Perintökeskustelusta (HS). Minusta jutussa unohdettiin että ei nykyeläkeläisten varallisuus suinkaan ole työtä tekemällä hankittu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikakansoitus ei ole Suomen ongelma, mutta nykyinen vähäinen ja koko ajan laskeva syntyvyys on.

Liikakansoitus on ensisijaisesti Afrikan ongelma, mutta sille ei ilmeisesti edes haluta tehdä mitään (ohis).

Liikakansoitus on nimenomaan Suomen ongelma. Suomalaiset kuluttavat ja saastuttavat liikaa. Liikakansoitus ei ole Afrikan ongelma. Afrikka on paljon harvaanasutumpi kuin Eurooppa.

Ulkomaat 30.7.2015 klo 6:43 | päivitetty 30.7.2015 klo 8:16

Maailman väestönkasvu yllätti tutkijat – Afrikan väkimäärä nelinkertaistuu vuosisadassa

http://yle.fi/uutiset/maailman_vaestonkasvu_yllatti_tutkijat__afrikan_v…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On olemassa suuret ikäluokat ja sitten nämä aina lisää vaativat kateelliset ikäluokat.

Edellisen laman aikana Johannes Virolainen sanoi työttömille mankujille: Menkää töihin!"

Samaa mieltä olen!! Ryhtykää yrittäjiksi kaikki työttömät Maisterit. Ottakaa riskiä.

Haista nyt jo home.

Kerropa viisi yritysideaa, mitkä tekevät nyt uusilla yrittäjillä kauppansa? Kerro, millä alalla voi tienata riskillä?

Vai pitääkö keksiä joku miljoonan euron appsi iphoneen? Helpommin sanottu kuin tehty.

Loisit eläkerahasi jo nyt? Ja seitsenkymppisenä saat jotain armopaloja jos sitäkään.

Tutki markkinoita, joilla on vähän kilpailua. Tai mene vaikka nuohoojan oppiin. Opettele arabiaa ja ala myymään tulkkauspalveluja.

Ehkäpä kuitenkin valitat ja loisit mieluummin. Mankuen suurien ikäluokkien liian hyvistä oloista.

Arabian tulkkauspalvelut menevät jo nyt suomea osaaville arabiaa äidinkielenään. Se on näitä "erikoisosaajille" "räätälöityjä" "työpaikkoja" oman yhteisönsä sisällä. Eli autetaan ymmärtämään miten täytetään Kelan hakemuksia.

Kuinka monta nuohoojaa Suomessa tarvitaan entisten lisäksi? Mitä luulet? 100 000?

Miksi minun pitäisi tutkia markkinoita, kun pyysin ohjeita sinulta? Kerro nyt ne paikat ja missä riski kannattaa.

Etkö yhtään tajua, kuinka helvetin monta suomalaista työtöntä on??? Ja kaikki perustamassa jotain vitun firmaa???

Ja ensi vuonna meillä on 60 000 kirjoitustaidotonta ihmistä, jotka ottavat omansa sossurahoista ja asunnoista ja perheenyhdistämisen jälkeen moninkertaisen määrän eli ei jää mitään muuta vaihtoehtoja kuin työkkärituen ja sossukulujen laskeminen.

Kerro sellaiselle ihmiselle leipäjonossa, jolla jää käteen 300 euroa kuussa, että perusta yritys risikillä ja odota kun tulee nyrkistä.

No sinähän se työtön olet. Kehittele ihan itseksesi oma leipäpuu ja lopeta kitiseminen. Vai voittaako loiselämä kuitenkin lopulta?

Eli tajusit itsekin kuinka hävettävän tyhmiä ajatuksesi olivat. Sitähän minäkin.

Minä tienaan paltiarallaa 6000 kuussa Nokian asiantuntijatehtävissä. Voin tarjota sulle pullakahvit, kun tulet vastaaan, kunhan ensin pyydät anteeksi typerää röyhkeyttäsi. Ehkä sinulla on siihen mennessä jo kasassa ne viisi superideaa firmoiksi.

Nokian asiantuntija XD. Säästä ne pullarahat, sinä niitä enemmän tarvitset.

XD - eli sun ikä on jotain 20. Eipä ihme, että jutut on kuin Demistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikakansoitus ei ole Suomen ongelma, mutta nykyinen vähäinen ja koko ajan laskeva syntyvyys on.

Liikakansoitus on ensisijaisesti Afrikan ongelma, mutta sille ei ilmeisesti edes haluta tehdä mitään (ohis).

Liikakansoitus on nimenomaan Suomen ongelma. Suomalaiset kuluttavat ja saastuttavat liikaa. Liikakansoitus ei ole Afrikan ongelma. Afrikka on paljon harvaanasutumpi kuin Eurooppa.

Ulkomaat 30.7.2015 klo 6:43 | päivitetty 30.7.2015 klo 8:16

Maailman väestönkasvu yllätti tutkijat – Afrikan väkimäärä nelinkertaistuu vuosisadassa

http://yle.fi/uutiset/maailman_vaestonkasvu_yllatti_tutkijat__afrikan_v…

Ei nyky-Afrikassa ole mitään saastuttavaa. No, ehkä jotkut kiinalaisten projektit ja Shellit yms. Mutta oletetaan - oletetaan, että olisi varaa - jos afrikkalaiset alkaisivat syödä lihaa ja joka perheellä olisi jääkaappi, niin tämä maapallo on kaputt. Nyt saastuttaminen ja ilmastonmuutos on länsimaiden, Yhdysvaltojen ja Kiinan yksinoikeus.

Miksi joka kiinalaisella ei olisi oikeus samaan elintasoon kuin Suomessa? Totta kai on. Mitä se tekee maapallolle? Todennäköisesti peruuttamatonta jälkeä.

Ex-eläkeneuvos, sosiaalineuvos Veikko Simpanen:

– Lakisääteisten eläkkeiden eläkerahastojen varat olivat 182,9 miljardia euroa 30.6.2015. Lakisääteisten eläkerahastojen reaaliset sijoitustuotot vuoden 2015 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olivat 5,7 %. Samaa suuruusluokkaa ovat eläkerahastojen sijoitusten vuosituotot olleet keskimäärin koko tämän vuosikymmenen ajan, Simpanen muistuttaa.

– Sipilän väite siitä, että Suomi velkaantuu joka tunti ei pidä paikkaansa, sillä Suomen valtion varallisuudeksi katsottavat lakisääteisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat tänäkin vuonna suuremmat kuin valtion velanoton kasvu ja näin on ollut myös koko tämän vuosikymmenen kaikkina vuosina ja myös aiempina vuosina ja vuosikymmeninä, Simpanen sanoo.

Eläkerahastot ovat hänen mukaansa kasvaneet kasvaneet jatkuvasti. Olemme säästäneet tuleville sukupolville vuodesta 1962 lähtien jo yhteensä eläkerahastoihin noin 183 miljardia euroa ja säästämme koko ajan lisää. Tänäkin vuonna noin 10 miljardia euroa.

– Jätämme siis varallisuutta lapsillemme ja lapsenlapsillemme joka päivä kasvavan määrän emmekä suinkaan vähenevää määrää.

Minun mielestä mummut ja papat saisivat käyttää rahansa hoitoon ja hoivaan. Nykyään vain valitetaan kun ei saa ilmaiseksi kaikkea hoitoa, vaan joutuu eläkkeestä maksamaan ruokapalvelusta, kotihoidosta jne. Lastenlapset saavat sitten raataa niska limassa kun verottaja vie prosentit, että saadaan kaikki palvelut ylläpidettyä. Mielummin ottaisin ne rahat työiässä pienempinä veroina kun tarve on suuri lainoista ja lapsiperheen kuluista johtuen kuin sitten perintönä kuusikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.

Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.

Tämä on totta. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka se oikeuttaa suurten ikäluokkien syyttelyyn. He eivät ole vastuussa maailmantalouden suhdanteista millään lailla. Kenkku juttu meidän muiden kannalta, että pitkä nousuhdanne on osunut heidän, mutta ei meidän kohdalle, joiden elämää määrittele toistuva globaali lama. En silti näe mitään syytä tällaiseen syyttelyyn ja suoranaiseen haukkumiseen, mitä heitä kohtaan harjoitetaan.

Saimme mekin aika paljon heidän ansiostaan. He äänestivät meille hallituksia, jotka toimillaan lisäsivät tasa-arvoa ja mm. mahdollistivat entistä useamman nuoren opiskelun, sellaisten, joille se ei aiemmin ollut mitenkään mahdollista. Tarkoitus on ollut hyvä, maailmantalous vain vesitti sen.

Ja tämän valossa on hyvää ja kaunista kehottaa suuria ikäluokkia pitämään tarkka huoli siitä ettei heiltä varmasti jää pennin latia jälkipolville, ihan vaan periaatteen vuoksi?

Ota nyt vaikka ne aivot käteen, jos järki juoksisi sitten paremmin. Tai lue ketju uudestaan.

Oisko sulla vastausta kysymykseen? Tuostahan tässä on kyse; professorin mielestä on hienoa olla jättämättä jälkipolville perintöä. Hänen mielestään se on oikein jees, koska hän itsekään ei ole saanut merkittävää perintöä omilta vanhemmiltaan. Sen sijaan sai nousukauden ja inflaation joka söi asuntolainan, nykynuoret taas jotain muuta, mutta se on ihan sivuseikka, on silti huippuhienoa jos vain suinkin pystyy elämään isonkin varallisuuden kanssa niin ettei jälkipolville jää mitään maallista vanhemmiltaan.

Vierailija kirjoitti:

Ex-eläkeneuvos, sosiaalineuvos Veikko Simpanen:

– Lakisääteisten eläkkeiden eläkerahastojen varat olivat 182,9 miljardia euroa 30.6.2015. Lakisääteisten eläkerahastojen reaaliset sijoitustuotot vuoden 2015 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olivat 5,7 %. Samaa suuruusluokkaa ovat eläkerahastojen sijoitusten vuosituotot olleet keskimäärin koko tämän vuosikymmenen ajan, Simpanen muistuttaa.

– Sipilän väite siitä, että Suomi velkaantuu joka tunti ei pidä paikkaansa, sillä Suomen valtion varallisuudeksi katsottavat lakisääteisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat tänäkin vuonna suuremmat kuin valtion velanoton kasvu ja näin on ollut myös koko tämän vuosikymmenen kaikkina vuosina ja myös aiempina vuosina ja vuosikymmeninä, Simpanen sanoo.

Eläkerahastot ovat hänen mukaansa kasvaneet kasvaneet jatkuvasti. Olemme säästäneet tuleville sukupolville vuodesta 1962 lähtien jo yhteensä eläkerahastoihin noin 183 miljardia euroa ja säästämme koko ajan lisää. Tänäkin vuonna noin 10 miljardia euroa.

– Jätämme siis varallisuutta lapsillemme ja lapsenlapsillemme joka päivä kasvavan määrän emmekä suinkaan vähenevää määrää.

Olisipa hauska tietää, mihin helvettiin ne rahat on sijoitettu? Melkein kuusi prosenttia koko ajan kertoo, että siellä on aika kyseenalaista sijoitusta mukana, todennäköisesti aseteollisuutta sun muuta.

Kimmo Sasinkin mukaan hänen ohjuksia valmistavan yrityksen ostamansa osakkeet olivat "eettisiä".

Mutta asiaan, 70-80 luvulla syntyneet eivät koskaan tule näkemään Simpasen mainostamia rahoja. Suomi on konkassa, lainaluokitus putoaa, jostakin pitää taikoa fyrkkaa: joo, eläkerahastot, kyllä me aina joku laki keksitään, miten ne kupataan tyhjiin.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaat 30.7.2015 klo 6:43 | päivitetty 30.7.2015 klo 8:16

Maailman väestönkasvu yllätti tutkijat – Afrikan väkimäärä nelinkertaistuu vuosisadassa

http://yle.fi/uutiset/maailman_vaestonkasvu_yllatti_tutkijat__afrikan_v…

Tuohan on positiivinen asia. He paikkaavat sotien aiheuttamia väestönmenetyksiä. Toivottavasti myös tulevat afrikkalaissukupolvet lisääntyvät vähintään yhtä runsaasti. Jos eivät lisäänny, afrikkalaisia uhkaa suomalaisten kohtalo omien suurten ikäluokkiensa kanssa, kun suurille ikäluokille ei riitä eläkkeitä eikä hoitajia.

Vierailija kirjoitti:

Äitini ja isäni (40-luvulla syntyneet) tekisivät minut perinnöttömäksi jos tietäisivät oikeasti miten paljon käytän (mieheni kanssa) rahaa designer tuotteisiin,

matkoihin/luksushotelleihin, sisustamiseen, veneeseen ja autoihin...toki he päällepäin osaavat jotain arvioida mutta se on kaukana totuudesta. Käyttävät kyllä rahaa matkusteluun, mutta eivät muuten tuhlaa, eli perintöä kyllä tulee kummankin vanhemmilta.

Minua eivät tekisi, eivätkä siihen pystyisikään, vaikka meillä on kaikki omalla rahalla tarkkaan harkittua designia. Plus talo, autot jne. Senttiäkään en ole heiltä pyytänyt enkä pyydä. Ymmärtävät että olen hallittu ja hillitty kuluttaja, joka arvioi ostosta tai palvelua useasta eri näkökulmasta ennen ostopäätöstä. Arvostavat ja viihtyvät kodissamme nämä vanhemmatkin sukupolvet ja siitä pidän. Matkailemme kimpassa kukin oman matkansa maksaen. OK, joskus isovanhemmat maksavat lapsenlasten osuuden matkasta.

Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.

Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.

Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy.

Enkä tule saamaan suuria perintöjä sisarieni kanssa, koska vanhempana omistavat 70-luvun rt-kolmion ja mummon kesämökki1/8 osuus lahoaa käsiin. Juu, olemme kehottaneet vanhempamme nauttimaan elämästä ja törsäämään rahat.

Kyllä rikkailla ja varakkaiden suvulla on ongelmat, kun rahankiilto on jo silmissä, vaikka vanhemmat elävät. Luulisi elämän olevan vaikeata, kun mikään ei riitä eikä ole tarpeeksi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.

Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.

Tämä on totta. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka se oikeuttaa suurten ikäluokkien syyttelyyn. He eivät ole vastuussa maailmantalouden suhdanteista millään lailla. Kenkku juttu meidän muiden kannalta, että pitkä nousuhdanne on osunut heidän, mutta ei meidän kohdalle, joiden elämää määrittele toistuva globaali lama. En silti näe mitään syytä tällaiseen syyttelyyn ja suoranaiseen haukkumiseen, mitä heitä kohtaan harjoitetaan.

Saimme mekin aika paljon heidän ansiostaan. He äänestivät meille hallituksia, jotka toimillaan lisäsivät tasa-arvoa ja mm. mahdollistivat entistä useamman nuoren opiskelun, sellaisten, joille se ei aiemmin ollut mitenkään mahdollista. Tarkoitus on ollut hyvä, maailmantalous vain vesitti sen.

Samaa mieltä ja lisäksi sanoisin sen, että suurissa ikäluokissa on niin monenlaisia eläkeläisiä. Kaikki eivät ole saaneet kultaisia kädenpuristuksia, vaan siellä on paljon raskasta ruumiillista työtä tehneitä pienipalkkaisia ihmisiä. 

-90 luvun lama koetteli myös suuria ikäluokkia. Samalla tavalla ne työpaikat menivät sillonkin  alta ja viimeiset vuodet kuluivat kortistossa ja eläke jäi tosi pieneksi. Ei tavallinen poispotkittu duunari saanut mitään kädenpuristuksia, se oli kylmästi potku perseelle.  Asunnot vaihtuivat pankin omaisuudeksi ja tämä vajaa viiskymppinen aloitti kaiken alusta. Omassa sisarussarjassani  kaksi veljeäni  jäi työttömiksi 90-luvulla ja kumpikaan ei saanut enää mitään työtä tuon jälkeen. Muutaman kerran olivat poissa kortistosta työvoimaviraston kursseilla ja nehän olivat pelkkää ajanhukkaa.

Kuulun vielä suuriin ikäluokkiin, mutta se räsistynyt kuivanmaan peintömökki ei ole minkään arvoinen jossain syrjäkylällä. Turha sitä on kadehtia ja kun jakajia on useampi, niin ei siitä todellakaan  jää jaettavaa. Eikä kaikki suuret ikäluokat golffaa Espanjassa, vaan osa auttaa tiiviisti omia lapsiaan lasten hoidossa ja myöskin taloudellista tukea antaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.

Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.

Tämä on totta. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka se oikeuttaa suurten ikäluokkien syyttelyyn. He eivät ole vastuussa maailmantalouden suhdanteista millään lailla. Kenkku juttu meidän muiden kannalta, että pitkä nousuhdanne on osunut heidän, mutta ei meidän kohdalle, joiden elämää määrittele toistuva globaali lama. En silti näe mitään syytä tällaiseen syyttelyyn ja suoranaiseen haukkumiseen, mitä heitä kohtaan harjoitetaan.

Saimme mekin aika paljon heidän ansiostaan. He äänestivät meille hallituksia, jotka toimillaan lisäsivät tasa-arvoa ja mm. mahdollistivat entistä useamman nuoren opiskelun, sellaisten, joille se ei aiemmin ollut mitenkään mahdollista. Tarkoitus on ollut hyvä, maailmantalous vain vesitti sen.

Samaa mieltä ja lisäksi sanoisin sen, että suurissa ikäluokissa on niin monenlaisia eläkeläisiä. Kaikki eivät ole saaneet kultaisia kädenpuristuksia, vaan siellä on paljon raskasta ruumiillista työtä tehneitä pienipalkkaisia ihmisiä. 

-90 luvun lama koetteli myös suuria ikäluokkia. Samalla tavalla ne työpaikat menivät sillonkin  alta ja viimeiset vuodet kuluivat kortistossa ja eläke jäi tosi pieneksi. Ei tavallinen poispotkittu duunari saanut mitään kädenpuristuksia, se oli kylmästi potku perseelle.  Asunnot vaihtuivat pankin omaisuudeksi ja tämä vajaa viiskymppinen aloitti kaiken alusta. Omassa sisarussarjassani  kaksi veljeäni  jäi työttömiksi 90-luvulla ja kumpikaan ei saanut enää mitään työtä tuon jälkeen. Muutaman kerran olivat poissa kortistosta työvoimaviraston kursseilla ja nehän olivat pelkkää ajanhukkaa.

Kuulun vielä suuriin ikäluokkiin, mutta se räsistynyt kuivanmaan peintömökki ei ole minkään arvoinen jossain syrjäkylällä. Turha sitä on kadehtia ja kun jakajia on useampi, niin ei siitä todellakaan  jää jaettavaa. Eikä kaikki suuret ikäluokat golffaa Espanjassa, vaan osa auttaa tiiviisti omia lapsiaan lasten hoidossa ja myöskin taloudellista tukea antaen.

Jos on ollut pienet tulot eikä omaisuutta ole kertynyt niin sitten ei ole mitään paniikkia sen hävittämisessäkään. Tää keskustelu koskee tietysti lähinnä niitä joilla sitä omaisuutta on ja jotka suunnitelmallisesti pyrkivät sen hävittämään tavoittena nollaperinnöt.

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh... onpa täällä paljon varakkaiden sukujen vesoja, kun kesämökitkin maksavat 800.000€ ja 1.200.000€.

Mun äiti sai mummon kesämökin 7 sisarensa kanssa perintänä ja alkuhinta mökille oli 70.000€ ja useamman vuoden on ollut myynnissä ja viime kesänä hintaa pudotettiin 50.000€, eikä silti käy kaupaksi, koska kukaan meistä, eikä serkuista halua mökkiä riesakseen.

Eikä meidän mökki ole ainoa, joka lahoaa pystyy.

Enkä tule saamaan suuria perintöjä sisarieni kanssa, koska vanhempana omistavat 70-luvun rt-kolmion ja mummon kesämökki1/8 osuus lahoaa käsiin. Juu, olemme kehottaneet vanhempamme nauttimaan elämästä ja törsäämään rahat.

Kyllä rikkailla ja varakkaiden suvulla on ongelmat, kun rahankiilto on jo silmissä, vaikka vanhemmat elävät. Luulisi elämän olevan vaikeata, kun mikään ei riitä eikä ole tarpeeksi paljon.

Juuri noin, meidän perintömökin ( oma lapsuudenkotini ) hinnaksi arvioitiin perunkirjoituksessa 20 000. Tonttikin ympärillä ihan kohtalainen, mutta kun se sijaitsee hevon kuusessa peltoaukeaman keskellä, ei sitä kukaan osta. Tästä saisi joku kadehtija hyvän asunnon itselleen.  Tämä "perintö" kun pannaan vielä kuuteen osaan, niin tunteepa sitä olevansa rikas  suuriin ikäluokkiin kuuluva. 

Kotimaa 31.1.2015 klo 10:32 | päivitetty 31.1.2015 klo 19:53

Suurten ikäluokkien eläköityminen on lievittänyt työttömyyttä

http://yle.fi/uutiset/suurten_ikaluokkien_elakoityminen_on_lievittanyt_…

Päättäjät ovat vuosikausia huutaneet tulevasta työvoimapulasta. No, sitä ei tullut.

Jos edes päättäjät, joilla pitäisi olla paras mahdollinen asiantuntevuus käytettävissään, eivät osaa maailmantalouden heilahteluja, kuinka sitten me tavikset osaisimme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On olemassa suuret ikäluokat ja sitten nämä aina lisää vaativat kateelliset ikäluokat.

Edellisen laman aikana Johannes Virolainen sanoi työttömille mankujille: Menkää töihin!"

Samaa mieltä olen!! Ryhtykää yrittäjiksi kaikki työttömät Maisterit. Ottakaa riskiä.

Haista nyt jo home.

Kerropa viisi yritysideaa, mitkä tekevät nyt uusilla yrittäjillä kauppansa? Kerro, millä alalla voi tienata riskillä?

Vai pitääkö keksiä joku miljoonan euron appsi iphoneen? Helpommin sanottu kuin tehty.

Loisit eläkerahasi jo nyt? Ja seitsenkymppisenä saat jotain armopaloja jos sitäkään.

Tutki markkinoita, joilla on vähän kilpailua. Tai mene vaikka nuohoojan oppiin. Opettele arabiaa ja ala myymään tulkkauspalveluja.

Ehkäpä kuitenkin valitat ja loisit mieluummin. Mankuen suurien ikäluokkien liian hyvistä oloista.

Arabian tulkkauspalvelut menevät jo nyt suomea osaaville arabiaa äidinkielenään. Se on näitä "erikoisosaajille" "räätälöityjä" "työpaikkoja" oman yhteisönsä sisällä. Eli autetaan ymmärtämään miten täytetään Kelan hakemuksia.

Kuinka monta nuohoojaa Suomessa tarvitaan entisten lisäksi? Mitä luulet? 100 000?

Miksi minun pitäisi tutkia markkinoita, kun pyysin ohjeita sinulta? Kerro nyt ne paikat ja missä riski kannattaa.

Etkö yhtään tajua, kuinka helvetin monta suomalaista työtöntä on??? Ja kaikki perustamassa jotain vitun firmaa???

Ja ensi vuonna meillä on 60 000 kirjoitustaidotonta ihmistä, jotka ottavat omansa sossurahoista ja asunnoista ja perheenyhdistämisen jälkeen moninkertaisen määrän eli ei jää mitään muuta vaihtoehtoja kuin työkkärituen ja sossukulujen laskeminen.

Kerro sellaiselle ihmiselle leipäjonossa, jolla jää käteen 300 euroa kuussa, että perusta yritys risikillä ja odota kun tulee nyrkistä.

Työllistymisratkaisut ovat vain esimerkkejä. Lisää voit tutkia Mollin sivuilta. Vinkkinä: Alat jotka kaipaavat työvoimaa.

Juu, ja voit tietenkin jatkaa loisimista. Sehän eläkekertymää kartuttaa.

-----------------------------------------------------------------------------------------

Veikkasit väärää hevosta ja olet työtön, sääli! Mutta koita keksiä lisää erilaisia tekosyitä olla tekemättä mitään. Tai, voithan pitää ylläsi työkuntoasi tekemällä vapaaehtoistöitä mm. menemällä syöttämään vanhuksia vuodeosastoille, se näyttää olevan sinulle tarpeen.

Sun läppäs on kuin vuodeosastolta, vitun tylsää ja sata kertaa kuultua ja vailla järkeä.

Voisit lopettaa kirjoittamisen jo tältä illalta ja keskittyä vaan siihen juopotteluun, ei noista sun aivopieruista ole yhtään mihinkään.

Eli jatkat loisimistasi mieluummin, kuin käyttäisit aikasi hyödyllisesti? Ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini ja isäni (40-luvulla syntyneet) tekisivät minut perinnöttömäksi jos tietäisivät oikeasti miten paljon käytän (mieheni kanssa) rahaa designer tuotteisiin,

matkoihin/luksushotelleihin, sisustamiseen, veneeseen ja autoihin...toki he päällepäin osaavat jotain arvioida mutta se on kaukana totuudesta. Käyttävät kyllä rahaa matkusteluun, mutta eivät muuten tuhlaa, eli perintöä kyllä tulee kummankin vanhemmilta.

Minua eivät tekisi, eivätkä siihen pystyisikään, vaikka meillä on kaikki omalla rahalla tarkkaan harkittua designia. Plus talo, autot jne. Senttiäkään en ole heiltä pyytänyt enkä pyydä. Ymmärtävät että olen hallittu ja hillitty kuluttaja, joka arvioi ostosta tai palvelua useasta eri näkökulmasta ennen ostopäätöstä. Arvostavat ja viihtyvät kodissamme nämä vanhemmatkin sukupolvet ja siitä pidän. Matkailemme kimpassa kukin oman matkansa maksaen. OK, joskus isovanhemmat maksavat lapsenlasten osuuden matkasta.

Me olemme myös täysin itse omaisuutemme hankkineet (olen siis ylin kirjoittaja). Perinnöttömäksi tekeminen oli vitsailua ja lähinnä viittaus siihen, miten meidän sukupolvemme osaa nauttia hankkimistaan rahoista ja he taas eivät. Olemme huomattavasti varakkaampia kuin kummankin vanhemmat, vaikka ovat hyvintoimeentulevia, ja siksi tuntuu "hassulta" vielä kaikenkukkuraksi periä heidät, kummankin vanhemmat siis. Meidän kummankin sisarukset eivät taas ole varakkaita...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kai omituinen, koska en oikeasti odota vanhemmiltani minkäännäköistä perintöä. Ei siksi, etteikö heillä olisi omaisuutta, vaan siksi, että heidän omaisuutensa on heidän, ja he saavat sen käyttää kuten haluavat. 

Eikä tässä ole siitäkään kyse, että olisin itse jotenkin erityisen rikas, olen ihan perusduunari, mutta en vain osaa ajatella jotain rahaan tai muuhun omaisuuteen liittyvää perintöä tärkeänä. 

Olen nähnyt useammankin riidan syttyvän sisarusten välillä perinnöstä. En oikeasti koe että mikään omaisuus olisi niin arvokasta, että se olisi syy riitaantua vuosikausiksi. Vanhempieni arvokkain perintö elää heidän kuolemiensa jälkeen minussa ja lapsissani. Olen saanut vanhemmiltani elämäni, se on tärkeämpää kuin se mitä materiaa saan/en saa heiltä heidän kuolemiensa jälkeen.

Tiedän että joku alkaa viisastelemaan siitä että sanon etten välitä perinnöistä, mutta totean tähän että vanhempani ovat omat omaisuutensa keränneet ja minä koen että heidän varansa ovat sitä varten että ne antavat heille parempia palveluita sitten kun omat voimat alkavat loppua. Molemmat kun ovat vielä sen verran ylpeitä, etteivät suostu tulemaan luokseni asumaan, vaikka olen sanonut että paikat löytyy kyllä. 

En minäkään odota omalta isältäni perintöä. Hän saa ilman muuta tehdä rahoillaan mitä haluaa. Silti kyllä paheksun ajattelutapaa jossa ihanne ja tavoite on olla jättämättä lapsille ja lapsenlapsille yhtään mitään. Nykyinen maailmantilanne näyttää siltä että läheskään kaikilla ei ole realistisia mahdollisuuksia kerätä omaisuutta työtä tekemällä - ihanko oikeasti on oikein ja hienoa pyrkiä siihen että lapsilla ei esimerkiksi ehkä tule olemaan minkäänlaista mahdollisuutta tukea omia lapsiaan kun nämä aikanaan lähtevät opiskelemaan? En ylläty jos viidentoista vuoden päästä täällä on esim. lukukausimaksut korkeakouluihin. Ja kun nykyvanhemmat ovat erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa ja elävät muutenkin aivan uudenlaisessa taloudellisessa epävarmuudessa, kyllähän se tuntuu vähän irvokkaalta lukea tämän sikaria tupruttelevan professorin näkemyksiä. Sijoitetulla omaisuudella kun pystyisi parhaassa tapauksessa tukemaan jälkipolvia useamman sukupolven ajan.

Enkä nyt todellakaan tarkoita sitä että vanhusten pitäisi sinnitellä kylmässä asunnossa ilman lääkkeitä ja ruokaa vain siksi että jälkipolvet saisivat perintöä. Jos rahalla saa inhimillisen elämänlaadun, täytyy rahaa siihen tietenkin käyttää. Minusta tuon professorin ajattelutapa jossa kaikki mahdollinen pannaan haisemaan ettei jälkipolville varmasti jää mitään, on vaan kovin kylmä.

Eli mieluummin annat koko omaisuutesi suoraa yhteiskunnalle hoitomaksuna kuin matkustelet, nautit erilaisista kylpylähoidoista ja hankit lonkkaleikkauksen? Kai ymmärrät, että tulevaisuudessa - jo noin 10v kuluttua - vanhuksen omaisuus realisoidaan kunnan toimesta, jos vanhus tarvitsee kunnallisen hoitopaikan.

Ei, vaan mieluumin se suuren ikäluokan ihminen voisi tosiaan maksaa omat hoitomaksunsa jos kerran omaisuutta on. Mieluumin tosiaan niin päin kuin että me silpputyössäkäyvät maksaisimme kaiken sen jälkeen kun vanhat ovat laittaneet rahansa menemään. Mehän emme tässä nykymaailmassa saa kerättyä edes sitä varhaisen eläkeiän humputtelurahastoa. Tosiaan tuo vanhusten omaisuuden käyttäminen hoivaan ei ole olenkaan hullumpi ajatus. Toki tuo ajatus vaatii vielä kehittelyä mutta kannattaa tuota tutkia ja kehittää. 

Kirjoittajat: Airi Pajunen on suunnittelija ja Kaija Ruotsalainen tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Vuosina 1945–1949 Suomessa syntyi vuosittain yli 100 000 lasta. Tähän päivään mennessä nämä suuret ikäluokat ovat kuitenkin pienentyneet. Lapsikuolleisuus oli ikäluokkien syntymäaikaan nykyistä suurempaa, ja 1960-luvun lopulla moni muutti Ruotsiin. Viime aikoina myös ikäluokan kuolleisuus on alkanut lisääntyä. Suuret ikäluokat ovat työskennelleet edeltäjiään pitempään, vaikka nykyisin suuri osa on jo eläkkeellä.

Kalle Elo (2011) on tarkastellut Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä, millaista olisi väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia. Hän tekee oletuksen, että syntyvyys olisi sotien jälkeen pysynyt väestön uusiutumistasolla (kokonaishedelmällisyys 2,1) aina 1960-luvun lopulle saakka ja maahan- ja maastamuuttoa ei olisi tapahtunut vuoteen 2008 saakka.

Tämän laskelman mukaan syntyneet ikäluokat olisivat siis olleet vuodesta 1945 lähtien huomattavasti pienempiä toteutuneisiin verrattuna ja työikäinen väestö olisi alkanut vähentyä jo 1980-luvun puolivälissä. Vuosikymmen myöhemmin myös koko väestön määrä olisi kääntynyt laskuun ja vuonna 2008 väestön määrä olisi ollut 4,2 miljoonaa.

Todellisuudessa Suomen väestö on kasvanut noin 1,5 miljoonalla vuodesta 1945 lähtien ja oli vuoden 2010 lopussa 5,4 miljoonaa. Sotien jälkeisen korkean syntyvyyden lisäksi väestömäärää on kasvattanut kuolleisuuden nopea pieneneminen ja parin viime vuosikymmenen aikana myös muuttovoitto.

Laskelmassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä olisi todellisuutta suurempi, sillä matala syntyvyys olisi ehtinyt vaikuttaa vain alle 65-vuotiaan väestön määrään. Vanhushuoltosuhde eli yli 64-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön olisi noussut toteutunutta korkeammalle jo 1960-luvulla (kuvio 8). Sen sijaan kokonaishuoltosuhde, joka ottaa huomioon myös alle 15-vuotiaiden määrän, olisi vaihtoehtoisessa laskelmassa ollut todellisuutta edullisempi aina 1980-luvun puoliväliin saakka johtuen huomattavasti pienemmästä syntyvyydestä.

Voidaankin ajatella, että suuret ikäluokat ovat siirtäneet Suomen väestörakenteen epäsuotuisaa kehitystä muutamalla vuosikymmenellä. Vaihtoehtoisen laskelman mukaan 65 vuotta täyttäneitä olisi ollut jo vuonna 2005 viidennes Suomen väestöstä, kun heitä todellisuudessa oli 16 prosenttia. Vanhushuoltosuhde olisi ollut todellisuutta epäedullisempi aina 1960-luvun puolivälistä vuoteen 2020 saakka.

http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittajat: Airi Pajunen on suunnittelija ja Kaija Ruotsalainen tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Vuosina 1945–1949 Suomessa syntyi vuosittain yli 100 000 lasta. Tähän päivään mennessä nämä suuret ikäluokat ovat kuitenkin pienentyneet. Lapsikuolleisuus oli ikäluokkien syntymäaikaan nykyistä suurempaa, ja 1960-luvun lopulla moni muutti Ruotsiin. Viime aikoina myös ikäluokan kuolleisuus on alkanut lisääntyä. Suuret ikäluokat ovat työskennelleet edeltäjiään pitempään, vaikka nykyisin suuri osa on jo eläkkeellä.

Kalle Elo (2011) on tarkastellut Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä, millaista olisi väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia. Hän tekee oletuksen, että syntyvyys olisi sotien jälkeen pysynyt väestön uusiutumistasolla (kokonaishedelmällisyys 2,1) aina 1960-luvun lopulle saakka ja maahan- ja maastamuuttoa ei olisi tapahtunut vuoteen 2008 saakka.

Tämän laskelman mukaan syntyneet ikäluokat olisivat siis olleet vuodesta 1945 lähtien huomattavasti pienempiä toteutuneisiin verrattuna ja työikäinen väestö olisi alkanut vähentyä jo 1980-luvun puolivälissä. Vuosikymmen myöhemmin myös koko väestön määrä olisi kääntynyt laskuun ja vuonna 2008 väestön määrä olisi ollut 4,2 miljoonaa.

Todellisuudessa Suomen väestö on kasvanut noin 1,5 miljoonalla vuodesta 1945 lähtien ja oli vuoden 2010 lopussa 5,4 miljoonaa. Sotien jälkeisen korkean syntyvyyden lisäksi väestömäärää on kasvattanut kuolleisuuden nopea pieneneminen ja parin viime vuosikymmenen aikana myös muuttovoitto.

Laskelmassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä olisi todellisuutta suurempi, sillä matala syntyvyys olisi ehtinyt vaikuttaa vain alle 65-vuotiaan väestön määrään. Vanhushuoltosuhde eli yli 64-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön olisi noussut toteutunutta korkeammalle jo 1960-luvulla (kuvio 8). Sen sijaan kokonaishuoltosuhde, joka ottaa huomioon myös alle 15-vuotiaiden määrän, olisi vaihtoehtoisessa laskelmassa ollut todellisuutta edullisempi aina 1980-luvun puoliväliin saakka johtuen huomattavasti pienemmästä syntyvyydestä.

Voidaankin ajatella, että suuret ikäluokat ovat siirtäneet Suomen väestörakenteen epäsuotuisaa kehitystä muutamalla vuosikymmenellä. Vaihtoehtoisen laskelman mukaan 65 vuotta täyttäneitä olisi ollut jo vuonna 2005 viidennes Suomen väestöstä, kun heitä todellisuudessa oli 16 prosenttia. Vanhushuoltosuhde olisi ollut todellisuutta epäedullisempi aina 1960-luvun puolivälistä vuoteen 2020 saakka.

http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0

Paska mäihä meille nyt työssäkäyville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ennenkin kirjoittanut, että keksikää te nykyinen fiksumpi sukupolvi se pilleri, jolla pääsette meistä suurista ikäluokista eroon. Ei jaksaisi näitä ainaisia syytöksiä. Me mieheni kanssa olemme ainakin itse pienen omaisuutemme hankkineet. Ai niin, pari vuotta sitten, kun äitini kuoli, perin 5600 euroa.

Niin, teidän vanhempanne olivat köyhempiä kuin te. Teidän ikäluokanne taas on rikkaampi kuin teidän lapsenne. Se ei ole pelkästään teidän ikäluokkanne ylivertaisen fiksuuden ja ahkeruuden ansiota vaan talouden suhdanteet ovat teidän ikäluokkaane melkolailla paremmin omaisuuden kartuttamisessa auttaneet kuin näitä nykyisiä nuoria aikuisia. Nykynuorilla on taloudellisesti paljon epävarmempi tulevaisuus edessään, pätkätöineen ja sosiaaliturvan heikennyksineen. Nykynuorilla ei vaan ole samassa mitakaavassa samoja mahdollisuuksia kerätä omaisuutta ihan vaan työtä tekemällä kuten teillä oli.

Tämä on totta. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka se oikeuttaa suurten ikäluokkien syyttelyyn. He eivät ole vastuussa maailmantalouden suhdanteista millään lailla. Kenkku juttu meidän muiden kannalta, että pitkä nousuhdanne on osunut heidän, mutta ei meidän kohdalle, joiden elämää määrittele toistuva globaali lama. En silti näe mitään syytä tällaiseen syyttelyyn ja suoranaiseen haukkumiseen, mitä heitä kohtaan harjoitetaan.

Saimme mekin aika paljon heidän ansiostaan. He äänestivät meille hallituksia, jotka toimillaan lisäsivät tasa-arvoa ja mm. mahdollistivat entistä useamman nuoren opiskelun, sellaisten, joille se ei aiemmin ollut mitenkään mahdollista. Tarkoitus on ollut hyvä, maailmantalous vain vesitti sen.

Ja tämän valossa on hyvää ja kaunista kehottaa suuria ikäluokkia pitämään tarkka huoli siitä ettei heiltä varmasti jää pennin latia jälkipolville, ihan vaan periaatteen vuoksi?

Ota nyt vaikka ne aivot käteen, jos järki juoksisi sitten paremmin. Tai lue ketju uudestaan.

Oisko sulla vastausta kysymykseen? Tuostahan tässä on kyse; professorin mielestä on hienoa olla jättämättä jälkipolville perintöä. Hänen mielestään se on oikein jees, koska hän itsekään ei ole saanut merkittävää perintöä omilta vanhemmiltaan. Sen sijaan sai nousukauden ja inflaation joka söi asuntolainan, nykynuoret taas jotain muuta, mutta se on ihan sivuseikka, on silti huippuhienoa jos vain suinkin pystyy elämään isonkin varallisuuden kanssa niin ettei jälkipolville jää mitään maallista vanhemmiltaan.

Jännä juttu, kuinka erilailla tulkitaan tuota kirjoitusta.

Minusta professorin sanoma oli, että älkää kituutelko sen takia, että voitte jättää jotain perinnöksi., vaan nauttikaa työnne hedelmistä.

Sinä - ja ilmeisesti moni muukin - tulkitsette sen siten, että olkaa ahneita älkääkä jättäkö perintöä.

Kuka on ahne?