Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perintökeskustelusta (HS). Minusta jutussa unohdettiin että ei nykyeläkeläisten varallisuus suinkaan ole työtä tekemällä hankittu
11.02.2016 |
kuin pienellä osalla heistä. Varsin moni on itse perinyt omaisuutta ja etenkin ne kesämökit ovat monissa tapauksissa rakennettu suvun maille, eikä suinkaan vieraalta ostettuja. Toisaalta 70-luvun mökkibuumin aikaan rakentamattomia rantoja riitti ja rantatontit olivat melko mitättömiä hinnaltaan nykypäivään verrattuna. Ei se ainakaan jälkipolvien syytä ole että rakentamatonta rantaa on enää vähän jäljellä ja hinnat pilvlissä.
Ei myöskään muisteta että me nykyiset työssäkäyvät maksamme heidän eläkkeensä, heidän aikanaan suorittamat eläkemaksut kattavat vain murto-osan.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palataan armaalle 40-luvulle ja suurten ikäluokkien aikaan. Pihan perälle puuceet, suihkun tilalle sauna kerran viikossa, ei puhelinta tai televisiota ja sähkötkin osalle ylellisyyttä. Eli ryhdytään elämään sitä elämää, josta työllä ponnisteltiin eteenpäin. Sosiaaliturvaksi riitti oma suku, yksinhuoltajan valintana oli usein antaa lapsi pois eikä yhteiskunta maksanut kenellekään korvausta siitä, että asui Helsingissä (vrt. nykyinen asumistuki).
Asumistukea maksetaan muillekin kuin helsinkiläisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.
Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.
Palataan armaalle 40-luvulle ja suurten ikäluokkien aikaan. Pihan perälle puuceet, suihkun tilalle sauna kerran viikossa, ei puhelinta tai televisiota ja sähkötkin osalle ylellisyyttä. Eli ryhdytään elämään sitä elämää, josta työllä ponnisteltiin eteenpäin. Sosiaaliturvaksi riitti oma suku, yksinhuoltajan valintana oli usein antaa lapsi pois eikä yhteiskunta maksanut kenellekään korvausta siitä, että asui Helsingissä (vrt. nykyinen asumistuki).
Sä puhut nyt suurten ikäluokkien varhaislapsuuden ajasta. Suurin ikäluokka oli 1946 -syntyneet ja seuraavat siinä molemmin puolin. Tuskin he vielä vaippaikäisinä kauheasti yhteiskunnan eteen ponnistelivat silloin. Sen työn tekivät heidän vanhempansa, joille tuo kituuttaminen oli hyvin tyypillistä ja joiden tilanne oli tuo. Silti heistä moni kuitenkin sai sen oman asunnon hankittua ja kesämökinkin, joihin silloin pääsi kohtuullisillakin säästöillä käsiksi. Omat isovanhempani (s. 1918 ja 1919) ponnistivat Helsingissä aivan duunaripohjalta ja mummini vielä oli kotonakin useamman vuoden, lapsia oli toki perheessä vain kaksi. Omistusasunnon (kolmio) Helsingistä työllään ansaitsivat, ostivat kesämökin isolla tontilla 100 km Helsingistä ja vielä ihan säästöjäkin jäi rutkasti. Palkat eivät olleet isot, mutta säästäväisyys oli hyve.
Suuret ikäluokat taas olivat nuoria aikuisia 60-luvun lopulla ja 70-luvulla. Esim. yliopistoihin oli äärettömän helppo päästä, isäni hekoheko vitsi oli, että jos osasi kävellä Porthanian ovesta sisään, pääsi opiskelemaan. Töitä oli suurille ikäluokille paljon ja niihin pääsi käsiksi jo opiskeluaikana. Toisaalta koulutus ei ollut mikään välttämättömyys, ihan ylioppilaspohjalta pääsi ihan hyviin duuneihin ja siitä sitten etenemään ihan johtotehtäviin, esim. oma äitini on tällainen. Ylioppilaspohjalta pankin kassaneidiksi ja eläkkeelle sitten saman työnantajan konttorinjohtajan tehtävistä. Isäni taas kyllä vaurastui myös, koska eräs matkapuhelinyhtiö oli nousukiidossa hänen parhaimpina työvuosinaan ja heillä sattui olemaan aika höveli optio-ohjelma. Tyypillisesti isäni meni tuohon firmaan töihin opiskeluaikana, ei koskaan valmistunut, mutta eläköityi johtajana. En ollenkaan enkä missään nimessä väitä, että suuret ikäluokat eivät olisi tehneet duunia, mutta kyllä heillä tietynlainen turva oli siinä tekemisessä. Opiskelemalla sai varmasti hyvän duunin, sitä ei ollut burnoutiin saakka ja suurta pelkoa YT-neuvotteluista ei ollut. Työnantajan vaihtaminen ihan omasta halusta oli harvinaista. Lisäksi pitää muistaa, että inflaatio huolehti melko kivasti suurten ikäluokkien asuntolainoista. Omat vanhempani toki olivat siinä onnekkaita, että saivat ensiasuntonsa äitini vanhemmilta. Velattomasta isosta yksiöstä kantakaupungissa oli hyvä ponnistaa kohti isompaa.
No, noilta kituuttajilta, eli niiltä suurten ikäluokkien vanhemmilta jäi sitten melkomoinen perintö - noin keskiluokkaisen näkökulmasta. Se Ukin ostama mökkikin on vuosien saatossa kokenut käsittämättömän arvonnousun. Isäni kuoltua viime vuonna se oli pakko arvioituttaa ja välittäjän mukaan myyntitilanteessa ei lähtisi myymään alle 800.000 €. Raha on tuossa täysin sivuseikka, koska me emme sitä ole myymässä mistään hinnasta, vaan se on Ukkini perintö suvulle. Kyllä mä olisin kokenut sen aika hemmetin epäreiluksi jos isäni olisi sen päättänyt myydä ja käyttää rahat hummailuun. Rahaa isommassa roolissa paikan menetys ikuisiksi ajoiksi.
Kyllä minä näkisin, että siitä peritystä omaisuudesta kuitenkin pitäisi pitää sen verran huolta, että se vähintään saman arvoisena jatkaisi kulkuaan seuraavalle polvelle. Eikä nyt tarvitse puhua mistään vanhasta rahasta, vaan ihan perusasioista. Omat tienestit ja perinnön korot käytettäkööt golfmatkoihin ja kauneusleikkauksiin jos se tekee onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hullua on myös se että he eivät tunnu tajuavan että nykyinen surkea huoltosuhde on heidän syytänsä. Historian suurimmat ikäluokat synnyttivät historian pienimmät ikäluokat.
Hullua on se että sinä et tunnu tajuavan että nykyinen surkea huoltosuhde on suurten ikäluokkien vanhempien syytä. He tekivät liikaa lapsia. Se ei ole suurten ikäluokkien vika.
Hehän paikkasivat sotien aiheuttamia väestömenetyksiä. Kaikki olisi mennyt ihan siedettävästi, jos suuret ikäluokat olisivat itsekin tehneet enemmän kuin sen vähän yli 1 lasta per pari. Tällöin olisi riittänyt suurten ikäluokkien eläkkeiden maksajia. Olet varmaan kuullut väestöpyramidista.
Olen kai omituinen, koska en oikeasti odota vanhemmiltani minkäännäköistä perintöä. Ei siksi, etteikö heillä olisi omaisuutta, vaan siksi, että heidän omaisuutensa on heidän, ja he saavat sen käyttää kuten haluavat.
Eikä tässä ole siitäkään kyse, että olisin itse jotenkin erityisen rikas, olen ihan perusduunari, mutta en vain osaa ajatella jotain rahaan tai muuhun omaisuuteen liittyvää perintöä tärkeänä.
Olen nähnyt useammankin riidan syttyvän sisarusten välillä perinnöstä. En oikeasti koe että mikään omaisuus olisi niin arvokasta, että se olisi syy riitaantua vuosikausiksi. Vanhempieni arvokkain perintö elää heidän kuolemiensa jälkeen minussa ja lapsissani. Olen saanut vanhemmiltani elämäni, se on tärkeämpää kuin se mitä materiaa saan/en saa heiltä heidän kuolemiensa jälkeen.
Tiedän että joku alkaa viisastelemaan siitä että sanon etten välitä perinnöistä, mutta totean tähän että vanhempani ovat omat omaisuutensa keränneet ja minä koen että heidän varansa ovat sitä varten että ne antavat heille parempia palveluita sitten kun omat voimat alkavat loppua. Molemmat kun ovat vielä sen verran ylpeitä, etteivät suostu tulemaan luokseni asumaan, vaikka olen sanonut että paikat löytyy kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.
Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.
Tämä on totta. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka se oikeuttaa suurten ikäluokkien syyttelyyn. He eivät ole vastuussa maailmantalouden suhdanteista millään lailla. Kenkku juttu meidän muiden kannalta, että pitkä nousuhdanne on osunut heidän, mutta ei meidän kohdalle, joiden elämää määrittele toistuva globaali lama. En silti näe mitään syytä tällaiseen syyttelyyn ja suoranaiseen haukkumiseen, mitä heitä kohtaan harjoitetaan.
Saimme mekin aika paljon heidän ansiostaan. He äänestivät meille hallituksia, jotka toimillaan lisäsivät tasa-arvoa ja mm. mahdollistivat entistä useamman nuoren opiskelun, sellaisten, joille se ei aiemmin ollut mitenkään mahdollista. Tarkoitus on ollut hyvä, maailmantalous vain vesitti sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hullua on myös se että he eivät tunnu tajuavan että nykyinen surkea huoltosuhde on heidän syytänsä. Historian suurimmat ikäluokat synnyttivät historian pienimmät ikäluokat.
Hullua on se että sinä et tunnu tajuavan että nykyinen surkea huoltosuhde on suurten ikäluokkien vanhempien syytä. He tekivät liikaa lapsia. Se ei ole suurten ikäluokkien vika.
Hehän paikkasivat sotien aiheuttamia väestömenetyksiä. Kaikki olisi mennyt ihan siedettävästi, jos suuret ikäluokat olisivat itsekin tehneet enemmän kuin sen vähän yli 1 lasta per pari. Tällöin olisi riittänyt suurten ikäluokkien eläkkeiden maksajia. Olet varmaan kuullut väestöpyramidista.
Haihattelua. Oikeasti meillä olisi nykyisten 600 000 työttömän sijasta miljoona työtöntä, jos suuret ikäluokat olisivat kovasti lykänneet lapsia maailmaan. Huoltosuhde ei parane työttömillä, päinvastoin.
Suomen heikko taloudellinen tilanne johtuu maailmantaloudesta ja idioottimaisista Venäjä-pakotteista, jotka ovat syöneet meiltä kipeästi tarvitsemaamme vientiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.
Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.
Tämä on totta. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka se oikeuttaa suurten ikäluokkien syyttelyyn. He eivät ole vastuussa maailmantalouden suhdanteista millään lailla. Kenkku juttu meidän muiden kannalta, että pitkä nousuhdanne on osunut heidän, mutta ei meidän kohdalle, joiden elämää määrittele toistuva globaali lama. En silti näe mitään syytä tällaiseen syyttelyyn ja suoranaiseen haukkumiseen, mitä heitä kohtaan harjoitetaan.
Saimme mekin aika paljon heidän ansiostaan. He äänestivät meille hallituksia, jotka toimillaan lisäsivät tasa-arvoa ja mm. mahdollistivat entistä useamman nuoren opiskelun, sellaisten, joille se ei aiemmin ollut mitenkään mahdollista. Tarkoitus on ollut hyvä, maailmantalous vain vesitti sen.
Oleellisin muutos Suomen taloudessa oli Kekkosen astuminen syrjään sairastamaan. Silloin Kokoomus pääsi valtaan (Kekkonen ei sallinut Kokoomusta hallituksessa) ja tässä ovat seuraukset.
Valtionyhtiöt - ne jotka aikoinaan, siis myös lama-aikoina työllistivät ihmisiä, on myyty -tai oikeammin lahjoitettu pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kai omituinen, koska en oikeasti odota vanhemmiltani minkäännäköistä perintöä. Ei siksi, etteikö heillä olisi omaisuutta, vaan siksi, että heidän omaisuutensa on heidän, ja he saavat sen käyttää kuten haluavat.
Eikä tässä ole siitäkään kyse, että olisin itse jotenkin erityisen rikas, olen ihan perusduunari, mutta en vain osaa ajatella jotain rahaan tai muuhun omaisuuteen liittyvää perintöä tärkeänä.
Olen nähnyt useammankin riidan syttyvän sisarusten välillä perinnöstä. En oikeasti koe että mikään omaisuus olisi niin arvokasta, että se olisi syy riitaantua vuosikausiksi. Vanhempieni arvokkain perintö elää heidän kuolemiensa jälkeen minussa ja lapsissani. Olen saanut vanhemmiltani elämäni, se on tärkeämpää kuin se mitä materiaa saan/en saa heiltä heidän kuolemiensa jälkeen.
Tiedän että joku alkaa viisastelemaan siitä että sanon etten välitä perinnöistä, mutta totean tähän että vanhempani ovat omat omaisuutensa keränneet ja minä koen että heidän varansa ovat sitä varten että ne antavat heille parempia palveluita sitten kun omat voimat alkavat loppua. Molemmat kun ovat vielä sen verran ylpeitä, etteivät suostu tulemaan luokseni asumaan, vaikka olen sanonut että paikat löytyy kyllä.
En minäkään odota omalta isältäni perintöä. Hän saa ilman muuta tehdä rahoillaan mitä haluaa. Silti kyllä paheksun ajattelutapaa jossa ihanne ja tavoite on olla jättämättä lapsille ja lapsenlapsille yhtään mitään. Nykyinen maailmantilanne näyttää siltä että läheskään kaikilla ei ole realistisia mahdollisuuksia kerätä omaisuutta työtä tekemällä - ihanko oikeasti on oikein ja hienoa pyrkiä siihen että lapsilla ei esimerkiksi ehkä tule olemaan minkäänlaista mahdollisuutta tukea omia lapsiaan kun nämä aikanaan lähtevät opiskelemaan? En ylläty jos viidentoista vuoden päästä täällä on esim. lukukausimaksut korkeakouluihin. Ja kun nykyvanhemmat ovat erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa ja elävät muutenkin aivan uudenlaisessa taloudellisessa epävarmuudessa, kyllähän se tuntuu vähän irvokkaalta lukea tämän sikaria tupruttelevan professorin näkemyksiä. Sijoitetulla omaisuudella kun pystyisi parhaassa tapauksessa tukemaan jälkipolvia useamman sukupolven ajan.
Enkä nyt todellakaan tarkoita sitä että vanhusten pitäisi sinnitellä kylmässä asunnossa ilman lääkkeitä ja ruokaa vain siksi että jälkipolvet saisivat perintöä. Jos rahalla saa inhimillisen elämänlaadun, täytyy rahaa siihen tietenkin käyttää. Minusta tuon professorin ajattelutapa jossa kaikki mahdollinen pannaan haisemaan ettei jälkipolville varmasti jää mitään, on vaan kovin kylmä.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa suuret ikäluokat ja sitten nämä aina lisää vaativat kateelliset ikäluokat.
Edellisen laman aikana Johannes Virolainen sanoi työttömille mankujille: Menkää töihin!"
Samaa mieltä olen!! Ryhtykää yrittäjiksi kaikki työttömät Maisterit. Ottakaa riskiä.
Haista nyt jo home.
Kerropa viisi yritysideaa, mitkä tekevät nyt uusilla yrittäjillä kauppansa? Kerro, millä alalla voi tienata riskillä?
Vai pitääkö keksiä joku miljoonan euron appsi iphoneen? Helpommin sanottu kuin tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi on niin vaikeaa tajuta, että nyt peruskoulusta pääsevä nuori ei tule saamaan ikinä eläkettä muutamaa satasta enempää? Kokoomus, jota suomalaiset näkäjään rakastavat, vievät aivan kaiken: asumistuen, lääkekorvaukset, mt-tukien poisto, terveydenhuollon, löysät pois julkiselta sektorilta ja pohjavedet. Tilalle tulevat lukukausimaksut, tietullit, yksityiset turvayhtiöt poliisin sijasta, yksityissairaalat, yövartijavaltio.
Luulen, että suuret ikäluokat eivät ehdi tätä näkemään, mutta he vaihtaisivat tulevaisuuden hellahuoneisiinsa ja puuceehen aivan varmasti hyvin vilkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa suuret ikäluokat ja sitten nämä aina lisää vaativat kateelliset ikäluokat.
Edellisen laman aikana Johannes Virolainen sanoi työttömille mankujille: Menkää töihin!"
Samaa mieltä olen!! Ryhtykää yrittäjiksi kaikki työttömät Maisterit. Ottakaa riskiä.
Haista nyt jo home.
Kerropa viisi yritysideaa, mitkä tekevät nyt uusilla yrittäjillä kauppansa? Kerro, millä alalla voi tienata riskillä?
Vai pitääkö keksiä joku miljoonan euron appsi iphoneen? Helpommin sanottu kuin tehty.
Loisit eläkerahasi jo nyt? Ja seitsenkymppisenä saat jotain armopaloja jos sitäkään.
Tutki markkinoita, joilla on vähän kilpailua. Tai mene vaikka nuohoojan oppiin. Opettele arabiaa ja ala myymään tulkkauspalveluja.
Ehkäpä kuitenkin valitat ja loisit mieluummin. Mankuen suurien ikäluokkien liian hyvistä oloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Professori unohtaa että valtion jatkuvuuden kannalta ei välttämättä ole hyvä asia että jokainen sukupolvi pistää kaiken myyntiin ja tuhlaa rahansa ennen kuolemaa. Se johtaa siihen että kaikki kiinteä omaisuus tai esim. yrityset valuu pikkuhiljaa ulkomaiseen omistukseen. Kesken työuran nuoremmalla polvella ei ole varaa ostaa kaikkia arvoasuntoja tai yrityksiä joten ne menevät ulkomaisille sijoittajille. Lisäksi firmoja voi kehittää vain sen yhden työiän ajan ja harvempi saa firmaa siina ajassa nostettua suuryritykseksi paitsi onnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihmeellistä on, miten hirvittävän monta mielipidekirjoitusta yli 3500 euron eläkettä saavat ja siitä lisäveroa maksavat ovat jaksaneet kirjoittaa ja marista kuinka heitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.
Totuus kuitenkin on, että nykyisistä 25-45 -vuotiaista ei yli 3500 euron eläkettä tule saamaan kuin ne muutamat onnelliset, joiden palkkatulot ovat olleet KOKO TYÖURAN AJAN YLI 6000 EUROA. Kuinka monta tällaista henkilöä te tunnette?
Suurilla ikäluokilla riitti, että sai sen hyväpalkkaisen tittelin vasta esim. 55-vuotiaana ja kun eläke laskettiin viimeisten 5-10 työvuoden mukaan, niin jopas tuli pikkukoulun rehtorille ja pikkupomolle mukavan leppoisat eläkeajat.
Katsokaa omat työeläkeotteenne ja arvio tulevasta eläkkeestä www.tyoelake.fi ja miettikää sitten, että miten ihmeessä me annamme näiden hyvätuloisten eläkeläisten vinkua pikkaisen isommasta veroprosentista??? Itsellämme tulee vielä elinkaikaennusteen leikkuri lyömään eläkettä huomattavasti pienemmäksi.
Lainaan että saan peukutettua uudelleen -jep, aion peukuttaa omaa kommenttiani mutta ota siitä kunnia itsellesi. Eläkeläisten pulmista ovat valittamassa ensimmäisenä hyväosaisimmat eläkeläiset. Kylläpä risoo, kun eläkeläisistä puhutaan aina massana! Oikeasti on todella huono-osaisia eläkeläisiä (usein yksinäisiä mummoja, joskus myös pappoja, en tiedä onko kielenkäyttöni korrektia mutta käytän noita sanoja koska niissä on minulle rakkautta), joilla ei meinaa rahat riittää edes lääkkeisiin. Koska kaikki ihan syystä haluaisivat parantaa heidän asemaansa, siivelle huutelemaan tulevat elintasoeläkeläiset, juuri nämä jotka nauttivat viimeisten työvuosiensa ansiosta isompaa eläkettä kuin suurin osa saa palkkaakaan. Maksan mielelläni sen yksinäisen eläkeläisen lääkkeet. En maksa mielelläni elintasoeläkeläisin etelänmatkoja. Eläkkeitä ei ole maksettu etukäteen, vain pieni osa, lopun maksamme me kiittämättömät.
Tuskin tulen maksamiani eläkemaksuja saamaan takaisin. Jään eläkkeelle 67-vuotiaana vuonna 2024.
Osapuilleen 300 000 euroa on maksettu eläkemaksuja. Ja niille olisi pitänyt saada vielä turvallinen korko. Osa jäänee sinne jonnekin saamatta, tai naisten eläkkeisiin.
Mä olen pikku Tiku, Mä olen pikku Taku, hommani on vain terhojen haku
Pitäisi saada korkoa lapsilta ja lapsenlapsilta? Miksi pitäisi?
Mikä maailmankaikkeudenlaki pakottaa lapsenlapsesi maksamaan sinulle penniäkään eläkettä?
Eikös eläkevaroille ole lakisääteisesti määritelty turvallinen tuottavuus? Kyllä niistäkin pitäisi lohjeta mainitsemalleni luvulle muutamankymmenentuhannen tuotto.
Eläkerahastoissa on 200 Mrd:n euron potti, joka on kasvanut ja kasvaa yhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palataan armaalle 40-luvulle ja suurten ikäluokkien aikaan. Pihan perälle puuceet, suihkun tilalle sauna kerran viikossa, ei puhelinta tai televisiota ja sähkötkin osalle ylellisyyttä. Eli ryhdytään elämään sitä elämää, josta työllä ponnisteltiin eteenpäin. Sosiaaliturvaksi riitti oma suku, yksinhuoltajan valintana oli usein antaa lapsi pois eikä yhteiskunta maksanut kenellekään korvausta siitä, että asui Helsingissä (vrt. nykyinen asumistuki).
Asumistukea maksetaan muillekin kuin helsinkiläisille.
Oletko huomannut, että tuki on suurempi Helsingissä kuin muualla maassa? Ja että suhteessa suurin osa tuesta maksetaan Helsinkiin eli yli 30%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palataan armaalle 40-luvulle ja suurten ikäluokkien aikaan. Pihan perälle puuceet, suihkun tilalle sauna kerran viikossa, ei puhelinta tai televisiota ja sähkötkin osalle ylellisyyttä. Eli ryhdytään elämään sitä elämää, josta työllä ponnisteltiin eteenpäin. Sosiaaliturvaksi riitti oma suku, yksinhuoltajan valintana oli usein antaa lapsi pois eikä yhteiskunta maksanut kenellekään korvausta siitä, että asui Helsingissä (vrt. nykyinen asumistuki).
Asumistukea maksetaan muillekin kuin helsinkiläisille.
Oletko huomannut, että tuki on suurempi Helsingissä kuin muualla maassa? Ja että suhteessa suurin osa tuesta maksetaan Helsinkiin eli yli 30%.
Täällä on vuokratkin isommat ja koska systeemi on se mikä on, helsinkiläinen köyhä ei saa omaan talouteensa senttiäkään enempää käyttörahaa kuin muualla asuvakaan. Helsinkiläiset vuoranantajat tienaavat enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Olen kai omituinen, koska en oikeasti odota vanhemmiltani minkäännäköistä perintöä. Ei siksi, etteikö heillä olisi omaisuutta, vaan siksi, että heidän omaisuutensa on heidän, ja he saavat sen käyttää kuten haluavat.
Eikä tässä ole siitäkään kyse, että olisin itse jotenkin erityisen rikas, olen ihan perusduunari, mutta en vain osaa ajatella jotain rahaan tai muuhun omaisuuteen liittyvää perintöä tärkeänä.
Olen nähnyt useammankin riidan syttyvän sisarusten välillä perinnöstä. En oikeasti koe että mikään omaisuus olisi niin arvokasta, että se olisi syy riitaantua vuosikausiksi. Vanhempieni arvokkain perintö elää heidän kuolemiensa jälkeen minussa ja lapsissani. Olen saanut vanhemmiltani elämäni, se on tärkeämpää kuin se mitä materiaa saan/en saa heiltä heidän kuolemiensa jälkeen.
Tiedän että joku alkaa viisastelemaan siitä että sanon etten välitä perinnöistä, mutta totean tähän että vanhempani ovat omat omaisuutensa keränneet ja minä koen että heidän varansa ovat sitä varten että ne antavat heille parempia palveluita sitten kun omat voimat alkavat loppua. Molemmat kun ovat vielä sen verran ylpeitä, etteivät suostu tulemaan luokseni asumaan, vaikka olen sanonut että paikat löytyy kyllä.
Minkähän verran sitä olisi tulossa? Voin sanoa, etten itsekään jaksaisi odottaa perintöä, josta jää käteen alle 100 - 150 000 verojen jälkeen tai joku yhteisomisteinen kesämökki jota ei raaski myydä.
Mutta kun perintöä voi odottaa summan, joka todella muuttaa elämää omaisuustulojen saamisen muodossa, niin on vain fakta, että sen saaminen on osa elämääni ja kauhistuisin, jos se vietäisiin minulta pois. Suvussamme on itsestäänselvää pitää omaisuus suvussa, joten olisin aika hämmästynyt jos näin ei kävisi. Mutta toki koskaan ei tiedä, ennen kuin tipahtaa :P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa suuret ikäluokat ja sitten nämä aina lisää vaativat kateelliset ikäluokat.
Edellisen laman aikana Johannes Virolainen sanoi työttömille mankujille: Menkää töihin!"
Samaa mieltä olen!! Ryhtykää yrittäjiksi kaikki työttömät Maisterit. Ottakaa riskiä.
Haista nyt jo home.
Kerropa viisi yritysideaa, mitkä tekevät nyt uusilla yrittäjillä kauppansa? Kerro, millä alalla voi tienata riskillä?
Vai pitääkö keksiä joku miljoonan euron appsi iphoneen? Helpommin sanottu kuin tehty.Loisit eläkerahasi jo nyt? Ja seitsenkymppisenä saat jotain armopaloja jos sitäkään.
Tutki markkinoita, joilla on vähän kilpailua. Tai mene vaikka nuohoojan oppiin. Opettele arabiaa ja ala myymään tulkkauspalveluja.
Ehkäpä kuitenkin valitat ja loisit mieluummin. Mankuen suurien ikäluokkien liian hyvistä oloista.
Arabian tulkkauspalvelut menevät jo nyt suomea osaaville arabiaa äidinkielenään. Se on näitä "erikoisosaajille" "räätälöityjä" "työpaikkoja" oman yhteisönsä sisällä. Eli autetaan ymmärtämään miten täytetään Kelan hakemuksia.
Kuinka monta nuohoojaa Suomessa tarvitaan entisten lisäksi? Mitä luulet? 100 000?
Miksi minun pitäisi tutkia markkinoita, kun pyysin ohjeita sinulta? Kerro nyt ne paikat ja missä riski kannattaa.
Etkö yhtään tajua, kuinka helvetin monta suomalaista työtöntä on??? Ja kaikki perustamassa jotain vitun firmaa???
Ja ensi vuonna meillä on 60 000 kirjoitustaidotonta ihmistä, jotka ottavat omansa sossurahoista ja asunnoista ja perheenyhdistämisen jälkeen moninkertaisen määrän eli ei jää mitään muuta vaihtoehtoja kuin työkkärituen ja sossukulujen laskeminen.
Kerro sellaiselle ihmiselle leipäjonossa, jolla jää käteen 300 euroa kuussa, että perusta yritys risikillä ja odota kun tulee nyrkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.
Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.
Palataan armaalle 40-luvulle ja suurten ikäluokkien aikaan. Pihan perälle puuceet, suihkun tilalle sauna kerran viikossa, ei puhelinta tai televisiota ja sähkötkin osalle ylellisyyttä. Eli ryhdytään elämään sitä elämää, josta työllä ponnisteltiin eteenpäin. Sosiaaliturvaksi riitti oma suku, yksinhuoltajan valintana oli usein antaa lapsi pois eikä yhteiskunta maksanut kenellekään korvausta siitä, että asui Helsingissä (vrt. nykyinen asumistuki).
Sä puhut nyt suurten ikäluokkien varhaislapsuuden ajasta. Suurin ikäluokka oli 1946 -syntyneet ja seuraavat siinä molemmin puolin. Tuskin he vielä vaippaikäisinä kauheasti yhteiskunnan eteen ponnistelivat silloin. Sen työn tekivät heidän vanhempansa, joille tuo kituuttaminen oli hyvin tyypillistä ja joiden tilanne oli tuo. Silti heistä moni kuitenkin sai sen oman asunnon hankittua ja kesämökinkin, joihin silloin pääsi kohtuullisillakin säästöillä käsiksi. Omat isovanhempani (s. 1918 ja 1919) ponnistivat Helsingissä aivan duunaripohjalta ja mummini vielä oli kotonakin useamman vuoden, lapsia oli toki perheessä vain kaksi. Omistusasunnon (kolmio) Helsingistä työllään ansaitsivat, ostivat kesämökin isolla tontilla 100 km Helsingistä ja vielä ihan säästöjäkin jäi rutkasti. Palkat eivät olleet isot, mutta säästäväisyys oli hyve.
Suuret ikäluokat taas olivat nuoria aikuisia 60-luvun lopulla ja 70-luvulla. Esim. yliopistoihin oli äärettömän helppo päästä, isäni hekoheko vitsi oli, että jos osasi kävellä Porthanian ovesta sisään, pääsi opiskelemaan. Töitä oli suurille ikäluokille paljon ja niihin pääsi käsiksi jo opiskeluaikana. Toisaalta koulutus ei ollut mikään välttämättömyys, ihan ylioppilaspohjalta pääsi ihan hyviin duuneihin ja siitä sitten etenemään ihan johtotehtäviin, esim. oma äitini on tällainen. Ylioppilaspohjalta pankin kassaneidiksi ja eläkkeelle sitten saman työnantajan konttorinjohtajan tehtävistä. Isäni taas kyllä vaurastui myös, koska eräs matkapuhelinyhtiö oli nousukiidossa hänen parhaimpina työvuosinaan ja heillä sattui olemaan aika höveli optio-ohjelma. Tyypillisesti isäni meni tuohon firmaan töihin opiskeluaikana, ei koskaan valmistunut, mutta eläköityi johtajana. En ollenkaan enkä missään nimessä väitä, että suuret ikäluokat eivät olisi tehneet duunia, mutta kyllä heillä tietynlainen turva oli siinä tekemisessä. Opiskelemalla sai varmasti hyvän duunin, sitä ei ollut burnoutiin saakka ja suurta pelkoa YT-neuvotteluista ei ollut. Työnantajan vaihtaminen ihan omasta halusta oli harvinaista. Lisäksi pitää muistaa, että inflaatio huolehti melko kivasti suurten ikäluokkien asuntolainoista. Omat vanhempani toki olivat siinä onnekkaita, että saivat ensiasuntonsa äitini vanhemmilta. Velattomasta isosta yksiöstä kantakaupungissa oli hyvä ponnistaa kohti isompaa.
No, noilta kituuttajilta, eli niiltä suurten ikäluokkien vanhemmilta jäi sitten melkomoinen perintö - noin keskiluokkaisen näkökulmasta. Se Ukin ostama mökkikin on vuosien saatossa kokenut käsittämättömän arvonnousun. Isäni kuoltua viime vuonna se oli pakko arvioituttaa ja välittäjän mukaan myyntitilanteessa ei lähtisi myymään alle 800.000 €. Raha on tuossa täysin sivuseikka, koska me emme sitä ole myymässä mistään hinnasta, vaan se on Ukkini perintö suvulle. Kyllä mä olisin kokenut sen aika hemmetin epäreiluksi jos isäni olisi sen päättänyt myydä ja käyttää rahat hummailuun. Rahaa isommassa roolissa paikan menetys ikuisiksi ajoiksi.
Kyllä minä näkisin, että siitä peritystä omaisuudesta kuitenkin pitäisi pitää sen verran huolta, että se vähintään saman arvoisena jatkaisi kulkuaan seuraavalle polvelle. Eikä nyt tarvitse puhua mistään vanhasta rahasta, vaan ihan perusasioista. Omat tienestit ja perinnön korot käytettäkööt golfmatkoihin ja kauneusleikkauksiin jos se tekee onnelliseksi.
Unohdit kertoa, että yhteiskunta maksoi kotiäidille sievoisen summan joka kuukausi lastenhoidosta. Sai valita, hankkiiko hoitajan kotiin vai ottaako nykyrahassa tuhansien eurojen veroetuudet. Lainan korko oli vaivaiset 17% ja laina-aika keskimäärin alle 10v.
Kesämökki 100 km päässä Helsingistä hintaan 800 000 e tarkoittaa sitä, että joko tontti on Hämeenlinnan keskustassa tai sitten se kesämökki on käytännössä luxusomakotitalo kaikilla mausteilla. Sellaiseen tuskin oli varaa sillä 1919 syntyneellä tavisduunarilla, joten voihan olla, että isäsi vähän kohenteli sitä.
Kannattaa muistaa, että suurin osa isäsi ikäluokasta ei saanut optio-ohjelmia ja kultaisia kädenpuristuksia, joten olet itsekin kultalusikka perseessä maailmaan tullut. Nähtävästi isäsi ja äitisi geeniperimä ei yltänyt sinuun asti tai sitten atomivoimalan posahdus naapurimaassa tuhosi jotain perimästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kai omituinen, koska en oikeasti odota vanhemmiltani minkäännäköistä perintöä. Ei siksi, etteikö heillä olisi omaisuutta, vaan siksi, että heidän omaisuutensa on heidän, ja he saavat sen käyttää kuten haluavat.
Eikä tässä ole siitäkään kyse, että olisin itse jotenkin erityisen rikas, olen ihan perusduunari, mutta en vain osaa ajatella jotain rahaan tai muuhun omaisuuteen liittyvää perintöä tärkeänä.
Olen nähnyt useammankin riidan syttyvän sisarusten välillä perinnöstä. En oikeasti koe että mikään omaisuus olisi niin arvokasta, että se olisi syy riitaantua vuosikausiksi. Vanhempieni arvokkain perintö elää heidän kuolemiensa jälkeen minussa ja lapsissani. Olen saanut vanhemmiltani elämäni, se on tärkeämpää kuin se mitä materiaa saan/en saa heiltä heidän kuolemiensa jälkeen.
Tiedän että joku alkaa viisastelemaan siitä että sanon etten välitä perinnöistä, mutta totean tähän että vanhempani ovat omat omaisuutensa keränneet ja minä koen että heidän varansa ovat sitä varten että ne antavat heille parempia palveluita sitten kun omat voimat alkavat loppua. Molemmat kun ovat vielä sen verran ylpeitä, etteivät suostu tulemaan luokseni asumaan, vaikka olen sanonut että paikat löytyy kyllä.En minäkään odota omalta isältäni perintöä. Hän saa ilman muuta tehdä rahoillaan mitä haluaa. Silti kyllä paheksun ajattelutapaa jossa ihanne ja tavoite on olla jättämättä lapsille ja lapsenlapsille yhtään mitään. Nykyinen maailmantilanne näyttää siltä että läheskään kaikilla ei ole realistisia mahdollisuuksia kerätä omaisuutta työtä tekemällä - ihanko oikeasti on oikein ja hienoa pyrkiä siihen että lapsilla ei esimerkiksi ehkä tule olemaan minkäänlaista mahdollisuutta tukea omia lapsiaan kun nämä aikanaan lähtevät opiskelemaan? En ylläty jos viidentoista vuoden päästä täällä on esim. lukukausimaksut korkeakouluihin. Ja kun nykyvanhemmat ovat erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa ja elävät muutenkin aivan uudenlaisessa taloudellisessa epävarmuudessa, kyllähän se tuntuu vähän irvokkaalta lukea tämän sikaria tupruttelevan professorin näkemyksiä. Sijoitetulla omaisuudella kun pystyisi parhaassa tapauksessa tukemaan jälkipolvia useamman sukupolven ajan.
Enkä nyt todellakaan tarkoita sitä että vanhusten pitäisi sinnitellä kylmässä asunnossa ilman lääkkeitä ja ruokaa vain siksi että jälkipolvet saisivat perintöä. Jos rahalla saa inhimillisen elämänlaadun, täytyy rahaa siihen tietenkin käyttää. Minusta tuon professorin ajattelutapa jossa kaikki mahdollinen pannaan haisemaan ettei jälkipolville varmasti jää mitään, on vaan kovin kylmä.
Eli mieluummin annat koko omaisuutesi suoraa yhteiskunnalle hoitomaksuna kuin matkustelet, nautit erilaisista kylpylähoidoista ja hankit lonkkaleikkauksen? Kai ymmärrät, että tulevaisuudessa - jo noin 10v kuluttua - vanhuksen omaisuus realisoidaan kunnan toimesta, jos vanhus tarvitsee kunnallisen hoitopaikan.
Alue: Aihe vapaa
Mä olen pikku Tiku, Mä olen pikku Taku, hommani on vain terhojen haku
Pitäisi saada korkoa lapsilta ja lapsenlapsilta? Miksi pitäisi?
Mikä maailmankaikkeudenlaki pakottaa lapsenlapsesi maksamaan sinulle penniäkään eläkettä?