Onko ketään joka olisi ylennyt rivityöntekijästä näiden entisten työkavereiden esimieheksi?
Minulla erittäin todennäköisesti puolen vuoden sisällä mahdollisuus nousta esimiesasemaan nykyisen esimiehemme siirtyessä toiseen firmaan. Olen tästä mahdollisuudesta todella iloinen ja juuri tätä paikkaa olen jo vuosia ns. kytännyt.
Ainoa ongelma vaan että olemme nykyisen työporukan kanssa tosi läheisiä (6 hlöä) ja voisi sanoa että kavereita ollaan, jutellaan kaikesta jne. Työkaverit tietää että luultavasti ylenen ja se tuntuu olevan heille ihan fine.
MUTTA. Jos olen heidän esimiehensä niin kaikkihan muuttuisi. En voisi enää samaan tyyliin jutella esim. työpaikan epäkohdista vaan olisi oltava esimies-mood päällä jatkuvasti. Jäisin luultavasti hyvin yksin mielipiteitteni kanssa. Nykyinen esimies on toiminut hommassa niin kauan että hän voi aina soittaa omalle vastaavan tasoiselle kollegalleen jos jokin riepoo. Miten muut jotka ovat olleet/ovat tässä tilanteessa olette selvinneet? Lähtikö homma sujumaan?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap!
Minun kokemukseni ei ollut yhta positiivinen kuin joidenkin muiden, jotka ovat tassa ketjussa kirjoitelleet. Kohdallani kavi niin, etta olin uusi tulokas, joka ylennettiin nopeasti. Kaikki muut "rivityontekijat" olivat minua n. 15-25 vuotta vanhempia (naisia). Koin roolini todella hankalaksi, vaikka olinkin tullut todella hyvin juttuun muiden kanssa ennen ylennystani. Ylennyksen jalkeen rooliini kuului mm. tyonohjaus yms. Vaikka minulla oli laajempi tyokokemus (siis monista eri paikoista alalla) ja pitempi koulutus (josta nopea ylennys johtui), muiden suhtautuminen muuttui todella nuivaksi ja oli hankalaa neuvotella sita "ex-kollega/nykyinen pomo" maastoa. Lahdinkin toiseen tyopaikkaan n. 6kk:n kuluttua.
Jos kyseessa olisi joku projekti tms. voisin harkita moista uudelleen, mutta en usko etta minusta olisi moiseen pitemmalla aikavalilla.
Eli riippuu todella paljon alasta, uuden tyoaseman roolista, muiden tyontekijoiden suhteista toisiinsa ja sinuun, esimiehesi tai muun tahon tuki sinun "siirtymavaiheessasi"...
Meillä tuskin olisi tuon kaltaista ongelmaa sillä olen yksi kauimmin talossa olleista ja kiistatta myös pätevin tuohon hommaan. Kukaan muu ei ole edes ilmaissut haluaan hakea tuota työtä. Ap.
Ap tuntuu lapselliselta, painottaa itsepuhelyaan ns. pehmeisiin arvoihin. Sun pitää tehdä tulosta, ootko yhtään kartalla? Ei se työ ole sama kuin sun entinen, ei siinä jutella mukavia ja olla kannustavia. Sun täytyy ansaita palkkasi!
En ole huomannut mitään ongelmaa. Esimies on reilu, rehti ja odottaa kaikkien tekevän hommansa. Samalla tavalla tein töitä jo aikanaan "rivissä".
Ainoa ongelma on malttaa olla laittamatta jatkuvasti"käsiä saveen" vaikka mieli tekisi kun pitäisi katsoa isompaa kuvaa. Pitää delegoida.
Kyllä esimies voi olla työkaveri. Ei se komentoketju voi olla mikään ongelma, joka vaatii jotain erityistä ponnistelua tai eristäytymistä. Ja pskan jauhaminen omasta talosta ei kuulu mihinkään työpaikalle, joten en ymmärrä miten sellaista voisi kaivata. Sen verran pitää olla ylpeyttä omasta työstä.
Meillä pomoksi nousi myös "uusi tyttö". Ongelmana oli se, että hän ei oikein hallinnut substanssia eikä esimiestyötä, joten yksikön tulos laski rajusti pariksi vuodeksi. Entinen pomo oli osannut tehdä nopeasti päätöksiä projekteista, uusi mietti ja halusi lisätietoja ja laittoi alaisia ottamaan yhteyttä tahoihin, joihin entinen pomo oli ollut yhteydessä siksi, että hänellä oli lupa päättää, ei alaisilla. Hankalia tilanteita syntyi monia, kun toisen yksikön pomo halusi tietää meidän pomon kantaa, mutta koska tämä ei ollut paikalla, ei päätöstä saatu aikaan.
Uusi pomo nysväsi kesäloma-aikojen ja sairauslomien kanssa muistamatta, että ne olivat pieni osa työtä. Kolmantena vuotena hän onneksi lähti pois ja osasto oli pakko yhdistää toiseen, niin moni tekijä oli lähtenyt ennen sitä.