Omituisin lääkärikäyntisi?

Olin noin 15-vuotiaana sairastunut ensimmäisen kerran angiinaan ja odottelin pienen kaupungin sairaalassa että pääsen lääkärille. Viimein lääkäri kutsui mut nimellä huoneeseen. Sitten lääkäri (keski-ikäinen mies) kysyi mikäs sulla on? Kerroin oireet ja lääkäri tyrkkäsi mut olkapäästä (!) tuolille istumaan ja nosti paitaa, kuunteli keuhkot ja sen jälkeen otti mun leuasta kiinni ja aukaisi mun suun ja alkoi kurkkia lampun kanssa mitä siellä näkyy. Kirjoitti reseptin ja tyrkkäsi sen mun käteen, ei katsonut edes silmiin, ei puhunut sanaakaan siis sen jälkeen kun oli kysynyt mitä oireita mulla oli. Silloin lähdin melkein itku kurkussa pois, nuori ja kipeä kun olin.. Nyt lähinnä huvittaa tää tapaus :)

Erittäin asiallisia ja hyviä lääkäreitä on sattunut omalle kohdalle.

Itsellä on kuitenkin pari mieleen jäänyttä käyntiä, vaikka eihän nää pahoja ole kun joihinkin muihin kokemuksiin vertaa:

Vanhempi mieslääkäri viittasi mut odotustilasta sisään, kysyi mikä on ongelma. Sanoin että kurkku on kipeä, johon hän että katsotaas sitten sinne kurkkuun. Hän otti lampun ja puulastan ja kurkkasi, totesi että selvä angiina, laitetaas reseptit ja sairaslomaa, olikos sun nimi XX? Tässä vaiheessa kävin istumaan huoneeseen tultuani. Että ei mitään turhia small talkkeja ja varmaan tässä oli sitä tehokkuutta mitä joskus kaipaillaan julkisellekin puolelle. Tää oli mun mielestä lähinnä hassu tapaus, koska olin vastaanotolta ulkona jo ennen kuin edes olisi ollut mun varattu aika!

Toinen hassu tapaus oli kun lääkäri vilkaisi konettaan ja alkoi hyvin tuttavallisesti puhua, että mitäs kuuluu. Mehän viimeksi katsottiin sitä sun XYZ-vaivaa. Ihmettelen vieläkin, miksi menin ihan lukkoon ja myötäilin että joo näinhän se oli ja nyt menee hyvin. Olin siis ollut ihan eri lääkärillä edellisellä kerralla.

Pari kertaa olen ollut ihan äimän käkenä, kun minulle ei ole meinattu antaa sairaslomaa. Molemmilla kerroilla ihan selkeä kuumeinen ja tosi kipeä kurkku - puhuminen sattui. Toisessa tapauksessa lääkäri totesi, että kun on tulossa arkipyhä (oisko ollut vappu), niin ei hän oikein voi kirjoittaa niin monta päivää (saikkua olisin omasta mielestä tarvinnut seuraavan päivän eli torstaille osuneen vappupäivän ja sitä seuraavan perjantain, jonka jälkeen olisikin ollut viikonloppu - ajattelin että saisin toipua tosta kunnolla). Toisella kerralla lääkäri taas oli sitä mieltä, että vaikka ois miten kipeä kurkku, niin kun ei labrat mitään osoita, ei oikein sairaslomaakaan voi kirjoittaa. Selvä homma, ei sitten sairaslomaa joka viruksen takia?

Vierailija kirjoitti:

Vahvasti meikattu,korkokenkäinen,venäjä -aksentilla puhuva,Ludmila tyyppinen lääkäri näytti kirjasta kuvaa,että mitä ,voisikohan olla tuo?Ja siis kysyi minun,potilaan mielipidettä.Olin satavarma,että olen piilokamerassa.Ja päälle lätkäsi tajuttoman pitkän saikun,vaikka kyseessä tyyliin pikku flunssa.No se oli tietenkin ihan kiva:)

Mä oon varmaan käyny tällä samalla; Onko njuuha? Kjuumetta? Kjuurku kipea? Laitan rjeseptin ja sjairaaslomaa. Ihan kun ois piilokamerassa ollut :D

Vierailija kirjoitti:

Umpisuolen leikkauksen jälkeen haava tulehtui, ja menin lääkärille näyttämään sitä kun nousi kuumetta ja kotihoito ei auttanut. Lääkäri oli nuori ja komea, ja siveli mun vatsaa hellästi haavan ympäriltä todella, todella myötätuntoisen näköisenä ja valitteli, että "oot varmaan kauhean kipeä, onpas kurjaa että tässä on käynyt näin". Tätä voivottelua kesti pitkään, ja lääkäri auttoi mut sitten ovellekin kyynärpäästä tukien ja silitteli käsivartta. 

Olin kyllä kipeä, mutta en ollut osannut odottaa lääkäriltä paijailua. Hyvä ettei puhaltanut pipiin. :) 

N23

Tää on ihana :) Oot varmaan kaunis ja sympaattisen näköinen.

Lukion viimeisenä vuonna aloin kärsiä unettomuudesta, ja kävin lääkärillä. Lääkäri ei koko tapaamisen aikana katsonut mua silmiin, en istunut vastaanotolla alas (en uskaltanut, eikä lääkäri tehnyt sitä normaalia elettä, jossa hän näyttää mihin huoneessa olevista tuoleista voi istahtaa kun siellä oli useampiakin vaihtoehtoja) ja sain sekä masennus-, että nukahtamislääkkeet. Vastaanoton kesto oli reilusti alle 10 minuuttia. 

Nuorena ensimmäinen naispuolinen gynekologini halusi aina tehdä sisätutkimuksen kokeilemalla peräaukon kautta. Syyksi sanoi että kohtu on niin takana. Kumma kyllä YKSIKÄÄN toinen gynekologi ei tästä ole mitään maininnut, vaikka useilla eri lääkäreillä olen sen jälkeen käynyt. Jäi semmoinen kammo että nykyään käyn ainoastaan mieslääkäreillä.

Se kun omalääkärini kysyi että koskas olitkaan synnyttänyt (vauva oli siis isän kanssa odotusaulassa) ja vastasin en muista. En siis kuullut kunnolla hänen kysymystä kun puhui todella epäselvästi ja tyhmänä en kehdannut kysyä että mitä ja ajattelin että vastaamalla en muista pääsen pälkähästä. Meni lääkäri aika hiljaiseksi ja samoin minä kun tajusin mitä oli kysynyt. Hävetti muuten vielä triplasti enemmän kun en edes korjannut asiaa. Tyhmä minä..

Vierailija kirjoitti:

Olin ollut flunssassa, jonka seurauksena olin menettänyt ääneni ja hain lääkäriltä sairaslomaa töistä. Pystyin hiljaisella äänellä kuiskimaan lääkärille. Keskustelu meni näin:

- Oletko laulaja? kysyi lääkäri

- En...? sanoin minä

- No kun laulajille usein käy näin.

- Joo en ole laulaja....

- No mutta laulajille kun usein kyllä käy näin!

- En ole laulaja.

- No sitten en tiedä mikä on vialla mutta laitetaan sut tuohon adrenaliinikoneeseen hengittelemään.

- Selvä............!

Tästä tuli mieleen työterveyslääkärin tarkastus vuosia sitten. En ollut ylipainoinen enkä sairas, mutta:

- Ja voi on sitten vaihdettava kevytlevitteeseen.

- Minä en käytä rasvaa ollenkaan.

- Leivän päälle sitten kevytlevitettä.

- Mutta kun minulla ei ole kotona koskaan rasvoja ja öljyjä.

- Kevytlevite on parempi kuin voi, siihen pitää vaihtaa.

- Pitääkö minun nyt ruveta käyttämään rasvaa, vaikkei tee mieli?

- Voi on kyllä vaihdettava kevytlevitteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahvasti meikattu,korkokenkäinen,venäjä -aksentilla puhuva,Ludmila tyyppinen lääkäri näytti kirjasta kuvaa,että mitä ,voisikohan olla tuo?Ja siis kysyi minun,potilaan mielipidettä.Olin satavarma,että olen piilokamerassa.Ja päälle lätkäsi tajuttoman pitkän saikun,vaikka kyseessä tyyliin pikku flunssa.No se oli tietenkin ihan kiva:)

Mä oon varmaan käyny tällä samalla; Onko njuuha? Kjuumetta? Kjuurku kipea? Laitan rjeseptin ja sjairaaslomaa. Ihan kun ois piilokamerassa ollut :D

Tää on sitten varmaan se sama joka sanoi todella kipeästä, korvakipuisesta 2v pojastamme, kun mies sanoi että itkee yöt läpeensä, että se kjuuluu vjaan tjuohon ikjään. Mies sanoi että poika on kipeä, anna lääkettä. Antoi

Menin korvakivun takia lääkäriin. Korvissa humisi ja paukkui ja sitä särki. Kuumettaki oli 38. Kun astuin ovesta sisään niin lääkäri aloitti: Sulla on tuota painoa kyllä aivan liikaa. Vastasin tietäväni erittäin hyvin mut nyt on korva kipee. Lääkäri alkoi jankata olenko harkinnut laihdutusta. Sanoi mun tarvitsevan aikaa ravintoterapeutille. Suosittele painonpudotus ryhmää. Seuraavaks se mittas verenpaineen. Verenpaine oli vähän koholla varmaankn lääkärin takia. Se sanoi verenpaineen johtuvan ylipainosta. Sanoi että saan todennäköisesti aivoinfarktin ja diabeteksen.

Ei ole varsinaisesti lääkärikäynti. Olin synnyttämässä ja aloin olla jo aika kipeä. Olin synnyttämättömien osastolla ja kutsuttiin kellolla hoitajaa paikalle, että josko saataisiin jotain kauratyynyjä vahvempaa. Hoitaja tarjosi mulle suihkua! Sanoi vaan, että ei me tässä vaiheessa oikein mitään mahdeta. Kohdunsuun tilannetta ei oltu tarkistettu tuntikausiin, eikä tarkistettu silloinkaan. Parin minuutin päästä soitettiin uudestaan ja tuli eri hoitaja, joka uskoi mun olevan oikeasti kipeä, kun supistukset jatkuivat tauotta, enkä päässyt itse sängystä ylös. Tuli kiire saliin. Ja en ollut edes ensikertalainen, että tiedän kyllä eron kipeän ja einiinkipeän supistuksen välillä.

Olin 25-vuotias kun jouduin aivan järkyttävän kivun takia menemään sairaalan päivystykseen, toinen jalka oli lonkasta varpaisiin asti niin kipeä etten pystynyt kävelemään. Päivystyksen nuori lääkäri antoi tutkimatta diagnoosin, lonkan limapussin tulehdus, ja lääkkeeksi särkylääkettä. Oikeasti minulla oli välilevyn pullistuma (joka olisi saattanut johtaa halvaustilaan) ja tämä virheellinen diagnoosi seurasi minua 8v ennen kuin ortopedi totesi asian oikean laidan. Tekisi mieli tehdä valitus mutta kun tapahtuneesta on jo niin kauan..

19-vuotiaana menin usean päivän jalkojen voimakkaan turvotuksen vuoksi lääkäriin. Komea, nuori mieslääkäri siinä alkoi punastellen kokeillä sääriä ja kokeili pulssia sisäreidestä varmaan 5 kertaa, kun sekosi aina laskuissa. Määräsi sitten sydänfilmiin viereiseen hoitajan huoneeseen. Siinä otin tietenkin yläosan paljaaksi ja lääkäri astui huoneeseen, katsoi paljasta rintakehääni, punastui ja änkyttäen peruutti omaan huoneeseensa takaisin :D oli ilmeisesti hoitajalle asiaa, puhui oven raosta kun ei kehdannut tulla huoneeseen :D vähän sääliksi kävi, hoitajan kanssa siinä sitten vaihdettiin huvittuneita katseita :D

Menin gynelle alapään haavauman takia, joka repesi aina yhdynnässä. Lääkäri oli rempseä virolaisnainen ja koko episodi oli lievästi sanoen hämmentävä ja lääkärin jutut niin hulluja, ettei siinä voinut enää kuin revetä nauramaan itsekin. Ratkaisu oli, että lääkäri luennoi pitkälti kovaan ääneen siitä, miten minun "pitäisi voidella sen miehen vehje, niin kuin makkara voilla". Ei se kyllä mitään auttanut saaduilla rasvoilla, vaan apu löytyi eri lääkärin määräämästä nitrovoiteesta, mutta tuo naurattaa vielä vuosienkin jälkeen,

Minulla on kylmäallergia, jota en vielä siinä vaiheessa tiennyt kun kävin järvessä uimassa. Sen seurauksena ihoni nousi paukamille (aivan kuin olisin kierinyt nokkospuskassa) ja hengittäminen kävi vaikeaksi. Päivystyksessä minua tutki muutama eri lääkäri ja diagnoosiksi sain, että olen vampyyri.

Yritin vielä myöhemmin varata aikaa lääkärille julkiselle puolelle, vastaukseksi sain vain että ei me sua voida hoitaa. Vasta yksityisellä sain diagnoosin.

Pyysin lääkäriltä erästä lääkettä "varalle", siis ei ollut siihen vaivaan minkä vuoksi olin vastaanotolla. Lääkäri kirjoitti reseptin ja kysyi hymyillen "saako olla vielä jotain muuta?". Ihana tyyppi; katsoi aina silmiin, kyseli kuulumiset ja oli muutenkin mukava. Harmitti kun vaihtoi työpaikkaa. Olin monta vuotta hänen potilaanaan työterveysasemalla.

Kävitkö lentoaseman Mehiläisessä? :D

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kylmäallergia, jota en vielä siinä vaiheessa tiennyt kun kävin järvessä uimassa. Sen seurauksena ihoni nousi paukamille (aivan kuin olisin kierinyt nokkospuskassa) ja hengittäminen kävi vaikeaksi. Päivystyksessä minua tutki muutama eri lääkäri ja diagnoosiksi sain, että olen vampyyri.

Yritin vielä myöhemmin varata aikaa lääkärille julkiselle puolelle, vastaukseksi sain vain että ei me sua voida hoitaa. Vasta yksityisellä sain diagnoosin.

REPS

Erikoisin lääkärikäyntini oli se, kun menin arvauskeskukseen lääkärin vastaanotolle (en enää muista miksi, jokin pikkukremppa varmaan). Lääkäri avasi oven, astuin ovelle ja ojensin käteni sanoen päivää. Lääkäri antoi ojennettuun käteeni reseptin ja sanoi näkemiin.

Menin gynelle koska alapäähän oli ilmestynyt valkoisia länttejä, ei kuitenkaan mitään oireita. Gyne sitten tiedusteli, miten voin tietää että siellä on länttejä, jos ne eivät kerran kutia tai kirvele yms. Kerroin että olen katsonut peilillä. Gyne järkyttyi tästä tiedosta. Kuulemma ei ole koskaan kuullutkaan että kukaan katselisi omaa värkkiään peilillä. No, järkytykseltään suostui tutkimaan, totesi vaan että kyseessä on vitiligo, ei ole vaarallinen. Hieman järkyttyneenä yritin kysellä että mikä on vitiligo, gyne tiuskaisi että mitä mä valitan, kyseessä on pigmenttihäiriö ja on nähnyt että joillain naisilla on polviin asti valkoisena. Vielä ovensuusta huikkasi, että elä hyvä nainen elämääsi äläkä tuijottele itseäsi peilistä.