Jäätiin vauvan kanssa yksin :|
Olen nuori äiti, juuri 21v täyttänyt ja vauva 9kk. Poikaystävä päätti pari kk sitten ettei kiinnosta vauva tai minä. Hakkasi petti ja lähti. Nyt jo joku uusi tyttö hänellä. Vauvaa ei kaipaa tai ole kiinnostunut olemassaolosta. Tuntuu niin kauhealta että ihminen jonka kanssa olin 2vuotta hylkäsi vain kun roskan. Tiesi että mulla ei kavereita ja poikaystävä oli ainut tuki muttei häntä kiinnostanut kuin viina ja muut :(
Miten te muut yh saatte ajan kulumaan? Olen kotona vain päivästä toiseen yksin vauvan kanssa. Joskus käydään äidilläni ja torstaisin on kerhoa mutta muut päivät vaan ihmetellään kotona ja katkerana mietin exää ja miten hänellä on hauskaa ja itse vain masentuneena kotona. Aloitin masennuslääkkeetkin mutta en ole huomannut näin 2kk jälkeen muutosta. No, ehkä en halua kuolla joka päivä mutta ehkä tän teki vain aika ja pakko jaksaa. Ainut vain että suu kuivuu lääkkeistä.
Tuntuu niin epäreilulta että näin kävi ja vaikea käsittää että tärkein ihminen vaan hylkäsi ja etti heti uuden..
Meillä käy joskus perhetyöntekijä ja hän harmitteli kun ei voi ammatin takia kertoa muita perheitä mutta on muitakin yksinäisiä yksinhuoltajia. Hm :/ En haluaisi olla kaiken aikaa kotona miettimässä asioita mutta mitä muutakaan. Onko kukaan muu ollut tälläisessä tilanteessa?
En nyt kaipaa ilkeitä kommentteja miten lasta ei olisi kannattanut hankkia. Oli iloinen yllätys ja oltiin kaikki tosi iloisia, olen vieläkin kiitollinen kaiken aikaa vauvasta että mulla on edes hänet.
Kommentit (124)
Mistä päin olette? Fb:ssä on monelle kaupungille hätäkahvit ryhmiä, löytyisikö siltä vertaistukea ja seuraa?
Kerro mistä olet ja pyydä vaikka palstalaisia tapaamiseen jonnekin asukaspuistoon, lenkille, kahvilaan, luoksesi?
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta kuvaamasi perusteella kuulostaisi siltä, ettei ex-miehesi ollut rakkautesi arvoinen. Jos hakkasi ja jätti sinut.
Sun olisi tärkeä jaksaa, koska vauvan hoito on raskasta, kiva, että vauva tuo sulle iloa kuitenkin. Koita ulkoilla vaunulenkeillä et saat raitista ilmaa, ja pysyt virkeämpänä.
Pidä tiiviisti yhteyttä niihin läheisiin joita sulla on ja yritä löytää uusia. On tärkeää myös, että arvostat itseäsi ja ymmärrät, ettei miehesi perään kannata haikailla, vaan kun voit hyvin, niin voisit löytää paremmankin ihmisen rinnallesi, mutta tärkeää että sinä voit itse hyvin.
Hyvää jatkoa!
Anna perhettyöntekijälle yhteystiedot lapulla ja pyydä kysymään näiltä yksinäisiltä jos kiinnostaisi tavata, jos kiinnostaa voi antaa sun yhteystiedot?
Vierailija kirjoitti:
Voit sä vielä sen lapsesi antaa adoptioon. Pääset itse helpommalla etkä pilaa omaa nuoruuttasi.
Onko äitis tiputtanut sut vauvana päälles vai ootko ap:n miehen nyxä?
Mene ap kahville kavereiden kanssa, lenkkeile kun vauva nukkuu, käy kirjaatossa, vauva uskarissa, vauvauinnisa, hanki aktiivisesti kavereita itsellesi jotka ovat samassa elämäntilanteessa kanssasi. Kotona yksi oleminen masentaa ketä vaan.
Parempi että pääsit paskasta miehestä. Ja ihan hyvä että vauva ei häntä kiinnosta, aina saisit pelätä lyökö se lastakin ja millaista vaihtuvaa naisseuraa isän kodissa luuhaa. Hanki nyt yksinhuoltajuus itsellesi, helpottuu asiat.
Yritä löytää muut alueesi nuoret äidit ja yksinhuoltajat, aivan varmasti löydät esimerkiksi facen kautta! Ja käy kerhoissa ja perhekahviloissa! Ja yksi hyvä vaihtoehto on tietysti sekin, että aloitat jonkun uuden harrastuksen vauvan kanssa, esimerkiksi muskarin tai vauvasirkuksen. Tsemppiä sinulle vaikeaan tilanteeseen <3
Laita tänne ilmoitus että kahvittelu seuraa ja paikkakunta! Voisitko jättää vauvaa hoitoon vanhemmillesi? Saisit muutaman tunnin omaa aikaa:) tee vaikka Tinderi ja käy treffeillä silloin:D
Kokeile vauvamuskaria, MLL:n perhekahvilaa, seurakunnan kerhoja. Kun vauva vähän kasvaa niin leikkipuistot ynm. paikat missä pyörii ihmisiä lapsiensa kanssa. Rohkeasti vain juttelemaan ihmisille, lasten kautta tutustuminen on helpompaa, kuin ihan ilman mitään "alibia". ja jos joku ei heti ole halukas tutustumaan, niin ei kannata lannistua, sellaisiakin vanhempia on paljon, jotka nimen omaan kaipaa seuraa kun lapset on pieniä. Parempaa sun ja lapsen elämä on ilman hakkaavaa alkoholistia. Selviät kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Laita tänne ilmoitus että kahvittelu seuraa ja paikkakunta! Voisitko jättää vauvaa hoitoon vanhemmillesi? Saisit muutaman tunnin omaa aikaa:) tee vaikka Tinderi ja käy treffeillä silloin:D
Ja jos oot pk seudulta niin mua kiinostaisi käydä vaikka kävelyllä ja nähdä pientä vauvaa, odotan esikoista ja oon saman ikänen kun sinä:)
Onni saattoi olla sittenkin sinulle myötäinen! Viinaan menevä ja hakkaava keskenkasvuinen mies on pahin jopa karmaiseva tulevaisuuden turva. Kyllä sinut saadaan jaloilleen muullakin tavalla. Tällä Telluksella kun on ihmisiä ja osa heistä ihan valmiina auttamaan sinua. On olemassa erilaisia ryhmiä ja keskustelupiirejä, joihin kannattaa osallistua. Voit saada mukavia ystävyyssuhteita esim. muista äideistä. Ole aktiivinen ja pidä itsesi kiireisenä vaan ei stressattuna. Pää pystyyn, hienoa, että tykkäät vaavistasi!
Kohta huomaat, että elämäsi täytyy toiveikkuudella ja masennuslääkkeet voivat jäädä. Jos olisit tässä lähellä , tulisin näin vanhempana tätinä tervehtimään sinua ja pientä.
Kannattaa keksiä joka päivälle jotain tekemistä että tulee lähdettyä ulos. Tee vaikka tikusta asiaa ja käy kaupasa tms. Ja mahdollisimman paljon noita perhekahviloita, muskaria yms.
Rutiinit auttaa mua ainakin jaksmaan. Jos vaan nyhjää kotona niin ei jaksa sitäkään vähää kotitöitä jne.
Jos masennuslääke ei toimi se voi johtua siitä että annos on liian pieni tai lääke muuten vaan on väärä. Lisäksi varmasti hyötyisit esim psykologin käynneistä.
tuli mieleen että radion kuuntelu voi myös piristää mieltä, saa muutakin ajateltavaa kun kuuntelee juontajien höpimöitä. Mun mies on työpaikassa jossa tosi huono työilmapiiri ja hän sanoo että ilman ylex-iltapäivää ei jaksais siellä käydäkkään..
Vierailija kirjoitti:
Anna perhettyöntekijälle yhteystiedot lapulla ja pyydä kysymään näiltä yksinäisiltä jos kiinnostaisi tavata, jos kiinnostaa voi antaa sun yhteystiedot?
Eivät ilmeisesti saa tehdä näin.
Asun Raumalla pienellä paikkakunnalla niin ei oikein ole mitään fb sivuja missä muita samassa tilanteessa :/
Tilanne varmasti tuntuu ikävältä nyt, mutta sinulla on myös paljon mistä olla kiitollinen. Ensinnäkin terve lapsi, toiseksi olet vielä todella nuori ja sinulla on aikaa vaikka opiskella uusi ammatti, löytää uusi kaveripiiri sekä uusi rakkaus ja kolmanneksi, pääsit eksästäsi eroon. Ihan oikeasti, se tuntuu pahalta nyt, mutta jos olisit katsellut vuosia viinaan menevää, väkivaltaista pettäjää niin itkisit kolmekymppisenä sitä miten haaskasit nuoruutesi ja lapsesi lapsuuden tuollaiseen sairaaseen kuvioon.
Ehkä esim. äitisi voisi olla lapsen kanssa välillä, jotta pääsisit harrastamaan, kampaajalle tms. ? Tai sitten keksit jotain piristävää tekemistä kotona, esim. leffoja, kirjoja, nettitreenejä, valokuvausta, sisustamista, käsitöitä- ihan mikä tahansa sinua kiinnostaa. Pinterestistä ja Instagrammista voi hakea inspiraatiota.
Kiitos kovasti kommenteista! Ihania ihmisiä on ja olen niin kiitollinen perhetyöntekijöillekin jotka auttavat. Nyt hiihtolomaviikolla vaan ei ole mitään tekemistä ja vaan ihmetellään kotona.
Käytiin vauvauinnissa mutta se oli niin aikaisin aamulla ja kallista että lopetettiin. Kaikkiin mahdollisiin kerhoihin ja harrastuksiin ollaan haettu mutta tuo päästiin vain torstain kerhoon ainoastaan
Tulin hyvälle päälle kun luin näitä ihmisten vastauksia. Paljon neuvoja ja monet olivat halukkaita kahvitteluun ja tapaamaan äitiä ja ihanaa pikkuvauvaa :)
Ehkä kaikki ei olekkaan ihan niin paskaa kuin telkusta voisi luulla.
Minäkin ehdotan, että teet aikataulun päiviin ja koko viikolle. En ole mikään järjestyksen ihminen, mutta helpotti, kun joka päivälle oli "varattu" kotitöitä ja muuta ohjelmaa.
Ala käymään säännöllisesti läheisissä leikkipuistoissa, siellä tutustut muihin äiteihin. Voit myös päättää, että maanantai on kirjastopäivä ja perjantai uimahallipäivä.
Ymmärrän kyllä, että varsinkin illat voi tuntua tyhjiltä. Oletko ajatrllut lähteä opiskelemaan tai onko sinulla opinnot kesken? Voisitko alkaa iltaisin lueskella opintomateriaalia tai jotain opintoihin liittyvää?
I
Vierailija kirjoitti:
Tilanne varmasti tuntuu ikävältä nyt, mutta sinulla on myös paljon mistä olla kiitollinen. Ensinnäkin terve lapsi, toiseksi olet vielä todella nuori ja sinulla on aikaa vaikka opiskella uusi ammatti, löytää uusi kaveripiiri sekä uusi rakkaus ja kolmanneksi, pääsit eksästäsi eroon. Ihan oikeasti, se tuntuu pahalta nyt, mutta jos olisit katsellut vuosia viinaan menevää, väkivaltaista pettäjää niin itkisit kolmekymppisenä sitä miten haaskasit nuoruutesi ja lapsesi lapsuuden tuollaiseen sairaaseen kuvioon.
Ehkä esim. äitisi voisi olla lapsen kanssa välillä, jotta pääsisit harrastamaan, kampaajalle tms. ? Tai sitten keksit jotain piristävää tekemistä kotona, esim. leffoja, kirjoja, nettitreenejä, valokuvausta, sisustamista, käsitöitä- ihan mikä tahansa sinua kiinnostaa. Pinterestistä ja Instagrammista voi hakea inspiraatiota.
Olet niin oikeassa ! Kiitos otin ruudunkaappauksen tekstistäsi ja monesta muustakin tekstistä jotta voin lukea ihanat tsemppaavat kommentit myöhemminkin
Äitini kyllä on lapsen kanssa mutta ei mua kiinnosta yksin mennä minnekkään, tai mitä edes tekisin?
Mun koulu alkaa vasta marraskuussa ja aikaisemmin en pääse :( Koitan joka päivälle keksiä jotain, käydään uimahallissa mutta viikko yleensä tälläinen:
Ma-ei mitään
Ti-perhetyöntekijä 13.00-15.00
Ke-ei mitään
To-kerho 12.00-15.00
Pe-ei mitään
La-ei mitään
Su-uimahalliin ja ehkä äidille käymään
Ensinnäkin otan osaa, ikävä että näin kävi. Et ole todellakaan ainoa tuossa tilanteessa. Ajattele, että hyvä kun pääsit keskenkasvuisesta mulkusta eroon.
Koita pikkuhiljaa päästä neljän seinän sisältä, vaikka varsinkin talvella onkin usein hankala liikkua vauvan kanssa. Selvitä kaikki alueesi toiminta, mitä lapsiperheille on. Onko lähellä leikkipuistoja, joissa sisätila? Seurakunnan lapsitoiminta? Muskarit, vauvahieronta, vauvauinti, vauvojen värikylvyt yms., jotka ilmaisia tai pienellä maksulla. Seuraa lapsiaiheisia fb-ryhmiä ja paikkakuntasi tapahtumia. Isommilla paikkakunnilla toimintaa on vaikka joka päiväksi. Saat seuraa ja uusia kokemuksia ja lapsesi virikkeitä. Koita huolehtia itsestäsi. Pian huomaat, että sinulla on uusi ystävä- ja elämänpiiri.
Kuule, myöhemmin voit olla hyvinkin tyytyväinen, että pääsit keskenkasvuisesta pojusta, joka ei ollut valmis isäksi ja huolehtimaan perheestä. Katsele vaikka facesta, josko sieltä löytyisi alueeltasi jotakin ryhmää sinulle.