Sukupuoliroolit ovat pitäneet tämän maailman tasapainossa. Mitä tapahtuu, jos niitä ei enää pian ole?
Mietityttää, mihin tämä maailma on menossa. Tuhansia vuosia ihmisillä on ollut kaksi sukupuolta, mies ja nainen. Sukupuolilla on olleet omat tehtävänsä ja tarkoituksena, ja juuri sen työn täyttämisen ansiosta olemme kehittyneet ja selviytyneet näin pitkälle. Evoluutio ei luonut sukupuolia sattumalta. Kun kaksi eri sukupuolta edustavaa yhdistyy hetkellisesti, maailmaan syntyy lisää elämää.
Evoluutio jakoi meidät tarkoituksellisesti kahteen ryhmään. Miehet ovat fyysisesti isompia, voimakkaampia, lihaksikkaampia ja nopeampia - miesten koko ruumiinrakenne on luotu fyysiseen työskentelyyn, töihin ja keksimiseen. Eikö tämä ole jo ilmiselvä osoitus siitä, että luonto on tarkoittanut miehen työskentelijäksi, lauman elättäjäksi?
Naiset taas ovat pienempiä, hoikempia ja heillä on luonnostaan vähemmän vantteruutta ja lihasmassaa. Heillä on myös äidilliset vaistot ja synnytykseen ja imettämiseen mahdollistettu vartalo, joka on sovellettu lasten hankkimiseen. Eikö tämä anna jo tarpeeksi viitteitä siihen, että nainen on luotu hoivaajaksi ja ns. emoksi?
Eivätkä eroavaisuudet jää fyysisiin poikkeavuuksiin. Historian kaikki merkittävimmät ja mahtavimmat henkilöt ovat kaikki olleet miehiä. Kaikki maailman parhaimmat ja älykkäimmät johtajat, keksijät, tiedemiehet, matemaatikot, fyysikot, taiteilijat, kirjailijat, urheilijat ja eri alojen asiantuntijat ovat olleet miehiä. Testosteroni luo miehille ja pojille paljon paremmat lahjat älykkyyteen, suorittamiseen ja tieteilyyn. Eivätkö sukupuoltemme peruserot osoita miesten ja naisten väliset poikkeavuudet?
En väitä, että miehet ja naiset olisivat eriarvoisia. Kumpikaan sukupuoli ei selviydy ilman toista. Mutta. Maailma on kehittynyt nykyisen tasoiseksi juuri tämän järjestelmällisen jaon mukaan. Kaikki toimii paremmin, kun jokainen tekee sitä mihin luonnollisesti soveltuu parhaiten. Nykymaailma on kuitenkin radikaalin muutoksen edessä. Tyttö- ja poikalapsia on alettu kasvattaa perusteetta samalla tavalla, heitä ei enää kannusteta sukupuolensa tehtäviin, nuoriin on valettu halveksuva asenne sääntöjä kohtaan. Nykyään on ok luokitella itsensä sukupuolettomaksi. Miksikö se ei olisi ok? Siksi, koska ihmiskunta ei selviydy, jos sukupuolten luontaiset tehtävät elämisemme eteen eivät täyty.
Tuhannet ihmiset unelmoivat tasapainoisemmasta ja helpommasta elämästä, joka toteutuu, jos lakkaamme yrittämästä muuttaa luonnon ja evoluution tarkoitusta. Lapset tulisi kasvattaa alusta asti sukupuoleensa perustuen. Tytöt kuuluisi lapsuudesta alkaen kouluttaa hyviksi leipojiksi, ruoanlaittajiksi ja toimimaan lasten kanssa. Heitä kuuluisi ohjata kotitöiden ja -askareiden pariin. Tytöille pitäisi nuoresta asti opettaa taitoja kodinhoitoon ja lasten kasvattamiseen - siihen tehtävään naissukupuoli on luotu. Myöhemmin naisena heidän tehtävänsä on jäädä kotiin hoitamaan lapsia ja kotia miesten hankkiessa leipää pöytään.
Poikalapsia taas pitäisi ohjata urheilun, fyysisen työn ja tieteen pariin. Miehet tulisi jakaa ns. fyysisiin puurtajiin ja älykköihin, jotka edistävät yhteiskuntamme kehitystä.
En ymmärrä, miksi nykyään niin monilla on tarve vastustaa tätä luonnollista jakoa. Tytöt ja pojat sekä naiset ja miehet ovat erilaisia, ja hyvä niin. Miksi etenkin nykypäivän tytöillä ja naisilla on jokin tarve vastustaa tehtäväänsä? Eivät pojatkaan kitise siitä, miten heidän hommansa olisi perheen elättäminen eikä pullan leipominen. Tytöillä olisi edessään elämä, vaikka eivät opiskelisikaan yhtä vaativille aloille kuin pojat. He huolehtisivat kodista ja ruoanlaitosta miesten ollessa perheen pää. Mies kohtelee kuuliaista ja ystävällistä naista kuin prinsessaa. Raivoava ja määkyvä akka lyö helposti nenänsä takkakiveen.
Kertokaa, mikä sukupuolijaossa on niin hirmuista? Koska faktahan on se, että ilman tätä järjestelmää emme olisi koskaan kehittyneet näin pitkälle. Tämän keskustelun tarkoitus ei ole syyllistää ketään, vaan herättää keskustelua.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinusta siis tyttöjen tulevaisuus olisi määrätty jo syntymän hetkellä? Teini-ikäisenä 14-15-kesäisenä sitten naimisiin jonkun 6-8 vuotta vanhemman nuorukaisen kanssa, leipomaan äijälle pullaa ja läskisoosia mitä vetää naamaan, kiillottaa äijän pikku huonekaluja ja toimia synnytyskoneena seuraavat 10 vuotta? Sitten vielä päälle lastenhoito ja koko ajan kasvavat kotityöt. Koko elämä lastenhuoneen, nyrkin, hellan ja sängyn välissä. Hienoa!
Kuulostat kovalta feministiltä, joka vihaa patriarkaattia.
No jos tuollaiseen kohtaloon pakottamisen vastustaminen tekee minusta kovan feministin joka vihaa patriarkaattia, niin sitten olen kova feministi joka vihaa patriarkaattia. Haluatko lapsekkaasti nakella vielä muita termejä joiden toivot saavan minut nöyrtymään ja perääntymään kannastani kuin kiltti tyttö ainakin? Luuletko olevasi ensimmäinen joka yrittää tuollaista temppua?
Hulluutesi näkyy. Annat feministeistä ikävän kuvan tuolla vaahtoamisellasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta yritettiin pienestä pitäen kasvattaa tyttömäistä tyttöä/naisellista naista, mutta kiinnostus esim. kaikenlaisia "maskuliinisia" harrasteita ja aloja kohtaan oli kova jo pienenä. Nykyään myöskin työskentelen varsin maskuliinisella, kunnianhimoisella alalla siinä vieläpä menestyen hyvin. Minulla ei myöskään ole lapsia, enkä niitä ole koskaan halunnutkaan ja tuskin haluan tulevaisuudessakaan. Voitko uskoa, olen silti todella onnellinen ja tasapainoinen ihminen!? :) Olen niiiiiiin tyytyväinen yhteiskuntaamme tällä hetkellä, että saan olla MINÄ, eikä minun tarvitse toteuttaa mitään valmiiksi määrättyä roolia siitä millainen minun tulisi olla naisena.
Terveisin,
Parisuhteessa elävä kolmekymppinen heteronainen
Mutta onko myös miehesi saanut olla oma itsensä?
Miksi miehille ei voi antaa samanlaista vapautta olla mitä ovat? Mikä teitä naisia siinä sitten pelottaa?
Tottakai mieheni saa olla sitä mitä on. :) Enimmäkseen hän haluaa olla/on maskuliininen mies. Työskentelee itse asiassa samalla alalla kuin minä ja meillä on myös joitakin samoja harrastuksia. Olen huomannut, että tunne-elämältään mieheni on hieman herkempi kuin minä, vaikka onkin mies, ja hyväksyn sen ihan täysin! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän miehiinkin kohdistuu edelleen ihan hurjia erittäin vanhakantaisia odotuksia ja vaatimuksia. Pitää olla vahva niin henkisesti kuin fyysisesti. Miksi? Ei saa näyttää tunteitaan - ei iloa eikä surua. Miksi?
Missä on elokuva jonka pääosassa olisi tunteellinen mies?
Pönkittämällä näitä kapeita sukupuolirooleja juuri sinä itse ajat miehet ahtaalle.
En minä pönkitä kapeita sukupuolirooleja. Mietin vain, että miksi miehille ei anneta rohkaisua "vapautua" ?
Itkevä mies hollywood-tuotannon pääosassa saattaisi olla todella iso juttu. Mutta kuulostaa varmasti sinustakin absurdilta ajatukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Too long; didn't read.
Kumma, kun maissia, joissa sukupuolirooleja on rikottu eniten, pärjätään parhaiten ja elämänlaatu on korkein. Esim. Norja, Islanti.
Tulin sanomaan saman asian. Kaikissa mahdollisissa elämän laatua ja kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa juuri ne maat joissa ei ole ns. perinteisiä sukupuolirooleja, pärjäävät selvästi parhaiten. Molempien sukupuolten resurssit ja lahjat on näissä maissa hyödynnetty parhaiten eikä ihmisiä rajoiteta ja alisteta sukupuolen tai seksuaaliseen suuntautumisen tms. perusteella. Lisäksi ihmiset ovat näissä maissa onnellisimpia.
Tuskin miehet kuitenkaan.
Miksi esim. suomalainen mies olisi onnellisempi kuin saudi-arabialainen?
Kuka osaa vastata tähän?
Mitä syitä suomalaisella miehellä on olla onnellisempi kuin saudi-arabialaisella.
Suomalainen mies saa hoivata lastaan.
Suomalaisella miehellä voi olla sekä mies- että naispuolisia ystäviä.
Suomalaisen miehen vaimo on suomalaisen miehen tasavertainen kumppani.
Suomalainen mies saa ilmaista vapaasti mielipiteensä, ilman että oikeuslaitos määrää rangaistukseksi raipaniskuja.
Suomalainen mies voi käydä baarissa kaljalla.
Suomalaisen miehen vaimo voi hakea suomaisen miehen baarista kotiin autolla.Aika naiivia... Nimittäin vaikka meillä Suomessa on tosi paljon feminismiä, siitä ei ole seurannut niinkään miesten vapautus sukupuolestaan kuin se, että naiset ovat alkaneet sanella miehille aiempaa enemmän elämisen ja käyttäytymisen rajoja ja ehtoja samalla kun he ovat kivunneet miesten rinnalle sosiaalisesti.
Niin, onhan se kamalaa että ensimmäistä kertaa tuhansiin vuosiin miehet eivät saakaan rellestää kuin siat pellossa vaan kumppanilla onkin omia odotuksia joiden pettämisellä on jopa seurauksia. Voi tätä surkeuden määrää, en tiedä miten miehet kestävät tätä...
Uhripuhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta yritettiin pienestä pitäen kasvattaa tyttömäistä tyttöä/naisellista naista, mutta kiinnostus esim. kaikenlaisia "maskuliinisia" harrasteita ja aloja kohtaan oli kova jo pienenä. Nykyään myöskin työskentelen varsin maskuliinisella, kunnianhimoisella alalla siinä vieläpä menestyen hyvin. Minulla ei myöskään ole lapsia, enkä niitä ole koskaan halunnutkaan ja tuskin haluan tulevaisuudessakaan. Voitko uskoa, olen silti todella onnellinen ja tasapainoinen ihminen!? :) Olen niiiiiiin tyytyväinen yhteiskuntaamme tällä hetkellä, että saan olla MINÄ, eikä minun tarvitse toteuttaa mitään valmiiksi määrättyä roolia siitä millainen minun tulisi olla naisena.
Terveisin,
Parisuhteessa elävä kolmekymppinen heteronainen
Mutta onko myös miehesi saanut olla oma itsensä?
Miksi miehille ei voi antaa samanlaista vapautta olla mitä ovat? Mikä teitä naisia siinä sitten pelottaa?
Ja missähän kohtaa tuossa sanottiin ettei mies ole saanut olla oma itsensä? Jos rupeat nakkelemaan tuollaisia aivopieruja niin boldaa edes se "loukkaava" kohta... Ai niin, mutta kun ei sellaista ollut ;D
Elä hermostu. Kunhan kysyin.
Onko miehesi oikeasti iso ja vahva himonussija vai vetääkö ns. yhteiskunnan odotusten mukaista roolia?
En ole tuo aikaisempi kommentoija mutta vastaanpa silti :)
Ei, mieheni ei ole iso ja vahva himonussija. Hän tykkää pukeutua naisten vaatteisiin ja veneillä (ei yhtäaikaa kuitenkaan :D ) Käymme yhdessä ostelemassa hänelle kauniita vaatteita ja toimin makutuomarina, ja kesäisin vuokraamme veneen kotimaasta, pari kertaa olemme matkustaneet välimerelle ihan vain veneilyn vuoksi. Tässä vain kaksi asiaa, tuen häntä kaikissa hänen elämänsä muissakin osa-alueissa ja hän tukee minua. Olemme molemmat omia itsejämme tässä suhteessa, ja hyvin onnellisia. Suosittelen tasavertaista kahden aikuisen suhdetta sinullekin, mikään ei ole sen veroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Too long; didn't read.
Kumma, kun maissia, joissa sukupuolirooleja on rikottu eniten, pärjätään parhaiten ja elämänlaatu on korkein. Esim. Norja, Islanti.
Tulin sanomaan saman asian. Kaikissa mahdollisissa elämän laatua ja kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa juuri ne maat joissa ei ole ns. perinteisiä sukupuolirooleja, pärjäävät selvästi parhaiten. Molempien sukupuolten resurssit ja lahjat on näissä maissa hyödynnetty parhaiten eikä ihmisiä rajoiteta ja alisteta sukupuolen tai seksuaaliseen suuntautumisen tms. perusteella. Lisäksi ihmiset ovat näissä maissa onnellisimpia.
Tuskin miehet kuitenkaan.
Miksi esim. suomalainen mies olisi onnellisempi kuin saudi-arabialainen?
Siksi, koska tasa-arvoisessa maassa myös miehet voivat olla vapaammin omia itsejään eli heitäkään ei ole pakotettu niin ahtaaseen rooliin kuin perinteisesti on ollut tapana.
Lisäksi uskon, että useimmat ihmiset kyllä ymmärtävät mikä on oikeudenmukaista, jo lapsetkin ymmärtävät.
Väitänpä kyllä, että saudi-arabiassa mies saa vapaammin olla oma itsensä kuin Suomessa. Muslimikulttuurithan ovat oikeita machouden ilmentymiä.
Esim. usean naisen pyörittäminen on täällä hyvin tuomittavaa miehille. Saudi-Arabiassa ihan ok.
Mä taas väitän, että kaikki miehet eivät koe macho-roolia omakseen. Tarkoitin siis juuri sitä, että Suomessa miesrooleissa on enemmän variaatiota "tarjolla" kuin jossain exlusive macho-maissa.
Ei Suomessa. Ruotsissa ehkä saattaa olla.
Suomessahan miehen rooli on vielä erittäin "äijä" kaikkine armeija-vaatimuksineen ja juuri tuon tunteiden peittämisen osalta. Tätä hiukan rikottiin sillä taannoisella "miesten vuoro" dokumentilla. Ja olihan se naisille järkytys silloin julkistamisen aikoihin, ettei miehet mouhaakaan saunassa nussimisesta ja vedä toisiaan turpaan siinä välillä.
Feministit tuntuvat todella yksinkertaisilta. On aivan selvää (tutkitustikin), että sukupuolia on kaksi, ei yksi eikä nolla. Poikkeukset ja "friikit" vahvistavat säännön.
Naiset haluavat olla miehen kaltaisia, koska yhteiskunta ihailee maskuliinisuutta (itsekkyys, kovuus, menestymisen korostaminen...) ja halveksii feminiinisyyttä (pehmeys, herkkyys, hoivaaminen...). Syynä tähän on nykyinen markkinatalous ja työelämä, jolle on hyötyä saada naisetkin miesten lisäksi tekemään töitä yritysten menestyksen hyväksi ja omistamaan elämänsä sille. Mielestäni myös miesten pitäisi saada olla feminiinisiä, nykyään sitä halveksitaan molemmilla sukupuolilla, ennen vain miehellä.
Vierailija kirjoitti:
Feministit tuntuvat todella yksinkertaisilta. On aivan selvää (tutkitustikin), että sukupuolia on kaksi, ei yksi eikä nolla. Poikkeukset ja "friikit" vahvistavat säännön.
Varohan, alaikäisyys paistaa kilometrin päähän ;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ihan sattumalta nuo mainitut ovat niitä parjattujen valkoisten heteromiesten johtamia maita.
Jóhanna Sigurðardóttir (s. 4. lokakuuta 1942 Reykjavík, Islanti) on islantilainen sosialidemokraattinenpoliitikko, joka toimi Islannin pääministerinä 1. helmikuuta 2009 – 23. toukokuuta 2013. Hän oli Islannin ensimmäinen naispääministeri ja maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaali hallituksen päämies. Jóhanna on ollut Islannin parlamentin jäsen vuodesta 1978. Hän oli sosiaaliministeri vuosina 1987–1994 ja 2007–2009.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%B3hanna_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir
Ettekö muista Vigdis Finnbogadottiria? Ja muistakin Pohjoismaista löytyy helposti esimerkkejä kuten kaikki varmaan tiedämme.
Ja tasa-arvoisimmissa maissa myös miehet ovat onnellisimpia. Jotkut nähtävästi ovat onnellisia vain kun saavat jonkun alistettavakseen.
Tasa-arvoisimmat ja demokraattisimmat maat ovat niitä parjatun valkoisen heteromiehen maita kaikki ja jokaikinen. Niissä on myös kaikkein eriytyneimmä työmarkkinat johtuen vapaasta valinnasta. Ei vaikuta kovin androgyyniltä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta yritettiin pienestä pitäen kasvattaa tyttömäistä tyttöä/naisellista naista, mutta kiinnostus esim. kaikenlaisia "maskuliinisia" harrasteita ja aloja kohtaan oli kova jo pienenä. Nykyään myöskin työskentelen varsin maskuliinisella, kunnianhimoisella alalla siinä vieläpä menestyen hyvin. Minulla ei myöskään ole lapsia, enkä niitä ole koskaan halunnutkaan ja tuskin haluan tulevaisuudessakaan. Voitko uskoa, olen silti todella onnellinen ja tasapainoinen ihminen!? :) Olen niiiiiiin tyytyväinen yhteiskuntaamme tällä hetkellä, että saan olla MINÄ, eikä minun tarvitse toteuttaa mitään valmiiksi määrättyä roolia siitä millainen minun tulisi olla naisena.
Terveisin,
Parisuhteessa elävä kolmekymppinen heteronainen
Mutta onko myös miehesi saanut olla oma itsensä?
Miksi miehille ei voi antaa samanlaista vapautta olla mitä ovat? Mikä teitä naisia siinä sitten pelottaa?
Ja missähän kohtaa tuossa sanottiin ettei mies ole saanut olla oma itsensä? Jos rupeat nakkelemaan tuollaisia aivopieruja niin boldaa edes se "loukkaava" kohta... Ai niin, mutta kun ei sellaista ollut ;D
Elä hermostu. Kunhan kysyin.
Onko miehesi oikeasti iso ja vahva himonussija vai vetääkö ns. yhteiskunnan odotusten mukaista roolia?
En ole tuo aikaisempi kommentoija mutta vastaanpa silti :)
Ei, mieheni ei ole iso ja vahva himonussija. Hän tykkää pukeutua naisten vaatteisiin ja veneillä (ei yhtäaikaa kuitenkaan :D ) Käymme yhdessä ostelemassa hänelle kauniita vaatteita ja toimin makutuomarina, ja kesäisin vuokraamme veneen kotimaasta, pari kertaa olemme matkustaneet välimerelle ihan vain veneilyn vuoksi. Tässä vain kaksi asiaa, tuen häntä kaikissa hänen elämänsä muissakin osa-alueissa ja hän tukee minua. Olemme molemmat omia itsejämme tässä suhteessa, ja hyvin onnellisia. Suosittelen tasavertaista kahden aikuisen suhdetta sinullekin, mikään ei ole sen veroista.
Olet todella poikkeuksellinen nainen.
Useimpia naisia tuo edelleen ällöttää enemmän kuin mikään muu. Se että mies poikkeaa median miesmallista. Saati sitten, että pystyisivät suhteeseen miehen kanssa, jolla on tuollaisia taipumuksia. Miehelle on seksuaalisestikin varattu vain "muna menee pilluun, muna tulee ulos pillusta _ repeat" -rooli.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa, mikä sukupuolijaossa on niin hirmuista? Koska faktahan on se, että ilman tätä järjestelmää emme olisi koskaan kehittyneet näin pitkälle. Tämän keskustelun tarkoitus ei ole syyllistää ketään, vaan herättää keskustelua.
Mistä sinä tiedät kuinka pitkälle olisimme kehittyneet jos jokainen olisi saanut myös 'vanhoina hyvinä aikoina' hyödyntää osaamistaan ja lahjojaan ilman sukupuoliroolien asettamia rajoitteita?
Vierailija kirjoitti:
Feministit tuntuvat todella yksinkertaisilta. On aivan selvää (tutkitustikin), että sukupuolia on kaksi, ei yksi eikä nolla. Poikkeukset ja "friikit" vahvistavat säännön.
Sinä itse tässä yksinkertainen olet jos et ymmärrä että kyllä feministit tietävät että sukupuolia on kaksi. Et lisäksi ymmärrä että biologisen sukupuolen (joita on enemmän kuin kaksi ) lisäksi meillä on sosiaalinen sukupuoli sekä sulupuoli sekä sukupuoli-identiteetti ja vielä seksuaalinen suuntautuminen eikä näistä välttämättä mikään käy yhteen sen biologisen sukupuolen kanssa.
Eli en saisi olla tiedealalla tai urheilla, koska mulla on pimppi? Olen pienestä pitäen tykännyt ja ollut hyvä edellä mainituissa. Minusta vanhemman ja aikuisen tehtävä on kannustaa lasta sille uralle, mistä lapsi nauttii ja hänellä on kykyjä. On vanhanaikaista tunkea ihmisiä poika- tai tyttömuottiin. Ihmiset ovat yksilöitä. En ole samanlainen kuin kaikki naiset, ja kaikki naiset eivät ole samanlaisia kuin minä. Joku mies voi tykätä pitsinnypläyksestä ja inhota matikkaa. Silloin on parempi, että minä lasken ja mies virkkaa. Eikä niin, että pakotetaan tekemään sellaisia asioita, jotka ei ole luontevia ja tehdään hammasta purren.
Aloittaja haluaa ilmeisesti palata ns vanhoihin hyviin aikoihin. Silloin vain pienellä osalla miehistä sukuineen ja perheineen oli asiat hyvin ja pystyi kouluttautumaan yms. Elämään vapaasti. Suurin osa miehet mukaan lukien olivat lähinnä koiran ja työhevosen tasoisia olioita. Kaikilla oli oma paikkansa yhteiskunnassa. Yhteiskunta toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän miehiinkin kohdistuu edelleen ihan hurjia erittäin vanhakantaisia odotuksia ja vaatimuksia. Pitää olla vahva niin henkisesti kuin fyysisesti. Miksi? Ei saa näyttää tunteitaan - ei iloa eikä surua. Miksi?
Missä on elokuva jonka pääosassa olisi tunteellinen mies?
Pönkittämällä näitä kapeita sukupuolirooleja juuri sinä itse ajat miehet ahtaalle.
En minä pönkitä kapeita sukupuolirooleja. Mietin vain, että miksi miehille ei anneta rohkaisua "vapautua" ?
Itkevä mies hollywood-tuotannon pääosassa saattaisi olla todella iso juttu. Mutta kuulostaa varmasti sinustakin absurdilta ajatukselta.
Olen samaa mieltä, että sekä naisiin että miehiin kohdistuu edelleen perinteisiä rooliodotuksia. Mutta olen sitä mieltä, että naisten ja miesten tasa-arvoistuminen on laajentanut rooleja molemmilla sukupuolilla. Eli mielestäni miehet saavat nykyään osoittaa monenlaisia tunteita vapaammin kuin joskus ennen. Tämä on mielestäni hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Eli en saisi olla tiedealalla tai urheilla, koska mulla on pimppi? Olen pienestä pitäen tykännyt ja ollut hyvä edellä mainituissa. Minusta vanhemman ja aikuisen tehtävä on kannustaa lasta sille uralle, mistä lapsi nauttii ja hänellä on kykyjä. On vanhanaikaista tunkea ihmisiä poika- tai tyttömuottiin. Ihmiset ovat yksilöitä. En ole samanlainen kuin kaikki naiset, ja kaikki naiset eivät ole samanlaisia kuin minä. Joku mies voi tykätä pitsinnypläyksestä ja inhota matikkaa. Silloin on parempi, että minä lasken ja mies virkkaa. Eikä niin, että pakotetaan tekemään sellaisia asioita, jotka ei ole luontevia ja tehdään hammasta purren.
Tarkoitit tuon varmaan halventavaksi "pitsinnypläyksestä" tykkääviä miehiä kohtaan.
Mutta vituiksi meni!
Suurin osa menestyneistä muotitaloista on "pitsinnypläyksestä" tykänneiden miesten perustamia.
Naisilla on joku ihmeellinen käsitys, että "pitsinnnypläys" olisi vähemmän tärkeää kuin esim. matematiikka. Varmaankin koska naisten mielestä kaikki miesten perinteisesti tekemä on upeaa ja mahtavaa ja sitä ainoaa oikeaa tekemistä. Sitten joku mies alkaa nyplätä pitsiä ja siitä syntyy Gucci. Ei olekaan enää niin noloa puuhastelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ihan sattumalta nuo mainitut ovat niitä parjattujen valkoisten heteromiesten johtamia maita.
Jóhanna Sigurðardóttir (s. 4. lokakuuta 1942 Reykjavík, Islanti) on islantilainen sosialidemokraattinenpoliitikko, joka toimi Islannin pääministerinä 1. helmikuuta 2009 – 23. toukokuuta 2013. Hän oli Islannin ensimmäinen naispääministeri ja maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaali hallituksen päämies. Jóhanna on ollut Islannin parlamentin jäsen vuodesta 1978. Hän oli sosiaaliministeri vuosina 1987–1994 ja 2007–2009.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%B3hanna_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir
Islannissa oli myös naispresidentti vuosina 1980–1996 eli 16 vuotta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministit tuntuvat todella yksinkertaisilta. On aivan selvää (tutkitustikin), että sukupuolia on kaksi, ei yksi eikä nolla. Poikkeukset ja "friikit" vahvistavat säännön.
Sinä itse tässä yksinkertainen olet jos et ymmärrä että kyllä feministit tietävät että sukupuolia on kaksi. Et lisäksi ymmärrä että biologisen sukupuolen (joita on enemmän kuin kaksi ) lisäksi meillä on sosiaalinen sukupuoli sekä sulupuoli sekä sukupuoli-identiteetti ja vielä seksuaalinen suuntautuminen eikä näistä välttämättä mikään käy yhteen sen biologisen sukupuolen kanssa.
Sosiaalista ja biologista on käytännössä mahdotonta pitää erillään.
Mä taas väitän, että kaikki miehet eivät koe macho-roolia omakseen. Tarkoitin siis juuri sitä, että Suomessa miesrooleissa on enemmän variaatiota "tarjolla" kuin jossain exlusive macho-maissa.