Omituisin lääkärikäyntisi?

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri purkautui minulle pitkällä monologilla siitä, kuinka kiire ja stressi hänellä on, kuinka koko ajan soitetaan ja on myöhässä ja on kiire. Istuin siinä naama ruvella (ihotautilääkäri) ja kutisevana ja myötäilin empaattisesti :D

Jatkan vielä: tätä monologia kesti valehtelematta vähintään 15 minuuttia ja aloin jo tuskastua. Seuraavan kerran meninkin yksityiselle ihotautilääkärille. Oi sitä autuutta ja onnea, kun ainoa ongelma yksityisellä oli se miten käyttää tietokonetta ja kameraa.. Kyllä. Tietokonetta ja kameraa.

Lääkäri halusi neuvolakäynnillä tarkastaa kivekset tyttölapselta.

Menin kerran terveyskeskukseen uusimaan pillerireseptiä. Oli kesä ja paikalla oli suurinpiirtein vain kandeja. No eikös mut ottanut vastaan nuori mieskandi, kun sillä kerralla piti papa ottaa samalla. Olisin voinut sanoa, että en tarviikaan sitä papaa, tai että hakisi naislääkärin paikalle, mutta makasin täristen siinä lavetilla samalla kun hermostunut mieskandi juoksi ympäri terveyskeskusta etsimässä sopivan kokoisia kumihanskoja. En muista, mitä siitä papan ottamisesta edes tuli, mutta sain sentään reseptin kouraani. Hävetti sekä minua että lääkäriopiskelijaparkaa.

Yksityisellä lääkärillä kerran kävin jonkun pikkuvaivan vuoksi, mutta tarvitsin kuitenkin siihen reseptilääkkeen. Lääkäri vilkaisi minuun pikaisesti ehkä kaksi kertaa koko vastaanoton aikana, tuijotti vain tiukasti monitoriin. Pari pakollista lausetta oli ainoa, mistä saattoi päätellä, että hän oli asiakastilanteessa eikä yksin huoneessaan. Reseptin sain käteen kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Tintui omituiselta kun kätilö opistolla oli kymmenen harjottelijaa hanskat kädessä jonottamassa minun kopelointiani.siinä makasit jalat levällään ja kaikki vuoron perään kykkäsivät kätensä sisääni liukkaria vaan lisättiin

Mä en todellakaan olis suostunut tälläseen :D

Mieleen on jäänyt se, kun menin arvauskeskukseen näyttämään puoli vuotta turvonneina olleita imusolmukkeita. Olin asiasta jo aika huolestunut. Vastaanotolla sitten oli mieslääkäri joka totesi "ei noin kauniilla tytöllä mitään lymfoomia ole, nyt ihan huoletta katsot sieltä peilistä jotain ihan muuta kuin niitä pattejasi"

Oli siinä ihmettelemistä....sen verran epävarma lääkörikäynti oli,että menin vielä yksityiselle kaulan ultraan ja neulanäytteeseen..mitään ei onneksi ollut.

Vierailija kirjoitti:

Eräällä ulkomaalaisella miespsykiatrilla oli usein epäselvyyksiä resepteissä. (Joko ei lukenut lääkkeen nimeä ollenkaan tai vahvuutta tai annostusta.) Apteekista soitettiin ja jouduin avaamaan potilatiedostot tietenkin. Erittäin usein hoitokertomuksissa oli melko ensimmäisillä riveillä tarkka selvitys miten paljon/vähän  usein/harvoin potilas harrastaa itsetyydytystä...ja diagnoosi oli jotain ihan muuhun liittyvää. (Esim. työterveyteen ja varhaiseläkkeeseen tarvittava lausunto.)

Apteekki kysyy reseptiepäselvyydet aina lääkäriltä itseltään, tai jos tätä ei saada kiinni, niin toiselta lääkäriltä. Ei joku toimistosihteeri voi sairaskertomustietojen perusteella määrätä lääkettä.

Kun menin esikoisen käynnistykseen 17 päivää myöhäs, (ihan hajalla itsekin) ensimmäinen kätilö, johon törmäsin, tuumas, ai sää oot se, joka ei osaa synnyttää........ Ei tuntunu hyvältä,

Ei...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräällä ulkomaalaisella miespsykiatrilla oli usein epäselvyyksiä resepteissä. (Joko ei lukenut lääkkeen nimeä ollenkaan tai vahvuutta tai annostusta.) Apteekista soitettiin ja jouduin avaamaan potilatiedostot tietenkin. Erittäin usein hoitokertomuksissa oli melko ensimmäisillä riveillä tarkka selvitys miten paljon/vähän  usein/harvoin potilas harrastaa itsetyydytystä...ja diagnoosi oli jotain ihan muuhun liittyvää. (Esim. työterveyteen ja varhaiseläkkeeseen tarvittava lausunto.)

Apteekki kysyy reseptiepäselvyydet aina lääkäriltä itseltään, tai jos tätä ei saada kiinni, niin toiselta lääkäriltä. Ei joku toimistosihteeri voi sairaskertomustietojen perusteella määrätä lääkettä.

Meillä voi, koska en asu Suomessa...Siis tarkastaa mitä journaliin on kirjoitettu.Apteekin työ on sitten päättää kirjoittavatko reseptin ulos. Kyse sähköisestä.

Äitiysneuvolan synnytyksen jälkeisessä tarkastuksessa lääkäri suositteli mulle sterilisaatiota ehkäisykeinoksi.Olin toisen lapseni synnyttänyt 29-vuotias nainen.Sittemmin perheemme on täydentynyt vielä kolmannella lapsella.Ihan normaali perhe olemme,molemmat töissä käyviä ha kunnollisia.Ilmeisesti tiedoissani näkynyt muutamaa vuotta aiemmin sairastettu masennus sai moista ehdottamaan?Joka tapauksessa"neuvo" oli hyvin loukkaava.

Lääkäri totesi kylmästi jatkuvista päänsäryistäni, että "se on todennäköisesti aivokasvain". Ihanaa pelotella potilasta turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin yksityisellä lääkärillä vatsakivun vuoksi. Mieslääkäri ei varmaan sanonut yhtään normaalia sanaa käyntini aikana. Urisi vain urrrmm, örrrm kun kerroin oireistani. Jossain kohtaa naurahtikin urhhmmhaahhaa. Siis tosi outo tapaus, mutta sain sentään lääkekuurin, joka auttoi vaivaan. Urrrmmmhh!

Mulla oli tollanen soittoajalla. Tosin tk-lekuri, mutta piti pidätellä naurua, kun se vaan urisi xD

Hahahaha melkein pissasin housuun kun luin noita 😂

Urmmmm

Vierailija kirjoitti:

Mieleen on jäänyt se, kun menin arvauskeskukseen näyttämään puoli vuotta turvonneina olleita imusolmukkeita. Olin asiasta jo aika huolestunut. Vastaanotolla sitten oli mieslääkäri joka totesi "ei noin kauniilla tytöllä mitään lymfoomia ole, nyt ihan huoletta katsot sieltä peilistä jotain ihan muuta kuin niitä pattejasi"

Oli siinä ihmettelemistä....sen verran epävarma lääkörikäynti oli,että menin vielä yksityiselle kaulan ultraan ja neulanäytteeseen..mitään ei onneksi ollut.

Mä sitten varmaan olisin todella ruma tuollaisen lääkärin mielestä kun lymfooman sain.

Olin 19v. Nätti, hoikka ja söpö. (En ole enää mitään noista).

Kävin ihotautilääkärillä sillä kyynärtaipeissani oli ihottumaa. Lääkäri oli keski-ikäinen arabiukko.

Kerroin vaivani ja lääkäri ei katsonut yhtään käsiäni vaikka näytin niitä kyynärtaipeita. Kyseli kovasti onko muualla?

Sanoin että ei ole missään muualla, vain tässä kyynärtaipeissa ja työnsin niitä lääkärin silmien eteen. Tämä ei ollut yhtään kiinnostunut ja sanoi että kuuntelee keuhkoni, minun tuli kääntää selkä lääkärille ja tämä nosti t-paitaani ja kuunteli selkääni stetoskoopilla. Mietin että miten tämä ihottumaan liittyy.

Lääkäri kysyi onko vatsassa ihottumaa? Sanoin ei ole ja nostin ihan vähän t-paitaa että napa näkyi. Sanoin "ei ole missään muualla."

Lääkäri sanoi että katsotaanpa ja yritti nostaa t-paitaani ylemmäs. Onneksi minulla oli rintaliivitoppi, sellainen urheilumalli, eikä mitään seksyjä rintsikoita.

Kiskaisin paidan äkkiä alas ja samalla lääkäri yritti nostaa sitä. Menin kauemmas ja sanoin ettei siellä ole ihottumaa! Olin ihan järkyttynyt ja todella kiitollinen, että olin laittanut sen topin niin se ei nähnyt mitään rinnoista. Ällötti!

Lääkäri vain mutisi jotain ja kirjoitti lapulle jonkun kosteusvoiteen mitä voi ostaa vaikka Anttilasta ilman reseptiä.

Lähdin äkkiä pois järkyttyneenä.

Vierailija kirjoitti:

Olin 19v. Nätti, hoikka ja söpö. (En ole enää mitään noista).

Kävin ihotautilääkärillä sillä kyynärtaipeissani oli ihottumaa. Lääkäri oli keski-ikäinen arabiukko.

Kerroin vaivani ja lääkäri ei katsonut yhtään käsiäni vaikka näytin niitä kyynärtaipeita. Kyseli kovasti onko muualla?

Sanoin että ei ole missään muualla, vain tässä kyynärtaipeissa ja työnsin niitä lääkärin silmien eteen. Tämä ei ollut yhtään kiinnostunut ja sanoi että kuuntelee keuhkoni, minun tuli kääntää selkä lääkärille ja tämä nosti t-paitaani ja kuunteli selkääni stetoskoopilla. Mietin että miten tämä ihottumaan liittyy.

Lääkäri kysyi onko vatsassa ihottumaa? Sanoin ei ole ja nostin ihan vähän t-paitaa että napa näkyi. Sanoin "ei ole missään muualla."

Lääkäri sanoi että katsotaanpa ja yritti nostaa t-paitaani ylemmäs. Onneksi minulla oli rintaliivitoppi, sellainen urheilumalli, eikä mitään seksyjä rintsikoita.

Kiskaisin paidan äkkiä alas ja samalla lääkäri yritti nostaa sitä. Menin kauemmas ja sanoin ettei siellä ole ihottumaa! Olin ihan järkyttynyt ja todella kiitollinen, että olin laittanut sen topin niin se ei nähnyt mitään rinnoista. Ällötti!

Lääkäri vain mutisi jotain ja kirjoitti lapulle jonkun kosteusvoiteen mitä voi ostaa vaikka Anttilasta ilman reseptiä.

Lähdin äkkiä pois järkyttyneenä.

Voi olla että lääkäri halusi vähän vain tutkia huolellisemmin, koska ihottuma voi liittyä joihinkin autoimmuunisairauksiin. Sitä paitsi aika monesti ihmiset eivät edes huomaa kaikkia oireita, siksi on hyvä lääkärin katsoa ihan itse, näkyykö ihottumaa muualla. Ja voisihan se ihottuma vaikka levitä, niin ainakin lääkäri ois aiemmalla käynnillä voinu todeta, että sitä oli vain kyynärtaipeissa ensin.

Lääkäri avasi iltalehden artikkelin, joka oli otsikoitu tyyliin "18 yleisintä syytä naisten hiustenlähtöön". Luki läpi ja toivotti hyvät jatkot edes tutkimatta päänahkaa.

Kärsin pitkittyneestä flunssasta, joten varasin ajan yksityiselle saadakseni saikkua (tein silloin fyysisesti raskasta työtä) ja antibiootit kouraan. Minut vastaanottanut vanhempi mieslääkäri oli ihan hirveän symppis ja jaksoi kauhistella tilannettani, vaikka itselläni suhtautuminen oli nää-on-nyt-näitä-luokkaa.

Lääkäri oli ihan valmis myöntämään saikut ja lääkkeet, mutta yllätyksekseni hän pyysi minua ottamaan toisen kenkäni sukkineen pois... Tottelin hieman hämmentyneenä ja näin tehtyäni lääkäri nosti jalkani syliinsä ja alkoi tekemään kynällään akupunktiota jalkapohjaani :D Samalla hän selosti toimenpidettä tyyliin, että kun hän nyt tökkää tätä varvasta niin vasemman sieraimen pitäisi aueta. En osaa sanoa oliko akupunktiosta varsinaista hyötyä, mutta koska lääkäri oli niin mukava ja selkeästi innoissaan asiasta, niin päätin yhtyä hämmästelemään hänen kanssaan akupunktion ihmeellisyyttä :D

Yleensä olen tottunut lääkärissä laput-kouraan-ja-hei-hei-kohteluun - harvempi lääkäri alkaa antamaan jatkohoitoa pelkän tukkoisuuden takia... :D Mutta kyseinen lääkäri ja käynti jäivät siis kyllä positiivisina mieleen!

-Olin juuri synnyttänyt kolmannen lapsen ja vauvan voinnin takia synnytyssaliin kutsuttu lääkäri alkoi jankkaamaan heti alkuun mulle, että tottahan toki mun pitää vielä neljäskin lapsi tehdä kun hänelläkin on neljä lasta. Minä siihen vasta synnyttäneenä, että enpä taida enää yhden ainoaa lasta tehdä tämän kolmannen jälkeen. Lääkärin naamasta näki kun loukkaantui mun mielipiteestäni omaa lapsilukuani koskien. Alkoi vielä selittämään, kuinka hyvin nykyisiin tila-autoihinkin saa neljä lasta mahtumaan.

Meillä lapsiluku tosiaan jäi kolmeen ja nyttemmoin multa on kohtukin poistettu.

-Esikoisen ollessa muutaman viikon ikäinen, olimme sairaalassa osastolla kun vauva oksensi kaiken maidon aina kaaressa pois. Lastenlääkärin mielestä tämä johtui vain siitä, että ylensyötin (siis imetin) vauvaa liikaa. Kotiutti meidät sitten ja huusi kovaan ääneen potilashuoneen ovenraosta käytävälle jollekin hoitajalle, että "tän neloshuoneen vauvan antennin saa tulla poistamaan päästä, ettei teletappina tarvitse kotiutua." Vauvalla oli siis kanyyli päässä. Parin viikon sisällä tuosta, vauvalla diagnosoitiin leikkaushoitoa vaativa mahaportin ahtauma. Että se siitä ylensyöttämisestä...

-Samaisen esikoisen kanssa mentiin iho- ja allergiasairaalaan laaja-alaisten ruoka-aineallergioiden takia, kun lapsi oli 3-vuotias. Ensimmäinen kommentti meidät vastaanottaneelta lääkäriltä oli, "Mitä te täällä oikein teette, kun meillä on nähty niin paljon pahempiakin tapauksia?" Ei edes tervehtinyt tmv. Mitäpä tuohon muuta vastaamaan, kuin että anteeksi kun tuhlataan tässä sitten meidän kaikkien aikaa. Meni aika jäätävissä tunnelmissa se vastaanottoaika puolin ja toisin.

Kun olin 18 kävin papakokeessa terveysasemalla ja nuorehko mieslääkäri halusi tehdä myös rintatutkimuksen, jota harvemmin on kyllä kukaan lääkäri ehdottanut. Mutta kai ne rinnatkin pitää joskus tutkia. Tuntui että papakoekin tuntui mukavammalta, kuin lääkäri keskittynyt ilme kasvoillaan kopeloimassa rintoja. Olo oli kyllä hyvinkin kopeloitu sen reissun jälkeen :D

Olin iho- ja allergiasairaalassa potilaana, kun lääkärikierrolle tuli nuori ja innokas ihotautilääkäri. Hän hyökkäsi sermin takaa niin vauhdilla, että säikähdin, ja huudahti innostuneena: "Sähän näytät hyvältä! Pääset varmaan tänään kotiin!" Samassa hetkessä hän oli jo muualla. Tämä lääkäri oli nähnyt minut pari päivää aikaisemmin, kun tulin huonossa kunnossa osastolle. Ilmeisesti sekunnissa näki, että ihoni oli alkanut parantua. No hyvä homma, en tosin sen perusteella uskaltanut vielä alkaa kamojani pakkaamaan. Hoitajat tuli sitten vähän rauhallisemmin perässä.

Menin parikymppisenä lääkäriin kipeitä niskoja ja hartioita valittamaan, oli jatkuva riesa. Särky oli aivan mahtava!

Lääkäri oli ehkä reilu 30 v. mies hänellä oli aika railakasta kommentointia vaivastani. Esim; "Tämä on usein sellainen isorintaisten naisten vaiva, mutta sinulla ei sitä ongelmaa ole." (oli jo pyytänyt riisumaan paidat pois) sitten hän pyysi minua kääntymään selkä häneen päin, tarkistaa ryhdin "kyllä on kurvit ihan kohdallaan" Lääkkeeksi sain panacodia ja sirdaludia ja vielä viimeinen heitto: Oikeastaan paras olisi kun vedät kunnon kännit viikonloppuna, rentoudut.