Jäätiin vauvan kanssa yksin :|
Olen nuori äiti, juuri 21v täyttänyt ja vauva 9kk. Poikaystävä päätti pari kk sitten ettei kiinnosta vauva tai minä. Hakkasi petti ja lähti. Nyt jo joku uusi tyttö hänellä. Vauvaa ei kaipaa tai ole kiinnostunut olemassaolosta. Tuntuu niin kauhealta että ihminen jonka kanssa olin 2vuotta hylkäsi vain kun roskan. Tiesi että mulla ei kavereita ja poikaystävä oli ainut tuki muttei häntä kiinnostanut kuin viina ja muut :(
Miten te muut yh saatte ajan kulumaan? Olen kotona vain päivästä toiseen yksin vauvan kanssa. Joskus käydään äidilläni ja torstaisin on kerhoa mutta muut päivät vaan ihmetellään kotona ja katkerana mietin exää ja miten hänellä on hauskaa ja itse vain masentuneena kotona. Aloitin masennuslääkkeetkin mutta en ole huomannut näin 2kk jälkeen muutosta. No, ehkä en halua kuolla joka päivä mutta ehkä tän teki vain aika ja pakko jaksaa. Ainut vain että suu kuivuu lääkkeistä.
Tuntuu niin epäreilulta että näin kävi ja vaikea käsittää että tärkein ihminen vaan hylkäsi ja etti heti uuden..
Meillä käy joskus perhetyöntekijä ja hän harmitteli kun ei voi ammatin takia kertoa muita perheitä mutta on muitakin yksinäisiä yksinhuoltajia. Hm :/ En haluaisi olla kaiken aikaa kotona miettimässä asioita mutta mitä muutakaan. Onko kukaan muu ollut tälläisessä tilanteessa?
En nyt kaipaa ilkeitä kommentteja miten lasta ei olisi kannattanut hankkia. Oli iloinen yllätys ja oltiin kaikki tosi iloisia, olen vieläkin kiitollinen kaiken aikaa vauvasta että mulla on edes hänet.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Menet opiskelemaan/töihin?
No, jos nyt annettaisi vauvan ensin vähän kasvaa - sentään muutaman kk ikäinen.
Vai sellainen poikaystävä. Jos olen väärässä niin pyydän anteeksi mutta tulee väkisin mieleen että tässä on tyttö taas ihastunut johonkin miehekkääseen kovikseen....ja he kun eivät yleensä ole parhaita sitoutumaan vaikka kuinka hyvin panisivatkin. Ne kiltit nössömmät miehet ovat parempia isiksi, mutta kun ne eivät teille kelpaa naisille niin syntyyhän sitä näitä ongelmia.
-Mies-
Vierailija kirjoitti:
Vai sellainen poikaystävä. Jos olen väärässä niin pyydän anteeksi mutta tulee väkisin mieleen että tässä on tyttö taas ihastunut johonkin miehekkääseen kovikseen....ja he kun eivät yleensä ole parhaita sitoutumaan vaikka kuinka hyvin panisivatkin. Ne kiltit nössömmät miehet ovat parempia isiksi, mutta kun ne eivät teille kelpaa naisille niin syntyyhän sitä näitä ongelmia.
-Mies-
Jospa aloitusviestin tekijä yllättääkin tällä kertaa ja kertoo kohta että kyseinen mies onkin niitä "kilttejä poikia" eikä koviksia.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla ap ettet enää löydä miestä ainakaan ennenkuin lapsi on 18v. Monet miehet kohtelevat uusperheissään hyvin eri arvoisesti toisen miehen tekemään lasta. Turhaa mammat kehuvat sitä yh.n elämää ja sanovat että kyllä mies löytyy. Mutta jos jaksat olla kaksin lapsen kanssa niin mikäs siinä.
Niin tiedän :( Tuntuu epäreilulta että exällä heti uusi tyttöystävä ja ottajia olisi. Ehkä mä en tulekaan löytämään enää ketään. Se voi olla
AP:han kertoi avausviestissä että poikaystävä on viinaan menevä, ja ei ne kiltit tietokonenörtit taida olla niitä kovimpia viinaan menijöitä, eli eiköhän tässäkin tapauksessa ole isäksi valikoitunut se miehekäs alfa-uros. Ja sitten ollaan yllättyneitä että mies ei osoittautunutkaan hyväksi kumppaniksi???! Milloin tämä maailma oikein muuttuu....hohhoijaa.
AP, jos kelpuutat jatkossa niitä kilttejä vähemmän miehekkäitä tyyppejä niin voit vielä läytääkin isäpuolen lapselle.
Ensinkin olet todella rohkea nuori nainen kun olet vauvan kanssa pärjäillyt omin voiminesi ja käynyt näin rankan jutun läpi! Tuntuu todella pahalta, miten sinulle kävi ja varmasti nyt tuntuu siltä, että on rankkaa, mutta pärjäät paljon paremmin ilman tuollaista ihmistä. Hän on selkeästi matkalla tuhoamaan itseään, eikä olisi ollut hyväksi sinulle eikä vauvalle. Eli parhaan teon minkä on varmaan koskaan tehnyt, on että lähti ja jätti teidät turvaan. Yksinäisyys on rankkaa, mutta vauvan kanssa voitte yrittää tutustua maanläheisiin ja perhekeskeisiin ihmisiin ja varmasti löytyy samassa tilanteessa olevia ihmisiäkin, joihin voisit tutustua? Ajattele tätä tilannetta pisteenä, josta kaikki lähtee parempaan suuntaan. Anna itsellesi tilaa ja aikaa surea tämä pois ja lupaan, että huomaat miten paljon paremmin asiat alkavat sujumaan. Tuo pieni vauva, joka on nyt elämässäsi on henkilö, joka rakastaa sinua todella paljon ja on suuri siunaus. Hae mahdollisimman paljon apua ja hyödynnä kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut yms. Kysele ja tutki olisiko kunnallasi erillaisia kerhoja yms. suunnattuna esim nuorille äideille, joissa voisit tutustua uusiin ihmisiin. Juttele äidillesi ja perhetyöntekijälle asioista. Tsemppiä, kaikki tulee sujumaan parempaan päin, älä huoli!<3
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuoret naiset tekevät lapsia tällaisten miesten kanssa? Ei yhtään ajatella pidemmälle!
Tuomionkello hiljaa siellä!
Kyllähän näitä tapauksia tapahtuu myös 30+ hyvin kouluttautuneille ihmisille. Mies ei haluakkaan/kiinnostukkaan perhe-elämästä ja haluaa lähteä.
Tsemppiä ap! Kuten on ehdotettukkin, koita löytää muita äitejä seuraksi ja päiviin tekemistä.:)
Muistan itsekkin millaista pienen vauvan kanssa oli olla kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä miestä vauvalla pidetä.
Fiksu mies osallistuu kuitenkin lapsen elämään ja on läsnä.
AP asuitteko siis miehen kanssa yhdessä? Ja mikä tärkeämpää oletko ikinä asunut yksin omillasia? Olet kuitenkin aika nuori. Sen takia kysyn, kun epäilen että tässä nyt ei ole pelkästään kyse mistään erojärkytyksestä vaan myös osittain siitä, että asut yksin ja silloin kaikilla on yksinäisyyden tunteita alussa :P
Kohta kevät tulee ja aivan varmasti tutustut ikäsiisi, tai miksei eri ikäisiinkin, mameihin joiden kanssa jutut osuu yhteen. Vauvat voi katella toisiaan ja heilutella käsiään.
Tsemppiä!
aloittaja1 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna perhettyöntekijälle yhteystiedot lapulla ja pyydä kysymään näiltä yksinäisiltä jos kiinnostaisi tavata, jos kiinnostaa voi antaa sun yhteystiedot?
Eivät ilmeisesti saa tehdä näin.
Asun Raumalla pienellä paikkakunnalla niin ei oikein ole mitään fb sivuja missä muita samassa tilanteessa :/
Pistät kaupan ilmoitustaululle ilmoituksen, jossa haet äitiseuraa / useampia äitejä kokoontumaan esim. vuorotellen kodeissa .
Vierailija kirjoitti:
Ensinkin olet todella rohkea nuori nainen kun olet vauvan kanssa pärjäillyt omin voiminesi ja käynyt näin rankan jutun läpi! Tuntuu todella pahalta, miten sinulle kävi ja varmasti nyt tuntuu siltä, että on rankkaa, mutta pärjäät paljon paremmin ilman tuollaista ihmistä. Hän on selkeästi matkalla tuhoamaan itseään, eikä olisi ollut hyväksi sinulle eikä vauvalle. Eli parhaan teon minkä on varmaan koskaan tehnyt, on että lähti ja jätti teidät turvaan. Yksinäisyys on rankkaa, mutta vauvan kanssa voitte yrittää tutustua maanläheisiin ja perhekeskeisiin ihmisiin ja varmasti löytyy samassa tilanteessa olevia ihmisiäkin, joihin voisit tutustua? Ajattele tätä tilannetta pisteenä, josta kaikki lähtee parempaan suuntaan. Anna itsellesi tilaa ja aikaa surea tämä pois ja lupaan, että huomaat miten paljon paremmin asiat alkavat sujumaan. Tuo pieni vauva, joka on nyt elämässäsi on henkilö, joka rakastaa sinua todella paljon ja on suuri siunaus. Hae mahdollisimman paljon apua ja hyödynnä kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut yms. Kysele ja tutki olisiko kunnallasi erillaisia kerhoja yms. suunnattuna esim nuorille äideille, joissa voisit tutustua uusiin ihmisiin. Juttele äidillesi ja perhetyöntekijälle asioista. Tsemppiä, kaikki tulee sujumaan parempaan päin, älä huoli!<3
Kiitos kovasti! Tiedän että parempi näin silti tuntuu kauhealta ja pahalta kun toivoi lapselle hyvää isää :(
Koitan jos jostain löytyisi seuraa. Olen kyllä aijemminkin asunut yksin mutta sillon oli koulu ja työt eli aina tekemistä.
S-postirinki pystyyn juttelu-/tukiseuraksi, jos ei fyysinen läsnäolo onnistu? Itselläni ei ole lapsia mutta voisin lähteä seuraksi puistoon, shoppailemaan, jos vain asuisin lähempänä (melkein toisella puolella Suomea asun 😐)
Huomenta AP! Tänään olisi sitten kerhopäivä, eikö? Yritä myös tutustua niihin ulkomaalaisiin äiteihin siellä. Vaikka oma enkkusi olisi ruosteessa niin tuskin hekään täydellistä puhuvat. Kysy myös ryhmän vetäjältä (joka on tosi mukava jos vielä sama kuin ennen) jos voisitte Sinilinnussa puuhata jonkunlaisen ryhmän syntymistä. Muissa ryhmissä voi olla myös yksinäisiä äitejä. Ehkä tiedoittaminen onnistuu paremmin sitäkautta.
Mun on pakko lähteä töihin ;) mutta ihanaa ja aurinkoista päivää sulle ja lapselle!
Ps. Miten lapsen isän isovanhemmat suhtautuu lapseen? Asuvatko paikkakunnalla, käyttekö heillä? Vaikka isä olis ihan syvältä niin ne isovanhemmat saattaa joskus olla mukavia.
Kannattaa silti käydä niissä puistoissakin vaikka vauva ei kävelisikään. Esim. siinä sairaalan vieressä olevassa uudessa puistossa on sellainen ihan mini kokoinen liukumäki johon voi kyllä pistää aika pienenkin. Ollaan siellä muutama kerta käyty nyt talvella ja joka kerta on ollut muitakin. Voisin kuvitella että kesällä on paljon porukkaa. Ja onhan vauvasi kesällä kuitenkin jo vuoden vanha. Miksi ajattelet ettei hän liiku silloin vielä?
Nyt on hiihtoloma niin ei ole kerhoa. Olen kyllä jutellut ulkomaalaisille mutta ovat aika lailla vanhempia ja heillä on omat juttunsa. En usko että ystävää saisin..
Lapsen isän äidin kanssa ollaan ihan tekemisissä ja joskus käydään hänen luona mutta on kovin kiireinen.
Lapsi ei viihdy mahallaan ollenkaan niin ei tule liikkumaan ennen kuin kävelee ja epäilen ettei vielä kesällä opi kävelemään :)
Nämä aamu on aina masentavia kun tietää että koko päivänä ei tapahdu mitään
Voi olla ap ettet enää löydä miestä ainakaan ennenkuin lapsi on 18v. Monet miehet kohtelevat uusperheissään hyvin eri arvoisesti toisen miehen tekemään lasta. Turhaa mammat kehuvat sitä yh.n elämää ja sanovat että kyllä mies löytyy. Mutta jos jaksat olla kaksin lapsen kanssa niin mikäs siinä.