ihmiseen. 

Säteily kyllä poistuu hyvin nopeasti. Esim gammasäteily on kuin valoa, ei se mihinkään kerry eikä kierrä.

Radioaktiivinen aine sen sijaan jää luontoon, ja hajoaa hitaasti, lähettäen säteilyä ympäristöönsä. Kyse on kuitenkin hyvin pienestä määrästä ainetta, jonka aiheuttama säteilyannos ei ole merkittävä luonnon taustasäteilyyn verrattuna. Onhan se tietysti mielenkiintoista, että mistä aine on peräisin.

Nyt Hesarissa oli kommentti radiokemian peofessorilta, että Cesium-137 ja säteilymäärä ovat yhdistettävissä ydinkokeeseen. Säteilymäärä on sama kuin 60-luvulla, kun Venäjä räjäytteli ydinpommeja. Putleri siellä vain kokeilee uusia ydinaseitaan, ei syytä huoleen.

140 jatkaa: tässä linkki.

http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1457325688757?ref=m-a-listat-1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otettiin koko perhe varmuuden vuoksi joditabletti. Aamulla lapsille toinen ennen kun lähtevät päiväkotiin. Mies lähti nytten päivystävän apteekiin niitä hakemaan. Kova huoli saako mies liikaa säteilyä. Miksi nämä asiat pimitetään kansalta? 

Kai muisti laittaa sadeviitan päälle ennen lähtöä?

Ei omisteta sadeviittaa. Pesen ulkovaatteet kun tulee kotiin.

Ja levittelet säteileviä partikkeleita ympäri huusholliasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö mennä ostamaan jodia?

Onneksi sitä oli meillä valmiiksi lääkekaapissa. Jokainen perheenjäsen sai ensimmäisen annoksen. #tsernobylnevaföget

"Joditabletteja ei pidä ottaa omin päin, koska ajoitus on tärkeä. Liian aikaisin tai myöhään otettuna suojavaikutus heikkenee. Joditabletti on tärkeämpi lapsille kuin aikuisille. Yli 40-vuotiaille joditabletin merkitys on pieni."

Pitäisi vissiin lapsia varten hankkia, voihan se olla ettei niitä tositilanteessa mistään olekaan saatavissa, on tainneet apteekit ennenkin myydä ei-oota.

Eikös se ohjeistuskin ole sellainen, että tabletit olisi hyvä olla varalla, eikä niin, että vasta sitten lähdetään ostamaan, kun pitäisi ottaa.

Se oli se metallitynnyri joka just sieltä merestä noukittiin. Täynnä sitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö mennä ostamaan jodia?

Onneksi sitä oli meillä valmiiksi lääkekaapissa. Jokainen perheenjäsen sai ensimmäisen annoksen. #tsernobylnevaföget

"Joditabletteja ei pidä ottaa omin päin, koska ajoitus on tärkeä. Liian aikaisin tai myöhään otettuna suojavaikutus heikkenee. Joditabletti on tärkeämpi lapsille kuin aikuisille. Yli 40-vuotiaille joditabletin merkitys on pieni."

Pitäisi vissiin lapsia varten hankkia, voihan se olla ettei niitä tositilanteessa mistään olekaan saatavissa, on tainneet apteekit ennenkin myydä ei-oota.

Eikös se ohjeistuskin ole sellainen, että tabletit olisi hyvä olla varalla, eikä niin, että vasta sitten lähdetään ostamaan, kun pitäisi ottaa.

Wikipediasta lainattuna:

"Joditablettien tehtävä on kyllästää kilpirauhanen ei-radioaktiivisella jodilla, jolloin radioaktiivinen jodi ei keräänny kilpirauhaseen ja aiheuta muun muassa kasvaimia tai rauhasen vajaatoimintaa".

"Joditabletit eivät suojaa ionisoivalta säteilyltä eivätkä muilta mahdollisessa onnettomuustilanteessa ympäristöön päässeiltä radioaktiivisilta aineilta."

Nyt ei mitattu korkeita radioaktiivisen jodin pitoisuuksi, kuten ydinvoimalaonnettomuuksien yhteydessä vaan kyse oli radioaktiivisesta cesiumista. Cesium-altistukseen eivät joditabletit auta. Cesium-137-myrkytystä hoidetaan preussinsinisellä, joka sitoo sen kemiallisesti ja jouduttaa siten sen poistumista elimistöstä.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaupungin poliisilaitoksen seinässä säteilymittari, josta kaikki näkevät, onko ilmassa haitallisesti säteilyä. Tämä Kaarinassa. Mitä säteilyä se sitten mahtaa mitata, tietääkö kukaan? Eli cesiumko ei näkyisi siinä (kun joku selitti, miten hankalaa sitä on mitata)?

Miksi julkisia säteilymittareita ei ole Suomessa enemmän?

Kaikki radioaktiivinen säteily on samaa, siis alfa-, beta- ja gammahiukkasia eli kyse ei ole siitä että radioaktiivista säteilyä ei saada mitattua, vaan siitä että tuota cesiumia on niin vähän ettei se juurikaan vaikuta säteilyn määrään. Eli cesiumin pitoisuus on tuhat kertaa enemmän, mutta jos katsotte esimerkiksi Stukin sivuilta radioaktiivisen säteilyn määrän ei graafeissa näy mitään erikoista.

Melkein näin. Säteilylajeissa kyllä on eroa keskenään - alfa ja beta ovat hiukkassäteilyä eli pieniä varauksellisia materiahippusia, gamma taas massatonta sähkömagneettista säteilyä, vrt. näkyvä valo, röntgen tai uv (kaikki "samaa" mutta eri aallonpituuksilla).

Yksinkertaisimmat säteilymittarit eli GM-putket (geiger) tosin kohtelevat kaikkea säteilyä samanarvoisena, eli kaikki ionisoiva säteily aiheuttaa purkauksen jonka laite lukee pulssina. Näitä pulsseja laite laskee per sekunti.

Kyseinen poliisiaseman mittari ja jonkun toisen vastaajan koulutyömittari lienevät juuri näitä halpoja ja yksinkertaisia laitteita, joilla esim. kontaminoituneet alueet ja säteilytason yleinen nousu on helppo havaita. Näitä ja säteilyannosta ihmiseen mittaavia dosimetreja jaetaan myös turisteille jotka menevät Pripyatiin/Chernobyliin.

Kalliimmat ja monimutkaisemmat detektorit mahdollistavat myös juuri tiettyjen säteilylajien ja niiden energian mittaamisen, mutta niillä on merkitystä lähinnä tutkimuksessa. Väestönsuojelun kannalta geiger riittää mainiosti reagoimiseen taustasta kohonneeseen säteilytasoon reaaliajassa.

STUKin mittari sen sijaan kerää ilmasta pölyä eli hiukkasia, ja analysoi niistä kaikki luonnolliset ja ihmisen luomat radionuklidit. Nuklidien tarkka määritys isotooppitasolla on se kallis ja hidas prosessi. Se mahdollistaa kuitenkin juuri tällaisten poikkeamien havaitsemisen, vaikka taustasäteilyssä ei geigerillä havaittavan kokoluokan muutosta näykään.

käyttäjä-11339 kirjoitti:

Norjassa Tromsön yliopiso kadotti viime vuonna cesiumia... Mutta sitä käytetään paljon lähempänäkin, ensisijaisesti hoidoissa, muussa teollisuudessa paljon vähemmän.

Tuota Cs137:ää on turha verrata radoniin ja sen taustasäteilyyn. Se on vähän kuin vertaisi metsäpaloa tulvaan. Radonin vaikutuskanava on hengiystiet ja haittaa keuhkoja, cesium on suola ja vesiliukoinen, jolloin se vaikuttaa mm. kaikkiin pehmytkudoksiin. Radonista seuraa keuhkosyövän lisääntymistä, cesiumista mm. leukemiaa. Ne on kaksi eri asiaa ja molemmat pahoja, mutta säteilymäärät eivät ole verrattavissa keskenään.

Kaikki säteilyn lisääntyminen on haitaksi ja jos joku väittää, ettei STUK kykene havainnoimaan lisääntymisiä tuntitasolla joko ei tiedä kuinka säteilyä mitataan tai ei puhu totta. Samoin on turha puhua turvallisista määristä cesiumia. On vain eri säteilytasoja, joista on päätetty tasot ja vaikutusajat, jolloin niitä pidetään niin haitallisina, että varmoja näkyviä seuraamuksia syntyy. Lääkärit eivät saa lain mukaan altistaa potilaitaan cesiumille pienemmissäkään määrin, jos sille ei katsota hyötyä. Sitä käytetään mm. sädehoidoissa. Yksikin osuma solun jakaantuessa voi olla haitallinen.

Meillä koulussa opetettiin, että jotkut säteilylajit ovat ihmiselle huomattavasti haitallisempia kuin toiset. Eivät siis ole tasa-arvoisia tuhoajia alfa- beeta ja gammasäteily.

Läpitunkeva gammasäteily vaikuttaa kaukaa ja vaatteiden läpi mutta tuottaa säteilylähteen kokoon nähden vähiten säteilyannosta siksi että se suurimmaksi osaksi hujahtaa kehosta lävitse. Beetasäteily vaikuttaa korkeintaan metrin parin päästä ja tuottaa reilusti enemmän säteilyannosta jos se osuu. Mutta ehdottomasti kaikkein pahinta elävään soluun osuessaan on alfasäteily, joka yhtä aktiivisuusyksikköä (Bq) kohti aiheuttaa monituhatkertaisen vahingon samaan määrään beetasäteilyä verrattuna. Se vain ei yleensä läpäise edes ihoa mutta syötynä tai hengitettynä alfasäteilevä aine on elävälle ihmiselle todella vaarallista.

Cesium tuottaa gamma- ja beetasäteilyä kun taas ilmassa oleva radon (kuten samanlailla säteilevät Litvinenkon tappanut polonium ja ydinjätteen plutonium) on todella vaarallinen alfasäteilijä. Syötynä tai hengitettynä on alfasäteilijä aivan eri luokan tuhoaine kuin cesium.

Meistä jokainen altistuu jatkuvasti radonille ja elintarvikkeiden kautta cesiumille. Jos cesium ja radon olisivat pieninäkin määrinä hirmuisen vaarallisia niin silloin ihmisiä kiellettäisiin muuttamasta niille alueille joissa tserno-laskeuman cesiumia on paljon tai joissa maaperä suorastaan hönkii radonia kuten esimerkiksi Lahdessa tai Kajaanissa. Säteilyn taso Suomessa vaihtelee todella paljon paikkakunnittain ja suurin osa siitä vaihtelusta oli olemassa jo ennen tsernoa. 

Tälläinen tuli vastaa tuolla yhdellä palstalla äsekettäin :(

No sitä säteilyä on mitattu ihan Venäjän rajan läheisyydessä olevissa mittauskohteissa. Esim. Haapasaaressa. Että silleen.

Mikä mahtaa olla tuon säteilyn syy, onko kukaan mittaillut itse tuolla hesassapäin?

Onko säteily arvot ollut yhtään normaalista poikkeavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsernobyl on Ukrainassa. Ei Venäjällä. 

Ei anneta faktojen häiritä!!

Posahtaessaan oli Neuvostoliitossa.

Vierailija kirjoitti:

käyttäjä-11339 kirjoitti:

Norjassa Tromsön yliopiso kadotti viime vuonna cesiumia... Mutta sitä käytetään paljon lähempänäkin, ensisijaisesti hoidoissa, muussa teollisuudessa paljon vähemmän.

Tuota Cs137:ää on turha verrata radoniin ja sen taustasäteilyyn. Se on vähän kuin vertaisi metsäpaloa tulvaan. Radonin vaikutuskanava on hengiystiet ja haittaa keuhkoja, cesium on suola ja vesiliukoinen, jolloin se vaikuttaa mm. kaikkiin pehmytkudoksiin. Radonista seuraa keuhkosyövän lisääntymistä, cesiumista mm. leukemiaa. Ne on kaksi eri asiaa ja molemmat pahoja, mutta säteilymäärät eivät ole verrattavissa keskenään.

Kaikki säteilyn lisääntyminen on haitaksi ja jos joku väittää, ettei STUK kykene havainnoimaan lisääntymisiä tuntitasolla joko ei tiedä kuinka säteilyä mitataan tai ei puhu totta. Samoin on turha puhua turvallisista määristä cesiumia. On vain eri säteilytasoja, joista on päätetty tasot ja vaikutusajat, jolloin niitä pidetään niin haitallisina, että varmoja näkyviä seuraamuksia syntyy. Lääkärit eivät saa lain mukaan altistaa potilaitaan cesiumille pienemmissäkään määrin, jos sille ei katsota hyötyä. Sitä käytetään mm. sädehoidoissa. Yksikin osuma solun jakaantuessa voi olla haitallinen.

Meillä koulussa opetettiin, että jotkut säteilylajit ovat ihmiselle huomattavasti haitallisempia kuin toiset. Eivät siis ole tasa-arvoisia tuhoajia alfa- beeta ja gammasäteily.

Läpitunkeva gammasäteily vaikuttaa kaukaa ja vaatteiden läpi mutta tuottaa säteilylähteen kokoon nähden vähiten säteilyannosta siksi että se suurimmaksi osaksi hujahtaa kehosta lävitse. Beetasäteily vaikuttaa korkeintaan metrin parin päästä ja tuottaa reilusti enemmän säteilyannosta jos se osuu. Mutta ehdottomasti kaikkein pahinta elävään soluun osuessaan on alfasäteily, joka yhtä aktiivisuusyksikköä (Bq) kohti aiheuttaa monituhatkertaisen vahingon samaan määrään beetasäteilyä verrattuna. Se vain ei yleensä läpäise edes ihoa mutta syötynä tai hengitettynä alfasäteilevä aine on elävälle ihmiselle todella vaarallista.

Cesium tuottaa gamma- ja beetasäteilyä kun taas ilmassa oleva radon (kuten samanlailla säteilevät Litvinenkon tappanut polonium ja ydinjätteen plutonium) on todella vaarallinen alfasäteilijä. Syötynä tai hengitettynä on alfasäteilijä aivan eri luokan tuhoaine kuin cesium.

Meistä jokainen altistuu jatkuvasti radonille ja elintarvikkeiden kautta cesiumille. Jos cesium ja radon olisivat pieninäkin määrinä hirmuisen vaarallisia niin silloin ihmisiä kiellettäisiin muuttamasta niille alueille joissa tserno-laskeuman cesiumia on paljon tai joissa maaperä suorastaan hönkii radonia kuten esimerkiksi Lahdessa tai Kajaanissa. Säteilyn taso Suomessa vaihtelee todella paljon paikkakunnittain ja suurin osa siitä vaihtelusta oli olemassa jo ennen tsernoa. 

Tuossa eroteltiin hiukkasten ja säteilyn vaikutus. Elimistöön kertyvä suola säteillessään aiheuttaa paljon enemmän vahinkoa kuin ilma, joka käy keuhkoissa. Siinä vaiheessa kun elimistöön on kertynyt pieniäkään määriä cesium suoloja, on turha verrata sitä radoniin. Tai voihan tulvaakin verrata tulipaloon monella tavalla, vaikka uhriluvulla, mutta lämpötila olisi ainakin väärä mittari.

Ja mittauksista. Cesiumia saa mitattua hyvin pienissä pitoisuuksissa USB:llä kytketyllä mittalaitteella, jolloin mikrosievertin sadasosan kohoaminenkin havaitaan reaaliajassa. Ihan jokainen eri säteilylähde on erikseen mitattavissa. Niitä laitteita on käytössä, enkä usko stukin olevan siinä suhteessa kehityksestä vuosikymmeniä jäljessä. Stukin imuroivat laitteet taitavat mitata kuitenkin vähän eri asiaa...

Vierailija kirjoitti:

Meillä koulussa opetettiin...

Meistä jokainen altistuu jatkuvasti radonille ja elintarvikkeiden kautta cesiumille. Jos cesium ja radon olisivat pieninäkin määrinä hirmuisen vaarallisia niin silloin ihmisiä kiellettäisiin muuttamasta niille alueille joissa tserno-laskeuman cesiumia on paljon tai joissa maaperä suorastaan hönkii radonia kuten esimerkiksi Lahdessa tai Kajaanissa. Säteilyn taso Suomessa vaihtelee todella paljon paikkakunnittain ja suurin osa siitä vaihtelusta oli olemassa jo ennen tsernoa. 

Kannattaa vielä lukea koulun penkillä vähän lisää ydinmystiikkaa ja kemiaa, jos ei ymmärtänyt cesiumin vaaroja. Cesium137 ei esiinny luonnossa, vaan on ihmisten luoma. Se on pieninäkin määrin hurjan vaarallista, jonka takia sitä ei käytetä teollisuudessa silloin, kun sen ominaisuuksia ei tarvita. Lääketieteessä sädehoidoissa sitä käytetään ja hyvin pieninä annoksina se tappaa sen, mitä hoitajat haluavat. Miten arvelit meidän saavan sitä elintarvikkeista? Laskeumien?

Olen opiskellut ja työni puolesta tutustunut ja tehnyt NDT-tarkastuksia. Ne rajat säteilylle, jota kannattaa noudattaa on minimoida aina säteilyn saanti. Ei ole turvallista säteilymäärää. Ne rajat kertovat vain, millä tasolla sairastuvuus alkaa näkyvästi lisääntyä. Monien tautien tiedetään syntyvän säteilyn myötävaikutuksella ja etenkin sädehoidetuilla potilailla tulee säteilyn aiheuttamia syöpiä. Elinaikasi kokonaisannos vaikuttaa ja monet tutkimukset kertovat, että jos väestön säteilyannosta pienennetään vaikka puoleen normaalitasolta, vähenee tietyt sairaudet olennaisesti.