Mitä ihminen tekee sinillä ja kosinilla – paitsi kompastuu niihin yläkoulussa?
http://yle.fi/uutiset/mita_ihminen_tekee_sinilla_ja_kosinilla__paitsi_k…
Erittäin hyvä kysymys mitä noilla tekee normaali elämässä. Enpä ole missään tarvinnut oikeastaan mitään perusmatikkaa vaikeampaa työelämässä. Olisiko tärkeämpää opettaa lapsille ja nuorille kunnolla ne perusteet ja esim. rahankäyttöä jne.?
Myöskin hyvä kysymys on miksi ei saa käyttää laskinta kun peruslaskut osaa. Enpä enää itsekään mielelläni laske pääsäni. Exceli esiin ja sillä lasken tai puhelimen laskimella.
Kommentit (50)
Insinööriksi on aika turha opiskella, jos ei ole hallussa ja taloustieteissäkin tarvii moista.
Phytagora A toiseen + B toiseen = C toiseen. Kuka ton voi unohtaa? A ja B kateetteja C hypotenuusa.
Olin supersurkea matikassa, mutta jostain käsittämättömästä syystä tajusin trigonometrian idean ja sain siihen liittyvistä kokeista kiitettäviä. No en kyllä ole tarvinnut sinejä ja kosinejä sen jälkeen työelämässä. Muistelen niitä silti lämmöllä :)
Minä en ole koskaan kuullutkaan "sinistä ja kosinista", täysin tuntemattomia käsitteitä. En muista opiskelleeni peruskoulussa 80-luvulla noita ja ehkäpä näin onkin. En ole ainakaan koskaan tarvinnut "siniä ja kosinia", mitä nyt vilkaisin artikkelista mitä tarkoittavat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurraa! Taas yksi tyhmyyden ylistys palstalla!
Kyllä oikeasti kannattaa pohtia mikä on tärkeää ja mikä ei ja asettaa kyseenalaiseksi vallitsevat käytännöt ja tavat. Jos nuori sinulta kysyy mihin hän tarvitsee elämässään siniä ja kosiinia niin osaatko perustella?
"Pystyt laskemaan paljonko kunttaa tarvitset rinnetonttisi kattamiseen ja kattopeltiä & maalia harjakattoosi"
"Pystyt laskemaan, mahtuuko koivusi kaatumaan pihalle vai ulottuuko se naapurin talon päälle"
En tarvitse kumpaankaan siniä enkä kosinia. Pystyn mittaamaan puun pituuden suorakulmaisen kolmion avulla ja saan siten selville, olenko omalla pihalla vaiko naapurin kuistilla, kun olen puun pituuden mitannut.
Harjakaton pinta-alan lasken kanta x korkeus, ja rinnetonttini tarvitseman kuntan samalla periaatteella, sen muodosta riippumatta.
Prosentteja ja kertolaskuja tarvitsen kyllä harva se päivä.
Vähän hölmöä laittaa arkipäivän laskut, alennusmyyntiprosentit, verotus ja muut yksinkertaiset plus- ja miinuslaskut samalle viivalle vaikkapa peruskoulun trigonometrian kanssa. Voisihan äidinkielessäkin opettaa pelkät kirjaimet ja sitten todeta, että ne opiskelee nyt sitten omalla ajallaan lukemaan, jotka luulee oikeasti lukutaitoa joskus elämässään tarvitsevansa. Kielioppia sitten niille todella edistyneille.
Aika monessa aineessa peruskoulussa ja lukiossa tuli luettua asioita, joita en koskaan elämässäni ole tarvinut. Onhan se silti mukavaa istua illanvietossa ihmisten kanssa ja pystyä keskustelemaan asioista. Sitä kutsutaan yleissivistykseksi. On toki aivan itsestä kiinni haluaako koulussa opetella kaikkia asioita vai kieltäytyä ehdottomasti opettelemasta niitä. Sitä niin hyvin yläkoululainenkin tietää mihin työtehtäviin tulee lopulta päätymään, ja mitä kaikkea siitä tiedosta mikä opetetaan tulee tarvitsemaan.
Ihan itse aiheeseen liittyen: eihän trigonometriset funktiot ole sen kummempia kuin suorakulmaisen kolmion sivujen välisiä suhteita. Sini on vastakkaisen sivun ja hypotenuusan suhde, kosini viereisen sivun ja hypotenuusan suhde, tangentti vastakkaisen ja viereisen sivun suhde, kotangentti viereisen ja vastakkaisen sivun suhde.
Jos esimerkiksi haluat rankentaa kesämökille pihavaraston, voit piirrellä harjakaton siihen noiden avulla.
Geometriaa eli siniä ja kosinia tarvitaan esimerkiksi lukion matikkaan ja fysiikkaan, pitkään että lyhyeeseen. Näitä tarvitaan esimerkiksi hyvin monissa AMK ja yliopiston aloissa. Esim. lähes kaikki insinöörit, arkkitehdit, matikan opettajat, tekniset alat jne. Matikka on niin laaja alue ja aivoilla kestää siihen kehittyä, joten näitä kaikkia ei voida opiskella parissa vuodessa. Sama muiden aineiden kanssa, ei koneinsinööri hirveästi uskontoa tai historiaa tarvitse. Tai teologi ruotsia tai autokorjaaja psykologiaa. Alkeet käydään peruskoulussa ja lukiossa, sitten vasta erikoistutaan lukemaan tarkemmin jotain aiheitta.
Lisäksi matematiikka kehittää logiikkaa ja ajattelua. Jos apta olisi se matikka enemmän kiinnostanut, tähänkin kysymykseen olisi voinut sen vastauksen itse päätellä.
Olisit nyt edes keksinyt oman otsikon, vaikka et siniä ja kosinia tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Ihan itse aiheeseen liittyen: eihän trigonometriset funktiot ole sen kummempia kuin suorakulmaisen kolmion sivujen välisiä suhteita. Sini on vastakkaisen sivun ja hypotenuusan suhde, kosini viereisen sivun ja hypotenuusan suhde, tangentti vastakkaisen ja viereisen sivun suhde, kotangentti viereisen ja vastakkaisen sivun suhde
Noinhan se peruskoulumatematiikassa opetetaan. Oikeasti trigonometriset funktiot ovat paljon laajempi ilmiö, eikä niiden yleisiin määritelmiin tarvita suorakulmaista kolmiota.
Kyllähän nyt kutosen matikalla on päästy Suomessa pääministeriksikin. Siitä taas voi olla montaa mieltä, oliko se hyvä asia.