Omituisin lääkärikäyntisi?

Käytin lasta 70-vuotiaalla erikoislääkärillä hampaiden narskuttelun vuoksi. Edellinen lääkäri totesi siihen ensin, että pilaa hampaat ja asialle täytyy tehdä jotain. Noh...

Mentiin sinne lääkärin huoneeseen ja käytiin koko hoitohistoria läpi ja keskusteltiin niistä. Lääkäri halusi varalta ottaa lapselta räkänäytteen. Kysyin siinä samalla, että puhuuko paljon johon totesin, että oma kieli on vielä mutta ei selviä sanoja tule. Tästä lääkäri kauhistui ja tokaisi että "lapsen pään muoto on kyllä outo, näkeehän sen! Onko sitä tutkittu?" Tässä vaiheessa voin teille vakuuttaa, että ihan normaalin näköinen pää ja kasvaa aivan normaalisti. :D Kysyin mitä lääkäri meinaa, useampaankin otteeseen mutta en saanut mitään perusteluja :D 

Seuraavana päivänä soitti, että voisi syödä varalta antibiootin koska sitä räkää oli vähän, tosin se oli ihan normaalifloora mutta kuitenkin. Sanoin että ei kyllä aleta varalta syömään yhtään mitään, eihän tuo ole edes kipeä. "Onneksi näistä voi aina neuvotella."

Siitä hampaiden narskuttelusta ei puhuttu sanallakaan vaikka kysyin että eikös me sen vuoksi sinne tultu...

Työterveyslääkäri on pyytänyt jo kahdella käynnillä riisumasn rintaliivit vaikka valitin peukalon niveltä. Kehui myös vihkisormustani ja piteli käsistä kiinni

Vierailija kirjoitti:

Vahvasti meikattu,korkokenkäinen,venäjä -aksentilla puhuva,Ludmila tyyppinen lääkäri näytti kirjasta kuvaa,että mitä ,voisikohan olla tuo?Ja siis kysyi minun,potilaan mielipidettä.Olin satavarma,että olen piilokamerassa.Ja päälle lätkäsi tajuttoman pitkän saikun,vaikka kyseessä tyyliin pikku flunssa.No se oli tietenkin ihan kiva:)

Minulla on samanlainen kokemus suomalaisesta ihotautilääkäristä, vanhempi (arvaus n. 60v) nainen Pirkko yksityisellä lääk.asemalla Helsingissä. Kävin epämääräisen luomen takia, ja todellakin yhdessä tädin katselimme kirjan kuvia ja pähkäilimme, mikä olisi kyseessä. Lopulta en saanut vastausta, ja tama asiantuntijalääkäri ei halunnut ottaa mihinkään kantaa, kun "ei voi koskaan elämässä antaa takeita". Takeiita en ollut hakemassa, vaan lisätietoa. Luomi ei ollut pahalaatuinen; leikkautin sen muualla myöhemmin.

Ihan kuin olisi jonkun tyttökaverin kanssa istuttu ja juteltu, ei siis niin mitään asiantuntemusta.

Olin todella ällistynyt ja olen yhä. Osaako kyseinen lääkäri tehdä mitään päätöksiä?!

Niin, antoi vielä pari ilmaisnäytettä aurinkorasvoista!! :-) Mutta ei kyllä naurattanut, vaan olin todella närkästynyt...

Vierailija kirjoitti:

Pyysin lääkäriltä erästä lääkettä "varalle", siis ei ollut siihen vaivaan minkä vuoksi olin vastaanotolla. Lääkäri kirjoitti reseptin ja kysyi hymyillen "saako olla vielä jotain muuta?". Ihana tyyppi; katsoi aina silmiin, kyseli kuulumiset ja oli muutenkin mukava. Harmitti kun vaihtoi työpaikkaa. Olin monta vuotta hänen potilaanaan työterveysasemalla.

Ihan normaalia toimintaa ja käytöstä lääkäriltä. Mitä omituista tuossa nyt on olevinaan?

Vierailija kirjoitti:

Työterveyslääkäri on pyytänyt jo kahdella käynnillä riisumasn rintaliivit vaikka valitin peukalon niveltä. Kehui myös vihkisormustani ja piteli käsistä kiinni

EIkä... Siis onko todella totta? Jos, niin valita (rintaliiviasiasta ainakin).

On totta tää rintaliivinsä riisunut työntekijä.

Oli niska niin jumissa että pyörytti ja näkö ei oikein toiminut, päätäkin särki.

Ajattelin että saisin lihasrelaksantteja ja ehkä lähetteen fysioon, mutta sain antibioottivoidetta silmään koska (sokea....) silmäni oli vähän punoittava.

Lääkäri pyysi riisumaan paidan verenpaineen mittauksen vuoksi. Hämmennyin hieman, kun se on tähän saakka mitattu ihan vaan hihaa hieman nostamalla ja silloinkin minulla oli lyhythihainen paita päällä.

Menin raskaudenaikaisen verenvuodon vuoksi päivystykseen (rv13). Veri oli runsasta ja todella tummaa.

Sairaanhoitaja käski heittämään housut pois valmiiksi, lääkäri astui huoneeseen, laittoi hanskat käteensä, vilkaisi veristä alapäätäni, otti hanskat pois tutkimatta lainkaan ja tokaisi että selvä keskenmeno. Laittoi lähetteen yliopistolliseen sairaalaan kaavintaan.

Itkun kanssa sinne menin ja tadaa; verenvuoto johtui hematoomasta, sikiö voi hyvin kuitenkin. Syntyi vkolla 41 täysin terveenä.

Melko hepposin perustein järkytti mieltäni tämä päivystystohtori.

Oltiin tuloksetta yritetty raskautta 5 vuotta, kun menin yksityiselle gynekologille. Sellainen nelikymppinen nainen. Mitään tutkimuksia ei järjestetty, ja vastaanotolta lähtiessäni sain käteeni e-pillerireseptin.

7 vuoden yrityksen jälkeen toinen yksityinen gynekologi otti asiani tosissaan ja laittoi keskussairaalaan tutkimuksiin. Kuinka ollakaan, hoitavaksi lääkäriksi paljastui tämä sama nelikymppinen gynekologi. Puolisen vuotta jotain hoitoja siinä yritettiin, raskaus ei alkanut ja pahoitellen gyne sanoi, että "te ette koskaan tule saamaan lasta".

Hakeuduin sitten yksityiseen lapsettomuusklinikkaan hoitoihin ja 2 kk noista sanoista olin raskaana.

Olin lääkärille menossa sairaslomaa hakemaan korkean kuumeen takia. Ystäväni ajoi minut sinne kun olin niin väsymys-tokkurassa. Hän tuli mukaan hoitohuoneeseen odottamaan ja kun lääkäri oli määrännyt lääkkeet minun vaivoihini, tokaisi mukana olleelle ystävälleni "Ja sinulta pitäisi pudottaa ainakin 30 kiloa" Ystävä sanoi että no kiitos näistä kauniista sanoista, mutta potilas on tässä, ja osoitti minua.

Olin parikymppinen tyttö, ja oireena oli joku flunssa. Päivystävä lääkäri oli 40-50-vuotias mies, joka kuunteli keuhkot. Otin paidan pois, mutta lääkäripä pyysi ottamaan myös rintsikat pois, niin "kuuluu paremmin"-LOL. No mitäpä muutakaan sitä 20-kymppinen tekee kuin ottaa ne pois. Oli outo tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Oli niska niin jumissa että pyörytti ja näkö ei oikein toiminut, päätäkin särki.

Ajattelin että saisin lihasrelaksantteja ja ehkä lähetteen fysioon, mutta sain antibioottivoidetta silmään koska (sokea....) silmäni oli vähän punoittava.

Kyllä ne pöpöt sokeastakin silmästä leviävät. Vaikka olisit myös toki tarvinnut jotain apua niskajumiinkin.

Menin lääkäriin peltotyössä tapahtuneen tapaturman takia,päällä oli risat ja likaiset vaatteet ja muutenkin olin aivan musta koko mies ja kolme sormenpäätä auki.

Tais olla vielä jotku urheilushortsit jalassa josta munakin kurkki.

Vierailija kirjoitti:

Olin parikymppinen tyttö, ja oireena oli joku flunssa. Päivystävä lääkäri oli 40-50-vuotias mies, joka kuunteli keuhkot. Otin paidan pois, mutta lääkäripä pyysi ottamaan myös rintsikat pois, niin "kuuluu paremmin"-LOL. No mitäpä muutakaan sitä 20-kymppinen tekee kuin ottaa ne pois. Oli outo tilanne.

Pikkasen turhan kovat luulot itselläsi vissiin. Mulla ainakin kuunnellaan keuhkot ja sydän stetoskoopilla rintsikoiden ALTA ja joskus se vain on helpompaa riisumalla liivit tai nostamalla rintojen yläpuolelle ne liivit.

Kävin yksityisellä ortopedillä pyytämässä lausuntoa että saan vaakutuksen korvaamaan teetetyt tukipohjalliset ja lisäksi odotin  muutenkin lääkärin mielipidettä nilkkojen tilanteesta. Ennen nilkan näkemistä tuhahti tukipohjallisesten olevan viimeinen vaihtoehto varsinkin näin nuorella ihmisellä. Kuitenkin kun otin kengät pois ja huomasi nilkan asennon (käänsi katseensa sekunniksi näytöstä) jo muuttui ääni kellossa ja lausunnon kirjoitus alkoi. Oli siinä melkein naurussa pitelemistä kun lääkäri valui tuolissaan todella rötvään asentoon ja alkoi kahden sormen tekniikalla kirjoittamaan lausuntoa. Koko muutaman rivin kirjoittamisen ajan lääkäri myös läähätti kun olisi maratonin juossut. Koko episodissa meni alle 5min mutta lääkäri päätti veloittaa 20min ajasta. Noh sainpahan pohjallisten hinnan 250€ vakuutuksesta takaisin.

Tintui omituiselta kun kätilö opistolla oli kymmenen harjottelijaa hanskat kädessä jonottamassa minun kopelointiani.siinä makasit jalat levällään ja kaikki vuoron perään kykkäsivät kätensä sisääni liukkaria vaan lisättiin

Moi, no kyse ei ole lääkäristä, vaan kipupsykologista eräässä yliopistosairaalassa. Olen lääkärillä käynyt erään ortopedisen vamman jälkeen useita, useita kertoja, tämä oli kauhein/koomisin kerta. 

Kipupsykologi pyysi minut huoneeseensa ja kysyi: "Täytät pian 41 vuotta, miltä se tuntuu?" (Syntymäpäiväänä oli useampi kuukausi aikaa). Vastasin, ettei se nyt oikein miltään vielä tuntunut, en ollut ajatellut oikein koko asiaa vielä. Psykologi teki päätelmän: "Siis mikään ei tunnu sinusta oikein miltään??!!" 

Homma jatkui surkuhupaisena koko 45min. hän tarttui aina freudilaisittain yksittäisiin sanoihini ja yritti etsiä niistä jotain tulkintaa. Aivan uskomaton käynti, tuollaisten neuvojen avulla mitä hän siellä yritti tuputtaa, ei kyllä kipu helpotu missään. 

Olin noin 18-vuotias, kun pääsin kesätöihin einestehtaalle. Meillä oli työterveystarkastus ja vanhemmat kollegat etukäteen naureskelivat, että siellä sitten " koitetaan tissit". En tietenkään uskonut, mutta kun hetki koitti, minun mittapuullani vanha ja lipevä mieslääkäri pyysi riisumaan yläruumiin paljaaksi. Piti tunnustella rinnat kasvainten varalta! 18- vuotiaalta! Se jaksoi olla perusteellinen, kyllä oksetti. Teki kuulemma kaikille kesätytöille saman ja myös jatkossa vuositarkastuksissa niille, joilla oli isot rinnat. Hyi helvetti.

Olin töissä kassalla ja olin saanut jonkin flunssaviruksen (kurkkukipua ja lämpöä). Kun oloni meni kurjemmaksi työpäivän aikana, lähdin kesken pois mennäkseni työterveyteen, joka onneksi sijaitsi samassa kauppakeskuksessa kuin marketti, jossa olin töissä.

Lääkärinä oli arviolta 50-60 vuotias mies, joka poskiontelot ultrattuaan (eikä niissä mitään siis näkynyt) kysyi, mitä työtä teen kaupassa ja kerrottuani olevani kassalla, totesi että voisin mennä takaisin töihini tekemään työvuoroni loppuun, koska ’’sähän vaan istut siellä’’. Itse uumoilin parin päivän saikusta, kun seuraavana päivänä olisi ollut kahdeksan tunnin työvuoro ja olisi tuntunut raskaalta flunssaisena reuhtoa asiakkaiden kaljalaatikoita hihnalla sekä raakkua asiakkaille ison kaupan hulinassa ostosten loppusummia muusta asiakaspalvelusta puhumattakaan. Tuppisuuna ei ainakaan siinä kaupassa voinut asiakkaita palvella.

Onnistuin onneksi saamaan lopulta tahtoni läpi, mutta joillekin kassatyö näköjään merkitsee vain huilaamista...